Ajankohtaista

Vuoden 2011 tilasto: opettajien täydennyskoulutus kasvaa edelleen

Mon, 20 Feb 2012 13:40:00 GMT

Vuoden 2011 tilastot: opettajien täydennyskoulutus kasvaa edelleen

CIMO tuki vuonna 2011 yli neljällä miljoonalla eurolla koulujen Comenius-toimintaa. Opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen hakijoiden ja osallistujien määrä kasvoi edelleen.

Myös hankkeita eri Comenius-toiminnoissa haettiin edellistä vuotta ahkerammin.
Alla olevasta linkistä näet hakemusten ja hyväksyttyjen määrän toiminnoittain sekä alueellisen jakauman.

Comenius -tilanne 2011 – tilastoja

Ensi kesänä 50 ulkomaista aikuisopiskelijaa Suomeen Grundtvig-ohjelman tuella

Mon, 20 Feb 2012 12:30:44 GMT

Ensi kesänä 50 ulkomaista aikuisopiskelijaa Suomeen Grundtvig -ohjelman tuella

Suomalaiset Grundtvig -workshopien järjestäjät valitsevat parhaillaan osallistujia ensi kesän työpajoihin. Suomessa näitä eurooppalaisia työpajoja järjestetään Helsingin lisäksi Hyrynsalmella, Petäjävedellä ja Toholammilla.

Aiheet vaihtelevat suomen kielestä ja kulttuurista valokuvaukseen sekä käsitöihin kuten huovutukseen ja pajun punontaan. CIMO on myöntänyt suomalaisille Grundtvig -workshopien järjestäjille tukea, joka mahdollistaa ulkomaisten opiskelijoiden ilmaisen osallistumisen työpajoihin.

Suomalaiset voivat vastaavasti hakea eurooppalaisiin työpajoihin, joita tällä hetkellä on tarjolla elokuun loppuun asti. Uusi workshop-luettelo ilmestyy kesäkuussa ja sisältää uudet, kaikille avoimet työpajat ajalle 1.9.2012 – 31.8.2013.

Vielä voi yrittää päästä ensi heinä-elokuun työpajaan jonnekin päin Eurooppaa. Monessa työpajassa etusijalla ovat työttömät tai ikääntyneet hakijat. Edellytyksenä on vähintään 18 vuoden ikä. Yläikärajaa ei ole. Hakijalta ei vaadita mitään taustaorganisaatiota – ainoastaan kiinnostusta työpajan aiheeseen. Suomalaisia työpajoja voi myös mainostaa eurooppalaisille ystäville – vaikkapa suomen kielen ja kulttuurin harrastajille.

Workshop-luettelo

Esimerkkejä workshopeista Suomessa:

Green Gold: the social and personal significance of forest

Suomea Suomeksi Suomessa

Kehittämishankkeiden hakemusten määrä kasvoi viime vuodesta

Mon, 13 Feb 2012 14:23:59 GMT

Kehittämishankkeiden hakemusten määrä kasvoi viime vuodesta

Innovaation siirto -hankkeiden hakemuksia jätettiin 18 kpl helmikuussa päättyneellä vuoden 2012 hakukierroksella. Hakemusten määrä kasvoi kuudella viime vuoteen verrattuna. Rahoitusta haettiin yhteensä noin 3,6 miljoonaa euroa. Keskimääräinen haettu tuki oli noin 199 000 euroa. Innovaation siirto -hankkeiden rahoitukseen on varattu tämän vuoden Leonardo-budjetista noin 1,395 miljoonaa euroa, jolla voidaan rahoittaa 6–7 hanketta.

Haetuista hankkeista puolet on ammatillisten oppilaitosten koordinoimia. Neljässä hakemuksessa koordinaattorina on ammattikorkeakoulu ja lopuissa yritys tai yhdistys.

Hakemukset jakautuivat painopisteittäin seuraavasti:

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö: 8 kpl
Opettajien ja kouluttajien osaamisen kehittäminen: 2 kpl
Avaintaidot ammatillisessa koulutuksessa: 5 kpl
Ammatillisen koulutuksen liikkuvuusstrategioiden kehittäminen ja siirtäminen: 2 kpl
ECVET – oppimistulosten ja tutkintojen läpinäkyvyys ja tunnustaminen: 1 kpl
Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmien kehittäminen: 0 kpl

Komissio edellyttää, että valinnassa otetaan huomioon hankkeiden tasainen jakauma painopisteittäin. Hakemusten arviointi Suomessa ajoittuu maalis-huhtikuulle. Lopulliset päätökset rahoitettavista hankkeista saadaan heinäkuussa.

(OL 13.2.2012)

Norja panostaa yhteistutkintoihin

Mon, 13 Feb 2012 11:42:44 GMT

Norja panostaa yhteistutkintoihin

Norja investoi yhteensä 9 miljoonaa Norjan kruunua (noin 1,2 miljoonaa euroa) yhteistutkintojen kehittämiseen maisteri- ja tohtoritasolla. Yhteistutkinnot nähdään keskeisenä keinona kansainvälistää maan korkeakoulutusta.

Uusi tukimuoto on tarkoitettu norjalaisille korkeakouluille, joilla on jo kansainvälisiä yhteistyöpartnereita.

Suomalaiskorkeakoulut voivat olla mukana kumppanina

Vaikka suomalaiset korkeakoulut eivät voi hakea tukea, niiden on mahdollista olla mukana tutkinto-ohjelmien kehittämisessä kumppanina. Kannattaa siis muistuttaa norjalaista partnerikorkeakoulua tästä mahdollisuudesta.

Aikaisempi yhteistyö korkeakoulujen välillä on tärkeää. Tuki on tarkoitettu kehittämiseen: korkeakoulujen tulee itse rahoittaa ohjelman toteuttaminen tai hakea muuta ulkopuolista rahoitusta.

Norjalaiset anovat tuen SIUsta

CIMOn norjalainen sisarorganisaatio SIU toimii hallinnoijana. Norjalaiskorkeakoulujen tulee jättää hakemuksensa viimeistään huhtikuun puolivälissä. Tukea voidaan myöntää enintään 250 000 Norjan kruunua (noin 33 000 euroa) enintään kahdelle vuodelle. Yhteistyön tulee tapahtua vähintään kahden korkeakoulun välillä.

Lisätietoja yhteistutkintojen kehittämisen tuesta SIUn sivuilla (englanniksi)

(KL & VZ)

Harjoittelu Euroopan ulkopuolella kiinnosti jälleen

Thu, 09 Feb 2012 15:24:28 GMT

^{Tammikuun lopussa pidetty infotilaisuus houkutteli CIMOon noin 50 ulkomailla harjoittelusta kiinnostunutta. Kuva: Tiina Lehmusvaara}

Harjoittelu Euroopan ulkopuolella kiinnosti jälleen

CIMOn harjoitteluohjelmien ensimmäinen hakuaika tälle vuodelle päättyi helmikuun alussa. Haettavana oli eri alojen paikkoja korkeakouluopiskelijoille ja valmistuneille. Arviolta kolmannes tähän hakuun osallistuneista pääsee opintojaan tukevaan harjoitteluun Argentiinaan, Chileen, Peruun, Intiaan, Kiinaan tai Venäjälle.

Vastaava asiantuntija Jaana Mutanen CIMOn harjoittelun ja jatko-opiskelun yksiköstä kertoo hakukierroksen kiinnostaneen suomalaisopiskelijoita entiseen tapaan: määräpäivään mennessä saatiin 239 hakemusta, joista noin kolmannes lähtee CIMOssa tehtävän esivalinnan jälkeen eteenpäin eri maissa toimiville yhteistyökumppaneille. Nämä etsivät jatkoon valituille sopivia harjoittelupaikkoja, mutta lopullisen päätöksen tarjolla olevaan tehtävään valittavasta harjoittelijasta tekee työnantaja.

Tieto esivalinnan tuloksista tulee kaikille hakeneille 19.3. mennessä, mutta lopullista vahvistusta harjoittelupaikasta joutuu vielä odottelemaan. Varmuus edessä olevasta lähdöstä toiselle puolelle maailmaa saattaa joskus tulla vasta melko lähellä harjoittelujakson alkua. Mutanen kehottaa malttiin: – CIMOsta ollaan yhteydessä heti, kun paikka on vahvistunut. Samalla paikan saaneelle lähetetään ohjeet jatkoa varten.

Harjoittelupaikat on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille päätoimisille korkeakouluopiskelijoille tai vastavalmistuneille, joiden valmistumisesta ei harjoittelun alkaessa ole enempää kuin vuosi. Hakijalta edellytetään harjoittelu- tai työkokemusta ja riittävää kielitaitoa harjoittelumaassa selviämiseksi. Valinnassa auttaa, jos hakija on ollut aikaisemmin kohdemaassa tai samalla kielialueella esimerkiksi opiskelijavaihdossa. Opintojen ja hakijan taustan tulee myös soveltua juuri tarjolla olevaan tehtävään.

Harjoittelu rahoitetaan CIMOn apurahalla, joka on suhteutettu kunkin maan elinkustannuksiin. Osassa paikoista työnantaja on mukana rahoituksessa.

CIMOn harjoitteluohjelmiin haetaan 4 kertaa vuodessa. Parhaillaan ovat haettavina tekniikan alan IAESTE-ohjelman harjoittelupaikat, joiden hakuaika päättyy 17.2. Tässä haussa on tarjolla paikkoja myös saksan kielen opiskelijoille Saksan IAESTE-toimistojen paikalliskomiteoihin. Organisaatio-ohjelmaan, jossa voi harjoitella maailmalla toimivissa suomalaisorganisaatioissa, Suomen kielen ja kulttuurin opetuspisteissä, ulkosuomalaistoiminnassa ja YK:ssa, haetaan maaliskuussa ja syksyllä.

Katso myös

Kansainvälinen harjoittelu opiskelijoille ja vastavalmistuneille

(9.2.2012/TL)

Pohjoismaiseen virkamiesvaihtoon löytyi kiinnostusta vuoden tauon jälkeen

Wed, 08 Feb 2012 12:04:11 GMT

Pohjoismaiseen virkamiesvaihtoon löytyi kiinnostusta vuoden tauon jälkeen

Pohjoismaisia virkamiesvaihdon stipendejä oli mahdollista jälleen hakea vuonna 2011. Ilahduttavaa oli se, että vuoden tauon jälkeen kiinnostuneita hakijoita oli paljon. Stipendejä myönnettiin yhteensä 8 hakijalle.

Pohjoismainen virkamiesvaihto-ohjelma tarjoaa valtionhallinnossa työskenteleville mahdollisuuden lisätä omaa osaamistaan, kielitaitoaan ja oppia hyviä hallintokäytäntöjä työskentelemällä ulkomaisessa organisaatiossa 1–12 kuukauden ajan. Nykyisin suomalaiset voivat lähteä Ruotsin, Tanskan, Norjan, Islannin, Grönlannin ja Färsaarten lisäksi myös Ahvenanmaalle vaihtoon.

Vaihtopaikka on hankittava itse omien tai työnantajan kontaktien kautta. Vaihtoon lähtijä tarvitsee työnantajan puollon eli käytännössä palkallisen virkavapaan vaihdon ajaksi. Vaihto kestää 1–12 kuukautta. Hakuaika on jatkuva.

Verovapaan stipendin määrä nousi

Vuonna 2011 verovapaan stipendin määrää nostettiin, jotta se vastaisi paremmin kaikissa Pohjoismaissa tapahtunutta elinkustannusten nousua. Stipendi on tällä hetkellä 11 000 Tanskan kruunua (noin 1 500 euroa) kuukaudessa, jonka lisäksi hakijat ovat palkallisella virkavapaalla omasta työstään. Myös matkakustannukset vaihtopaikkakunnalle ja takaisin korvataan.

Osallistujat kertovat kokemuksistaan videolla

CIMO teki 2011 yhteistyössä Ruotsin ja Ahvenanmaan kanssa pohjoismaista virkamiesvaihtoa markkinoivan videon, jossa osallistujat kertoivat vaihtokokemuksistaan.

Katso video

Lue lisää

Virkamiesvaihdosta

Pohjoismaiseen virkamiesvaihtoon hakemisesta

(RU&VZ)

Euroopan komission lasten ja nuorten sivut on avattu

Thu, 02 Feb 2012 10:53:46 GMT

EU-tietoa lapsille hauskasti

Euroopan komissio on avannut uuden lasten ja nuorten verkkosivuston, jolla on EU-tiedon lisäksi pelejä ja tietovisoja.

Tiedotusvälineet ovat pullollaan uutisia EU:sta. Aina ei vain ole helppoa ymmärtää, miksi ja miten EU:ssa tehdään tiettyjä päätöksiä. On kuitenkin selvää, että ne vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme. EU:sta on tarjolla paljon aikuisille suunnattua tiedotusmateriaalia, mutta on tärkeää, että myös lapset ja nuoret oppivat tuntemaan EU:ta ja sen toimintaa.

Komissio on tämän vuoksi perustanut lapsille ja nuorille oman Kids' Corner -sivuston. Lapset ja nuoret niin Euroopassa kuin sen ulkopuolellakin voivat nyt tutustua EU:hun ja sen jäsenmaihin pelien, tietovisojen ja helppotajuisten esittelyjen avulla. Lapsille halutaan tarjota tietoa EU:sta ja lasten oikeuksista heidän omalla kielellään.

Lasten ja nuorten sivut koostuvat kolmesta osiosta:

Pelit ja tietovisat -osiossa on 6–16-vuotiaille suunnattuja hauskoja ja opettavaisia pelejä, jotka ovat komission ja muiden EU-elinten tuottamia.
EU – mikä se oikein on? -osiossa on Euroopan kartta, jota napsauttamalla saa monenlaista kiinnostavaa tietoa EU:sta ja kustakin EU-maasta.
Tunne oikeutesi -osiossa on pelejä, videoita ja tietoa lasten oikeuksista. Nuoremmille ja vanhemmille lapsille on omat sivunsa.

Sivuston kaikki osat ovat käytettävissä kaikilla EU-kielillä.

Lasten ja nuorten sivustolla on linkki myös jo pidempään verkossa olleelle Opettajainhuone-sivustolle, jonka materiaalia opettajat voivat hyödyntää kertoessaan oppilaille EU:sta ja sen toiminnasta. Sivustolle on koottu monenlaista oppimateriaalia, joka on komission ja muiden EU-elinten tuottamaa. Aineistoa on tarjolla niin peruskoulu- kuin lukioikäisillekin, ja sen laadintaan on osallistunut opetusalan asiantuntijoita eri EU-maista.

Lisätietoa:
Euroopan komission lasten ja nuorten sivut

Monikielinen koulu CIMO Forumilla

Tue, 31 Jan 2012 11:10:51 GMT

Monikielinen koulu CIMO Forumilla

– Koulujärjestelmän pitää ottaa vastuu jokaisesta oppilaasta. Monikielisyyden ja -kulttuurisuuden huomioiminen luokkahuoneessa kietoutuu pohjimmiltaan kysymyksiin ennakkoluuloista, rodusta ja köyhyyden torjumisesta, tiivisti yhdysvaltalainen monikulttuurisen opetuksen asiantuntija, PhD Nancy Commins luennoidessaan CIMOssa.

Monikielinen ja -kulttuurinen koulu -luennon pitänyt Commins on Coloradon yliopiston professori, jolla on aihepiiristä 30 vuoden kokemus ja joka on kirjoittanut siitä useita kirjoja. Hän on Fulbright-stipendiaattina Turun yliopistossa lukuvuoden 2011–2012.

Nancy Commins väitteli kaksikielisistä oppijoista 1980-luvun alussa. Hän keräsi tutkimusaineistonsa havainnoimalla puolen vuoden ajan luokkatilanteessa neljää äidinkielenään espanjaa puhuvaa lasta, jotka kävivät koulua toisella kielellään englanniksi. Samalla hänelle valkeni, miten tärkeää on opettaa, että lasten oma äidinkieli on myös tiedon kieli, vaikka kaikki opetus tapahtuisikin englanniksi.

– Kielen kautta oppiminen on paljon enemmän kuin kielen oppimista. Se vaatii sekä oppilaalta että opettajalta enemmän. Kieli on väline käsitteelliselle ajattelulle. Tavoitteena on samalla kaksikielisen lapsen äidinkielen tukeminen: taata akateemiset valmiudet molemmilla kielillä.

Koulujen johdon ja opettajien lisäksi tärkeässä asemassa on lapsen oma kieliyhteisö. – Monikulttuurisen koulun rakentaminen lähtee jaetusta vastuusta, yhteisistä pyrkimyksistä ja arvostavasta kohtaamisesta.

Sopiiko malli suomalaiskouluihin?

Yleisökeskustelussa heräsi kysymys siitä, miten mielekästä Suomessa olisi pyrkiä maahanmuuttajalasten täydelliseen kaksikielisyyteen akateemisten valmiuksien osalta kun opeteltavana on lisäksi vielä englanti ja ruotsi. – Malli ei varmaan sovikaan sellaisenaan Suomeen, mutta sitä voi soveltaa. On tärkeää korostaa oppilaille ja vanhemmille sitä, että omaa äidinkieltään pitää käyttää, että se on arvokas, sekä ohjata heitä tiedon lähteille myös tällä kielellä, vaikka koulukirjat olisivatkin suomeksi.

– Kieli on osa identiteettiä ja juuria. Kerron esimerkin omasta perheestäni. Isovanhempani tulivat siirtolaisina Venäjältä Yhdysvaltoihin äitini ollessa 7-vuotias. 13-vuotiaana äitini oli oppinut englannin, mutta unohtanut kokonaan ensimmäisen kielensä jiddishin. Minulla ei ole yhteyttä isovanhempieni kieleen, mikä on suuri menetys.

Entä Suomessa ajankohtainen kysymys kaksikielisistä kouluista, joissa opetusta olisi sekä suomeksi että ruotsiksi? Commins kertoo ihmetelleensä Suomeen tultuaan, miksei tällaisia kouluja ole, kunnes perehtyi Suomen historiaan kielikysymyksessä. – Silti kannustaisin olemaan avoin myös tällaisten koulujen perustamiselle. Kaksikielisyys – tai monikielisyys – on suuri rikkaus.

Luennon esitys (ppt)

Lue myös CIMOn blogi (24.1.): Kaksikielisyydestä monikielisyyteen

CIMO Forum on useamman kerran vuodessa järjestettävä kutsuvierasluento, jossa vierailee korkean tason kansainvälisiä asiantuntijoita puhumassa CIMOn toimialaan liittyvistä teemoista.

(Teksti: Virve Zenkner Kuva: Jaanaliisa Kuoppa)

CIMOn uudet harjoittelupaikat kehitysyhteistyötä tekevissä organisaatioissa ulkomailla

Tue, 31 Jan 2012 08:13:53 GMT

CIMOn uudet harjoittelupaikat kehitysyhteistyötä tekevissä organisaatioissa ulkomailla

CIMO uudistaa harjoittelupaikkatarjontaansa vuoden 2012 alusta lukien. Uudet harjoittelupaikat kehitysyhteistyötä tekevissä organisaatioissa tulevat hakuun kaksi kertaa vuodessa Organisaatio-ohjelmien haun yhteydessä.

CIMO rahoittaa aluksi korkeintaan 8 paikkaa. Paikoista 4 tulee hakuun keväällä ja 4 syksyllä 2012.

Yhteistyö UNDP:n kanssa alkaa

Syksyllä 2009 CIMO ja YK:n kehitysohjelma UNDP (United Nations Development Programme) aloittivat kokeilun harjoitteluyhteistyössä sopimalla 3 harjoittelupaikasta vuodelle 2010. UNDP toimitti CIMOlle paikkakuvaukset, joissa harjoittelumaat, opiskelijoiden opintoala ja työtehtävät oli etukäteen määritelty CIMOn esittämien toiveiden mukaan.

Yhteistyö UNDP:n kanssa on toiminut hyvin. Suomalaiset nuoret harjoittelijat ovat saaneet hyvää palautetta työstään ja ovat itse olleet tyytyväisiä harjoitteluunsa. Tämä on kannustanut jatkamaan yhteistyötä UNDP:n kanssa ja harkitsemaan harjoitteluyhteistyön laajentamista myös muihin organisaatioihin.

Apurahan maksaminen itse hankittuihin harjoittelupaikkoihin päättyy

UNDP:n harjoittelupaikat rahoitettiin ohjaamalla niihin osa apurahoista, jotka oli suunnattu opiskelijoiden itse hankkimiin harjoittelupaikkoihin YK:n ja EU:n alaisissa organisaatioissa.
Viimeiset apurahat itse hankittuihin harjoittelupaikkoihin maksettiin vuonna 2011. Jatkossa apurahat kohdistetaan kokonaisuudessaan etukäteen määriteltyihin harjoittelupaikkoihin sellaisissa organisaatioissa, jotka toimivat kehitysyhteistyön parissa ulkomailla.

Globaali vastuu näkyy CIMOn ohjelmissa

Globaali vastuu on yksi CIMOn strategian painopisteistä, millä tuetaan yleisten kehitystavoitteiden saavuttamista. Ohjelmilla edistetään liikkuvuutta ja yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa.

Uudet harjoittelupaikat tukevat konkreettisesti CIMOn tavoitetta kansainvälisen osaamisen kehittämisestä. Harjoittelupaikkojen valinnassa otetaan huomioon CIMOn maantieteelliset painopistealueet.

Kansainvälistä kehitysyhteistyöosaamista tulevaisuuden tekijöille

Uusien harjoittelumahdollisuuksien tavoitteena on antaa arvokasta, kansainvälisessä työympäristössä hankittua kokemusta nuorille suomalaisille korkeakouluopiskelijoille, joiden tavoitteena on työskennellä kehitysyhteistyötehtävissä myös valmistumisensa jälkeen.

Harjoittelupaikkoja ei ole sidottu tiettyihin organisaatioihin tai maihin, jotta paikkoja voi jatkossa kohdentaa joustavasti Suomen kehitysyhteistyön kannalta tärkeille aloille ja painopistealueille.

Hakuaika maaliskuussa

Harjoittelupaikat tulevat hakuun CIMOn seuraavassa Organisaatio-ohjelmien haussa 5.3.–19.3.2012. Paikkatiedot julkaistaan haun alkaessa. Paikoista on alustavasti sovittu UNDP:n ja Afrikan kehityspankin kanssa.

Lue lisää kansainvälisestä harjoittelusta

Verkkoneuvonta Grundtvig -hakijoille käynnistyi CIMOssa

Fri, 27 Jan 2012 11:38:22 GMT

Verkkoneuvonta Grundtvig -hakijoille käynnistyi CIMOssa

CIMO on ensimmäistä kertaa välittänyt Grundtvig -ohjelman hakuneuvontatilaisuuksia verkon välityksellä.
Niihin on tähän mennessä osallistunut noin 50 osallistujaa.

Hakuneuvonta verkossa jatkuu 15.2.2012, jolloin on Senioreiden vapaaehtoistyöprojektia hakevien vuoro.

Alkuvuoden lukuisat hakijoiden yhteydenotot ennakoivat vilkasta hakuvuotta.
Vuoden ensimmäisessä, 16.1. 2012 päättyneessä Grundtvig -haussa saatiin 56 aikuiskoulutushenkilöstön apurahahakemusta täydennyskoulutukseen.

Aktiivista vuotta ennakoivat myös viime vuoden marraskuussa eri puolilla maata järjestetyt alueelliset tiedotustilaisuudet, jotka vetivät enemmän osallistujia kuin aiempina vuosina. Lähes 400 aikuiskoulutusohjelmista kiinnostunutta osallistui CIMOn aikuiskoulutuksen alueelliseen tiedotustoimintaan.

Alueellista tiedotusta toteutetaan yhteistyössä viiden alueellisen tiedottajan kanssa. Viime vuoden hakijatilaston mukaan Grundtvig-hakijat tulevat eri puolilta maata, hakemuksia saatiin kaikista maakunnista.
Alueelliset tiedotustilaisuudet ovat usein uusien hakijoiden ensimmäinen kosketus ohjelmaan. Tiedotustilaisuuksien järjestäminen eri puolilla maata lisää näin tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua ohjelmaan.

