Erasmus-uutisia

Erasmus-opiskelijoiden joukko kasvoi

Mon, 22 Apr 2013 12:59:46 GMT

Erasmus-opiskelijoiden joukko kasvoi

Erasmus-ohjelman kautta lähti vaihtoon ennätysmäärä korkeakouluopiskelijoita ja harjoittelijoita lukuvuonna 2011−2012, mutta korkeakoulujen opettajien ja henkilökunnan vaihtojen kasvu on taittunut. Kaiken kaikkiaan yli 7100 henkilöä lähti Erasmuksen kautta ulkomaille.

Erasmus-opiskelijavaihtoon osallistui yhteensä 4088 ja Erasmus-harjoitteluun 1184 opiskelijaa. Opiskelijavaihtoon lähtijöistä hieman yli puolet oli yliopisto-opiskelijoita, mutta harjoittelijoista huomattava enemmistö oli ammattikorkeakouluopiskelijoita. Naiset ovat miehiä innokkaampia lähtemään vaihtoon: 65 % opiskelijavaihtoon ja peräti 74 % harjoittelijavaihtoon lähteneistä oli naisia.

Suomalaisten suosituimmat Erasmus-opiskelijavaihdon kohdemaat olivat Saksa, Iso-Britannia ja Espanja. Erasmus-harjoittelun suosituin kohdemaa oli Espanja, jonka jälkeen tulivat Saksa ja Iso-Britannia.

Opettaja- ja henkilökuntavaihtojen määrä laski hieman

Erasmus-opettajavaihtoon lähti yhteensä 1111 opettajaa eli saman verran kuin edellisenä vuonna, mutta Erasmus-henkilökuntavaihto kääntyi ensimmäisen kerran lievään laskuun. Henkilökuntavaihtoon lähti 766 opettajaa tai korkeakoulun muun henkilökunnan jäsentä, mikä on 2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Opettajien ja henkilökunnan liikkuvuutta jarruttanee korkeakoulujen tiukkeneva taloustilanne, sillä Erasmus-apuraha kattaa vain osan vaihtojen kustannuksista.

Ammattikorkeakoulut ovat yliopistoja aktiivisempia opettaja- ja henkilökuntavaihdossa: 64 % opettajista ja peräti 78 % henkilökuntavaihtoon lähteneistä oli ammattikorkeakouluista. Naiset olivat aktiivisempia myös näissä vaihdoissa, henkilökuntavaihtoon osallistuneista jopa 74 % oli naisia.

Suomalaisten suosituimmat Erasmus-opettajavaihdon kohdemaat olivat Saksa, Espanja, Iso-Britannia ja Itävalta. Henkilökuntavaihtoja suuntautui eniten Iso-Britanniaan, Saksaan ja Alankomaihin.

Erasmus-intensiivikursseja ennätysmäärä

Lukuvuonna 2011−2012 suomalaiset korkeakoulut koordinoivat 22 Erasmus-intensiivikurssia. Näistä kaikki olivat ammattikorkeakoulujen koordinoimia. Tämä näkyy myös opintojen tasossa: opiskelijoista valtaosa (71 %) suoritti alempaa korkeakoulututkintoa.

Kursseilla osallistui yhteensä 846 opiskelijaa ja 257 opettajaa. Opiskelijoista viidesosa oli kirjoilla suomalaisessa korkeakoulussa ja opettajista vajaa neljäsosa tuli suomalaisista korkeakouluista. Suomalaisten osuus koko osallistujamäärästä pysyi samana edelliseen vuoteen verrattuna. Sekä opettajien että opiskelijoiden kohdalla kursseille osallistui suomalaisten jälkeen eniten saksalaisia, belgialaisia ja hollantilaisia. EU:n ulkopuolisista maista tulevien opiskelijaosallistujien määrä oli 6%, kun se lukuvuonna 2010–2011 oli 4 %.