Seuraavat hakuajat ovat Vierailujen ja vaihtojen 1.2.2012 päättyvä haku, sekä oppimiskumppanuuksien ja workshopin järjestämisen haut, jotka päättyvät 21.2.2012

Kaikki Grundtvig -toimintojen hakulomakkeet ja -ohjeet samoin kuin alueellisten tiedotustilaisuuksien materiaalit ja niissä esitellyt hanke-esimerkit ovat CIMOn Grundtvig -sivuilla: www.cimo.fi/grundtvig

CIMO kysyy näkemyksiä ohjauksen työkalupakista Opo-päivillä 27.1.2012

Thu, 26 Jan 2012 11:28:09 GMT

CIMO kysyy näkemyksiä ohjauksen työkalupakista Opo-päivillä 27.1.2012

CIMOn Euroguidance-tiimi on mukana Opo-päivillä Hämeenlinnassa 27.1.2012. Samalla kysytään myös näkemyksiä uudesta työkalupakista, joka tukee ohjausta kansainvälisyyteen.

CIMOn osastolta Hämeen ammattikorkeakoulun Visamäen kampuksen D-talon 2. kerroksesta voi hakea materiaalia kansainvälistymisasioista sekä tulla kuulemaan ja kysymään, miten CIMOn Euroguidance-toiminta voi tukea ohjaajien työtä.

OPO-päivillä kerätään mielipiteitä ohjaajien työkalupakin suunnitteluun

CIMO kehittää vuoden 2012 aikana ohjaajille työkalupakin kansainvälisyyteen ohjaamiseen. Tähän työhön kutsutaan myös CIMOn palveluiden käyttäjät mahdollisimman laajasti mukaan. Haluamme selvittää, millaisista työvälineistä on eniten apua ohjauksessa kansainvälisyyteen: kiinnostaisiko valmis tuntipaketti kansainvälisyydestä, tarvitsetko harjoituksia yksilöohjaukseen vai haluatko haastaa oppilaasi pohtimaan asenteitaan ja valmiuksiaan kulttuurien kohtaamisessa.

Mielipiteensä voi kertoa CIMOn Euroguidance-tiimille eri tilaisuuksissa vuoden mittaan. Ensimmäinen mahdollisuus siihen tarjoutuu Opo-päivillä. Ajatukset ja ideat kv-ohjauksen työkalupakista voi kertoa myös sähköpostitse: euroguidance(at)cimo.fi.

Kelan opintotukitilastot: Britannia on edelleen suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden suosikki

Mon, 23 Jan 2012 09:34:54 GMT

Kelan opintotukitilastot: Britannia on edelleen suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden suosikki

Lukuvuonna 2010–2011 opiskeli ulkomaisissa korkeakouluissa 5052 suomalaista koko tutkinnon suorittajaa, jotka rahoittivat opintojaan Kelan myöntämällä opintotuella. Lisäksi muilla koulutusasteilla opiskeli reilut 400 suomalaista, joista yli puolet (268) ammatillisessa oppilaitoksessa. Ulkomaille Kelan tuella suunnanneiden opiskelijoiden kokonaismäärä kasvoi edellisestä lukuvuodesta lähes 500 henkilöllä, joista 460 opiskeli korkeakouluissa.

Valtaosa (4148) suomalaisista opintotuen saajista opiskelee toisen EU-maan korkeakoulussa. Ylivoimaisesti suosituin opiskelumaa on Britannia, jonka korkeakouluissa opiskeli viime lukuvuonna 1727 suomalaista. Seuraavaksi eniten opiskeltiin Ruotsissa (814), Virossa (528), Saksassa (253), Alankomaissa (215) ja Tanskassa (127). Euroopan ulkopuolisten maiden kärjessä olivat Yhdysvallat (337) ja Australia (126).

Suomalaisopiskelijoiden suosiossa olivat erityisesti humanistiset tieteet, joita opiskeli 2041 henkilöä, sekä taloustieteet (953), yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet (733) ja taidealojen ylempi koulutus (516).

Kelan opintotuella ulkomailla opiskelevien suomalaisten määrä laski 2000-luvun alusta lukuvuoteen 2006–2007 saakka. Nyt ollaan taas vuosituhannen alun määrissä.

Britannia on säilyttänyt asemansa suosituimpana kohdemaana koko ajan. Kärkimaiden joukko on muutenkin pysynyt suunnilleen samana. Uutena tulokkaana tässä joukossa on Alankomaat, jossa opiskelevien määrä on kasvanut tasaisesti. Reippain nousija suomalaisten suosikkimaissa on kuitenkin Viro, jossa opiskelevien määrä on tuplaantunut 2000-luvun puolivälin jälkeen. Muiden kärkimaiden opiskelijamäärät ovat pienempiä kuin vuosituhannen alussa.

Kelan opintotukitilastoista saa suuntaa antavaa tietoa ulkomailla opiskelevien suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrästä. Näiden tilastojen ulkopuolelle jäävät ne opiskelijat, jotka rahoittavat opintonsa muulla tavoin.

Koko tutkintoa suorittavien lisäksi ulkomailla opiskelee vuosittain tuhansia suomalaisia vaihto-opiskelijoita, joiden liikkumista tilastoi CIMO. CIMOn tilastojen mukaan suomalaisista korkeakouluista lähti vuonna 2010 vaihtoon 10 123 opiskelijaa. Lukuvuonna 2010–2011 opiskelijavaihdossa olleista 7874 sai Kelan opintotukea.

Lue lisää

CIMOn tilastot: Vaihto-opiskelu korkeakouluissa ja Suomalaiset tutkinto-opiskelijat ulkomailla (CIMOn kooste KELAn tilastoista)

Muualla verkossa

Kela: Koko tutkinto ulkomailla

Kelan opintoetuustilastot

(23.1.2012 / TL)

Koulujen välinen pohjoismainen yhteistyö saa nostetta

Wed, 04 Jan 2012 08:38:07 GMT

Ajankohtaista

Koulujen välinen pohjoismainen yhteistyö saa nostetta

Mitä virkamies hyötyy ulkomaanvaihdosta?

Thu, 22 Dec 2011 09:59:41 GMT

Mitä virkamies hyötyy ulkomaanvaihdosta?

Jos opiskelijavaihto jäi väliin tai mieli vetää uudelleen maailmalle, myös työssäkäyville on mahdollista hankkia ulkomaankokemusta. Esimerkiksi eurooppalaiset virkamiehet hakevat enenevässä määrin oppia toisten maiden hallinnosta. Unkarilainen Pál Hegedüs työskenteli virkamiesharjoittelijana Suomessa 4 kuukautta. Kysyimme Pálilta mitä hän sai vaihtojaksosta.

Suomen kieltäkin Unkarissa opiskellut Pál Hegedüs työskenteli CIMOssa korkeakouluohjelmien, harjoittelun ja apurahojen parissa. Harjoittelun mahdollisti Hungarian Public Administration Scholarship Programme, jonka rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Unkarin valtio.

Ensin harjoitellaan 6 kuukautta julkishallinnossa Unkarissa, seuraavat 4 kuukautta jossain EU-maassa. Tavoitteena on sekä parantaa unkarilaisen virkamieskunnan kielitaitoa, erityisesti englannin kielessä, että peilata hallintokäytäntöjä.

Mikä oli harjoittelun suurin anti?

– Nyt tuntuu, että kontaktit Suomeen, Suomen kielen taitoni huima parantuminen ja ylipäätään kokemus ulkomailla työskentelystä. Tulevaisuudessa työurani varrella huomaan varmasti muitakin hyötyjä.

Mitä suomalaisessa hallinnossa tehdään toisin?

– Suomessa hyödynnettään paljon enemmän tilastointeja, arviointeja ja monitorointeja kuin Unkarissa. Unkarissa CIMOn toimintakenttää hoitaa myös useampi pieni organisaatio, täällä kaikki on yhden katon alla.

Helmikuussa Pál aloittaa virkamiesuransa julkishallinnossa Unkarissa.

Miksi kannattaa lähteä maailmalle? Vai kannattaako?

– Hyvä kysymys (nauraa), mutta kyllä kannattaa. Kielitaidon ja kontaktien lisäksi näkee erilaisia työtapoja, sekä hyviä että huonoja, voi verrata ja oppia.

Suomalaiset virkamiehet voivat lähteä virkamiesvaihtoon CIMOn kautta.

Lue lisää:

[Teksti ja kuva: Virve Zenkner]

CIMOn nuorisoyksikkö kiitti ministeri Paavo Arhinmäkeä (21.12.2011)

Wed, 21 Dec 2011 12:02:40 GMT

CIMOn nuoriso- ja kulttuuriyksikkö kiitti ministeri Paavo Arhinmäkeä

CIMOn nuoriso- ja kulttuuriyksikkö luovutti tiistaina 20.12. 2011 kulttuuri-, urheilu- ja tasa-arvoministeri Paavo Arhinmäelle graafikko Hans Eiskosen hänestä tekemän muotokuvan ja uunituoreen Youth in Action 2012 –kalenterin kiitokseksi haastattelusta, jonka ministeri antoi Youth in Action 2012 –kalenteria varten.

Haastattelussa Arhinmäki painottaa kansainvälisyyskasvatuksen ja suvaitsevaisuuden merkitystä nuorisotyössä. EU:n Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun (EVS) tuloksista kootusta kalenterista löytyy myös Arhinmäen lahjaksi saama muotokuva pienoiskoossa. Kalenteri on lähetetty kaikkiin Suomen kuntiin innostamaan nuorisotoimia kansainväliseen nuorisotyöhön. CIMOn Youth in Action –tiimin puolesta kalenterin luovuttivat ohjelma-asiantuntija Terhi Liintola sekä yksikön päällikkö Irmeli Karhio.

^{Ministeri Paavo Arhinmäki, YiA-ohjelma-asiantuntija Terhi Liintola, CIMOn nuoriso- ja kulttuuriyksikön päällikkö Irmeli Karhio ja graafikko Hans Eiskonen.}

^{(AK/21.12.2011)}

Ennätysmäärä hakemuksia Academia-opintovierailuohjelmaan

Wed, 21 Dec 2011 09:29:32 GMT

Academia-opintovierailuohjelman hakukierros ennätyksellisen suosittu

Ohjauksen ja neuvonnan ammattilaisille suunnattuun Academia-opintovierailuohjelmaan lähetettiin tämän syksyn hakukierroksella yhteensä 102 hakemusta. Opintovierailuille valittiin 12 työparia eli yhteensä 24 ohjausalan ammattilaista.

Academia-opintovierailuiden kansallinen valintaryhmä on tehnyt valinnat ensi kevään opintovierailuille. Hakukierros oli ennätyksellisen suosittu, minkä vuoksi vain noin joka neljäs hakija voitiin valita opintovierailuille. Hakemuksia jätettiin määräaikaan mennessä yhteensä 102, joista 90 oli jätetty yhdessä työparin kanssa.

Kriteereinä valinnoissa painotettiin työparien tekemiä hakemuksia sekä sitä, että työparin osapuolet edustavat eri hallinnonaloja tai opetushallinnon eri osia. Lisäksi valinnassa painotettiin sellaisten hakijoiden valitsemista, jotka eivät ole osallistuneet Academia-ohjelmaan kahdella edellisellä kierroksella.

Opintovierailuiden toteuttaminen eri hallinnonalalta tai ohjausympäristöstä tulevan työparin kanssa tukee parhaiten monialaisen yhteistyön lisäämistä alueilla sekä osallistujien oman ammattitaidon kehittämistä. Lisäksi opintovierailusta syntynyt pohja yhteistyölle tarjoaa tukea kyseisen työparin ohjausympäristössä erityisesti nivelvaiheiden ohjauksessa. Näihin tavoitteisiin pyritään myös elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategisissa tavoitteissa.

Osassa Academia-opintovierailuja tutustutaan kohdemaan ohjauskäytäntöihin kokonaisuudessaan, osassa puolestaan ohjauksen tiettyihin erityispiirteisiin. Keväällä 2012 myös Suomeen saapuu eurooppalaisia ohjauksen ammattilaisia kahteen eri opintovierailuohjelmaan Helsinkiin ja Rovaniemelle.

Academia-opintovierailuja rahoitetaan EU:n elinikäisen oppimisen ohjelman Leonardo da Vinci -alaohjelmasta.

Lisätietoja Academia-valinnoista: Kati Räsänen, JAMK

kati.rasanen(at)jamk.fi

(21.12.2011/AL)

Opintovierailut-ohjelman suosio kasvoi syksyn haussa

Tue, 13 Dec 2011 14:14:31 GMT

Opintovierailut-ohjelman suosio kasvoi syksyn haussa

Opintovierailut-ohjelmaan jätettiin 14.10.2011 mennessä yhteensä 43 hakuehdot täyttänyttä hakemusta, joista apurahansaajiksi valittiin 23. Hyväksymisprosentti oli 53. Hakijat edustavat tasaisesti yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen päättäjiä eri tasoilla. Hakijamäärä nousi 13,6 % vuodesta 2010, jolloin kelpoja hakemuksia vastaanotettiin 30.

Suomessa järjestettävät opintovierailut 2012–2013

CIMO on valinnut Suomessa järjestettävät opintovierailut lukuvuodelle 2012–2013. Vierailuehdotuksia jätettiin 17.10.2011 mennessä 9, joista valittiin 6. Vierailuista neljä on suunnattu yleissivistävän koulutuksen kohderyhmille, yksi ammatillisen koulutuksen kohderyhmille ja neljä kummankin koulutussektorin toimijoille.

Valitut vierailut ovat

Training guarantee for everybody 17.–21.9.2012
Turun kasvatus- ja opetustoimi
Entrepreneurship in Curriculum Based Education through Innovative Networks 16.–19.11.2012
Laurea ammattikorkeakoulu
Three Levels of Support 17.–22.2.2013
Raahen kaupungin opetustoimi
The Teaching Profession, Teacher Education and Basic Education in Finland 18.–22.3.2013
Joensuun normaalikoulu
Teacher training and new teachers’ work challenges in VET and general upper secondary schools 26.–30.11.2012
Tampereen kaupungin opetustoimi,
Better Learning and Life Quality through Life Long Guidance 22.–26.10.2012
Helsingin yliopisto / Palmenia

Vuoden 2012 hakuajat

Ohjelmassa järjestetään vuosittain kaksi hakukierrosta. Vuonna 2012 hakukierrokset päättyvät 30.3.2012 ja 12.10.2012. Lisäksi CIMO hakee vierailun järjestäjiä seuraavan kerran syksyllä 2012.

CIMO tiedottaa hakukierroksesta mm. verkkosivuillaan ja Comenius-, Cami- ja Aili-sähköpostilistoilla.

Lisätietoja sähköpostilistoille liittymisestä

Lisätietoja Opintovierailut-ohjelmasta

Opintovierailut-ohjelman verkkosivut
Kokemuksia vierailulle osallistumisesta ja vierailun järjestämisestä
Yleissivistävä koulutus: Tiina Karro, puh. 0207 868 506
Ammatillinen koulutus: Paula Tyrväinen, puh. 0207 868 539

[13.12.2011/PT-TP]

Nordplus hakukuulutus on ilmestynyt

Fri, 09 Dec 2011 09:39:37 GMT

Nordplus hakukuulutus on ilmestynyt

Pohjoismaiden ministerineuvosto on hyväksynyt uuden Nordplus-ohjelman vuosiksi 2012–2016. Ohjelma jatkuu lähes samanlaisena kuin aikaisemmin. Uutta on Baltian mukaan tulo kieliohjelmaan sekä ohjelman käyttäjäystävällisyyden lisääminen.

Uuden ohjelmakauden ensimmäinen haku lähestyy, nyt on julkaistu hakukuulutus ja käsikirja. Hakujärjestelmä avautuu näillä näkymin 9.1.2012.

Nordplus sisältää seuraavat alaohjelmat: Nordplus Junior, Nordplus Korkeakoulutus, Nordplus Horisontla sekä Nordoplus Pohjoismaiset kielet. Ohjelmista tuetaan esimerkiksi oppilas-, opiskelija- ja opettajavaihtoja sekä erilaista hanke- ja verkostoyhteistyötä.

Lisätietoja

Uudesta Nordplus-ohjelmakaudesta (norjaksi)
Uudesta Nordplus-ohjelmakaudesta (englanniksi)
Nordplusonline.org-sivustolla

Chilessä on kysyntää suomalaiselle koulutusosaamiselle

Wed, 07 Dec 2011 14:17:10 GMT

^{Chungara 4 500 m, Altiplano, Pohjois-Chile.}

Chilessä on kysyntää suomalaiselle koulutusosaamiselle

”Jotta chileläiset korkeakoulut saataisiin paremmin tietoisiksi suomalaisesta osaamisesta ja suomalaisten yliopistojen laajasta englanninkielisestä opintotarjonnasta, pitäisi Suomen ja Suomen yliopistojen olla enemmän esillä opiskelijoiden keskuudessa”, näin kertoi Becas Chile -organisaation edustaja tapaamisessa CIMOn ja Suomen suurlähetystön edustajille.

Loka–marraskuussa CIMOn ja Suomen Chilessä sijaitsevan suurlähetystön edustajat vierailivat Becas Chilen toimipaikassa Santiago de Chilessä. Isäntinä tapaamisen osallistui Becas Chilen edustajan lisäksi myös Suomen Akatemian chileläisen yhteistyökumppanin Conicytin edustaja. Becas Chile on Chilen valtion stipendijärjestelmä, jonka kautta lähes kaikki ulkomaille suuntautuva jatko-opiskelija- ja tutkimusvaihto rahoitetaan. Se vastaa myös yhdessä BMI:n kanssa Chilessä järjestettävästä koulutusalan Expo Estudiante -messuista. Kyseiset messut järjestetään seuraavan kerran toukokuussa 2012. Messupaikkakuntina toimivat pääkaupunki Santiago, Pohjois-Chilen keskus Antofagasta ja eteläinen Valdivia.

Yksi parhaimmista keinoista päästä chileläisten korkeakoulujen tietoisuuteen olisikin osallistua Expo Estudiante -messuille. Chilen koulutusalan viranomaiset painottivat kysynnän merkitystä eri koulutus- ja tutkimusohjelmien huomioonottamisessa yhteistyösopimuksia laadittaessa ja stipendejä annettaessa.

Chile ja chileläiset korkeakoulut ovat osoittaneet jo joitakin vuosia kasvavaa kiinnostusta yhteistyöhön Suomen ja suomalaisten korkeakoulujen kanssa. Becas Chilen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta Suomen kannalta Chilen päässä eniten kiinnostusta olisi suomalaisen opettajankoulutus- ja opettajien pätevöintitarjontaan, teknisen alan jatko-opintoihin ja tutkimukseen sekä ammatilliseen koulutukseen. Becas Chilen mukaan Chile tulee investoimaan entistä enemmän myös mm. palvelualoihin, joiden puitteissa matkailu- ja ravintola-alan koulutuksen merkitys on entistä suurempi. Ja chileläisiin korkeakouluihin toivottaisiin lisää suomalaisia opiskelijoita.

Suomi ja suomalaiset eivät Chilessä toki ole tuiki tuntemattomia. Suomea eri puolella Chileä ovat tehneet tunnetuksi Chileen opintoihin liittyvään harjoitteluun jo kymmenen vuoden ajan lähteneet opiskelijat ja vastavalmistuneet. Chilessä ei liene aluetta tai alaa, jossa suomalaisia harjoittelijoita ei olisi nähty: pohjoisesta etelään, metsä- ja kaivosalalla, englannin kielen opettajina, viiniteollisuudessa, hammaslääketieteen alalla, alkuperäiskansoihin ja maahanmuuttajiin liittyvissä projekteissa, ja niin edelleen. Ja hyvin espanjaa osaaville suomalaisille CIMO-harjoittelijoille on jatkossa kaavailtu entistä suurempaa roolia Suomen tunnetuksi tekemisessä Chilessä, mm. tarjoamalla heille mahdollisuutta osallistua yhdessä Suomen suurlähetystön edustajan kanssa erilaisiin Suomea ja opiskelua Suomessa tunnetuksi tekeviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin Chilessä.

(Kuva ja teksti: Jaana Mutanen)

Vuoden 2011 parhaat kieliteot palkittiin European Label -laatuleimalla

Fri, 02 Dec 2011 09:48:30 GMT

Vuoden 2011 parhaat kieliteot palkittiin European Label -laatuleimalla

Opetushallitus on myöntänyt vuoden 2011 eurooppalaisen kieltenopetuksen laatuleiman European Labelin Hämeenlinnan kaupungin Kielitivoli-hankkeelle. Kunniamaininnoilla palkittiin Turun Kielireppu-hanke ja Raaseporin Hakarinteen koulun kielihanke. Tunnustuksen saivat myös Vuoden kieltenopettaja, joksi valittiin Iitin lukion ja yläkoulun ranskan ja saksan opettaja Tarja Virtanen, sekä Vuoden kieltenopiskelija Salla Vainio Vihdin lukiosta.

Palkinnot jakoi Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen Helsingin Säätytalolla 24.11.2011 pidetyssä tilaisuudessa.

European Label -laatuleimalla halutaan korostaa kielitaidon ja kieltenopiskelun merkitystä sekä edistää yksilöiden monipuolista kielitaitoa. Laatuleimalla palkitut hankkeet ovat innovatiivisia ja tasokkaita kielten opettamishankkeita, joissa innostetaan kielten opiskeluun luovalla tavalla ja jotka toimivat esimerkkinä muille.

European Label -kilpailu on osa EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaa (LLP), jota Suomessa hallinnoi ja toimeenpanee CIMO. Kilpailun toteuttaa Opetushallitus.

Muualla verkossa

Lisätietoa palkituista hankkeista löytyy Opetushallituksen lehdistötiedotteesta.

(2.12.2011 TV & TL)

Euroopan komissio tiedotti uusista ohjelmista

Wed, 23 Nov 2011 15:20:10 GMT

Euroopan komissio tiedotti uusista ohjelmista

Koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaava komissaari Androulla Vassiliou esitteli 23.11. Euroopan komission ehdotuksen uudesta koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelmasta Yhteinen Erasmus (Erasmus for All) sekä uudesta kulttuurialan ja luovien toimialojen ohjelmasta Luova Eurooppa(Creative Europe). Ohjelmien toimikausi on 2014–2020.

Kyseessä on komission ehdotus, jota tullaan käsittelemään jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin kanssa. Ehdotuksen mukaan Yhteinen Erasmus -ohjelma kokoaa yhteen nykyiset Elinikäisen oppimisen ohjelman (LLP), kolmansille maille suunnatut korkeakouluohjelmat (mm. Erasmus Mundus, Tempus) sekä Nuorisotoimintaohjelma Youth in Actionin. Luova Eurooppa -ohjelma yhdistää EU:n Kulttuuri-ohjelman ja mediaohjelmat.

Tarkempaa tietoa uusista ohjelmaehdotuksista saa komission verkkosivuilta.

Erasmus for All

Creative Europe

(23.11.2011 / TL)

Nordplus Korkeakoulutus -ohjelma tukee 189 verkostoa

Fri, 18 Nov 2011 09:57:51 GMT

Nordplus Korkeakoulutus -ohjelma tukee 189 verkostoa

214 verkostoa anoi tukea ohjelmasta yhteensä 11,5 miljoonan euron arvosta. Tukea myönnettiin 189 verkostolle yhteensä yli 4 miljoonaa euroa. Verkostot saivat tukea opiskelija- ja opettajaliikkuvuuteen, kehityshankkeisiin, intensiivikursseihin, yhteisiin opinto-ohjelmiin sekä verkostoaktiviteetteihin. Terveydenhuollon ja opettajakoulutuksen alojen verkostot olivat edelleen aktiivisimpien joukossa.

Kilpailu tukivaroista on viime aikoina ollut kovaa. Tänä vuonna mahdollisuudet tuen saamiseen parantuivat hiukan, kun budjetti riitti tukemaan 38 % haetusta yhteissummasta – verrattuna 35 %:in viime vuonna ja 26:een %:in vuonna 2009.