Erasmus-vaihtoja Suomesta ulkomaille	2010–2011	2011–2012	Muutos
Opiskelijavaihto	3927	4088	+161 / 4 %
Harjoittelijavaihto	1154	1184	+30 / 3 %
Opettajavaihto	1112	1111	– 1
Henkilökuntavaihto	782	766	– 16 / 2 %

Lue lisää Erasmus-ohjelmasta

(8.3.2013 / OJ)

Erasmus ollut esillä keskustelussa EU-tukien maksatuksista

Thu, 04 Oct 2012 11:24:41 GMT

Erasmus ollut esillä keskustelussa EU-tukien maksatuksista

Eri uutisvälineet ovat kertoneet Euroopan unionin Erasmus-ohjelman olevan rahavaikeuksissa. Uutisointi liittyy Euroopan unionissa käytyyn yleisempään keskusteluun EU-tukien maksatuksista, jossa Erasmusta on käytetty esimerkkinä. Mahdollisten maksuviivästysten ei kuitenkaan odoteta vaikuttavan lukuvuonna 2012–2013 Erasmus-ohjelman toimeenpanoon Suomessa.

Kuluvana lukuvuonna suomalaisilla opiskelijoilla ja korkeakouluilla on käytössään enemmän Erasmus-tukea kuin koskaan, kaikkiaan noin 10 miljoonaa euroa. Näistä 80 % on jo maksettu korkeakouluille ja edelleen opiskelijoille, loput maksetaan lukuvuoden kuluessa.

Erasmus on Euroopan laajin opiskelijavaihto-ohjelma, Suomesta sen kautta lähtee vuosittain noin 5000 korkeakouluopiskelijaa vaihtoon. Erasmuksesta tuetaan myös työharjoittelujaksoja sekä korkeakoulujen opettaja- ja henkilökuntavaihtoja, intensiivikursseja ja erilaisia hankkeita.

Nykyiset EU-ohjelmat päättyvät ensi vuoden lopussa ja uutta ohjelmakautta valmistellaan parhaillaan.

CIMO vastaa Suomessa Erasmus-ohjelman toimeenpanosta ja varoista.

Lue lisää

Erasmus-ohjelmasta
Tulevan EU-ohjelmakauden valmistelusta

(4.10. JK & VZ)

Erasmus-intensiivikursseille tukea yli miljoona euroa

Fri, 15 Jun 2012 11:15:01 GMT

Erasmus-intensiivikursseille tukea yli miljoona euroa

Kevään hakukierroksella hyväksyttiin ennätysmäärä intensiivikursseja, 26 kappaletta. Myös myönnetty tuki ylitti ensimmäisen kerran miljoona euroa, yhteensä tukea jaettiin 1 046 541 euroa. Taustalla on komission kasvanut rahoitus Erasmus-ohjelmalle. Myös hakemusten määrä oli ennätyksellisen suuri: hakukierroksella jätettiin 41 hakemusta, mikä on 12 hakemusta enemmän kuin edellisenä vuonna.

Tuetuista hankkeista puolet (13) on edellisiltä vuosilta jatkavia hankkeita ja puolet uusia hankkeita. Jatkohankkeet olivat rahoituksessa etusijalla ja niille myönnettiin yhteensä 505 533 euroa, joka on 48 % rahoituksesta. Uusista hakemuksista vajaa puolet sai rahoitusta, yhteensä 541 008 euroa. Uusien hankkeiden arvioinnissa painoi eniten hakemuksen kokonaislaatu intensiivikurssin sisällön, toteutuksen ja hankehallinnon näkökulmista.

Valtaosa ammattikorkeakoulujen koordinoimia

Valtaosa hankkeista on ammattikorkeakoulujen koordinoimia, yliopistojen koordinoimia hankkeita on mukana 4. Eniten kursseja järjestetään edellisvuosien tapaan sosiaali- ja terveysalalla, tietotekniikassa ja liiketaloudessa, mutta uusien hankkeiden joukossa on edustettuina mm. sukupuolitutkimus, maisemantutkimus ja green care, hoivamaatalous. Intensiivikurssit mahdollistavat myös monialaisen lähestymistavan.

Rahoitettavat intensiivikurssit toteutetaan lukuvuoden 2012−2013 aikana. Erasmus-intensiivikursseista järjestetään hakukierros vielä alkuvuodesta 2013. Uudella EU-ohjelmakaudella, vuodesta 2014 eteenpäin, intensiivikursseja voi toteuttaa osana laajempia strategisia kumppanuushankkeita.