Hakemusten määrä on laskenut viime vuosina mutta osallistujien määrä kasvanut hiukan. Yhteensä 1791 tiedekuntaa, laitosta tai korkeakoulua osallistui verkostoihin vuonna 2010 verrattuna 1630 laitokseen vuonna 2003, jolloin osallistujamäärää viimeksi tilastointiin. Tämä osoittaa ohjelman olevan vakiintunut. Yksi selitys tähän voi myös olla se, että ohjelma on priorisoinut vanhojen verkostojen laajentumisen tukemista uusien verkostojen perustamisen sijaan.

Budjetti jaettiin ohjelmakomitean päätöksen mukaisesti niin, että 70 % myönnettiin opiskelija- ja opettajaliikkuvuuteen ja loput muihin kehityshankkeisiin, intensiivikursseihin, yhteisiin opinto-ohjelmiin ja verkostoille. Tämä vastaa myös osuuksia haetuissa tukisummissa. Yhteensä 93 verkostoa haki tukea intensiivikursseihin ja niistä 39:lle myönnettiin tukea. Jokaista intensiivikurssia tuettiin näin ollen keskimäärin 15 300 eurolla. 24 hakeneesta verkostosta kuudelle myönnettiin tukea yhteisiin opinto-ohjelmiin. 19 verkostoa sai kehityshanketukea ja 18 verkostoaktiviteettiapurahaa.

Terveydenhuoltoalan verkostot olivat aiempien vuosien tapaan aktiivisimpia hakeneiden ja tukea saaneiden verkostojen määrässä mitattuna. Opettajankoulutus oli puolestaan suurin koulutusala mitattuna yhteenlasketussa myönnetyssä tuessa. Taide- ja design-alan verkostoja oli vähän, mutta ne olivat laajoja ja saivat suurimman keskimääräisen tuen verkostoa kohti, lähes 50 000 euroa.

Lisätietoja

Lista kaikista tukea saaneista verkostoista (Nordplusonline.org)

Nordplus Korkeakoulutus

Nordplus Higher Education (Nordplusonline.org)

(KS & VZ)

EU:n vuoden 2011 nykykirjallisuuspalkintojen saajat julkaistu

Mon, 14 Nov 2011 12:04:01 GMT

EU:n vuoden 2011 nykykirjallisuuspalkintojen saajat julkaistu

EU:n nykykirjallisuuspalkintojen saajat julkaistiin lokakuussa Frankfurtin kirjamessuilla. Itse palkintojenjakoseremonia järjestetään Brysselissä 28. marraskuuta.

Vuoden 2011 voittajat ovat:

Rodaan Al Galidi (Alankomaat)
Kalin Terziyski (Bulgaria)
Ófeigur Sigurðsson (Islanti)
Adam Foulds (Iso-Britannia)
Kostas Hatziantoniou (Kreikka)
Inga Zolude (Latvia)
Iren Nigg (Liechtenstein)
Immanuel Mifsud (Malta)
Andrej Nikolaidis (Montenegro)
Jelena Lengold (Serbia)
Tomáš Zmeškal (Tšekki)
Çiler İlhan (Turkki)

Eurooppalaisen nykykirjallisuuden edistämiseen tarkoitettu kirjallisuuspalkinto (EUPL, European Prize for Literature) jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2009. Kansalliset raadit valitsevat palkittavaksi nykykirjallisuuden nousevan kyvyn kustakin EU:n Kulttuuri-ohjelmaan osallistuvasta maasta.Maille on määritelty kiertävä osallistumisjärjestys, jonka mukaan kukin maa osallistuu joka kolmas vuosi.

Suomi osallistui kilpailuun ensimmäistä kertaa vuonna 2010, jolloin palkinto myönnettiin turkulaiselle kirjailijalle Riku Korhoselle.

Lisätietoja

Vuoden 2011 palkinnonsaajat Euroopan komission verkkosivuilla
EU:n nykykirjallisuuspalkinnon verkkosivut

(14.11.2011/RL)

Vuoden 2012 EBBA-palkintojen saajat julkaistu

Mon, 14 Nov 2011 11:48:19 GMT

Vuoden 2012 EBBA-palkintojen saajat julkaistu

Vuonna 2012 EBBA-palkinnon saavien artistien nimet julkaistiin lokakuussa.

Vuoden 2012 voittajat ovat:

Afrojack (Alankomaat)
Selah Sue (Belgia)
Anna Calvi (Iso-Britannia)
James Vincent McMorrow (Irlanti)
Elektro Guzzi (Itävalta)
Ben l'Oncle Soul (Ranska)
Swedish House Mafia (Ruotsi)
Alexandra Stan (Romania)
Boy (Saksa)
Agnes Obel (Tanska)

Yleisö voi käydä äänestämässä suosikkiaan palkinnon verkkosivuilla 1.11. alkaen. Palkinnot jaetaan ja yleisön suosikki julkistetaan 11.1.2012 Groningenissa Eurosonic/Noorderslag-festivaalin avajaispäivänä.

European Border Breakers Awards (EBBA) myönnetään vuosittain kymmenelle EU-maista tulevalle muusikoille tai yhtyeelle, jotka ovat onnistuneet lyömään itsensä läpi debyyttialbumillaan kotimaansa rajojen yli eurooppalaisille musiikkimarkkinoille.

Lisätietoja

Vuoden 2012 palkinnonsaajat Euroopan komission verkkosivuilla
EBBA-palkinnon verkkosivut

(14.11.2011/RL)

Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivien 2011 materiaali nyt verkossa

Thu, 10 Nov 2011 12:01:38 GMT

Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivien 2011 materiaali nyt verkossa

Ammattikoulutuksen KansainväliSYYSpäivät, teemanaan Kansainvälisen toiminnan kulmakivet - Plan! Do! Check! Act!, pidettiin Oulussa 1.-3.11.2011.

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO järjesti päivät yhteistyössä Opetushallituksen ja Oulun seudun ammattiopiston kanssa.

Kansainvälisyyspäivien kalvoesitykset ja videot ovat saatavilla Oulun seudun ammattiopiston verkkosivuilta osoitteesta:

www.osao.fi/kvpaivat2011

Syyspäiville osallistui runsaat 160 kansainvälisen toiminnan kehittäjää ja käytännön toteuttajaa. Päivien aikana käsiteltiin mm. arviointia ja sen vaikuttavuutta, sekä kansainvälistymistä tutkintojen perusteissa, tutkintojen rakenteissa ja opetussuunnitelmissa.

10.11.2011 KL-R & TP

Nuorisotoimintaan yli 200 000 euroa Youth in Action -ohjelmasta

Wed, 02 Nov 2011 14:17:31 GMT

Nuorisotoimintaan yli 200 000 euroa Youth in Action -ohjelmasta

CIMO jakoi Euroopan unionin nuorisotoimintaohjelman rahaa vuoden neljännellä, syyskuussa päättyneellä hakukierroksella yhteensä neljälletoista hankkeelle eri puolilta Suomea. Eteläisin hanke tällä kertaa oli Turun saaristosta Vänön saarelta, pohjoisin Kemijärveltä.

Tuettujen hankkeiden teemat vaihtelivat luonnosta, syrjinnänvastaisuudesta, liikunnasta ja ulkoilusta aina taidekasvatuksen käyttämiseen nuorisotyön välineenä. Erityisen ilahduttavaa rahoittajan näkökulmasta on uusien nuoria EVS -vapaaehtoisia vastaanottavien tahojen vahva mukaantulo ohjelmaan tänä vuonna. Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu EVS tarjoaa nuorille mahdollisuuden tehdä vapaaehtoistyötä ulkomailla.

Vuoden 2011 aikana Youth in Action -ohjelmasta tuetaan nuorten hankkeita yhteensä noin 2,2 miljoonalla eurolla. Lisätietoja tuetuista hankkeista CIMOn verkkosivuilla.

Lisätietoja Youth in Action -ohjelmasta saa CIMOn Youth in Action -tiimiltä

Aikuiskoulutuksen infotilaisuudet käynnistyvät Oulusta

Tue, 01 Nov 2011 14:24:40 GMT

Aikuiskoulutuksen infotilaisuudet käynnistyvät Oulusta

Kuukauden vaihtuessa marraskuuksi pyörähtävät liikkeelle Grundtvig- ja Nordplus Aikuiskoulutus –ohjelmien alueelliset infotilaisuudet. CIMO järjestää yhteistyössä aikuiskoulutuksen alueellisten tiedottajiensa kanssa yhteensä 10 tilaisuutta. Useimpiin ehtii vielä hyvin ilmoittautua.

Suomenkielisiä tilaisuuksia pidetään Oulussa, Turussa, Helsingissä, Kuopiossa, Iisalmessa, Kajaanissa, Porissa ja Lapualla. CIMO on solminut sopimuksen aikuiskoulutusohjelmien ruotsinkielisestä tiedotuksesta Bildningsforumin kanssa. Ensimmäiset Bildningsforumin järjestämät tilaisuudet ovat tarjolla Helsingissä ja Vaasassa.

Uutena kokeiluna on Helsingin temaattinen infotilaisuus, jossa kansainvälistymisen moninaiseen kirjoon tutustutaan taide ja luovuus –teeman kautta Teatterimuseossa.

Täydennyskoulutuksen kautta mukaan hankkeisiin?

Tilaisuuksissa esitellään aikuiskoulutuksen eri kansainvälistymismahdollisuuksia ja annetaan vinkkejä hakuprosessiin. Tilaisuudet on suunnattu erityisesti uusille toimijoille. Niistä hyötyvät myös ne aikuiskouluttajat, jotka ovat saaneet henkilökohtaisen apurahan vaikkapa omaan täydennyskoulutukseen ja haluaisivat nyt aloittaa pidempikestoisen hankeyhteistyön eurooppalaisten kurssikaveriensa kanssa. Sen sijaan, että kurssi tai vierailu jää apurahan saajan ainoaksi Grundtvig-kokemukseksi, voi se olla vasta alkusoittoa oman organisaation kansainvälistymiselle. Vaihtoehtoja riittää ja infotilaisuuksissa kuullaankin ennätysmäärä innostavia esimerkkejä siitä, mitä ohjelmien tuella on saatu aikaan.

Kaikkien tilaisuuksien ohjelmat ja ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta www.cimo.fi/grundtvig

(1.11.2011 / RV)

Koulujen välinen pohjoismainen yhteistyö saa nostetta

Mon, 24 Oct 2011 08:35:53 GMT

Koulujen välinen pohjoismainen yhteistyö saa nostetta

Markku Linnan syksyllä ilmestyneessä selvityksessä esitetään monia keinoja koulujen pohjoismaisen yhteistyön kehittämiselle ja tuodaan esille yhteistyön tuomia hyötyjä. Selvityksessä ehdotetaan mm. kansallista strategiaa koulualan pohjoismaiselle yhteistyölle, tiiviimpää yhteistyötä pohjoismaista kouluyhteistyötä tukevien toimijoiden välille sekä enemmän vastavuoroisuutta eli ruotsalaisten kiinnostuksen lisäämistä Suomeen suuntautuviin oppilas- ja opettajavaihtoihin.

Selvityksestä ilmenee, että kouluilla on runsaasti mahdollisuuksia pohjoismaiselle yhteistyölle. Se on myös ollut tuloksellista ja edistänyt pohjoismaista yhteenkuuluvuutta. Ongelmana on ollut tiedon pirstaleisuus ja vaikeus hahmottaa toiminnan kokonaisuutta. Selvitysmies Markku Linna ehdottaakin yhtenäisempää tiedotusta ja tiiviimpää yhteistyötä Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, CIMOn, Pohjola-Nordenin, Hanasaaren ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskuksen, Pohjoismaiden Suomen instituutin Nifinin, Svenska kulturfondenin ja Suomen Tukholman instituutin kanssa.

Lue lisää:

Koulualan pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen, Markku Linna, 2011 (pdf)

Leonardo-ohjelma keräsi kuulijoita maakunnissa

Fri, 21 Oct 2011 14:01:56 GMT

Leonardo-ohjelma keräsi kuulijoita maakunnissa

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö järjesti syksyn aikana yhteensä kuusi tiedotustilaisuutta eri puolilla Suomea. Tänä vuonna paikkakunnat olivat Turku, Vaasa, Jyväskylä, Joensuu, Seinäjoki ja Helsinki. Alueellisten tilaisuuksien tarkoituksena on tuoda tietoa lähemmäksi kohderyhmää, synnyttää uusia hankeideoita, tarjota vapaamuotoinen foorumi keskustelulle ja jakaa kokemuksia.

Tilaisuuksien pääpaino oli Leonardo-ohjelman seuraavan hakukierroksen teemoissa, painopisteissä ja käytännöissä. Hakuinfon ohella kuntayhtymien ja ammatillisten oppilaitosten henkilökunta kertoi kokemuksistaan Leonardo-hankkeiden parissa; miten he rohkaistuivat mukaan ja millaisia uusia näkökulmia kansainvälinen työelämäjakso on tuonut opetukseen sekä miten kokemus vaikutti heidän arkipäivään.

Viimeisenä järjestettyyn Helsingin tilaisuuteen uusi musiikkitalo tarjosi upeat puitteet. Päivän aikana kuultiin muun muassa eri maiden yhteistyöstä oppimisen arviointiin ja tunnustamiseen liittyvien päätöksentekoprosessien parissa sekä inspiroivia ajatuksia erityisryhmien oppimiskokemuksista kumppanuushankkeessa. Tilaisuuksien materiaaliin on julkaistu kokonaisuudessaan CIMOn verkkopalvelussa.

Ammatillisen koulutuksen tilaisuuksien materiaalit

20.10.2011/TH

CIMO mukana Lontoon WorldSkills 2011 -kilpailuissa

Fri, 14 Oct 2011 12:54:52 GMT

CIMO mukana Lontoon WorldSkills 2011 -kilpailuissa

Suomalaista ammatillista koulutusta esiteltiin Lontoon Worldskills -tapahtumassa CIMOn, Skills Finland ry:n, opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen ja Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun yhteisellä näyttelyosastolla. Finland – it works! -osastolla vieraili Suomen ammatillisesta koulutusjärjestelmästä ja erityisesti Pisa-tuloksista kiinnostuneita asiantuntijoita, mutta myös nuoria englantilaisia peruskoululaisia ja muita kansainvälisiä nuoria.

Näyttelyosastolla pääsi myös keskustelemaan suomalaiskilpailijoiden ja Leonardo da Vinci -ohjelman vaihdossa olevien asiantuntijoiden kanssa, joilta kysyttiin mm. Suomen Skills-huippuvalmennuksesta.

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksiköstä näyttelyosastolla työskentelivät mm. Iiris Kajas ja Mirja Fagerholm ja Leena-Maija Talikka. Heidän mukaansa nuoria osastolla kävijöitä Suomi tuntui kiinnostavan myös opiskelumaana, sillä yleisen Suomi-tietouden lisäksi nuoret kyselivät opiskelu- ja vaihto-opiskelumahdollisuuksista maassamme. Näyttelyosastolla järjestettyihin asiantuntijatapaamisiin osallistui yksikön päällikkö Mika Saarinen.

Lähes tuhat kilpailijaa ja yli 200 000 vierailijaa

4.–9.10. pidetyissä Worldskills-kisoissa kilpaili kaikkiaan 960 alle 25-vuotiasta nuorta ja tapahtumaa seurasi yli 200 000 kävijää. Suomen kilpailujoukkueeseen kuului 46 kilpailijaa ja heidän tukijoukkonsa. Tuomarointiin osallistui 41 asiantuntijaa. Kilpailijoista suurin osa suorittaa ammattitutkintoa ja neljännes ammattikorkeakoulututkintoa.

Kotiin tuomisina joukkueella oli 8 mitalia ja lisäksi 18 Medallion for Excellence -tunnustusta, jonka saavat ne kilpailijat, joiden pistemäärä on yli 500 pistettä. Kokonaisuudessaan yli puolet Suomen joukkueesta on oman lajinsa maailman huippua.

Lue lisää kisatapahtumista

http://www.skillsfinland.fi/fi/worldskills/2011-lontoo

(13.10.2011 / L-MT, TP)

Mitä hyötyä ja kenelle? Erasmus-seminaarissa pohdittiin vaikuttavuutta

Fri, 14 Oct 2011 12:01:30 GMT

^{Panelistit vasemmalta Joonas Niemi, Päivi Martin, Camilla Kalevo ja Hannu Heinilä.

Kuva: Riikka Koivusalo}

Mitä hyötyä ja kenelle? Erasmus-seminaarissa pohdittiin vaikuttavuutta

Ruskan koristama HAMKin Visamäen kampus kokosi korkeakouluväkeä Erasmus-asioiden pariin. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin muun muassa esteettömyyttä, opiskelijavaihdon ongelmatilanteita ja ajankohtaisia hallinnollisia asioita. Yhtenä keskeisenä teemana oli Erasmus-ohjelman vaikuttavuus.

Vaikuttavuus on kirjattu EU-komissiossa ohjelman tavoitteisiin, mutta miten vaikuttavuus määritellään korkeakouluissa ja miten se näkyy ohjelman arjessa? Aiheesta käytiin CIMOn vastaavan asiantuntijan Anne Siltalan vetämänä vilkas paneelikeskustelu, jossa oli edustajia Erasmuksen eri toiminnoista.

Vaikuttavuus määriteltiin hyödyksi

Vaikuttavuus, positiivinen vaikutus ja hyöty nähtiin pitkälti samoiksi asioiksi. Hyödyn määritelmän taas todettiin vaihtelevan sen mukaan otetaanko tarkasteluun yksilö vai instituutio, opettaja vai opiskelija, toimija vai kohde, mitattavat tulokset vai henkilökohtaiset kokemukset.

– Akateeminen tarjonta, haastava ja laadukas opetus, paneelissa opiskelijoita edustanut, Erasmus Student Network (ESN) Finland ry:n puheenjohtaja Joonas Niemi tiivisti onnistuneen opiskelijavaihdon edellytyksiä.– Mutta myös sosiaalisen elämän ja vapaa-ajan laatu ovat tärkeitä.

– Korkeakoulujen näkökulmasta Erasmus on muuttanut toimintakulttuuria tuomalla vaikutteita, ideoita ja kontakteja. Se on myös monipuolistanut opetustarjontaa ja mahdollistanut kotikansainvälistymistä, koulutusohjelmajohtaja Hannu Heinilä Hämeen ammattikorkeakoulusta tiivisti. Heinilä on osallistunut itse myös Erasmus-opettajavaihtoon useita kertoja.

Intensiivikurssikonkari, kansainvälisten asioiden koordinaattori Camilla Kalevo Tampereen ammattikorkeakoulusta täydensi yksilönäkökulmalla: – Palautteen perusteella intensiivikurssit ovat yksilöille mittaamattoman arvokkaita kokemuksia.

Onnistumisen edellytyksenä pidettiin yksimielisesti suunnittelua oli kyse sitten vaihdoista, intensiivikursseista tai kehittämishankkeista.

Erasmus on kansainvälistänyt Suomea

– Tuntuu, ettei olla tajuttu miten laaja vaikutus Erasmuksella on ollut koko Suomen kansainvälistymiselle, Hannu Heinilä totesi. – Yksin HAMKissakin ohjelma on koskettanut tuhansia näiden kahdenkymmenen vuoden aikana, jotka olen Erasmuksen parissa työskennellyt.

Kansainvälisten asiain sihteeri Päivi Martin Lapin yliopistosta kertoi, että kielikurssille osallistununeiden vaihto-opiskelijoiden on ollut paljon helpompi saada kontakteja suomalaisiin. – Kielen opiskelu kertoo asenteesta, joka vaikuttaa moniin asioihin, vaikkei itse kielitaito olisikaan vielä kovin syvää. Siitä on seurannut harjoittelupaikkoja ja osa-aikatöitä, suomalaisia kavereita ja myöhempiä työkontakteja.

Joonas Niemen mukaan moni opiskelija haluaa vaihdon jälkeen jatkaa ja jakaa kansainvälisiä kokemuksiaan. – ESN:llä onkin iso rooli siinä, minne opiskelijat lähtevät vaihtoon, koska sana hyvistä ja huonoista vaihtokokemuksista leviää. Hirveän herkästi jää kuitenkin edelleen huomioimatta vaihdon rahoitus. Moni ei voi lähteä vaihtoon, koska se maksaa niin paljon.

Päivi Martin toi esille myös yliopistojen kolmannen tehtävän eli yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja sen toteutumisen arjessa: – Ystäväperhetoiminta ja Erasmus-vaihto-opiskelijoiden vierailut kouluissa kansainvälistävät ympäröivää yhteiskuntaa.

Erasmus-seminaari järjestettiin HAMKissa Hämeenlinnassa 28.–29.9.2011.

Seminaarin materiaalit

(Julkaistu 14.10.2011 / VZ)

Eurobarometri: Suomalaiset luottavat ammatillisen koulutuksen laatuun

Fri, 07 Oct 2011 14:49:55 GMT

Eurobarometri: Suomalaiset luottavat ammatillisen koulutuksen laatuun

Lähes puolet eurooppalaisista nuorista jatkaa peruskoulun jälkeen ammatillisessa koulutuksessa, todetaan Euroopan komission julkistamassa Eurobarometri-tutkimuksessa. Sen mukaan useimmilla ikäryhmillä on ammatillisesta koulutuksesta myönteinen mielikuva, sillä opintojen laatua ja työllistävyyttä pidetään hyvänä. Suomalaiset näyttävät suhtautuvan ammatilliseen koulutukseen huomattavasti eurooppalaista keskiarvoa myönteisemmin.

Eurobarometri-tutkimuksella kartoitettiin eurooppalaisten käsityksiä oman maansa ammatillisesta koulutuksesta. Tutkimukseen osallistui 27 000 henkilöä eri EU-maista.

Kaikista kyselyyn vastanneista 71 % arvioi, että ammatillista koulutusta pidetään heidän kotimaassaan myönteisenä asiana. Suomalaiset olivat maltalaisten jälkeen positiivisimpia eurooppalaisia, sillä 90 % suomalaisista ja 92 % maltalaisista vastaajista suhtautuu ammatilliseen koulutukseen myönteisesti.

Myönteinen kuva perustuu laatuun

Euroopassa uskotaan ammatillisen koulutuksen laatuun: 75 % vastaajista pitää ammatillista koulutusta korkeatasoisena. Myönteistä kuvaa vahvistavat myös vastaajien luottamus opettajien pätevyyteen (76 %) sekä mahdollisuus jatkaa opintoja korkeakoulussa (68 %). Suomalaiset olivat jälleen keskimääräistä positiivisempia, sillä 88 % suomalaisvastaajista luottaa ammatillisen koulutuksen korkeaan tasoon ja 84 % opettajien pätevyyteen. Lisäksi 83 % pitää jatkomahdollisuutta korkeakoulussa ammatillisen koulutuksen kannalta hyvänä asiana.

Koulutuksesta löytyi parannettavaakin, sillä 34 % kaikista vastanneista arvioi, että kehittämisen varaa on esimerkiksi viestintä- ja ryhmätyötaitojen opettamisessa. Suomalaisissa oppilaitoksissa tässä on onnistuttu paremmin, sillä vastaajista vain 21 % oli tätä mieltä.

Ammatillisen koulutuksen työllistävyyteen luotetaan laajasti. 82 % eurooppalaisista vastaajista oli sitä mieltä, että ammatillisessa koulutuksessa oppii työnantajien arvostamia taitoja. Useimmat (73 %) uskovat, että sitä kautta pääsee kiinni työmarkkinoilla kysyttyihin ammatteihin. Yli puolet (55 %) arvioi ammattiopintojen toimivan takeena hyvin palkatulle työlle. Suomalaiset luottavat ammatilliseen koulutukseen vielä enemmän: työnantajien arvostamien taitojen oppimiseen ja opintojen työllistävyyteen uskoo 89 % vastanneista suomalaista, hyvään palkkaukseen 68 %.

Ammatillisen koulutuksen kansainvälistymismahdollisuuksia ei tunneta kunnolla

Ammatillisen koulutuksen kautta avautuvista kansainvälistymismahdollisuuksista ei olla Euroopassa kovin hyvin selvillä. Kaikista vastanneista 35 % uskoi virheellisesti siihen, ettei ammatillisiin opintoihin sisälly mahdollisuuksia opiskella ulkomailla; 22 % vastaajista sanoi, ettei tiedä asiaa. Vain 43 % oli selvillä siitä, että osan opinnoista voi suorittaa oman maan ulkopuolella. Suomalaiset olivat asiasta paremmin tietoisia, sillä 69 % tiesi ulkomailla opiskelun onnistuvan. 23 %:lla suomalaisvastaajista oli asiasta väärä käsitys.

Suomalaiset myös käyttävät kansainvälistymismahdollisuuksia hyväkseen, sillä CIMOn tekemän liikkuvuustilastoinnin mukaan 11–12 % ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla.

Worldskills-ammattitaitokilpailu kokoaa nuoria osaajia Lontooseen

Myönteistä kuvaa ammatillisesta koulutuksesta rakentaa myös Worldskills, maailman suurin kansainvälinen ammattitaitokilpailu. Joka toinen vuosi järjestettävä kilpailu on parasta aikaa käynnissä Lontoossa. Kilpailuun osallistuu noin 1000 nuorta 55 maasta; kisaa käydään 46 lajissa. Suomesta on mukana 46 kilpailijaa, jotka ottavat osaa 41 lajiin. Lisäksi joukkueeseen kuuluu 40 asiantuntijaa, jotka toimivat mm. kilpailutuomareina.

Ammattitaitokilpailuilla ja niihin valmistautumisella edistetään toisen asteen ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä. Kilpailujen ympärille on muodostunut laaja kansainvälisten toimijoiden ja asiantuntijoiden verkosto.

Muualla verkossa

Euroopan komissio: Eurobarometri-tutkimus, jossa kartoitettiin ammatilliseen koulutukseen liittyviä asenteita

Euroopan komissio: Suomea koskevat tutkimustulokset:

Skills Finland: Worldskills-kisa

(7.10.2011 TL)

Academia-opintovierailujen hakukierros käynnistyy

Fri, 07 Oct 2011 07:49:44 GMT

Academia-opintovierailujen hakukierros käynnistyy

Suomalaiset ohjaus- ja neuvontatyön ammattilaiset voivat taas tänä syksynä hakea Academia-opintovierailulle muualle Eurooppaan. Opintovierailuilla edistetään ohjausalalla työskentelevien omaa liikkuvuutta sekä vaihdetaan tietoa ja kokemuksia hyvistä eurooppalaisista ohjauskäytännöistä. Nyt käynnistyvä hakuaika koskee ensi vuoden maalis-toukokuussa järjestettäviä vierailuja.

Academia-ohjelman kohderyhmänä ovat opetus-, työ- ja elinkeinohallinnon sekä nuorisotiedotuksen ja -ohjauksen alalla työskentelevät ohjaajat. Opintovierailuille pyritään valitsemaan työpareja, jotka edustavat eri hallinnon- tai toiminnan aloja eri puolilta Suomea. Vierailujen odotetaan niveltyvän osaksi paikallista, alueellista tai seutukunnallista ohjauksen kehittämistä ja hyödyttävän osallistujien omia asiakkaita. Lisäksi toivotaan, että osallistuja voi vierailun avulla kehittää omaa arkityötään.

Academia-ohjelma saa tukea EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaan kuuluvasta Leonardo da Vincistä. Suomalaisohjaajien lähettämisestä vastaavat Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu (AOKK) ja CIMO. Apurahan saajat valitsee asiantuntijaryhmä, jossa on AOKK:n edustajien lisäksi jäseniä Opetushallituksesta ja työ- ja elinkeinoministeriöstä. Edellisellä Academia-kierroksella eurooppalaisiin ohjauskäytäntöihin perehtyi 20 suomalaista ohjaajaa.

Hakuaika on 10.10.–18.11.2011. Tiedot tarjolla olevista opintovierailukohteista saa Academia -ohjelman verkkopalvelusta.

Katso myös

Lisää tietoa Academia-opintovierailuista ja hausta

(7.10.2011 TL)

Kontaktiseminaarin satoa Tallinnasta 11.-14.9.2011

Thu, 06 Oct 2011 15:28:51 GMT

Kontaktiseminaarin satoa

Baltian ja Pohjoismaiden kansalliset toimistot järjestivät Tallinnassa 11.–14.9.2011 LdV-kontaktiseminaarin ”Matching labour market supply with labour market demands”. Seminaarin tavoitteena oli tukea verkostoitumista ja synnyttää uusia New Skills and Jobs -aloitteeseen liittyviä projekti-ideoita. Tilaisuus oli samalla myös osa New Skills -verkoston toimintaa.

Seminaariin osallistui yli 70 ammatillisen koulutuksen toimijaa 19 maasta. Suomalaisia osallistujia oli 4. Projektien ideoinnin lisäksi osallistujat pääsivät tutustumaan Viron ammatilliseen koulutukseen oppilaitosvierailuilla.

Vilkasta projektien ideointia

Seminaarin tuloksena syntyi lukuisia New Skills and Jobs -aloitteen mukaisia projekti-ideoita kaikkiin LdV-hanketyypeihin. Ideat liittyivät esimerkiksi seuraaviin teemoihin: aiemmin opitun osaamisen tunnustaminen, opiskelijoiden työllistymisen tukeminen ohjauksen- ja neuvonnan keinoin, yritysten osaamistarpeiden analysointi, opetussuunnitelmien kehittäminen työelämän vaatimuksia vastaaviksi, koulutuksen ja yritysten välisen yhteistyön kehittäminen jne.

Lue lisää

6.10.2011 / HN-TP

Helsingissä innostuttiin vapaaehtoistyöstä ja vaihdettiin ideoita (4.10.2011)

Tue, 04 Oct 2011 06:32:23 GMT

Helsingissä innostuttiin vapaaehtoistyöstä ja vaihdettiin ideoita
- European Year of Volunteering (EYV)-kiertue vieraili Suomessa 14.-17.9.2011

Vapaaehtoistoiminnan syysmarkkinat järjestettiin 14.-17.9. Helsingissä. Syysmarkkinat on yksi Euroopan vapaaehtoistoiminnan vuoden päätapahtumista. Tapahtuman asiantuntijoille ja organisaatioille suunnatun osuuden avasi Euroopan parlamentin tiedotustoimiston päällikkö Pekka Nurminen. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean erityisjaoston puheenjohtaja Leila Kurki kertoi avauspuheenvuoroa seuranneessa paneelikeskustelussa muun muassa pyrkimyksestä parantaa tiedonkulkua organisaatioiden välillä sekä Vapaaehtoistyön teemavuoden aikana syntyneestä ideasta perustaa tietopankki, josta voisi etsiä esimerkkejä eri maiden hyvistä käytännöistä vapaaehtoistyössä. CIMOn apulaisjohtaja Samu Seitsalo painotti EU:n merkitystä vapaaehtoistyön eri tasoilla: poliittisessa päätöksenteossa, organisaatioissa ja yksilötasolla.

Avauskeskustelun jälkeen eri organisaatiot esittelivät monia mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaan. Luetaan yhdessä –verkosto järjesti workshopin senioreiden osallistumisesta vapaaehtoistyöhön, ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto kertoi miten heidän vapaaehtoistoimintaansa pyritään räätälöimään vapaaehtoisten todellisia tarpeita vastaavaksi. Ohjelma-asiantuntija Kati Inkinen CIMOsta kertoi European Volutary Servicen (EVS) hyödyistä vapaaehtoiselle sekä hänet vastaanottavalle organisaatiolle. Paikalla oli myös HUMAK:n opinnäytetyön tekijää, jotka kertoivat, miten ulkomaalainen vapaaehtoinen vaikuttaa yhteisöön tuomalla sinne ripauksen kansainvälisyyttä, joka voi poikia uusia ajatuksia ja ideoita.

Kati Inkinen kertoi lisäksi, että Suomessa tarvittaisiin lisää EVS-vapaaehtoisia vastaanottavia organisaatioita, koska nuoret ovat hyvin innostuneita Suomessa tarjottavista projekteista. Vapaaehtoisten vastaanottamista voi tosin toistaiseksi vähentää se, että Suomessa tahot joutuvat maksamaan veroa niille nuoren vastaanottamista varten myönnetystä avustussummasta. Toiveena onkin, että Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuosi osaltaan vaikuttaa siihen, että kansainvälisen vapaaehtoistyön toteuttamisen esteet poistuisivat ja yhä useammat organisaatiot ja paikkakunnat saavat mahdollisuuden avartaa maailmankuvaansa ja rikastuttaa arkeaan ottamalla vastaan nuoren vapaaehtoisen.

Kampin torilla lauantaina järjestetyssä toritapahtumassa yli 60 organisaatiota esitteli yleisölle vapaaehtoistoimintaa ja sen lukuisia mahdollisuuksia. Kaikki ikäryhmät toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi mukaan vapaaehtoistoimintaan. Yksi Vapaaehtoisvuoden suojelijoista, Aira Samulin, kertoi omasta vapaaehtoistyöstään. Tapahtuman lopuksi jokainen mukana ollut vapaaehtoinen sai ruusun ja Juha Itkosen kirjoittaman kiitosrunon.

Kuvia tapahtumasta Flickr-palvelussa:

http://www.flickr.com/photos/67782630@N04/

http://www.flickr.com/photos/67767399@N02/

Tapahtuman verkkosivut:

http://www.tuntitili.fi/fi/tulevia+tapahtumia/syysmarkkinat/

(4.10.2011 / AK)

Amerikkalaisen koulutuspolitiikan kärkikriitikko Diane Ravitch luennoi CIMOssa

Fri, 23 Sep 2011 14:20:18 GMT

_{Diane Ravitch vastustaa oppilaiden ylenpalttista testaamista. Kuva: Tiina Lehmusvaara / CIMO.}

Amerikkalaisen koulutuspolitiikan kärkikriitikko Diane Ravitch luennoi CIMOssa

New Yorkin yliopiston kasvatuksen tutkimuksen tutkijaprofessori Diane Ravitch kertoi amerikkalaisen koulutusunelman hajoamisesta suomalaisille koulutusalan asiantuntijoille 20.9. CIMOssa. Ravitchin kritiikki kohdistuu oppilaiden yhdenmukaiseen testaamiseen, yksityisten mutta julkisesti rahoitettujen charter-koulujen käyttämiseen koulutusreformin ajureina sekä filantrooppien kasvavaan rooliin koulutuspolitiikan vaikuttajina. Tilanteen tekee kiinnostavaksi se, että Ravitch on aikanaan ollut itse luomassa testaamisvetoista koulutuspolitiikkaa toimiessaan George H.W. Bushin apulaisopetusministerinä.

Viime vuonna julkaistu kirja The Death and Life of Great American School System nosti Ravitchin amerikkalaisen koulutuspolitiikan tunnetuimmaksi kriitikoksi, joka kiertää kotimaassaan puhumassa muun muassa siitä, kuinka No Child Left Behind -laki ja myös nykyinen Race to the Top -aloite vahingoittavat amerikkalaista koulutusjärjestelmää. Hän käyttää usein Suomea esimerkkinä maasta, jossa koulutus perustuu ajatukseen julkisesta palvelusta, jonka tehtävänä on myös edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Ravitch kiinnostui suomalaisesta koulutusjärjestelmästä kuultuaan Suomen menestyksestä Pisa-tutkimuksissa. Hänen mukaansa suomalaisen koulutusjärjestelmän menestys perustuu korkeasti koulutettuihin, erittäin motivoituneisiin ja vastuullisiin opettajiin, joiden ammattitaitoa myös arvostetaan.

Ravitchin mukaan Yhdysvalloissa on unohdettu lapsen yksilölliset lähtökohdat ja tavat oppia, mihin taas Suomessa panostetaan. Myös opettajankoulutus ja opettajien työolot ovat kehnolla tolalla, opettajan ammattia ei arvosteta ja vallalla on käsitys, että työ ei edes vaadi erityistä pätevyyttä.

Ravitchin keskeinen kritiikin kohde on yhdenmukainen testausjärjestelmä, jolla amerikkalaisten oppilaiden ja koulujen tuloksia mitataan. Testeissä menestymisestä on tullut koulutyön keskeinen päämäärä – oppilaita valmennetaan vain testeissä pärjäämiseen muiden aineiden opettamisen kustannuksella. Sen seurauksena koulutustaso kapenee, oppilailta jää puuttumaan jatko-opinnoissa tarvittavia tietoja ja valmiuksia, ja syrjäytymisvaara kasvaa. Testimenestyksen vaatimus kasvattaa myös opetushenkilöstön epävarmuutta, sillä huonojen tulosten seurauksena opettajia ja rehtoreita irtisanotaan. Opettajat ovat työpaikan menettämisen pelossa jopa ryhtyneet väärentämään oppilaidensa koevastauksia.

Diane Ravitch vieraili Suomessa ensimmäistä kertaa ja pääsi tutustumaan arvostamaansa suomalaiseen koulutyöhön myös käytännössä, sillä ohjelmaan sisältyi vierailuja useissa kouluissa. Hänen asiantuntijaluentonsa kuuluu CIMOn sidosryhmille tarkoitettuun CIMO Forum -tilaisuuksien sarjaan, jossa vierailee korkean tason kansainvälisiä asiantuntijoita puhumassa toimialaan liittyvistä teemoista.

(23.9.2011 AG ja TL)

Israel jatkaa Euromed Youth IV -ohjelmassa

Mon, 19 Sep 2011 11:23:48 GMT

Israel jatkaa Euromed Youth IV -ohjelmassa

Suomalaisten nuorten ja nuorisoalan toimijoiden yhteistyö Israelin kanssa jatkuu Euromed Youth IV -ohjelman tuella.
Ohjelma tukee nuorten ja nuorisojärjestöjen osallistumista kansalaisyhteiskunnan demokratisoitumiskehitykseen.

Israelissa olevat toimijat voivat hakea tukea suomalaisten kanssa toteutettaviin nuorisovaihtoihin, vapaaehtoispalveluun ja nuorten parissa toimivien koulutukseen ja verkostoitumiseen.

Haku päättyy 1.11.2011. Toimijat jättävät tukihakemuksen Israelin Euro-Med-nuorisoyksikköön (EMYU).

Lisätietoa: www.israel.euromedyouth.net/

Lisää tietoa ohjelmasta ja siihen osallistuvista maista: www.euromedyouth.net/

(19.9.2011/AK)

Avaruusaiheinen piirrustuskilpailu (Galileo)

Wed, 14 Sep 2011 08:14:23 GMT

Avaruusaiheinen piirustuskilpailu

Osallistu piirustuskilpailuun ja voit saada nimesi Maata kiertävälle radalle!

Parhaimman ilmailuun tai avaruuteen liittyvän piirroksen tehnyt lapsi kustakin EU-maasta saa antaa nimensä Galileo-ohjelman satelliitille. Kilpailuun satelliittien nimeämisestä saavat osallistua kaikki 9–11-vuotiaat lapset. Lasten mukaan nimettyjä satelliitteja lähetetään avaruuteen aina vuoteen 2019 saakka.
Kilpailu on avoin 15. marraskuuta saakka jokaiselle EU:n jäsenvaltiossa asuvalle lapselle, joka on syntynyt joko vuonna 2000, 2001 tai 2002 eli Galileo-ohjelman alkuaikoina.

Kilpailuun osallistutaan piirtämällä ilmailuun tai avaruuteen liittyvä kuva, joka ladataan kilpailun sivustolle skannattuna tai digitaalikuvana. Kunkin maan kansallinen raati valitsee oman voittajapiirroksensa, jonka tekijän mukaan nimetään Galileo-järjestelmän satelliitti. Suomen tuomaristossa istuvat Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Eikka Kosonen, tutkija Sini Merikallio Ilmatieteen laitokselta sekä kuvataideopettaja ja taiteilija Ulla Sares.

Kilpailun tarkoituksena on herättää oppilaiden kiinnostus ja antaa opettajille materiaalia käsitellä oppitunneilla avaruutta ja satelliittipaikannusta.
Kilpailuun voi osallistua osoitteessa: http://www.galileocontest.eu/fi/competition.

Kilpailujuliste (pdf)

Lokakuun 20. päivänä lähetetään Maata kiertävälle radalle Belgian ja Bulgarian voittajien mukaan nimetyt kaksi ensimmäistä satelliittia, Thijs ja Natalia. Kilpailu järjestettiin näissä maissa jo vuoden 2011 alkupuolella. Loput satelliitit lähetetään avaruuteen tasaisin väliajoin vuodesta 2012 alkaen kunnes koko kolmenkymmenen satelliitin järjestelmä on valmis. Lapset saavat nimensä satelliitteihin jäsenvaltioiden aakkostettujen kansalliskielisten nimien mukaisessa järjestyksessä.

Tausta

Galileo-ohjelma on pioneerihanke Euroopan satelliittipaikannusalalla. Sillä on tarkoitus luoda GPS:n kaltainen maailmanlaajuinen satelliittipaikannusjärjestelmä. Samalla kun satelliittipaikannussovelluksista tulee yhä tärkeämpiä sekä yrityksille että yksityishenkilöille, Galileo varmistaa Euroopan riippumattomuuden tällä merkittävällä alalla turvaamalla sovellusten saatavuuden.
Riippumattomuuden lisäksi Galileon uskotaan hyödyttävän Euroopan teollisuutta 20 vuoden kuluessa 90 miljardilla eurolla teollisuuden lisätuloina sekä julkisina ja sosiaalisina etuina.
Galileo tarjoaa alkuvaiheessaan, vuosina 2014–2016, kolme palvelua vähintään 24 satelliitin kautta: alustavan avoimen palvelun (initial Open Service) vuonna 2014, alustavan julkisesti säännellyn palvelun (initial Public Regulated Service) vuonna 2016 ja alustavan etsintä- ja pelastuspalvelun (initial Search-and-Rescue Service) vuonna 2014. Myöhemmin lisättävä kaupallinen palvelu (Commercial Service) tarjoaa kaksi koodattua signaalia, jotka takaavat nopeamman tiedonsiirron ja tarkemmat tiedot.
Lisätietoja:
Lisätietoja Galileosta:
http://ec.europa.eu/enterprise/policies/satnav/galileo
Yhteyshenkilöt:
Carlo Corazza carlo.corazza (at) ec.europa.eu (+32 2 295 17 52)
Andrea Maresi andrea.maresi (at) ec.europa.eu (+32 2 299 04 03)

Julkaistu 14.9.2011 / TV

Nuorten vuotuinen käännöskilpailu 2011

Wed, 14 Sep 2011 07:46:46 GMT

Nuorten vuotuinen käännöskilpailu 2011 on alkanut

Oletko syntynyt vuonna 1994 ja käytkö lukiota tai ammattikoulua? Haluatko testata kielitaitoasi käytännössä ja oletko kiinnostunut kääntämisestä? Jos vastasit myöntävästi, sinun kannattaa osallistua Juvenes Translatores -kilpailuun. Juvenes Translatores on EU:n käännöskilpailu lukioiden ja ammattikoulujen oppilaille.

Kilpailu pidetään kouluissa 24. marraskuuta 2011. Osallistujat kääntävät yksisivuisen tekstin valitsemastaan kielestä valitsemalleen kielelle EU:n 23 virallisesta kielestä. Tänä vuonna käännettävien tekstien teemana on vapaaehtoistoiminta Euroopan teemavuoden kunniaksi.

Kilpailun jälkeen komission käännöstoimen pääosaston ammattikääntäjistä koostuva raati arvioi käännökset ja kilpailun tuomaristo valitsee jokaisen maan parhaan käännöksen.
Kaikki voittajat kutsutaan Brysselissä järjestettävään palkintotilaisuuteen. Brysselissä voittajilla on tilaisuus tutustua toisiinsa ja tavata myös EU:n kääntäjiä. Komissio huolehtii matkan kustannuksista.

Jotta oppilaat voivat osallistua kilpailuun, koulun on rekisteröidyttävä kilpailun nettisivuilla. Rekisteröitymisaika päättyy 20. lokakuuta. Käytännön syistä kaikkia EU:n kouluja ei valitettavasti voida ottaa mukaan kilpailuun. Siksi kustakin EU-maasta rekisteröityneiden koulujen joukosta valitaan arpomalla tietty määrä kouluja. Suomesta mukaan pääsee 13 koulua. Kukin koulu saa ilmoittaa kilpailuun enintään viisi oppilasta. He voivat edustaa mitä tahansa kansalaisuutta kunhan ovat kirjoilla koulussa jossakin EU:n jäsenvaltiossa. Viime vuonna kilpailuun osallistui 2 800 oppilasta.

Rekisteröidy kilpailun nettisivuilla.

Komission käännöstoimen pääosasto.

Kielet EU:ssa

Suomen voittaja vuonna 2010 oli Aino Sassi Kemijärven lukiosta.

Julkaistu 14.9.2011 / TV

Uusi harjoitteluohjelma alkaa 2012

Fri, 09 Sep 2011 12:17:40 GMT

Uusi harjoitteluohjelma alkaa 2012

CIMO on myöntänyt harjoitteluapurahaa korkeakouluopiskelijoille itse hankittuihin harjoittelupaikkoihin YK:n ja EU:n alaisissa organisaatioissa. Apurahaohjelma on nykyisessä muodossaan lopetettu, eikä apurahaa enää myönnetä vuodelle 2011.

Tilalle suunnitellaan uutta ohjelmaa, joka on tarkoitettu korkeakouluopiskelijoille kehitysyhteistyöhön liittyvissä tehtävissä YK:n ja EU:n alaisissa organisaatioissa. Tiedot ohjelmastaja hakuohjeet julkaistaan 31.1.2012.

Lue lisää kansainvälisestä harjoittelusta

(Julkaisu 9.9.2011 / TN)

Leonardo da Vinci -ohjelman tiedotustilaisuudet syksyllä 2011

Fri, 02 Sep 2011 13:51:22 GMT

Leonardo da Vinci –ohjelman tiedotustilaisuudet hakukierroksella 2012

Onko kansainvälistyminen kirjattu oppilaitoksenne strategiaan? Opetushenkilöstön kansainvälisyystaidot ovat entistä tärkeämpi osa niin oppilaitosten arkea kuin ulkomaanjaksojen toteutusta. Tarvitsetko sinä tai organisaationne pontta kansainvälistymiseen?

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikkö järjestää syys-lokakuussa 2011 kuusi Leonardo da Vinci -ohjelman tiedotustilaisuutta. Tule kuulemaan ja pohtimaan yhdessä, mitä ajankohtaista tapahtuu Leonardo-ohjelmassa ja miten ohjelma voi edistää opiskelijoiden, henkilökunnan ja koko oppilaitoksen kansainvälistymistä ja miten sitä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi oppilaitosten opetussuunnitelmien kehittämisessä.

Kerromme esimerkiksi miten pääset mukaan kehittämis- tai kumppanuushankkeeseen tai miten aloitat opiskelijaliikkuvuuden omassa oppilaitoksessasi. Tarjolla on myös tietoa kontaktiseminaareista ja valmistelevista vierailuista, joilla pääset suunnittelun alkuun. Lisäksi esittelemme ohjelman mahdollisuuksia hanke-esimerkkien ja käytännön kokemusten kautta.

Paikkakunnat:

Turku 27.9.
Vasa (på svenska) 27.9
Jyväskylä 29.9.
Joensuu 4.10.
Seinäjoki 5.10.
Helsinki 18.10.

Tarkista tilaisuuskohtainen ohjelma sekä ilmoittaudu CIMOn tapahtumakalenterin kautta http://www.cimo.fi/ajankohtaista/tapahtumat

Tervetuloa!