Lisätietoja:

Lista rahoitetuista hankkeista

Uuden EU-ohjelmakauden valmistelusta

(15.6.2012 / UT)

Ennätysmäärä Erasmus-liikkuvuustukea myönnetty

Mon, 04 Jun 2012 08:13:24 GMT

Ennätysmäärä Erasmus-liikkuvuustukea myönnetty

CIMO on jakanut Erasmus-ohjelman liikkuvuustuen korkeakouluille lukuvuodelle 2012–2013. Tukea myönnettiin yhteensä 9,2 miljoonaa euroa, mikä on peräti 2 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Taustalla on määrärahan kasvu – Euroopan komission on nostanut tukea, sillä se haluaa tukea erityisesti harjoittelijavaihdon kasvua sekä määrällisesti että laadullisesti.

Valtaosa Erasmus-tuesta 7,2 miljoonaa euroa myönnettiin opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuuden apurahoihin. Opettaja- ja henkilökuntaliikkuvuuden apurahoihin myönnettiin vajaat miljoona euroa. Isompien tukisummien ansiosta korkeakoulujen on mahdollista korottaa vaihtoon lähteville maksettavia apurahoja, vaikka myös lähtijöiden määrät ovat kasvussa.

Myös Erasmus-vaihtojen järjestämisen tukea myönnettiin lähes miljoona euroa, mikä on huomattavasti aiempaa enemmän. Tämän ansiosta korkeakouluilla on nyt mahdollisuus panostaa Erasmus-vaihtojen tukipalveluiden ja -materiaalien kehittämiseen.

Myöntöperusteena oli arvio korkeakoulusta Erasmus-vaihtoon lähetettävien henkilöiden määrästä. Arvio perustuu kahden aikaisemman lukuvuoden toteumaan ja korkeakoulun tulevalle lukuvuodelle hakemaan määrään.

Tavoitteena tuen tehokas käyttö

Aiempien vuosien tapaan osa Erasmus-liikkuvuustuesta on varattu jaettavaksi lisäapurahoina lukuvuoden aikana sellaisille korkeakouluille, joilla on vaihtoon lähtijöitä CIMOn arviota enemmän. Lisäapurahoihin varattiin kuitenkin aiempaa vähemmän tukea, vajaat 300 000 euroa. Tarkoituksena on varmistaa kasvaneen budjetin tehokas käyttö jakamalla korkeakouluille sopimuskauden alussa suurempi tukisumma, jotta korkeakoulut voivat tehdä kokonaisvaltaista vuosisuunnittelua. Lisäapurahojen hakukierros on keväällä 2013. Lisäksi korkeakoulut voivat hakea ilman määräaikaa esteettömyystukea sellaisille vaihtoon lähtijöille, joilla on erityistarpeita.

CIMO myöntää Erasmus-liikkuvuustuen korkeakouluille, jotka maksavat sen apurahoina Erasmus-vaihtoon lähteville opiskelijoilleen ja henkilökuntansa jäsenille. Lukuvuodelle 2012–2013 liikkuvuustukea myönnettiin yhteensä 42 korkeakoululle, joista 16 on yliopistoa ja 26 ammattikorkeakoulua. Lisäksi tukea myönnettiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun koordinoimalle Erasmus-harjoittelukonsortiolle.

Korkeakoulukohtaiset tiedot myönnetystä Erasmus-liikkuvuustuesta

Lue lisää Erasmus-ohjelmasta

(4.6.2012 AS)

Pitkää ikää, Erasmus!

Mon, 02 Apr 2012 08:05:27 GMT

_{Erasmuksen 25-vuotisjuhlaseminaari kokosi korkeakouluväkeä CIMOon. Edessä juhlavuoden suomalaiset lähettiläät Elina Ylipelkonen ja Paula Pietilä.}

Pitkää ikää, Erasmus!

”Tulevat sukupolvet tarvitsevat entistä enemmän myös kansainvälistä osaamista ja kulttuurien välistä vuorovaikutustaitoa”, tiivisti opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä Erasmuksen 25-vuotisjuhlaseminaarissa korkeakouluväestä koostuvalle yleisölle.

Vuonna 1987 perustettu Euroopan unionin Erasmus-ohjelma on ollut menestys: koko Euroopassa Erasmus-vaihtoon on osallistunut yhteensä 2,5 miljoonaa opiskelijaa. Erasmus on sekä rahoituksen että vaihtoon osallistuvien henkilöiden määrällä mitattuna maailman suurin korkeakoulutuksen vaihto-ohjelma. Suomi on osallistunut Erasmukseen vuodesta 1992.

Kuluneiden 20 vuoden aikana yli 55 000 suomalaista korkeakouluopiskelijaa on lähtenyt vaihtoon muualle Eurooppaan. Tunnetuin osallistuja ja Erasmuksen puolestapuhuja Suomessa on luultavasti pääministeri Jyrki Katainen, joka opiskeli Erasmus-vaihdossa Iso-Britanniassa 1990-luvulla. Joukosta vajaat 4000 on osallistunut Erasmus-työharjoitteluun, joka tuli mahdolliseksi 2007. Erasmus kattaa kaikesta suomalaisten korkeakoulujen lähtevästä opiskelijavaihdosta noin puolet.

_{Elena Gorschkow-Salonrannan vetämässä paneelissa Erasmuksen olemuksesta keskustelivat Pasi Sahlberg, Henna Juusola, Fatbardhe Hetemaj, Arja Hannukainen ja Outi Snellman.}

Vain eliitin juttu?

Erasmuksen juhlavuoden teemana ovat tasavertaiset mahdollisuudet kansainvälistyä, mikä oli myös seminaarin paneelikeskustelun aiheena. Kaksi kolmesta vaihtoon lähtijästä on naisia, Itä-Suomesta lähdetään vaihtoon vähiten ja myös vanhempien koulutustaso ja varallisuus vaikuttavat vaihtoinnokkuuteen. Toisaalta erityisryhmien kynnystä osallistua madalletaan esteettömyystuella – esimerkiksi liikuntarajoitteinen opiskelija voi saada tukea vaikka esteettömään asumiseen.

Paneelin puheenjohtaja Elena Gorschkow-Salonranta haastoi osallistujat pohtimaan, onko Erasmus vain eliitin juttu. ”En usko, että näin on. Lähdin itse Erasmus-vaihtoon, vaikka kotoa ei pystytty tukemaan taloudellisesti. Kannustus riitti”, perusteli CIMOn neuvottelukunnan jäsen Fatbardhe Hetemaj. Hän kuitenkin korosti, että maahanmuuttajien päätymistä korkeakouluopiskelijoiksi pitää edistää. Metropolia Ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden päällikkö Arja Hannukainen painotti korkeakoulujen roolia: ”Opiskelijoita pitää kannustaa tasapuolisesti ja kertoa vaihdon hyödyistä, kuten kielitaidosta ja henkilökohtaisesta kasvusta, joka jatkuu vielä vaihdon jälkeisinäkin oivalluksina.”

Lapin yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Outi Snellman kyseenalaisti alueittaista tilastointia: ”Kun aikoinaan tulin Kemijärveltä Helsinkiin opiskelemaan ja vuonna 1984 lähdin vaihtoon, minut varmaan olisi tilastoitu etelästä lähteväksi, mutta minähän olin ulkomailla jo Helsingissä!” Kansainvälisten asioiden koordinaattori Henna Juusola Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta korosti tasa-arvon toteuttajina erilaisia tapoja kansainvälistyä: ”Kotikansainvälistyminen, ryhmäliikkuvuus ja intensiivikurssit ovat tärkeitä.”

CIMOn johtaja Pasi Sahlberg nosti esille, että tutkimusten mukaan korkeakouluissa opiskelevat ovat eliittiä, mutta: ”EU rahoittaa myös muiden koulutusasteiden ja nuorison kansainvälistymistä. CIMO kuitenkin kantaa huolta kansainvälistymisen polarisaatiosta, aiheesta on tekeillä selvitys.”

Suomi on suosittu vaihtokohde

Erasmus-ohjelman kautta Suomeen on saapunut yli 70 000 opiskelijaa opiskelemaan tai harjoittelemaan. Suomi on suosittu vaihtokohde: saapuvia opiskelijoita on vuosituhannen vaihteesta lähtien ollut vuosittain enemmän kuin Suomesta lähteviä. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa opiskelijavaihdossa Erasmuksen osuus tulijoista on noin 75 %.

Erasmus on EU:n tukemista toiminnoista koskettanut laajimmin tavallisia kansalaisia antamalla korkeakoulujen opiskelijoille, mutta myös opettajille ja muulle henkilökunnalle mahdollisuuden asua ja työskennellä toisessa Euroopan maassa.