(2.9.2011/IK)

Britanniassa opiskelemista koskeva tiedotustilaisuus kiinnosti

Fri, 02 Sep 2011 12:16:23 GMT

^{Kuva: Samuli Repo / CIMO}

Britanniassa opiskelemista koskeva tiedotustilaisuus kiinnosti

CIMO, Iso-Britannian suomalainen opiskelijayhdistys ISO ry sekä FINNBRIT eli Finnish-British Society järjestivät eilen infotilaisuuden Britanniassa opiskelusta kiinnostuneille. Tarjolla oli perustietoa brittiyliopistojen yhteishausta, kielitesteistä sekä ISO ry:n toiminnasta.

CIMOn tiloissa Hakaniemessä järjestettyyn tilaisuuteen saapui kuutisenkymmentä osallistujaa. Britannia on ajankohtainen juuri nyt, sillä UCAS-yhteishaku Britannian yliopistoihin lukuvuodeksi 2012–2013 käynnistyy syyskuun puolivälissä. Tapahtuman materiaali löytyy Suuntana Britannia -verkko-oppaan etusivulta.

Saman iltapäivän aikana pidettiin toinenkin Britannia-aiheinen tilaisuus, sillä ISO ry tarjosi lähtövalmennusta jo tänä syksynä opintonsa brittiyliopistoissa aloittaville. Paikalla oli viitisenkymmentä opiskelupaikan saanutta nuorta, jotka saivat tietoa opiskeluun liittyvistä käytännön kysymyksistä kuten asumisesta, sosiaaliturvasta, vakuutuksista ja terveydenhuollosta.

Britannia-iltapäivä kuuluu CIMOn ulkomailla opiskelua tai harjoittelua koskeviin tilaisuuksiin, joita järjestetään yhdessä eri maiden lähetystöjen, kulttuuri-instituuttien ja muiden opiskelusta tiedottavien tahojen kanssa.

Tulevista tilaisuuksista kerrotaan Maailmalle.netin etusivun Tapahtumat-osiossa.

Katso myös

Maailmalle.net

Suuntana Britannia -opas

Muualla verkossa

ISO ry

FINNBRIT

Maailmalle.net Facebookissa

(2.9.2011 / TL)

Suomalaista uutta Erasmus Mundus -ohjelmassa

Fri, 26 Aug 2011 08:59:01 GMT

Suomalaista uutta Erasmus Mundus –ohjelmassa:

Ensimmäinen yliopisto mukaan tohtoriohjelmaan ja ensimmäinen ammattikorkeakoulu maisteriohjelmaan

Euroopan komissio on hyväksynyt 137 hakemuksen joukosta 10 yhteiseurooppalaista Erasmus Mundus -tohtoriohjelmaa, jotka aloittavat syksyllä 2012. Joukossa on ensimmäistä kertaa suomalainen korkeakoulu, Aalto-yliopisto. Rahoitusta myönnettiin myös 30 uudelle maisteriohjelmalle; näistä kolmessa on mukana suomalainen korkeakoulu.

Aalto-yliopisto osallistuu kestäviä energiapalveluita koskevaan kansainväliseen Environomical Pathways for Sustainable Energy Services -tohtoriohjelmaan. Saman alan maisteriohjelma on jo ollut vuoden käynnissä ja tohtoriohjelma tarjoaa luontevan jatkumon jatko-opinnoista kiinnostuneille opiskelijoille.

– Tuskin mistään muualta saa tukea pitkäjänteiseen yhteistyöhön näin isolle kansainväliselle verkostolle yksittäisellä tutkimusalueella, professori Tapani Vuorinen Kemian tekniikan korkeakoulun puunjalostustekniikan laitokselta kommentoi. Lisäarvoa tuo myös mahdollisuus vahvaan yritysyhteistyöhön, tässä tapauksessa mm. Stora Enson kanssa. Yritykselle Erasmus Mundus -tohtoriohjelma antaa oivan tilaisuuden globaaliin verkostoitumiseen.

Ohjelmaa koordinoi ruotsalainen KTH (Kungliga Tekniska Högskolan), ja Aallon ohella muita partneriyliopistoja ovat Politecnico di Torino, Technische Universiteit Eindhoven, Technical University of Catalonia, Ecole des Mines de Nantes, Akademia Górniczo-Hutnicza im Stanislawa Staszica ja Instituto Superior Técnico.

Metropolia ensimmäisenä ammattikorkeakouluna mukaan Erasmus Mundus -maisteriohjelmaan

Suomalainen ammattikorkeakoulu osallistuu nyt ensimmäistä kertaa Erasmus Mundus -maisteriohjelmaan. Metropolia Ammattikorkeakoulu tarjoaa syksystä 2012 eurooppalaisen maisteriohjelman Emergency and Critical Care Nursing.

Muut uudet suomalaiset Erasmus Mundus -maisteriohjelmat ovat Tampereen yliopistonResearch and Innovation in Higher Education ja Turun yliopistonInternational Masters in Russian, Central and East European Studies.

Hyväksyttyjen eurooppalaisten maisteri- ja tohtoriohjelmien erityisenä vahvuutena on laaja yhteistyö yhteiskunnallisten sidosryhmien, kuten esimerkiksi yritysten, tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssa. Tämä mahdollistaa koulutuksen laadun ja työelämärelevanssin jatkuvan seuraamisen.

Lukuvuonna 2010–2011 Euroopassa toimi kaikkiaan 116 maisteriohjelmaa ja 13 tohtorinkoulutusohjelmaa; suomalaiset yliopistot olivat mukana 14 maisteriohjelmassa. Erasmus Mundus -ohjelmiin voivat hakea myös suomalaiset kansainvälisistä opinnoista kiinnostuneet opiskelijat.

Euroopan komission rahoittama Erasmus Mundus -ohjelma tukee korkeakoulujen välisiä yhteistyöhankkeita, joista osa on yhteisiä tutkinto-ohjelmia. Ohjelman tavoitteena on kohottaa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen maailmanlaajuista profiilia sekä edistää Euroopan ja muun maailman korkeakoulujen välistä yhteistyötä korkeakoulutuksen alalla. Yhteistutkinto-ohjelmien lisäksi siitä rahoitetaan erilaisia kumppanuustoimintoja ja markkinointihankkeita.

Katso myös

Erasmus Mundus

Muualla verkossa

Lisätietoa kaikista hyväksytyistä Erasmus Mundus -yhteisohjelmista Euroopan komission verkkopalvelussa

(18.8.2011 / VZ + JLK)

Havaintoja hakukierroksen 2011 kehittämishankkeiden tuloksista

Tue, 23 Aug 2011 07:24:23 GMT

Havaintoja hakukierroksen 2011 kehittämishankkeiden tuloksista

Innovaation siirto -hankkeet

Kiinnostus kehittämishankkeisiin säilynyt

Leonardo-ohjelman hakukierroksella 2011 Euroopassa vastaanotettiin yhteensä 953 innovaation siirto -hakemusta. Määrä on jopa suurempi kuin edellisinä vuosina, joten kiinnostus ammatillisen koulutuksen kehittämiseen kansainvälisessä yhteistyössä on säilynyt. Noin 30 % hakemuksista (297 hanketta) hyväksyttiin ja rahoitusta myönnettiin noin 73 miljoonaa euroa.

Suomessa jätettiin sama määrä hakemuksia kuin viime vuonna eli 12. Rahoitusta myönnettiin kuudelle hankkeelle yhteensä noin 1,12 miljoonaa euroa. Hankkeen keskimääräinen tuki oli suunnilleen sama kuin viime vuonna eli noin 188 000 euroa. Budjettien vaihteluväli on 152 000 € – 225 000 €.

Suomalaisissa hankkeissa on mukana keskimäärin 8 partneria neljästä maasta. Yhteisyötä tehdään erityisesti Italian, Saksan, Ruotsin ja Iso-Britannian kanssa.

Hankkeiden teemoihin toivotaan monipuolisuutta

Koko Euroopassa on jo usean vuoden ajan saatu niukasti hakemuksia painopisteisiin, jotka liittyvät oppimistulosten ja tutkintojen läpinäkyvyyteen ja tunnustamiseen (ECVET) sekä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämiseen. Myös liikkuvuusstrategioiden kehittämiseen liittyviä hakemuksia toivotaan enemmän. Nämä ovat koko Euroopassa ajankohtaisia ammatillisen koulutuksen kehittämisaiheita, ja siksi myös innovaation siirto -hankkeiden kohdentumista näihin teemoihin halutaan vahvistaa.

Tänä vuonna komissio edellytti kansallisilta toimistoilta, että hankkeiden valinnassa otettiin huomioon laadullisten seikkojen lisäksi hankkeiden painopistejakauma. Hakemusten valinnassa olisi ollut mahdollista, että heikomman pistemäärän hakemus olisi saanut rahoitusta, jos se liittyi vähemmän haettuun painopisteeseen. Suomessa näin ei kuitenkaan tapahtunut. Sen sijaan muutamissa Euroopan maissa joitakin hankkeita tuli valituksi huomattavan alhaisilla pistemäärillä vähemmän haetuista painopisteistä.

Koko Euroopassa yli 40 % hakemuksista liittyi ammatillisen koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön kehittämiseen, reilut 20 % avaintaitojen kehittämiseen ja 20 % opettajien ja kouluttajien osaamisen parantamiseen.

Hakemusten painottuminen näihin painopisteisiin näkyy selvästi myös Suomessa: peräti 75 % hakemuksista liittyi ammatillisen koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön kehittämiseen sekä avaintaitojen kehittämiseen. Liikkuvuusstrategioiden ja laadunvarmistusjärjestelmien kehittämiseen liittyviä hakemuksia ei jätetty yhtään.

CIMOn rahoittamat hankkeet jakautuvat painopisteittäin seuraavasti:

Ammatillisen koulutuksen ja työelämän välisen yhteistyön kehittäminen: 1 kpl
Opettajien ja kouluttajien osaaminen: 2 kpl
Avaintaidot ammatillisessa koulutuksessa: 2 kpl
Liikkuvuusstrategioiden kehittäminen: 0 kpl
Läpinäkyvyys ja osaamisen sekä tutkintojen tunnustaminen (ECVET): 1 kpl
Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelmien kehittäminen: 0 kpl

Keskitetyt hankkeet Leonardo-ohjelmassa

Komission rahoittamiin hankkeisiin hakijarynnistys

Komission hallinnoimien hankkeiden (innovaation kehittämishankkeet, temaattiset verkostot ja täydentävät toiminnot) hakemusten määrä kasvoi edelleen. Neljä vuotta sitten (vuonna 2007) hakemuksia jätettiin 164 ja tänä vuonna peräti 356.

Kilpailu rahoituksesta on kovaa ja hyväksymisprosentti jää alle 14 %. Rahoitusta myönnettiin 49 hankkeelle yhteensä lähes 18 miljoona euroa.

Myönnetyt hankkeet jakautuivat seuraavasti: 37 innovaation kehittämishanketta, 7 verkostoa ja 5 täydentävien toimintojen hanketta. Hyväksyttyjen joukossa ei ole yhtään suomalaisvetoista hanketta, mutta partnerina hankkeisiin osallistuu Suomesta 8 organisaatiota.

Kahdessa hyväksytyssä hankkeessa on mukana partnereita ns. kolmansista maista, jotka eivät muuten osallistu LLP-ohjelmaan. Nämä maat ovat Kiina ja Japani.

Poikittaisohjelmat

Poikittaisohjelman haussa hyväksyttiin yhteensä 58 hanketta, joiden joukossa ei valitettavasti ole Suomesta koordinoituja hankkeita. Hakukierroksen tulokset ovat nähtävillä Executive Agency:n verkkosivuilla.

Lisätietoja:

(23.8.2011 HN/TP)

Museot lähteneet mukaan eurooppalaiseen aikuiskoulutusyhteistyöhön

Tue, 16 Aug 2011 06:59:38 GMT

Museot lähteneet mukaan eurooppalaiseen aikuiskoulutusyhteistyöhön

Museot ovat kasvattaneet osallistumistaan aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelmassa. Aikuiskouluttajien vierailuissa ja vaihdoissa lähes 30 % vuoden 2010 hakemuksista tuli museoalalla työskenteleviltä. Eniten apurahoja haettiin konferenssiosallistumisiin, mutta joukossa on myös pidempiä tutustumis- ja työskentelyjaksoja eurooppalaisissa museoissa.

Museot kehittävät aikuispedagogista osaamistaan

Yksi syy museoiden osallistumisen kasvuun saattaa olla se, että Suomen museoliitolla on meneillään kolmivuotinen Avara museo – kehittyvä oppimisympäristö aikuisille -hanke. ESR-hankkeessa kehitetään museoammattilaisten pedagogisia tietoja ja taitoja. Leena Tokila Museoliitosta vahvistaakin, että hankkeen toimijat ovat olleet aktiivisia myös Grundtvigin suhteen. Osa on hakenut CIMOsta apurahaa mm. Kööpenhaminassa syksyllä 2010 järjestettyyn ”Museums meet Adult Educators” –konferenssiin, joka pidettiin samaan aikaan kun eurooppalainen aikuiskoulutusväki kokoontui kaupunkiin Grundtvig-ohjelman 10-vuotiskonferenssiin.

Vaikka museoiden osallistuminen onkin ollut aktiivisinta juuri liikkuvuusapurahojen osalta, voivat museot osallistua eurooppalaisen aikuiskoulutuksen kehittämiseen myös hankeyhteistyön muodossa. Esimerkkinä on Helsingin taidemuseon juuri käynnistymässä oleva ”Art and Cross-Cultural Dialogue” –hanke, joka hyväksyttiin Grundtvig-oppimiskumppanuuksien vuoden 2011 hakukierroksella.

Grundtvigissa museot nähdään aikuiskoulutusorganisaatioina

Museoliitto on tiedottanut Grundtvig-ohjelmasta aktiivisesti parin viime vuoden aikana. – Yksi hakua helpottava ja motivoiva tekijä on se, että ohjelmassa museot käsitetään lähtökohtaisesti aikuiskoulutusorganisaatioina, mikä on myös museoiden käsitys omasta toiminnastaan, Leena kertoo. Näin on jo yksi kynnys valmiiksi ylitetty, kun hakijan ei tarvitse selvittää museon toiminnan pedagogisia lähtökohtia pitkällisesti hakemuksessaan.

Leenan mukaan merkittävää on myös se, että Grundtvig-ohjelman kautta on mahdollista helposti verkostoitua kansainvälisesti tapaamalla kollegoja ja tutustumalla ulkomaisten museoiden toimintapoihin.

Grundtvig-ohjelman hakukierrosten tuloksia

Lue lisää Avara museo –hankkeesta Museoliiton verkkopalvelusta:
www.museoliitto.fi

(16.8.2011/RV)

Suomi on suosittu ammatillisen koulutuksen opettajavaihdon kohdemaa

Thu, 21 Jul 2011 06:00:38 GMT

Suomi on suosittu ammatillisen koulutuksen opettajavaihdon kohdemaa

Suomi on erittäin suosittu kohdemaa ammatillisen koulutuksen opettaja- ja asiantuntijavaihdoissa. Euroopan komission julkaisemassa vertailussa Suomi oli kuudenneksi suosituin kohdemaa.

EU:n komission teettämässä selvityksessä kartoitettiin Leonardo da Vinci -ohjelman opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuuden vaikutuksia ammatillisten koulutusjärjestelmien laatuun. Tutkimusraportti julkaistiin keväällä 2011 ja siinä kuvataan, millaisia vaikutuksia monikansallisella liikkuvuustoiminnalla on ammatillisen koulutuksen asiantuntijoille.

Vaikutuksia tarkasteltiin sekä henkilökohtaisista että instituutioiden ja kansallisten koulutusjärjestelmien näkökulmista. Tutkimuskohteena oli vuosina 2005–2008 rahoitetut Leonardo-ohjelman opettaja- ja asiantuntijavaihdot. Tutkimukseen osallistui lähes 6000 henkilöä koko Euroopasta.

Suomea suositumpia ainoastaan isot Euroopan maat

Suomen väkilukuun nähden kiinnostus valita Suomi vierailukohteeksi on viisinkertainen verrattuna muihin maihin. Suomen edelle asettuivat ainoastaan suuret EU-maat: Saksa, Espanja, Iso-Britannia, Italia ja Ranska.

Suomen suosion uskotaan johtuvan muun muassa hyvistä PISA-tutkimustuloksista. Vastausten perusteella jopa useampi osallistuja valitsisi Suomen kohteekseen, mikäli Suomi ei sijaitsisi Euroopan äärialueella, hintataso ei olisi keskimääräistä korkeampi ja Suomen oppilaitokset olisivat valmiita ottamaan vastaan vielä lisää vierailijoita.

Ulkomaille lähtö kiinnostaa myös suomalaisia

CIMOn tekemien tilastojen mukaan vuonna 2010 Suomesta lähti ulkomaille yli 1900 ja Suomeen saapui yli 2100 ammatillisen koulutuksen opettajaa ja asiantuntijaa. Joka neljäs Suomesta ulkomaille lähtenyt ammatillinen opettaja osallistui Leonardo-vaihtojaksolle.

Sekä Suomeen saapuvien että Suomesta lähtevien määrä on kasvanut edellisestä vuodesta. Suomeen saapuvien opettajien ja asiantuntijoiden määrä on ylittänyt lähtevien määrän vuodesta 2008 lähtien.

Opettajaliikkuvuuden suosio ei kuitenkaan koske vain Suomea. Koko Euroopassa Leonardo-asiantuntijavaihtohakemusten määrä on noin kaksin- tai kolminkertainen hyväksyttyihin hankkeisiin nähden, ja tutkijat arvioivat kiinnostuksen yhä kasvavan.

Opettaja- ja asiantuntijavaihto tuottaa tuloksia

Komission selvityksen mukaan Leonardo-ohjelman asiantuntijaliikkuvuuden vahvuudet liittyvät ohjelman avoimuuteen hankkeiden sisältöjen, osallistujien ja eri oppilaitostyyppien suhteen. Toteutetut hankkeet istuvat hyvin oppilaitosten arkeen ja saavat aikaan vaikutuksia arkipäivän opetustyössä. Lisäksi ulkomaanjaksot kehittävät asiantuntijoiden kielitaitoa, luovat kansainvälisiä ja kansallisia verkostoja, edistävät ammatillisen koulutuksen käytäntöjen uudistamista ja innovaatioita sekä motivoivat organisaatioita kansainvälistymään.

Selvityksessä paneuduttiin myös liikkuvuuden esteisiin. Opettaja- ja asiantuntijavaihtoja rajoittavat resurssien puute, liikkuvuuden mieltäminen opettajien eliitin etuoikeudeksi sekä yritysten edustajien vähäinen osallistuminen ulkomaanjaksoille.

Vaihtojaksot kehittävät opetusta ja lisäävät opettajien verkostoitumista

Ulkomaanjaksojen tavoitteena on ennen kaikkea kokemusten vaihtaminen opetus- ja oppimateriaalien kehittämiseksi, opetussuunnitelmien vertailu sekä kansainvälisten verkostojen luominen. Euroopassa yli 80 % ja Suomessa peräti 86 % liikkuvuushankkeisiin osallistuneista ammatillisen koulutuksen asiantuntijoista kokee hyötyneensä vaihtojaksosta henkilökohtaisesti.

Instituutioille opettaja- ja asiantuntijaliikkuvuus on osoittautunut hyödylliseksi etenkin oppilaitosten kiinnostavuuden lisäämisen ja kilpailevilla koulutusmarkkinoilla erottumisen kannalta. Lisäksi vaihtojaksot parantavat ammatillisen koulutuksen laatua ja asiantuntijoiden uramahdollisuuksia sekä luovat uusia verkostoja.

Ulkomaanjaksot edistävät myös innovatiivisen ilmapiirin luomista uusien opetus- ja oppimismenetelmien soveltamisen myötä. Suomessa tätä on edesauttanut johdon avoimuus liikkuvuustoiminnan pohjalta esitetyille aloitteille sekä matala organisaatiohierarkia.

Selvityksessä haastatellut asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että liikkuvuushankkeilla on ollut huomattava merkitys ammatillisen koulutuksen laadun kehittymiseen. Liikkuvuuden katsotaan vaikuttavan pidemmällä aikavälillä kansallisen koulutusjärjestelmän kehittymiseen.

Lisätietoja

European Commission. Study on the impact of the Leonardo da Vinci programme on the quality of vocational education and training systems.

Faktaa 1a/2011: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa ja korkea-asteen koulutuksessa 2010.(pdf)

(21.7.2011 HL/TP)

Senioreiden vapaaehtoistyöprojektien hakutulokset selvillä

Thu, 07 Jul 2011 13:27:33 GMT

Senioreiden vapaaehtoistyöprojektien hakutulokset selvillä

Suomalaisten kiinnostus Grundtvig-ohjelman senioreiden vapaaehtoistyöprojekteihin ryöpsähti esille tänä vuonna, kun määräaikaan mennessä jätettiin 10 hakemusta. Kahtena aiempana vuonna hakemuksia saatiin 4 kappaletta. Valintaprosessin tuloksena hyväksyttiin neljä uutta hanketta, joita CIMO tukee yhteensä 61 440 eurolla.

Lista hyväksytyistä hankkeista löytyy osoitteesta: http://www.cimo.fi/ohjelmat/grundtvig/tuloksia. Lisäksi yksi hakemus on varalistalla.

Maantieteellisesti monimuotoista yhteistyötä

Grundtvig-oppimiskumppanuuksissa hakijakunta on ollut vuodesta toiseen hyvin etelä- ja länsivoittoista, mutta senioriprojekteissa hakijaorganisaatiot sijoittuvat tasaisesti eri puolille maata.

Myös hankekumppanit on valittu eri suunnilta Eurooppaa, vaikkakin yhteistyöhön lähdetään erityisen mielellään Etelä-Euroopan maiden kanssa. Senioreiden vapaaehtoistyöprojekti on kahden maan välinen hanke, ja hakemuksissa oli toisena osapuolena kahdeksan eri maata: Unkari, Espanja, Kreikka, Italia, Alankomaat, Portugali, Puola ja Iso-Britannia.

Vapaaehtoistyö on informaalista oppimista

Kaikki hyväksytyt hankkeet ovat perusteellisesti suunniteltuja ja niissä on oivallettu senioreiden vapaaehtoistyöprojektin luonne. Hankkeissa vapaaehtoistyö nähdään informaalisen oppimisen lähteenä, ja vapaaehtoistyöjakso perustuu konkreettiseen, yleishyödylliseen työtehtävään.

Hyvinkään opiston hankkeessa puolalaisen Stowarzyszenie Jeden Swiat -järjestön kanssa vapaaehtoiset työskentelevät maahanmuuttajien kanssa. Kalliolan Kannatusyhdistyksen hankkeessakin Baskimaasta tulevan Uztai Fundazioa -organisaation kanssa seniorit osallistuvat kummassakin maassa toteutettavaan monipuoliseen sosiaaliseen vapaaehtoistyöhön.

Kirkkonummen kansalaisopisto puolestaan on kehitellyt yhdessä kreikkalaisen Achaia-aikuiskoulutuskeskuksen kanssa hankkeen, jossa toimitaan monella tavalla kulttuurin ja taiteen alalla. Yhtenä vapaaehtoistyön kohteena on Kirkkonummella sijaitseva ortodoksinen Pokrovan luostari.

Karvian Matkailuyhdistyksen kumppanina on hollantilaisen Weeboschin kaupungin ”kyläneuvosto”. Hankkeessa tartutaan kahden pienen paikkakunnan aktiivisen toiminnan ylläpitämisen haasteisiin vapaaehtoistyön avulla. Molemmilla paikkakunnilla on pitkät paikallisen vapaaehtoistyön perinteet.

(7.7.2011/RV)

Kirjallisuuden käännöstuen vuoden 2011 tulokset julkaistu

Thu, 30 Jun 2011 13:12:59 GMT

Kirjallisuuden käännöstuen vuoden 2011 tulokset julkaistu

Tänä vuonna EU tukee eurooppalaisen kaunokirjallisuuden suomentamista lähes 130 000 eurolla. Kulttuuri-ohjelman käännöstukea saavat Atena Kustannus, Gummerus Kustannus, Kustannusosakeyhtiö Tammi ja Kustannusosakeyhtiö Teos. Tuen avulla tullaan suomentamaan yhteensä 14 teosta, joiden joukossa ovat mm. Nobel-palkitun José Saramagon O Ano da Morte de Ricardo Reis (Tammi), Elif Shafakin kohutusti Armenian kansanmurhaa käsittelevä The Bastard of Istanbul (Gummerus) sekä Wolgang Herrndorfin palkittu Tschick (Atena).