Katso myös

Erasmus-ohjelma

Juhlavuoden lähettilään haastattelu: Suomen Erasmus-henkilökuntalähettiläs haluaa parantaa saavutettavuutta

Juhlavuoden lähettilään haastattelu: Suomen Erasmus-opiskelijalähettiläs sai vaihdosta eväitä uudelle uralle

(2.4.2012 / Teksti VZ & AS, kuvat TL)

Erasmus-intensiivikursseja haettiin ennätysmäärä

Fri, 23 Mar 2012 12:47:50 GMT

Erasmus-intensiivikursseja haettiin ennätysmäärä

Maaliskuun alkupuolella päättyneellä hakukierroksella jätettiin yhteensä 41 Erasmus-intensiivikurssihakemusta, mikä on peräti 12 hakemusta enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös yliopistoista lähetettyjen hakemusten määrä kasvoi, vaikka valtaosa hakemuksista tuli edelleen ammattikorkeakouluista.

Hakemuksista 14 on jatkohakemuksia jo aiemmin tuetuille intensiivikursseille ja uusia hakemuksia jätettiin 27 kappaletta. Hakemuksista 32 tuli ammattikorkeakouluista ja 9 yliopistoista.

Yhteensä hakemuksia tuli 23 eri korkeakoulusta. Kahdeksasta korkeakoulusta tuli kaksi tai useampi hakemus ja yhdestä korkeakoulusta jätettiin peräti 7 hakemusta.

Yleisimmät alat ovat edellisten vuosien tapaan sosiaali- ja terveysala, tietotekniikka ja liiketalous, mutta monissa hankkeissa painottuu myös monialainen näkökulma.

Tukea haettiin yhteensä 1 673 445 euroa, mikä on yli 200 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tukea voidaan myöntää reilu miljoona euroa.

Lopulliset päätökset tuettavista hankkeista julkaistaan touko-kesäkuussa 2012.

(Julkaistu 23.3.2012 / UT)

Erasmus-vaihdot edelleen kasvussa

Fri, 16 Mar 2012 12:47:29 GMT

Erasmus-vaihdot edelleen kasvussa

Erasmus-ohjelman kautta vaihtoon lähteneiden määrät ovat kasvaneet lukuvuonna 2010−2011 kaikissa ryhmissä. Kaiken kaikkiaan lähes 7000 henkilöä lähti Erasmuksen kautta ulkomaille.

Erasmus-opiskelijavaihtoon osallistui yhteensä 3927 ja Erasmus-harjoitteluun 1154 opiskelijaa. Opiskelijavaihdoissa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ero on tasoittunut: 56 % opiskelijavaihdoista toteutui yliopistoissa ja 44 % ammattikorkeakouluissa. Harjoittelijavaihtoon lähteneistä enemmistö (71 %) oli edelleen ammattikorkeakouluista.

Saksa, Espanja ja Iso-Britannia olivat kolme suosituinta Erasmus-opiskelijavaihdon kohdemaata. Erasmus-harjoittelun suosituin kohdemaa oli Espanja, jonka jälkeen tulivat Saksa ja Iso-Britannia.

Henkilökuntavaihdoissa eniten kasvua

Erasmus-opettajavaihtoon lähti yhteensä 1112 opettajaa ja henkilökuntavaihtoon 782 opettajaa tai korkeakoulun muun henkilökunnan jäsentä. Henkilökuntavaihdot kasvoivat edellisestä lukuvuodesta peräti 19 %.

Opettajavaihtoon lähteneistä 63 % ja henkilökuntavaihtoon lähteneistä peräti 83 % oli ammattikorkeakouluista. Opettajavaihdon suosituimmat kohdemaat olivat Saksa, Espanja ja Iso-Britannia. Henkilökuntavaihdoissa Alankomaat syrjäytti Espanjan kolmen suosituimman maan joukossa.

Erasmus-intensiivikursseista valtaosa ammattikorkeakouluissa

Lukuvuonna 2010−2011 suomalaiset korkeakoulut koordinoivat 20 Erasmus-intensiivikurssia. Näistä 18 oli ammattikorkeakoulujen ja 2 yliopistojen koordinoimia. Tämä näkyy myös opintojen tasossa: opiskelijoista valtaosa (69 %) suoritti alempaa korkeakoulututkintoa.

Kursseilla opiskeli yhteensä 742 opiskelijaa ja opetusta tarjosi 252 opettajaa. Opiskelijamäärä laski hieman, mikä selittyy pienemmällä kurssimäärällä verrattuna edelliseen vuoteen. Sen sijaan opettajamäärä kasvoi neljällä opettajalla. Opiskelija-opettajasuhde oli noin kolme opiskelijaa per opettaja.