Myös suomalaista kirjallisuutta käännetään muille kielille EU-tuen turvin. Käännettäviä suomalaisteoksia ovat mm. EU:n nykykirjallisuuspalkinnon vuonna 2010 saaneen Riku Korhosen Lääkäriromaani sekä Sofi Oksasen unkariksi käännettävä Baby Jane ja latviaksi käännettävä Stalinin Lehmät. Lisäksi Kari Hotakaisen Ihmisen osa käännetään italiaksi, Juha Itkosen Seitsemäntoista norjaksi ja Riikka Pulkkisen Totta ruotsiksi. Tukea saavat myös Leena Krohnin ja Seita Parkkolan lasten- ja nuortenkirjojen käännökset.

Kulttuuri-ohjelman meneillään olevalla ohjelmakaudella (2007–2013) suomalaisille kustantamoille on myönnetty jo yli 700 000 euroa EU-tukea noin 90 eurooppalaisen teoksen suomentamiseen. Vastaavasti tähän mennessä on tuettu noin 30 suomalaisteoksen kääntämistä muille kielille.

Tällä hakukierroksella jaossa oli yli 2,7 miljoonaa euroa, jonka turvin kaikkiaan 95 eurooppalaista kustantamoa tulee kääntämään 495 kaunokirjallista teosta. Hakemuksia jätettiin tänä vuonna ennätysmäärä, 301 kappaletta.

Lisätietoja

CIMOn tiedote (30.6.2011)
Hakutulokset toimeenpanovirasto EACEAn sivuilla

(30.6.2011/RL)

Kiitos Leonardo da Vinci –kesäpäiville osallistuneille!

Wed, 29 Jun 2011 13:23:30 GMT

Kiitos Leonardo da Vinci –kesäpäiville osallistuneille!

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikön järjestämät Leonardo-kesäpäivät pidettiin 6.-7.6.2011 Helsingissä. Päivät oli suunnattu vuosina 2009 ja 2010 alkaneiden Leonardo liikkuvuus-, kumppanuus- ja innovaation siirto -hankkeiden vetäjille. Päivien teemana oli Tekijästä osaajaksi – uusia työtapoja kansainvälisyystoimintaan.

Suurkiitos kaikille onnistuneista kesäpäivistä, aktiivisesta osallistumisesta ja hyvistä puheenvuoroista!

Kesäpäivien materiaaleihin ja työpajojen tuloksiin voi tutustua CIMOn sivuilla.

(29.6.2011)

24 uutta Leonardo da Vinci -kumppanuushanketta aloittaa elokuussa

Wed, 22 Jun 2011 07:10:09 GMT

24 uutta Leonardo da Vinci -kumppanuushanketta aloittaa elokuussa

Leonardo da Vinci -ohjelman kumppanuushankehaun 2011 tulokset saatiin komissiosta hieman etuajassa. 24 uutta kumppanuushanketta sai rahoituksen, kun kelpoisia hakijoita oli kaikkiaan 70. Läpimenoprosentiksi muodostui 34. Liikkuvuuksia rahoitetaan 408 kappaletta 402.000 eurolla.

Kaikille hakijoille ilmoitetaan haun tuloksesta kirjallisesti kesän aikana. Sopimuksia valmistellaan CIMOssa kesälomien jälkeen elokuun alussa ja hankkeet voivat alkaa takautuvasti 1.8.2011.

Lista hyväksytyistä hankkeista

(22.6.2011)

Kenen koulu, kenen Eurooppa? CIMOn seminaarissa puitiin osallistumisen tematiikkaa

Tue, 21 Jun 2011 09:16:00 GMT

Kenen koulu, kenen Eurooppa? CIMOn seminaarissa puitiin osallistumisen tematiikkaa

Osallistuvatko eri väestöryhmät yhtä aktiivisesti EU-ohjelmiin? Miten hyvin ohjelmilla tavoitetaan esimerkiksi vammaisia tai maahanmuuttajataustaisia ihmisiä? Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin vastauksia kesäkuisessa seminaarissa, johon CIMO oli kutsunut osallistujia erityisryhmien kanssa toimivista oppilaitoksista ja organisaatioista. Tilaisuuden tarkoituksena oli vaihtaa tietoa ja kokemuksia osallisuuden tematiikasta, ideoida uusia toimintatapoja ja tarjota osallistujille mahdollisuuksia verkostoitua.

Seminaarin avannut CIMOn johtaja Pasi Sahlberg totesi, että eriarvoisuus on maailmassa ja Suomessa kasvamassa. CIMOnkin haasteena on saada toimintaansa mukaan niitä ihmisiä, jotka ovat syrjäytymässä ja vaarassa pudota yhteiskunnan rattailta. ”CIMOn ohjelmat keräävät vuosittain noin 25 000 osallistujaa. On havaittu, että kansainvälistymiskokemuksilla on taipumusta kasaantua – on nuoria, jotka osallistuvat moneen kertaan eri ohjelmiin, ja toisaalta on monia, jotka eivät tiedä näistä vaihtoehdoista mitään.”

Siivuja eurooppalaisesta todellisuudesta

Geraldine Libreau Euroopan komissiosta tarkasteli omassa puheenvuorossaan sitä, miten koulutuksen tasa-arvo ja osallisuus toteutuvat tämän päivän Euroopassa. Tilastot kertovat, että marginaaliin jääviä ihmisiä on paljon: 80 miljoonaa eurooppalaista elää köyhyydessä tai köyhyyden rajamailla, sama määrä aikuisväestöä on vailla lukutaitoa tai ammattia.

Euroopan köyhien joukossa on 19 miljoonaa lasta. Eurooppalaista todellisuutta on myös se, että maahanmuuttajataustaiset tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset saavat kantaväestöä heikomman koulutuksen ja vähempiosaiset loistavat poissaolollaan niin alku- kuin aikuiskoulutuksestakin.

Osallistavan koulutuksen ajatuksen taustalla on kaikkien kansalaisten oikeus koulutukseen, joka turvaa perustaidot ja auttaa yksilöä kehittymään oman kapasiteettinsa mukaan. Kamppailu tämän puolesta on näkynyt EU:n kannanotoissa ja strategioissa jo aikaisemminkin, ja Education and Training 2020 -strategiaan on tavoitteeksi kirjattu mm. oikeudenmukaisuuden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen.

Libreau näkee keskeiseksi työkaluksi EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman (LLP), jonka keskitetysti rahoitetuista hankkeista 20 % käsitteli osallisuuden problematiikkaa. Alaohjelmista Libreau nosti esille ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vincin, joka tavoittaa hyvin erilaisia kohderyhmiä, sekä aikuiskoulutuksen Grundtvigin, jonka hankkeista 2/3 sisältää osallisuusnäkökulman.

CIMOn Eija Wilén esitteli vielä tarkemmin sitä, miten osallisuutta on EU-ohjelmissa huomioitu. Pisimmällä ollaan nuorisotoimintaohjelma Youth in Actionissa, jonka pysyviin painopisteisiin kuuluu muita huonommassa asemassa olevien nuorten saaminen mukaan toimintaan. LLP-ohjelman alaohjelmista ainoastaan Grundtvigin tavoitteissa mainitaan erikseen tasavertaisuuden edistäminen.

Kaikissa LLP-ohjelmissa tarjotaan lisätukea niille osallistujille, joilla on erityisiä tarpeita esimerkiksi vammaisuuden takia. Wilén kertoi myös LLP:n alla toimivasta eurooppalaisesta Inclusion-verkostosta, jossa CIMO on mukana. Sen tarkoituksena on nostaa aihetta esille ja tarjota verkkosivuillaan esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä teemaan liittyvistä hankkeista sekä tehdä konkreettisia ehdotuksia tasavertaisen osallistumisen lisäämiseksi LLP-ohjelmassa.

Hengaamalla aktiivikansalaisiksi

Sofia Laine Nuorisotutkimusverkostosta pohti omassa osuudessaan sitä, miksi aktiivinen kansalaisuus on tärkeää nyky-Suomessa. Aktiiviset kansalaiset voi jakaa arkipolitikoijiin ja asiantuntijakansalaisiin, joista ensimmäiset toteuttavat muutoksia omalla toiminnallaan ja toiset poliittisten rakenteiden kautta.

Laine näkee vapaan kansalaistoiminnan tärkeäksi erityisesti nuorisolle, jonka vapaa-aikaa pyritään hallinnoimaan liiaksi asti. Vapaa ”hengailu” on tärkeää, se antaa mahdollisuuksia kehittää poliittista mielikuvitusta ja tehdä asioita toisin. Laine jakaa seminaarissa esille nousseen huolen siitä, että nuoriso on vahvasti polarisoitumassa – osalla menee hyvin, osalle kasaantuu ongelmia.

Hankkeet tekevät tavoitteista totta

Seminaarin aikana esiteltiin lukuisia EU:n ohjelmista tuettuja hankkeita, joissa osallisuusasia on vahvasti läsnä. Hankkeista saatuja kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jaettiin esteettömän liikkuvuuden, maahanmuuttajien, luovien menetelmien ja vaikuttamisen näkökulmiin keskittyvissä työpajoissa. Lisäksi asiaa tarkasteltiin työelämän tarpeiden kannalta.

Malliesimerkin organisaatiosta, joka on saanut paljon irti eurooppalaisesta yhteistyöstä, tarjoaa Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty. Sen toimintaan kuuluvat mm. asumispalvelut, työpajamuotoinen työ ja tapahtuma- ja kulttuurituotanto jatkuvaa tukea elämässään tarvitseville aikuisille kehitysvammaisille.

Yhdistys on ollut mukana lukuisissa Leonardo da Vinci- ja Youth in Action -hankkeissa ja koulutuksissa. Lisäksi se on tarjonnut paikan yli 20:lle Youth in Action -ohjelman vapaaehtoistyöntekijälle ja useille Leonardo da Vinci -työssäoppijoille. Lyhdyn Friikkisirkus palkittiin keväällä Euroopan nuorisoviikon päättäneessä juhlassa yhtenä parhaista eurooppalaisista vapaaehtoishankkeista, jotka edistävät osallisuutta.

(TL/21.6.2011)

Erasmus-ohjelma huikeassa suosiossa

Fri, 17 Jun 2011 12:46:42 GMT

Erasmus-ohjelma huikeassa suosiossa

Maailman parhaiten menestynyt vaihto-ohjelma Erasmus myönsi 213 000 opiskelijalle Erasmus-apurahan ulkomailla opiskelemista tai harjoittelua varten lukuvuonna 2009—2010. Kyseessä on uusi ennätys. Määrä nousi 7,4 prosentilla edeltävästä vuodesta.

Lukuvuonna 2009—2010 Erasmus-tukea saaneista opiskelijoista 178 000 suoritti osan korkeakoulututkinnostaan ulkomailla.Erasmus-työharjoitteluun osallistui 35 000 opiskelijaa, mikä tarkoittaa 17,3 prosentin nousua edellisestä vuodesta. Korkeakoulujen henkilökunnalle ja opettajille myönnettiin lisäksi 38 000 apurahaa. Suosituimmat kohdemaat olivat Espanja, Ranska ja Iso-Britannia. Suomi oli 10. suosituin kohdemaa.

EU:n tavoitteena on, että lukuvuoteen 2012—2013 mennessä on tuettu kolmea miljoonaa opiskelijaa ohjelman käynnistämisvuodesta 1987. Mikäli nykyinen kehityssuunta jatkuu, tavoite saavutetaan.

Suomessa pientä kasvua

Suomalaisopiskelijat lähtivät Erasmus-vaihtoon hieman aiempaa useammin: opiskelijavaihtoon osallistui 3529 ja harjoittelijavaihtoon yhteensä 1020 opiskelijaa. Saksa oli opiskelijavaihdon suosituin kohdemaa, seuraavan sijan jakoivat Espanja ja Iso-Britannia. Harjoittelussa ykkössijalla oli Espanja, jonka jälkeen tulivat Saksa ja Iso-Britannia. Erasmus-opettajavaihtoon lähti yhteensä 1039 opettajaa ja Erasmus-henkilökuntavaihtoon lähti 656 opettajaa tai korkeakoulun muun henkilökunnan jäsentä.

Opiskelu tai harjoittelu ulkomailla kehittää oman alan osaamisen ohella muun muassa kielitaitoa, kulttuurienvälistä tietoisuutta ja mukautumiskykyä. Erasmus-opiskelijat ovat yleensä muita halukkaampia lähtemään myöhemmin elämänsä aikana töihin ulkomaille.

EU rahoitti Erasmus-ohjelmaa kaikkiaan 415 miljoonalla eurolla lukuvuonna 2009—2010.

Lue lisää Erasmus-ohjelmasta

(Julkaistu 15.6.2011/lähteet: Euroopan komission Suomen edustusto, CIMOn tilastot)

Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen yhteistyöhankkeisiin 5,6 miljoonaa euroa

Wed, 15 Jun 2011 08:05:51 GMT

Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen yhteistyöhankkeisiin 5,6 miljoonaa euroa

HEI ICI -ohjelman hanketoteutuksen 22.12.2010 päättyneen haun päätökset on tehty. Rahoitusta myönnettiin 15 hankkeelle yhteensä 5 647 000 euroa. Tukea haettiin liki kolminkertainen määrä.

HEI ICI -ohjelma (Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument) tukee suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen välisiä yhteistyöhankkeita. Ohjelman tarkoituksena on vahvistaa kehitysmaiden korkeakoulujen kapasiteettia ja rahoitetaan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista.

CIMOn sähköiseen hakujärjestelmään jätettiin määräaikaan mennessä 43 hakemusta. Näistä suomalaisten yliopistojen koordinoimia oli 30 ja ammattikorkeakoulujen koordinoimia 13. Verkostoissa oli mukana 15 eri suomalaista ammattikorkeakoulua ja 9 yliopistoa.

Korkeakouluja 23 eri maasta

Hankkeissa on mukana korkea-asteen oppilaitoksia 23 eri maasta. Suosituimpia yhteistyömaita olivat Tansania (7 hakemusta), Namibia (6), Etiopia (5), Kenia (5) ja Vietnam. Hankehakemusten joukossa suosituimpia aloja olivat maatalous-metsätieteet (9), hallinto- ja kauppatieteet (8) sekä kasvatustieteet (6). Valtaosa hankkeista oli valmisteltu poikki- tai monitieteelliseltä pohjalta.

Tiedote päätöksestä sekä hyväksyttyjen hankkeiden lista UM:n verkkosivuilla

Lue lisää HEI ICI -ohjelmasta

(Julkaistu 14.6.2011/KP&VZ)

Kansalliset Nordkurs-apurahat jaettu

Tue, 14 Jun 2011 10:23:17 GMT

Kansalliset Nordkurs-apurahat jaettu

Nordkurs-apurahoja myönnettiin kevään 2011 haussa yhteensä 71 suomalaiselle pohjoismaisten kielten opiskelijalle. Hakijoita oli yhteensä 121.

Nordkurs-verkosto tarjoaa pohjoismaisten kielten opiskelijoille mahdollisuuden opiskella pohjoismaisia kieliä Pohjoismaissa. Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamia kursseja järjestetään kaikissa Pohjoismaissa sekä myös Grönlannissa ja Färsaarilla. Kursseja on järjestetty jo 40 vuoden ajan. Ne ajoittuvat touko–elokuulle ja niille osallistuu vuosittain yli 300 opiskelijaa eri puolilta pohjolaa.

Suomalaiset opiskelijat osallistuvat tänä kesänä yhteensä seitsemälle kurssille.

Kurssit 2011
Kurssipaikka	Osallistujia Suomesta
Århus, Tanska	5
Tórshavn, Färsaaret	6
Reykjavík, Islanti	7
Bergen, Norja	4
Tromssa, Norja	21
Uppsala, Ruotsi	2
Göteborg, Ruotsi	26

Haku tapahtuu vuosittain alkukeväästä oman yliopiston pohjoismaisten kielten laitoksen kautta. Laitokset asettavat omat hakijansa paremmuusjärjestykseen, jonka jälkeen näistä kootaan yhtenäinen ehdotus apurahojen jaosta Helsingin yliopiston pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden laitoksella. CIMO myöntää apurahat ehdotuksen pohjalta.

(Julkaistu 14.6.2011/KS&VZ)

CIMOsta kansallista tukea EU:n Kulttuuri-ohjelman hankkeiden valmisteluun

Mon, 13 Jun 2011 14:41:33 GMT

CIMOsta kansallista tukea EU:n Kulttuuri-ohjelman hankkeiden valmisteluun

CIMOn Kulttuurin yhteyspiste käynnistää opetus- ja kulttuuriministeriön tuella pilottiohjelman, josta myönnetään vuonna 2011 kansallista valmistelurahaa EU:n Kulttuuri-ohjelman hankkeille. Tavoitteena on edistää suomalaisten kulttuuriorganisaatioiden mahdollisuuksia osallistua eurooppalaisen kulttuuriyhteistyöhön, etenkin EU:n Kulttuuri-ohjelmaan.

Avustusta voi hakea eurooppalaisena yhteistyönä toteutettavien kulttuurihankkeiden valmistelutapaamisten matka- ja majoituskuluihin. Valmisteleva vierailu toteutetaan aina ennen varsinaisen hankehakemuksen jättämistä EU:n Kulttuuri-ohjelmaan. Avustuksia koskevien hakemusten arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että vierailulla on selkeät tavoitteet ja ohjelma, ja että se liittyy EU:n Kulttuuri-ohjelman uusien hankkeiden valmisteluun.

Vuonna 2011 on kaksi hakuaikaa, jotka päättyvät 5. elokuuta ja 1. marraskuuta 2011.

Lisätietoja tuesta CIMOn verkkopalvelussa

(13.6.2011/RL)

IAESTE liikuttaa insinöörien lisäksi Saksan kielen opiskelijoita

Thu, 09 Jun 2011 11:33:27 GMT

IAESTE liikuttaa insinöörien lisäksi Saksan kielen opiskelijoita

175 opiskelijaa haki tänä vuonna IAESTE-harjoitteluun. Tarjolla oli 76 harjoittelupaikkaa 40:ssä eri maassa. Paikat ovat yrityksissä, korkeakouluissa tai tutkimuskeskuksissa.

Suosituin paikka oli tutkimusinstituutti Helmholz Zentrum Saksan Geesthachtissa, jonne haki 27 opiskelijaa. Toiseksi eniten hakijoita kiinnosti prahalainen Institute of Chemical Tehcnology, jonne haki 17 opiskelijaa.

Insinööripaikkojen lisäksi haussa oli 17 saksanopiskelijoille suunnattua paikkaa IAESTEn paikalliskomiteoissa eri puolilla Saksaa. Näissä harjoittelijat järjestävät ohjelmaa Saksaan saapuville IAESTE-harjoittelijoille ja avustavat näitä käytännön asioissa.

IAESTE (The International Association for the Exchange of Students for Technical Experience) on itsenäinen, voittoa tavoittelematon ja sitoutumaton opiskelijavaihtojärjestö, joka toimii yli 80 maassa. CIMO järjestää Suomessa IAESTE-haun vuosittain helmikuussa. Hakukierroksella on tarjolla harjoittelupaikkoja lähinnä teknisten alojen korkeakouluopiskelijoille.

Seuraava haku järjestetään 6.–17.2.2012.

Lue lisää IAESTE-ohjelmasta

(Julkaistu 9.6.2011/TN&VZ)

Suomen ja Venäjän lähialueiden korkeakoulujen yhteistyötä tuetaan 656 000 eurolla

Thu, 09 Jun 2011 08:02:30 GMT

Suomen ja Venäjän lähialueiden korkeakoulujen yhteistyötä
tuetaan 656 000 eurolla

Suomen ja Venäjän lähialueiden korkeakoulujen välistä verkostoyhteistyötä tukevan FIRST-ohjelmasta on myönnetty tukea 25 verkostolle kaudeksi 2011–2012. FIRST-ohjelma tukee korkeakouluverkostojen kautta tapahtuvaa opiskelija- ja opettajavaihtoja sekä Venäjällä järjestettäviä intensiivikursseja.

Ohjelmasta helmikuussa päättyneellä hakukierroksella tukea haki 27 korkeakouluverkostoa. Tukea myönnettiin 25 verkostolle, joista 8 on yliopistojen ja 16 ammattikorkeakoulujen koordinoimaa. Myönnettävissä oli yhteensä 656 239,20 €.

Ohjelmaan osallistuu verkostojen kautta tulevalla kaudella 37 suomalaista ja 48 venäläistä korkeakoulua. Pääosa verkostoiden venäläisistä partnerikorkeakouluista sijoittuu Pietarin alueelle, mutta myös Petroskoi on suosittu alue. FIRST-ohjelman kautta tulevana lukuvuonna Suomen ja Venäjän lähialueiden välillä tulee liikkumaan 244 opiskelijaa ja 134 opettajaa.

Tärkeimpänä valintakriteerinä oli hakemuksen laatu. Tukea myönnettäessä huomioitiin myös vanhojen verkostojen osalta aiemmin toteutunut yhteistyö ja sen määrällinen ja laadullinen toteuma, verkoston opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden kytkeytyminen muihin koulutusyhteistyön muotoihin sekä opiskelija- ja opettajavaihdon vastavuoroisuus.

11 intensiivikurssia saa tukea

18 korkeakouluverkostoa haki rahoitusta yhteensä 24 intensiivikurssin toteuttamista varten. Rahoitusta päätettiin myöntää yhteensä 11 kurssille. Mikään verkosto ei tällä hakukierroksella saanut rahoitusta kuin korkeintaan yhdelle intensiivikurssille. Venäjällä järjestettävät kurssit käsittävät aloiltaan mm. kasvatustieteitä, terveystieteitä, matkailua ja luonnontieteitä.

Etusija annettiin sellaisille intensiivikursseille, jotka ovat osa suurempaa yhteistä opintokokonaisuutta. Lisäksi arvioinnissa kiinnitettiin huomiota teemoihin ja sisältöön, lisäarvoon yksilöosallistujille sekä osallistuville korkeakouluille, opintojen hyväksilukemiseen, huolelliseen suunnitteluun ja toteutustapaan, intensiivikurssin arviointiin sekä tulosten ja kokemusten levittämiseen.

FIRST-korkeakouluverkostojen kattama alavalikoima on monipuolinen, painottuen kuitenkin erityisesti taloustieteisiin, mutta myös yhteiskuntatieteisiin ja teknillisiin tieteisiin.

FIRST-tuki 2011–2012
Opettajaliikkuvuus	63 540 €
Opiskelijaliikkuvuus	499 290 €
Intensiivikurssit	93 409,20 €

FIRST-verkostojen alat
Business studies and management sciences	19
Social Sciences	13
Engineering, technology	11
Other areas of study	9
Communication and information sciences	8
Art and Design	8
Mathematics, informatics	7
Natural sciences	7
Medical sciences	7
Education, teacher training	6
Humanities	6
Law	5
Language and philosphical sciences	5
Agricultural sciences	4
Geography, geology	3
Architecture, urban and regional planning	3

Lue lisää

FIRST-ohjelmasta

Rahoitusta saaneista verkostoista ja intensiivikursseista

(Julkaistu 9.6.2011/SP&VZ)

Lontoon ja Tokion suomalaisorganisaatiot vetävät harjoittelijoita

Thu, 09 Jun 2011 07:25:03 GMT

Lontoon ja Tokion suomalaisorganisaatiot vetävät harjoittelijoita

CIMOn harjoitteluhauissa on tarjolla paikkoja myös ulkomailla toimivissa suomalaisorganisaatioissa sekä ulkosuomalaistoiminnassa. Kevään 2011 hakukierroksella avoinna olleeseen 46 harjoittelupaikkaan tuli 739 hakemusta.

Kaikista haettavina olleista paikoista Finpron Lontoon toimisto oli suosituin. Sinne haki 66 henkilöä. Myös Kiina oli kiinnostava kohdemaa. Yli 60 hakemusta kohdistuivat melko tasan sekä Finpron Shanghain että Hongkongin toimiston harjoittelupaikkoihin.

Kulttuuri- ja tiedeinstituuttien paikoista kärjessä oli Lontoo 59:llä hakemuksella. New Yorkin harjoittelupaikka oli toiseksi suosituin instituuteista 27:llä hakemuksella.

Kaikista suomalaisorganisaatioista edustustot olivat hakemusten yhteismäärällä laskettuna suosituimpia. Seitsemään avoimeen paikkaan tuli yhteensä 225 hakemusta eli keskimäärin 32 hakemusta paikkaa kohden. Suosituin edustustoista oli Tokio huolimatta Japania kohdanneesta katastrofista. Suurin osa 51:stä hakemuksesta jätettiin maanjäristys- ja tsunami-uutisten hallitessa uutiskanavia.

Harjoittelupaikkoihin ulkosuomalaistoiminnassa saapui 50 hakemusta. Työharjoittelu Suomi-kodeissa on suunnattu sosiaali- ja terveydenhoidon ammattikorkeakouluopiskelijoille. Ulkosuomalaisiin lehtiin oli tarjolla kaksi paikkaa Kanadassa viestinnän ja tiedostusopin pääaineopiskelijoille. Kolmen kärki hakemusmäärissä kohdistui Suomi-koteihin Lake Worthissa Yhdysvalloissa, Thornlandsissa Australiassa ja Vancouverissa Kanadassa.

Harjoittelupaikat on tarkoitettu suomalaisille korkeakouluopiskelijoille ja vastavalmistuneille, haku on vuosittain maalis- ja syyskuussa. Seuraava haku järjestetään 19.9.–3.10.2011.

Lue lisää harjoittelusta suomalaisorganisaatioissa ja ulkosuomalaistoiminnassa

(Julkaistu 9.6.2011/TN&VZ)

Kolmansista maista Kiina ja Intia edelleen suosituimmat harjoittelumaat

Thu, 09 Jun 2011 07:16:11 GMT

Kolmansista maista Kiina ja Intia edelleen suosituimmat harjoittelumaat

Ulkomaille työharjoitteluun vuoden 2011 haussa haki 303 korkeakouluopiskelijaa ja vastavalmistunutta. Kolmasosa hakijoista halusi Kiinaan, toiseksi suosituin kohdemaa oli Intia. CIMOn esivalinnan jälkeen noin 20 % hakemuksista lähettiin eteenpäin ulkomaisille yhteistyökumppaneille.

CIMOn yhteistyökumppanit etsivät esivalituille hakijoille mahdollisimman sopivan, opintoalaan liittyvän harjoittelupaikan. Suurimmalle osalle Intiaan valituista hakijoista paikka onkin jo löytynyt. Suurelle osalle Kiinaan valituista hakijoista löytynee myös harjoittelupaikka kuluvan vuoden aikana.

CIMOn maaohjelmien haku järjestetään vuosittain tammikuussa. Haussa ei ole valmiita paikkoja vaan CIMOn ulkomaiset yhteistyökumppanit etsivät hakijoille sopivia harjoittelupaikkoja EU:n ulkopuolisista maista.

Kiina ja Intia olivat suosituimmat myös vuoden 2010 haussa. Hakemusmäärä kumpaankin maahan nousi edellisestä vuodesta, Kiinan osalta peräti 25 prosenttia.

Seuraava haku järjestetään 23.1.–3.2.2012.

Lue lisää kansainvälisen harjoittelun maaohjelmista

(Julkaistu 9.6.2011/TN&VZ)

Tukea 22 Erasmus-intensiivikurssille

Tue, 07 Jun 2011 07:26:41 GMT

Tukea 22 Erasmus-intensiivikurssille

Kevään hakukierroksella tukea haettiin n. 1,46 milj. euroa yhteensä 29 Erasmus-intensiivikurssille. Rahoitusta myönnettiin 990 757,50 euroa 22 hankkeelle.

Tällä hakukierroksella oli poikkeuksellisen paljon jatkavia hankkeita, peräti 17 kappaletta. Jatkohankkeet olivat rahoituksessa etusijalla ja niille myönnettiin yhteensä 782 328,50 euroa, joka on 79 % rahoituksesta. Samansisältöinen intensiivikurssi voi saada rahoitusta enintään kolme vuotta.

Uusia intensiivikurssihankkeita hyväksyttiin viisi ja tukea niille myönnettiin 208 429 euroa. Uusien hankkeiden arvioinnissa tärkeimpänä kriteerinä oli hakemuksen kokonaislaatu intensiivikurssin sisällön, toteutuksen ja hankehallinnon näkökulmista. Rahoitettujen hakemusten taso oli erittäin korkea: rahoitukseen yltääkseen hankkeen tuli saada lähes sata pistettä enimmäispistemäärästä 120 pistettä. Uusien hankkeiden läpimenoprosentti oli hieman yli 40 prosenttia.

Uudet intensiivikurssit edustavat sosiaali- ja terveysalaa, liiketaloutta, rakennusalaa ja ympäristötieteitä. Monissa hankkeissa on myös vahva monialainen lähestymistapa.

Erasmus-intensiivikurssit ovat edelleen yleisempiä ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa: kaikki rahoitettavat hankkeet ovat ammattikorkeakoulujen koordinoimia. Hakemuksista kolme tuli yliopistoista.

Rahoitettavat intensiivikurssit toteutetaan lukuvuoden 2011−12 aikana.

Lisätietoja ja lista rahoitetuista hankkeista

Lue lisää Erasmus-intensiivikursseista

(Julkaistu 7.6.2011/UT)

Euroopan vähemmistöt tempaisivat nuorten Cultural Coach –tapahtumassa Helsingissä

Mon, 06 Jun 2011 11:07:49 GMT

Euroopan vähemmistöt tempaisivat nuorten Cultural Coach –tapahtumassa Helsingissä Helatorstaista 2.6. alkaen Kulttuurikeskus Sofia Helsingin Vuosaaressa oli täynnä nuorta virtaa. Kulttuurivähemmistöjä edustavat nuoret 15 Euroopan maasta kokoontuivat sinne viideksi päiväksi Cultural Coach - Making it Reality -tapahtumaan miettimään yhdessä vähemmistöjen asemaa Euroopassa sekä sitä, millä tavalla he itse voisivat tuoda esille positiivisempaa kuvaa itsestään. Tapahtumassa oli edustettuna paljon erilaisuutta: maahanmuuttajia, kansallisia kieli- ja kulttuurivähemmistöjä sekä heidän parissaan työskenteleviä. Kaikki osallistujat edustivat Euroopan eri maita, vaikka taustaltaan he olivat esimerkiksi Afrikasta, Venäjältä ja Keski-Euroopan ja Irlannin romanivähemmistöistä. Kaikilla heillä on kokemus siitä, että he ovat omassa yhteiskunnassaan erilaisia ja muun yhteiskunnan näkökulmasta muista erottuvia henkilöitä, joiden on vaikea tulla hyväksytyksi - huolimatta siitä, että heissä on paljon potentiaalia muuttaa maailmaa tai olla yhteiskunnan hyödyllisiä osasia. Tapahtumaan kokoontuneet nuoret olivat täynnä energiaa. Alun varovaisesta uteliaisuudesta kasvoi saumattomasti yhteen toimiva ryhmä, joka tempaisi sunnuntaina 5.6. tekemällä lyhyen näkyvyysiskun kesäistä iltapäivää viettävien suomalaisten arkeen Helsingin Kampin Narinkkatorilla. Tempauksella ei haettu spektaakkelia, vaan erilaisuuden tuomista lähelle tavallisia ohikulkijoita. Nuorten ryhmät hakivat kontaktia kaupunkilaisiin monenlaisen aktiivisen toiminnan kautta. Osa houkutteli ohikulkijoita mukaan jalkapalloharjoituksiin, toiset tekivät kasvomaalauksia. Tapahtuman tunnelma oli positiivinen ja vastaanottava, ei provosoiva tai syyttävä. Jotkut ajautuivat pitkiin keskusteluihin erilaisuuden käsitteestä, toiset aikaansaivat hymyn ilmaisen halauksen saaneen henkilön kasvoille. Kulttuurienväliset kohtaamiset tapahtuivat hienovaraisesti ja henkilökohtaisesti. Molemmat osapuolet oppivat toisistaan, kuten ruohonjuuritason toiminnassa usein tapahtuu. Askeleet ovat pieniä, mutta merkittäviä. Cultural Coach - Making it Reality -tapahtuman ideana oli kokeilla kansainvälisessä ryhmässä uusia tapoja, joilla vähemmistöjä edustavat nuoret voisivat murtaa heitä kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja. Tapahtuman kautta opittiin keino saavuttaa positiivista huomiota ryhmälle, johon kohdistuu paljon ennakkoluuloja. Nuoret kokivat toiminnan helpoksi ja näkivät, että he voisivat järjestää itsekin samanlaisia tapahtumia omissa kotimaissaan. Pallo on nyt eurooppalaisilla nuorilla. Vastaavia tapahtumia tullaan vielä näkemään ympäri Eurooppaa. Teksti. Paavo Pyykkönen Kuvat: Davide Pavone

Euroopan vähemmistöt tempaisivat nuorten Cultural Coach –tapahtumassa Helsingissä

Helatorstaista 2.6. alkaen Kulttuurikeskus Sofia Helsingin Vuosaaressa oli täynnä nuorta virtaa. Kulttuurivähemmistöjä edustavat nuoret 15 Euroopan maasta kokoontuivat sinne viideksi päiväksi Cultural Coach - Making it Reality -tapahtumaan miettimään yhdessä vähemmistöjen asemaa Euroopassa sekä sitä, millä tavalla he itse voisivat tuoda esille positiivisempaa kuvaa itsestään.

Tapahtumassa oli edustettuna paljon erilaisuutta: maahanmuuttajia, kansallisia kieli- ja kulttuurivähemmistöjä sekä heidän parissaan työskenteleviä.

Kaikki osallistujat edustivat Euroopan eri maita, vaikka taustaltaan he olivat esimerkiksi Afrikasta, Venäjältä ja Keski-Euroopan ja Irlannin romanivähemmistöistä. Kaikilla heillä on kokemus siitä, että he ovat omassa yhteiskunnassaan erilaisia ja muun yhteiskunnan näkökulmasta muista erottuvia henkilöitä, joiden on vaikea tulla hyväksytyksi - huolimatta siitä, että heissä on paljon potentiaalia muuttaa maailmaa tai olla yhteiskunnan hyödyllisiä osasia.

Tapahtumaan kokoontuneet nuoret olivat täynnä energiaa. Alun varovaisesta uteliaisuudesta kasvoi saumattomasti yhteen toimiva ryhmä, joka tempaisi sunnuntaina 5.6. tekemällä lyhyen näkyvyysiskun kesäistä iltapäivää viettävien suomalaisten arkeen Helsingin Kampin Narinkkatorilla.

Tempauksella ei haettu spektaakkelia, vaan erilaisuuden tuomista lähelle tavallisia ohikulkijoita. Nuorten ryhmät hakivat kontaktia kaupunkilaisiin monenlaisen aktiivisen toiminnan kautta. Osa houkutteli ohikulkijoita mukaan jalkapalloharjoituksiin, toiset tekivät kasvomaalauksia.

Tapahtuman tunnelma oli positiivinen ja vastaanottava, ei provosoiva tai syyttävä. Jotkut ajautuivat pitkiin keskusteluihin erilaisuuden käsitteestä, toiset aikaansaivat hymyn ilmaisen halauksen saaneen henkilön kasvoille. Kulttuurienväliset kohtaamiset tapahtuivat hienovaraisesti ja henkilökohtaisesti. Molemmat osapuolet oppivat toisistaan, kuten ruohonjuuritason toiminnassa usein tapahtuu. Askeleet ovat pieniä, mutta merkittäviä.

Cultural Coach - Making it Reality -tapahtuman ideana oli kokeilla kansainvälisessä ryhmässä uusia tapoja, joilla vähemmistöjä edustavat nuoret voisivat murtaa heitä kohtaan tunnettuja ennakkoluuloja. Tapahtuman kautta opittiin keino saavuttaa positiivista huomiota ryhmälle, johon kohdistuu paljon ennakkoluuloja. Nuoret kokivat toiminnan helpoksi ja näkivät, että he voisivat järjestää itsekin samanlaisia tapahtumia omissa kotimaissaan. Pallo on nyt eurooppalaisilla nuorilla. Vastaavia tapahtumia tullaan vielä näkemään ympäri Eurooppaa.

Teksti. Paavo Pyykkönen Kuvat: Davide Pavone

”Yhdessä olemme enemmän”, todettiin pohjoismaista ja Baltia-yhteistyötä käsitelleessä konferenssissa

Tue, 31 May 2011 12:52:40 GMT

”Yhdessä olemme enemmän”, todettiin pohjoismaista ja Baltia-yhteistyötä käsitelleessä konferenssissa

Yli 200 pohjoismaista ja baltialaista asiantuntijaa kokoontui viime viikolla Helsinkiin jakamaan tietoa ja kokemuksia liikkuvuudesta, koulutusyhteistyöstä ja pohjoismaisista kielistä. Kaksipäiväisen konferenssin aiheena olivat myös Nordplus-ohjelmat, joiden ohjelmakausi päättyy tänä vuonna. Konferenssi on osa Suomen puheenjohtajuusvuoden ohjelmaa Pohjoismaiden ministerineuvostossa.

Konferenssin aiheita lähestyttiin mm. lasten ja nuorten, korkeakouluopiskelijoiden, aikuiskoulutuksen, työelämän ja tasa-arvon näkökulmista. Osallistujat työskentelivät temaattisissa ryhmissä ja heille esiteltiin konferenssin teemoihin liittyviä tuoreita tutkimuksia sekä Pohjoismaiden ja Baltian tarjoamia mahdollisuuksia koulutuksen kansainvälistymistyössä.

Motivaatio kielten oppimiseen syntyy ihmisten kohtaamisesta ja yhteisistä asioista

Konferenssin erääksi teemaksi nousi se, mistä motivaatio kansainvälistymiseen ja kielitaidon kehittämiseen syntyy. Ensimmäisen päivän paneelikeskustelijoiden mukaan motivaatio kasvaa henkilökohtaisen kiinnostuksen, oppilaitosten vaikutuksen tai työelämän vaatimusten kaltaisten taloudellis-poliittisten tekijöiden voimasta.

Toimittaja Bettina Sågbomin vetämässä osuudessa esiteltiin lapsille ja nuorille suunnattuja kielihankkeita. Nähtyjen esimerkkien valossa kävi selväksi, että nuoret saa parhaiten motivoitua kielten oppimiseen tarjoamalla heille mahdollisuuksia toisten nuorten tapaamiseen kiinnostavien ja puhuttavien aiheiden merkeissä.

Näin tapahtuu esimerkiksi Rap It Up -hankkeessa, jossa kilpaillaan rap-musiikissa ja valmistetaan samalla oppimateriaalia pohjoismaisten kielten opetukseen. Peruskoululaisille tarjotut mahdollisuudet TET-jaksoihin Ruotsissa ovat vakuuttaneet opettaja Antti Malassun sosiokulttuurisen innostamisen tehosta; hänen oppilaidensa puheenvuorot vahvistivat käsitystä metodin toimivuudesta kieltenopetuksessa.

Kielten osaaminen tuo myös naapurimaiden kulttuurin lähemmäksi

Kielten – ja erityisesti pohjoismaisten kielten – merkitystä kansainvälisessä yhteistyössä pohdittiin monelta kannalta. Naapureiden kielten taitamisen katsottiin lähentävän ihmisiä ja kulttuureja.

Kielitaidon todettiin myös edistävän luovuutta ja yhteiskunnan avoimuutta sekä vahvistavan identiteettiä. Erityisesti pienet maat hyötyvät maiden välisestä yhteistyöstä. Nordplus-ohjelmien rooli on kielellisen ja kulttuurisen ymmärryksen sekä yhteistyön edistäjänä ollut keskeinen.

Liikkuvuuden todettiin olevan vahvasti esillä kansainvälisen yhteistyön tulevaisuutta linjaavissa strategioissa. Tuloksellinen liikkuvuus on suunnitelmallista, tulijoiden ja lähtijöiden määrät ja liikkuvuusvirrat ovat tasapainossa. Oppilaitosten liikkuvuuden tulisi olla joustavaa ja mahdollistavaa. Tarjolla olevien mahdollisuuksien markkinointi ulkomaisille opiskelijoille on tärkeä osa korkeakoulujen kansainvälistymisen edistämistä.

Tavoitteena entistä joustavammat Nordplus-ohjelmat

Tuoreen arvioinnin perusteella on päätetty, että koulutusyhteistyötä tukevat Nordplus-ohjelmat saavat jatkoa vuoden 2012 alusta. Konferenssipäivien aikana ideoitiin myös uusien ohjelmien sisältöä. Keskeisenä tavoitteena on yksinkertaistaa ohjelmia ja tehdä niistä käyttäjäystävällisempiä. Nordplus-ohjelmat voisivat jatkossa täydentää EU:n elinikäisen oppimisen ohjelmaa nimenomaan joustavana vaihtoehtona.

Opitaan yhdessä -konferenssin järjesti opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä CIMOn, Opetushallituksen ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa.

Muualla verkossa

Videotallenne seminaarin alusta

Nordplus-ohjelmien arviointi Pohjoismaiden ministerineuvoston verkkopalvelussa norjaksi: Evaluering av Nordplus

Seminaarin ohjelma

Opitaan yhdessä! Konferenssi liikkuvuudesta, pohjoismaisista kielistä ja Nordplus-ohjelmasta (pdf)

(31.5.2011 NE & TL)

EU:n nuoriso-ohjelmaa (nyk. Youth in Action) koskeneen julkisen kuulemisen tulokset julkistettu

Wed, 25 May 2011 08:06:32 GMT

EU:n nuoriso-ohjelmaa (nyk. Youth in Action) koskeneen julkisen kuulemisen tulokset julkistettu

EU:n nuoriso-ohjelman (nyk. Youth in Action) tulevaisuutta koskeneen julkisen kuulemisen tulokset on julkistettu. Online-kyselynä toteutettuun kuulemiseen osallistui kaikkiaan 6787 vastaajaa. Tulokset otetaan huomioon suunniteltaessa vuonna 2014 alkavaa uutta EU-ohjelmakautta. Raportti on luettavissa osoitteessa http://ec.europa.eu/youth/news/news1964_en.htm

(julkaistu 25.5.2011 / AK)

EU-tukea liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeille

Tue, 17 May 2011 12:23:09 GMT

EU-tukea liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeille

Euroopan komissio on toukokuun alussa käynnistänyt hakukierroksen, jolla tuetaan eurooppalaisia liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeita seuraavista teemoista:

väkivallan ja suvaitsemattomuuden ehkäiseminen ja torjunta urheilussa
innovatiiviset lähestymistavat Euroopan liikunta- ja urheilualan järjestäytymisen vahvistamiseksi.

Hakuaika päättyy perjantaina 29.7.2011.

Alan yhteistyötä tukemalla EU haluaa lisätä alan verkostoitumista ja kokemusten vaihtoa, mutta myös pohjustaa EU:n tulevia toimia urheilun alalla. CIMO tiedottaa pilottihausta Suomessa. Hakukierroksen järjestämisestä vastaa Euroopan komission koulutus-, nuoriso- ja kulttuuriasioista vastaavan pääosaston (DG EAC) urheiluyksikkö.

Lue lisää CIMOn uutiskirjeestä

(17.5.2011)

Suomi ja kanadalainen Albertan provinssi ovat sopineet koulutusyhteistyön aloittamisesta – albertalaiset vierailivat CIMOssa

Thu, 12 May 2011 09:09:59 GMT

Suomi ja kanadalainen Albertan provinssi ovat sopineet koulutusyhteistyön aloittamisesta – albertalaiset vierailivat CIMOssa

Suomi ja kanadalainen Albertan provinssi ovat aloittaneet toisen asteen koulutusyhteistyön, jota CIMO tukee yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää toisen asteen koulutusta Suomessa ja Albertassa hallinnollisen ja pedagogisen yhteistyön avulla.

Albertalaiset yhteistyökumppanit vierailivat Suomessa 2.–6.5. ja CIMOlaiset saivat heidän vieraakseen perjantaina 6.5. Tilaisuudessa albertalaiset esittelivät provinssiaan ja koulutusjärjestelmäänsä ja kertoivat Suomen vierailunsa annista. Suomalaisissa ja albertalaisissa koulujärjestelmissä on hyvin samankaltaisia piirteitä, ja molemmat ovat sijoittuneet kansainvälisissä vertailuissa huippusijoille.

Koulutusyhteistyöhankkeessa on Suomesta mukana seitsemän toisen asteen oppilaitoksen muodostama verkosto: Kiteen lukio, Seinäjoen lukio, Turun suomalaisen yhteiskoulun lukio, Valkeakosken lukio, Vasa Övningsskola, Kainuun ammatti-opisto ja Turun ammatti-opisto. Albertassa hanketta tukee Alberta Teachers’ Association (ATA) ja verkostossa on mukana viisi koulua eri puolilta Albertaa.

Hankkeessa mukana olevat suomalaiset oppilaitokset vierailivat CIMOn tuella Albertassa maaliskuussa 2011. CIMO rahoittaa hankkeessa mukana olevien oppilaitosten suomalaisia opettajia opettajavaihtoon Albertaan syksyllä 2011.

Albertalaiset ja suomalaiset yhteistyökumppanit kokoontuivat CIMOssa 6.5.2011.

(Julkaistu 12.5.2011/AG)

Erasmus-liikkuvuustuki jaettu

Wed, 11 May 2011 10:06:13 GMT

Erasmus-liikkuvuustuki jaettu

Erasmus-ohjelman liikkuvuustuki on jaettu lukuvuodelle 2011–2012. Tukea myönnettiin yhteensä 7,2 miljoonaa euroa, josta valtaosa eli vajaat 5,7 miljoonaa myönnettiin opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuuden apurahoihin sekä loput opettaja- ja henkilökuntaliikkuvuuteen sekä vaihtojen järjestämisen tukeen.

Työn myöntöperusteena oli arvio korkeakoulun Erasmus-vaihtoon lähettämien henkilöiden määrästä. Arvio perustuu kahden aikaisemman lukuvuoden toteutuneeseen liikkujamäärän ja korkeakoulun tulevalle lukuvuodelle hakemaan määrään. Myönnetyn tuen määrä on 200 000 euroa suurempi kuin vuosi sitten vastaavalla hakukierroksella.

CIMO myöntää Erasmus-liikkuvuustuen korkeakouluille, jotka maksavat sen edelleen Erasmus-vaihtoon lähteville opiskelijoilleen ja henkilökuntansa jäsenille. Lukuvuodelle 2011–2012 liikkuvuustukea myönnettiin yhteensä 42 korkeakoululle, joista 16 on yliopistoa ja 26 ammattikorkeakoulua. Lisäksi tukea myönnettiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun koordinoimalle Erasmus-harjoittelukonsortiolle, jonka nk. konsortioperuskirja uusittiin samalla lukuvuosille 2011/12–2013/14.

Esteettömyystuki mahdollistaa erityisryhmien vaihdon

Aiempien vuosien tapaan osa Erasmus-liikkuvuustuesta jätettiin syrjään jaettavaksi lukuvuoden aikana lisäapurahoina niille korkeakouluille, joilla vaihtoon lähtijöitä on CIMOn arviota enemmän. Lisäapurahat ovat haussa 31.10.2011 ja 30.3.2012 päättyvillä hakukierroksilla ja lisäapurahoihin tukea varattiin vajaat 900 000 euroa. Korkeakoulut voivat hakea myös ns esteettömyystukea sellaisille vaihtoon lähtijöille, joilla on erityistarpeita.