Opiskelijoista viidesosa oli kirjoilla suomalaisessa korkeakoulussa ja opettajista neljäsosa tuli suomalaisista korkeakouluista. Suomalaisten osuus koko osallistujamäärästä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kursseille osallistui suomalaisten jälkeen eniten saksalaisia, hollantilaisia ja espanjalaisia opiskelijoita. Opettajissa toiseksi eniten oli brittejä.

Erasmus-vaihto Suomesta ulkomaille	2009-2010	2010-2011	Muutos
Opiskelijavaihto	3529	3927	+398 (12 %)
Harjoittelijavaihto	1020	1154	+134 (13 %)
Opettajavaihto	1039	1112	+73 (7 %)
Henkilökuntavaihto	656	782	+126 (+19)

Aikaisempien vuosien tilastot on koottu julkaisuun Erasmus Suomessa. Tilastoja suomalaisten korkeakoulujen osallistumisesta Erasmus-ohjelmaan vuosina 2007-2010

Lue lisää Erasmus-ohjelmasta

(Julkaistu 16.3.2012 / UT)

Mitä hyötyä ja kenelle? Erasmus-seminaarissa pohdittiin vaikuttavuutta

Fri, 14 Oct 2011 12:01:30 GMT

^{Panelistit vasemmalta Joonas Niemi, Päivi Martin, Camilla Kalevo ja Hannu Heinilä.

Kuva: Riikka Koivusalo}

Mitä hyötyä ja kenelle? Erasmus-seminaarissa pohdittiin vaikuttavuutta

Ruskan koristama HAMKin Visamäen kampus kokosi korkeakouluväkeä Erasmus-asioiden pariin. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin muun muassa esteettömyyttä, opiskelijavaihdon ongelmatilanteita ja ajankohtaisia hallinnollisia asioita. Yhtenä keskeisenä teemana oli Erasmus-ohjelman vaikuttavuus.

Vaikuttavuus on kirjattu EU-komissiossa ohjelman tavoitteisiin, mutta miten vaikuttavuus määritellään korkeakouluissa ja miten se näkyy ohjelman arjessa? Aiheesta käytiin CIMOn vastaavan asiantuntijan Anne Siltalan vetämänä vilkas paneelikeskustelu, jossa oli edustajia Erasmuksen eri toiminnoista.

Vaikuttavuus määriteltiin hyödyksi

Vaikuttavuus, positiivinen vaikutus ja hyöty nähtiin pitkälti samoiksi asioiksi. Hyödyn määritelmän taas todettiin vaihtelevan sen mukaan otetaanko tarkasteluun yksilö vai instituutio, opettaja vai opiskelija, toimija vai kohde, mitattavat tulokset vai henkilökohtaiset kokemukset.

– Akateeminen tarjonta, haastava ja laadukas opetus, paneelissa opiskelijoita edustanut, Erasmus Student Network (ESN) Finland ry:n puheenjohtaja Joonas Niemi tiivisti onnistuneen opiskelijavaihdon edellytyksiä.– Mutta myös sosiaalisen elämän ja vapaa-ajan laatu ovat tärkeitä.

– Korkeakoulujen näkökulmasta Erasmus on muuttanut toimintakulttuuria tuomalla vaikutteita, ideoita ja kontakteja. Se on myös monipuolistanut opetustarjontaa ja mahdollistanut kotikansainvälistymistä, koulutusohjelmajohtaja Hannu Heinilä Hämeen ammattikorkeakoulusta tiivisti. Heinilä on osallistunut itse myös Erasmus-opettajavaihtoon useita kertoja.

Intensiivikurssikonkari, kansainvälisten asioiden koordinaattori Camilla Kalevo Tampereen ammattikorkeakoulusta täydensi yksilönäkökulmalla: – Palautteen perusteella intensiivikurssit ovat yksilöille mittaamattoman arvokkaita kokemuksia.

Onnistumisen edellytyksenä pidettiin yksimielisesti suunnittelua oli kyse sitten vaihdoista, intensiivikursseista tai kehittämishankkeista.

Erasmus on kansainvälistänyt Suomea

– Tuntuu, ettei olla tajuttu miten laaja vaikutus Erasmuksella on ollut koko Suomen kansainvälistymiselle, Hannu Heinilä totesi. – Yksin HAMKissakin ohjelma on koskettanut tuhansia näiden kahdenkymmenen vuoden aikana, jotka olen Erasmuksen parissa työskennellyt.

Kansainvälisten asiain sihteeri Päivi Martin Lapin yliopistosta kertoi, että kielikurssille osallistununeiden vaihto-opiskelijoiden on ollut paljon helpompi saada kontakteja suomalaisiin. – Kielen opiskelu kertoo asenteesta, joka vaikuttaa moniin asioihin, vaikkei itse kielitaito olisikaan vielä kovin syvää. Siitä on seurannut harjoittelupaikkoja ja osa-aikatöitä, suomalaisia kavereita ja myöhempiä työkontakteja.

Joonas Niemen mukaan moni opiskelija haluaa vaihdon jälkeen jatkaa ja jakaa kansainvälisiä kokemuksiaan. – ESN:llä onkin iso rooli siinä, minne opiskelijat lähtevät vaihtoon, koska sana hyvistä ja huonoista vaihtokokemuksista leviää. Hirveän herkästi jää kuitenkin edelleen huomioimatta vaihdon rahoitus. Moni ei voi lähteä vaihtoon, koska se maksaa niin paljon.

Päivi Martin toi esille myös yliopistojen kolmannen tehtävän eli yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja sen toteutumisen arjessa: – Ystäväperhetoiminta ja Erasmus-vaihto-opiskelijoiden vierailut kouluissa kansainvälistävät ympäröivää yhteiskuntaa.

Erasmus-seminaari järjestettiin HAMKissa Hämeenlinnassa 28.–29.9.2011.

Seminaarin materiaalit

(Julkaistu 14.10.2011 / VZ)

Erasmus-ohjelma huikeassa suosiossa

Wed, 15 Jun 2011 12:03:25 GMT

Erasmus-ohjelma huikeassa suosiossa

Maailman parhaiten menestynyt vaihto-ohjelma Erasmus myönsi 213 000 opiskelijalle Erasmus-apurahan ulkomailla opiskelemista tai harjoittelua varten lukuvuonna 2009—2010. Kyseessä on uusi ennätys. Määrä nousi 7,4 prosentilla edeltävästä vuodesta.

Lukuvuonna 2009—2010 Erasmus-tukea saaneista opiskelijoista 178 000 suoritti osan korkeakoulututkinnostaan ulkomailla.Erasmus-työharjoitteluun osallistui 35 000 opiskelijaa, mikä tarkoittaa 17,3 prosentin nousua edellisestä vuodesta. Korkeakoulujen henkilökunnalle ja opettajille myönnettiin lisäksi 38 000 apurahaa. Suosituimmat kohdemaat olivat Espanja, Ranska ja Iso-Britannia. Suomi oli 10. suosituin kohdemaa.

EU:n tavoitteena on, että lukuvuoteen 2012—2013 mennessä on tuettu kolmea miljoonaa opiskelijaa ohjelman käynnistämisvuodesta 1987. Mikäli nykyinen kehityssuunta jatkuu, tavoite saavutetaan.

Suomessa pientä kasvua

Suomalaisopiskelijat lähtivät Erasmus-vaihtoon hieman aiempaa useammin: opiskelijavaihtoon osallistui 3529 ja harjoittelijavaihtoon yhteensä 1020 opiskelijaa. Saksa oli opiskelijavaihdon suosituin kohdemaa, seuraavan sijan jakoivat Espanja ja Iso-Britannia. Harjoittelussa ykkössijalla oli Espanja, jonka jälkeen tulivat Saksa ja Iso-Britannia. Erasmus-opettajavaihtoon lähti yhteensä 1039 opettajaa ja Erasmus-henkilökuntavaihtoon lähti 656 opettajaa tai korkeakoulun muun henkilökunnan jäsentä.

Opiskelu tai harjoittelu ulkomailla kehittää oman alan osaamisen ohella muun muassa kielitaitoa, kulttuurienvälistä tietoisuutta ja mukautumiskykyä. Erasmus-opiskelijat ovat yleensä muita halukkaampia lähtemään myöhemmin elämänsä aikana töihin ulkomaille.

EU rahoitti Erasmus-ohjelmaa kaikkiaan 415 miljoonalla eurolla lukuvuonna 2009—2010.

Lue lisää Erasmus-ohjelmasta

(Julkaistu 15.6.2011/lähteet: Euroopan komission Suomen edustusto, CIMOn tilastot)