Samassa yhteydessä CIMO myönsi korkeakouluille myös viimeiset lisäapurahat Erasmus-liikkuvuuteen lukuvuodelle 2010–2011. Lisätukea haettiin miljoona euroa ja sitä myönnettiin vajaat 350 000 euroa. Hakemusten perusteella erityisesti Erasmus-opiskelijaliikkuvuuden määrä näyttäisi olevan selvässä kasvussa. Lisätukea myönnettiin niille korkeakouluille, joilla Erasmus-liikkuvuutta toteutuu enemmän kuin lukuvuoden alussa oli arvioitu.

Korkeakoulukohtaiset tiedot myönnetystä Erasmus-liikkuvuustuesta

Lue lisää Erasmus-ohjelmasta

(Julkaistu 11.5.2011/AK&VZ)

Comenius -ja eTwinning-kilpailun tulokset on julkistettu

Tue, 10 May 2011 08:43:30 GMT

”Yhdessä opimme” kuvakertomus- ja videokilpailun voittajat valittu

Vuoden 2011 Comenius- ja eTwinning viikolla järjestetyn ”Yhdessä opimme” kuvakertomus- ja videokilpailun parhaat on valittu. Kilpailun tarkoituksena oli tarjota nuorille mahdollisuus kertoa, mitä he ovat oppineet osallistuessaan eurooppalaiseen yhteistyöhön Comenius- ja/tai eTwinning-hankkeissa.

Valinnassa painotimme oppilaiden omaa ääntä, oivaltavuutta ja iloisuutta. Videot julkaistaan CIMOn ja Opetushallituksen verkkopalveluissa myöhemmin kuluvana vuonna.

Parhaimmisto:

Alakoulujen sarja: Suutarilan ala-aste

Yläkoulujen sarja: Laanilan yläaste

Toisen asteen sarja: Kaurialan lukio

Onnea voittajille ja kiitos kaikille kilpailuun osallistuneille!

Vinnarna i eTwinning- och Comeniusteamens videotävling har utsetts

Vinnarna i eTwinning- och Comeniusteamens gemensamma videotävling för skolor 'Vi lär oss tillsammans' har utsetts. Avsikten med tävlingen var att ge barn och unga chansen att berätta vad de lärt sig genom att delta i europeiskt samarbete genom Comenius- skolprojekt eller eTwinningssamarbete.

I valet av vinnarna lades bla.a vikt vid elevens egen röst. Videorna/Berättelserna publiceras senare på CIMOs och Utbildningsstyrelsens webbplatser.

Vinnarna:

År 1-6: Suutarilan ala-aste

År 7-9: Laanilan ylä-aste

Andra stadiet: Kaurialan lukio

Grattis till vinnnarna och tack till alla som deltagit I tävlingen!

Euroopan nuorisoviikkoa vietetään 15.-21.5.2011

Fri, 06 May 2011 11:07:22 GMT

Maailmaan mahtuu.

Euroopan nuorisoviikkoa vietetään 15.-21.5.2011. Viikon aikana yli 20 tahoa Suomessa haluaa näyttää, että maailmaan mahtuu. Rasismia ja muukalaisvihaa torjutaan useissa eri tapahtumissa eri puolilla maata. Tavoitteena on edistää suvaitsevaisuutta sekä kannustaa nuoria kunnioittamaan erilaisia kulttuureja.

Eurooppalaisen nuorisoviikon tunnustukset (European Youth Awards) jaetaan Antwerpenissa 17.5.2011 merkittäville vuosina 2009-2010 toteutetuille EVS-hankkeille.

Suomesta on kutsuttu mukaan kaksi huippupisteet saanutta hanketta: NMKY Helsingin ”Youth across borders” kategoriassa Globaali yhteiskunta sekä Lyhty ry:n ja Maailmanvaihto ry:n ”Working with disabled youth” kategoriassa Sosiaalinen vahvistaminen yhteiskunnassa.

Katso lisää:
www.cimo.fi/ohjelmat/youth_in_action/nuorisoviikko
www.cimo.fi/program/youth_in_action/ungdomsveckan

(Julkaistu 6.5.2011/ AK)

Ahvenanmaan aikuiskouluttajat löysivät Grundtvig-ohjelman

Thu, 28 Apr 2011 12:34:05 GMT

Ahvenanmaan aikuiskouluttajat löysivät Grundtvig-ohjelman

Grundtvig-ohjelman tilastoissa on ollut pitkään Ahvenanmaan kohdalla pyöreä nolla. Vuosi 2010 oli kuitenkin positiivisessa mielessä poikkeava: Ahvenanmaan aikuiskouluttajat jättivät yhteensä 15 hakemusta Grundtvig-ohjelman täydennyskoulutusapurahoihin ja vierailuihin.

Ahvenanmaa on ollut Grundtvig-täydennyskoulutusapurahoissa yhtenä kansallisena painopistealueena kuluvalla ohjelmakaudella. Tämä merkitsee sitä, että ahvenanmaalaiset – samoin kuin pohjoissuomalaiset – hakijat saavat arvioinnissa lisäpisteitä alueen perusteella. Positiivisella diskriminaatiolla on haluttu edistää niiden alueiden osallistumista, jotka muuten ovat ohjelmassa aliedustettuina.

Kansainvälisyys kiinnostaa kirjastoa

Maarianhaminan kaupunginkirjastossa työskentelevä Leena Uhlenius innostui hakemaan Grundtvig-apurahaa, jotta voisi osallistua Ruotsissa järjestettyyn kirjastoalan konferenssiin. Konferenssissa Leena solmikin uusia kontakteja , joiden kautta järjestyi opintovierailu pienelle ryhmälle kollegoita Tukholman Kansainväliseen kirjastoon. Leenalla olisi ideoita ja kiinnostusta myös eurooppalaiseen hankeyhteistyöhön.

‒ Olemme avanneet silmämme Euroopan ja muun maailmaan suuntaan. Ennen olimme enemmän sisäänpäinkääntyneitä, Leena arvioi.

Aluetiedottajalta saa henkilökohtaista opastusta

CIMOn aikuiskoulutuksen alueellinen tiedottaja Pekka Tenhonen Åbo Akademista saa yhteydenottoja silloin, kun hakulomakkeen kiemurat tuntuvat vaikeasti ymmärrettäviltä tai oman idean sopivuus Grundtvig-ohjelmaan arveluttaa. – Tarjoan neuvoja hakemuksen tekoon ja annan kommentteja. Ahvenanmaalaiset ovatkin hyödyntäneet tätä mahdollisuutta, kertoo Pekka, jonka tiedotusalue kattaa Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan.

Pekka järjestää omalla alueellaan myös tiedotustilaisuuksia. Leenakin sai tiedon Grundtvig-ohjelmasta Ahvenanmaalla pidetyssä tilaisuudessa syksyllä 2009. Vaikka Leena on kertonut vierailustaan muillekin kollegoille, on ohjelma hänen kokemuksensa mukaan vielä suhteellisen tuntematon.

Pekka tarttuu helposti puhelimeen ja ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä Ahvenanmaan aikuiskoulutustoimijoihin. Hän uskoo vahvasti Grundtvig-hankkeiden hyötyyn, sillä uusia vaikutteita tarvitaan aikuiskoulutuksen kehittämisessä, eikä kaikkea tarvitse keksiä itse. – Kovat ajat näkyvät siinä, että kun henkilökuntaa on vähän, niin on vaikea irrottautua työstään, vaikka innostusta ja tarvetta olisikin.

Toisaalta kansainvälinen yhteistyö tuntuu luontevalta, jos on uskominen ahvenanmaalaisia itseään. Pekka on törmännyt väitteeseen, jonka mukaan ahvenanmaalaiset ovat saaneet kansainvälisyyden verenperintönä johtuen pitkästä merenkulkuperinteestä.

EU:n kulttuurifestivaalituen hakutulokset on julkaistu

Thu, 28 Apr 2011 09:22:26 GMT

EU:n kulttuurifestivaalituen hakutulokset on julkaistu

Euroopan komission alainen toimeenpanovirasto EACEA on julkaissut hakutulokset syksyllä 2010 järjestetyltä eurooppalaisia kulttuurifestivaaleja koskeneelta hakukierrokselta. Tukea myönnettiin yhteensä vain 26 festivaalille Euroopassa. Valitettavasti tuettujen joukossa ei ollut suomalaisia festivaaleja.

Eurooppalaisten kulttuurifestivaaleille suunnattu tuki oli erittäin kysytty: kaikkiaan 674 festivaalia haki tukea ja läpimenoprosentti oli ennätyksellisen alhainen, vain 3,8 %. Hakemusten kovasta tasosta kertoo myös se, että alin tukeen oikeuttanut pistemäärä oli 95 (maksimi 100). Suomesta lähetettiin 11 hakemusta.

Tukea saaneet festivaalit maittain:

Alankomaat / Springdance / ITs Festival Amsterdam / Holland Festival
Belgia / Kunstenfestivaldesarts
Espanja / International Festival of Photography and Visual Arts
Irlanti / West Cork Chamber Music Festival
Iso-Britannia / Belfast Festival at Queen's
Italia / festivalfilosofia
Itävalta / Steirischer Herbst Festival GmbH
Norja / Stiftelsen Punkt
Ranska / Jazz sous les Pommiers / Festival Mondial des Théâtres de Marionettes / Festival d'Avignon / Nuit sonores / Festival International d'Art Lyrique et Académie Européenne de Musique d'Aix-en-Provence /
Festival d'Automne à Paris / Salon du livre et de la presse jeunessa Seine-Saint-Denis / Les Rencontres d'Arles
Romania / SPECTRUM XXI - International Festival of Spectral Music /
eXplore dance festival - Bucharest's International Contemporary Dance and Performance Festival
Ruotsi / Göteborgs Dans & Teater Festival
Saksa / Enjoy Jazz - Internationales Festival für Jazz und Anderes
Slovakia / International Theatre Festival Divadelná Nitra
Slovenia / International festival Druga godba / Festival Mladi levi / Ex Ponto - International Performing Arts Festival

Lisätietoja

Hakutulokset EACEAn verkkopalvelussa


Ranskalainen jazzfestivaali Jazz Sous Les Pommiers on yksi tuetuista festivaaleista, joita Ranskasta valittiin peräti 8. Myös hakemuksia lähetettiin Ranskasta ennätyksellisen paljon, kaikkiaan 92 kappaletta.

Ranskalainen jazzfestivaali Jazz Sous Les Pommiers on yksi tuetuista festivaaleista, joita Ranskasta valittiin peräti 8. Myös hakemuksia lähetettiin Ranskasta ennätyksellisen paljon, kaikkiaan 92 kappaletta.

(hhh / 28.4.2011)

CIMOn ja Taideteollisen korkeakoulun yhteistyössä toteuttaman Avarakatseinen Suomi -julistekilpailun voittajat palkittiin

Tue, 19 Apr 2011 06:56:47 GMT

CIMOn ja Taideteollisen korkeakoulun yhteistyössä toteuttaman Avarakatseinen Suomi -julistekilpailun voittajat palkittiin

_{Voittajat palkittiin 18.4. CIMOssa järjestetyssä tilaisuudessa. Kuvassa vasemmalta CIMOn johtaja Pasi Sahlberg, Eva Temponera, Martina Babišová, Kristyna Lesková, Tuuli Häggman ja Tapio Vapaasalo. Voittajatöitä näkyy taustalla.}

CIMO ja Taideteollinen korkeakoulu toteuttivat kaikille Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoille avoimen julistesuunnittelukilpailun, jossa tehtävänä oli suunnitella CIMOn käyttöön juliste teemalla Avarakatseinen Suomi.

Kilpailuaikana järjestettiin kaksi työpajaa, joissa osallistujilla oli mahdollisuus työstää kilpailutöitään ammattilaisen ohjauksessa. Kilpailuaika oli 24.1.–28.1. ja määräaikaan mennessä palautettiin 17 työtä. Kilpailun tuomaristo käsitteli kilpailutyöt nimettöminä 2.3. kokoontuneessa arviointitilaisuudessa.

Tuomariston muodostivat viestintäjohtaja Merja Lankinen ja viestinnän suunnittelija Arna Grym CIMOsta sekä professori Tapio Vapaasalo ja professori Marjatta Itkonen Taideteollisesta korkeakoulusta.

Kilpailun voittajat

Kilpailun voittajiksi valikoituivat:

sija Eva Temponera teoksella ”LALA”
sija Martina Babišová teoksella ”Tealover”

Lisäksi kunniamaininnat saivat Kristyna Lesková teoksella ”Aalto flags” ja Tuuli Häggman teoksella ”Salmiakki Lollipop mix”. Voittajat palkittiin 18.4. CIMOssa järjestetyssä tilaisuudessa.

Kilpailutöissä näkyy kulttuurien kohtaaminen

Professori Tapio Vapaasalo kuvaa kilpailutöiden erilaisia näkökulmia: ”Palkittujen julisteiden tekijöistä puolet on Suomessa olevia ulkomaisia vaihto- tai tutkinto-opiskelijoita. Heidän julisteensa ovat muotoutuneet siitä kokemuksensa joka syntyy suomalaisuuden kohdatessa heidän omia kulttuurisia taustojaan.

Yhtälailla kilpailun suomalaisten opiskelijoiden ehdotukset kuvaavat tilannetta missä elämme, suomalaisuuden antaessaan omaleimaisen panoksensa muotoutuvassa olevaan globaaliin tulevaisuuteen.

Rikkautta on, kun ymmärrämme omia paikallisia arvojamme siinä kudelmassa, josta elämän ilot ja mahdollisuudet syntyvät. Toivon että kulttuurien monimuotoisuuden kautta elämä antaa hyvässä paikallisuutta, yllätyksellisyyttä ja elämyksellisyyttä.

Kaikissa kilpailutöissä keskeinen ilmaistava asia on tämä kuinka uusi ja itselleen tuttu limittyvät toisiinsa ja antavat elämälle makua. Kansallisuutta kunnioittaen sen kohdatessa uutta ja joskus outoakin.”

Vapaasalon mukaan Eva Temponeran voittanut juliste onnistuu ilmaisemaan älykkäästi ja pelkistyneesti tätä monimutkaistakin asiaa nautittavasti. Hänen ehdotuksensa on eniten juliste mieleenpainuvaisuudessaan ja iskevyydessään. ”Ajatus jää kutiamaan mieleen.”

CIMOn unelma on aidosti avarakatseinen Suomi

Julistekilpailun teema ”Avarakatseinen Suomi” perustuu CIMOn strategiaan, jonka mukaan CIMOn unelma on aidosti avarakatseinen Suomi. CIMO pyrkii kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön avulla edistämään suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä ja siten osaltaan aidosti avarakatseisen Suomen rakentamista.

(Julkaistu 19.4.2011/AG)

EU:n Europa Nostra -kulttuuriperintöpalkintojen saajat julkistettu

Tue, 12 Apr 2011 10:18:03 GMT

EU:n Europa Nostra -kulttuuriperintöpalkintojen saajat julkistettu

Euroopan unionin Europa Nostra -kulttuuriperintöpalkintojen saajat on julkistettu. Palkinnon saa kaikkiaan 27 eurooppalaista kulttuuriperintöhanketta. Palkituista kuudelle annetaan pääpalkinto palkinnonjakotilaisuudessa Amsterdamissa 10. kesäkuuta. Palkintoja ovat mukana jakamassa EU:n koulutuksesta ja kulttuurista vastaava komissaari Androulla Vassilou sekä Europa Nostran puheenjohtaja tenori Plácido Domingo. Palkitut valittiin 31 eri maasta tulleen 140 esitarkastetun hankkeen joukosta. Palkittujen joukossa ei tällä kertaa ollut suomalaisia hankkeita.

Europa Nostra on eurooppalainen kulttuuriperintöalan järjestöjen liitto, joka on vastannut EU:n kulttuuriperintöpalkinnosta jo vuodesta 2002. Suomeen perustettiin maaliskuussa 2011 järjestön paikallisyhdistys Europa Nostra Finland, jonka toimisto on Suomen Kotiseutuliitossa Helsingissä.

Alan organisaatiot voivat ehdottaa palkinnonsaajia vuosittain järjestettävässä avoimessa haussa. Palkintoja jaetaan neljässä kategoriassa: konservoinnissa, tutkimuksessa, kulttuuriperintötyölle omistautuneessa toiminnassa sekä koulutuksessa ja tietoisuuden lisäämisessä. Seuraava hakuaika päättyy 1. lokakuuta 2011.

Lisätietoja

Euroopan komission julkaisema lehdistötiedote ja lista valituista hankkeista
Europa Nostran verkkosivut
Suomen Kotiseutuliiton verkkosivut

(12.4.2011/RL)

Ensimmäiset Young Ambassadors -stipendiaatit lähtövalmennuksessa

Wed, 06 Apr 2011 07:33:30 GMT

Young Ambassadors -stipendiaatit Yhdysvaltain lähetystön stipendienjakotilaisuudessa. Kuvassa myös Elina Talonen-Lintunen YFUsta ja Danny Hall Yhdysvaltain suurlähetystöstä. (Kuva: Nina Eskola)

Ensimmäiset Young Ambassadors -stipendiaatit lähtövalmennuksessa

Ensimmäiset suomalaiset Finland-US Young Ambassadors -stipendiaatit kokoontuivat viikonvaihteessa Helsinkiin saamaan valmennusta ensi kesän Yhdysvaltain vierailuaan varten. Paikalla oli 15 koulutyössään motivoitunutta ja ympäristöasioista kiinnostunutta nuorta, jotka oli valittu ohjelmaan 200 hakijan joukosta.

Nuoret matkustavat aluksi Washingtoniin, jossa on lyhyt perehdytysjakso. Sen jälkeen siirrytään varsinaiseen kohteeseen Coloradoon, jossa stipendiaatit asuvat noin 5 viikon ajan paikallisen perheen vieraana.

Young Ambassadors -ohjelman tavoitteena on tutustuttaa 16–17-vuotiaat nuoret Yhdysvaltoihin ja amerikkalaiseen elämäntapaan. Lisäksi edistetään osallistujien kiinnostusta ympäristöasioihin mm. tematiikan ympärille rakennetulla vierailuohjelmalla. Osallistujat saavat matkaansa varten täysstipendin.

Young Ambassadors -ohjelmaa rahoittavat Yhdysvaltain Suomen suurlähetystö ja CIMO. Käytännön järjestelyistä on vastannut Suomen Youth for Understanding ry (YFU). Ohjelma täydentää Senaattori-ohjelmaa, joka vastavuoroisesti tuo 14 amerikkalaista lukiolaista kesäksi Suomeen.

Avauspuheessa korostettiin tulevien yhteistyösuhteiden rakentamista

Valmennus käynnistyi aloitustilaisuudella Amerikka-kirjastossa ja Yhdysvaltain suurlähetystössä. Ohjelmassa oli mm. ympäristöaiheisia luentoja, mutta myös juhlava stipendienjakotilaisuus.

David McGuire suurlähetystön lehdistöosastolta korosti omassa puheenvuorossaan oppilas- ja opiskelijavaihdon tärkeyttä Suomen ja Yhdysvaltain tulevaisuuden yhteistyön kannalta: "Näistä yhteyksistä suhteitamme rakennetaan".

Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck, jonka kotiseudulle Coloradoon stipendiaatit matkustavat, on ollut innostunut ohjelmasta. Kolmen tahon yhteistyö ohjelman toimeenpanossa on onnistunut hyvin ja ympäristöteema on herättänyt runsaasti kiinnostusta nuorissa.

Stipendiaatit – 11 tyttöä ja 4 poikaa eri puolilta Suomea – jatkoivat toisiinsa ja vierailunsa sisältöön tutustumista vielä viikonloppuna YFU:n lähtövalmennuksessa. Varsinainen matkaan lähtö on edessä 8. kesäkuuta.

* * * * *

Young Ambassadors -ohjelman stipendit olivat haussa ensimmäistä kertaa. Se jatkuuko ohjelma tulevana kesinäkin, on vielä auki. Tästä odotetaan päätöksiä alkusyksyn aikana.

(6.4.2011/NE + TL)

Moni haaveilee lähdöstä Eurooppaan tai etäämmälle

Mon, 04 Apr 2011 11:08:30 GMT

^{CIMOn Sari Rehell kertoi, että ulkomailla opiskelun lisäksi hyviä vaihtoehtoja kansainvälistymiseen löytyy mm. Youth in Action –ohjelmasta. (Kuva: Samuli Repo)}

Moni haaveilee lähdöstä Eurooppaan tai etäämmälle

Torstaina 31.3.2011 järjestettiin Helsingin kirjasto 10:ssä Lähde Eurooppaan tai etäämmälle! -tapahtuma, jossa oli tarjolla tietoiskuja opiskelusta ja työnhausta ulkomaille sekä henkilökohtaista neuvontaa. Tietoiskut ja ständit vetivät paikalle noin 700 kansainvälisistä mahdollisuuksista kiinnostunutta nuorta.

CIMO kertoi omassa esityksessään erilaisista vaihtoehdoista hankkia kansainvälisiä kokemuksia. Lisäksi tapahtumassa oli tietoiskuja mm. opiskelusta Saksassa, Ranskassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

CIMOn ständillä kävi päivän aikana useita nuoria, joiden haaveissa on opiskelu ulkomailla. Johanna, 24, haki tietoa yhteishausta Ruotsiin.

”Olen ollut aiemmin opiskelijavaihdossa Ruotsissa ja haluaisin lähteä sinne suorittamaan korkeakoulututkintoa”.

^{Kuva vasemmalla: Samuli Repo neuvoo Johannaa Ruotsin korkeakoulujen hakuprosessiin liittyvissä kysymyksissä. (Kuva: Sari Pohjola)}

Henri, 23, oli kiinnostunut opiskelusta Saksassa:

”Minua kiinnostaisi opiskella ammattikorkeakoulututkinto ulkomailla, erityisesti Saksassa. Siellä on paljon korkealaatuista tekniikan opetusta. Haluaisin oppia saksan kielen ja saada kansainvälistä kokemusta”.

Henri kertoo käyneensä Saksassa pari kertaa ja pitävänsä maasta, erityisesti Berliini kiinnostaa.

Ständeillä kierteli myös opoja, jotka olivat tulleet tapahtumaan kartuttamaan tietojaan oppilaittensa kansainvälisistä mahdollisuuksista. Jussi Turunen Vantaan Sotungin lukiosta kertoi hakevansa omassa ammatissaan oleellista tietoa:

”Opiskelu ulkomailla on vaihtoehto monelle lukiolaiselle nykyään. Opon on hyvä tietää raamit eri maiden korkeakoulujen hakujärjestelmistä”.

Allianssin nuorisovaihdon ständillä espanjalainen Carlos, 28, kannusti nuoria lähtemään ulkomaille Eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun (European Voluntary Service EVS). Carlos on itse työskennellyt Allianssissa EVS-vapaaehtoisena lokakuusta 2010 saakka. Hän kertoo saaneensa tietää EVS:stä majoittaessaan kotonaan Espanjassa ”sohvasurffaajia” eli tarjotessaan ilmaisen yösijan ulkomaalaisille matkailijoille.

”Kuulin asiasta puolalaiselta tytöltä, joka oli silloin Espanjassa vapaaehtoispalvelussa. Otin selvää EVS:stä ja löysin tämän Allianssin tarjoaman vapaaehtoisprojektin Suomesta. Allianssi sopi vapaaehtoispalvelusta espanjalaisen lähettävän organisaation kanssa ja noin kolmen kuukauden päästä saavuin Suomeen”.

^{Kuva vasemmalla: Suomessa vapaaehtoisena vaikuttava espanjalainen Carlos on tuonut virtaa ja uutta näkemystä suomalaiseen nuorisojärjestöön. (Kuva: Sari Pohjola)}

Carlos aikoo seuraavaksi lähteä vapaaehtoistyöhön Vietnamiin ja harmittelee vain sitä, että häneltä jää kokematta Suomen kesä. Mutta kuka tietää, ehkä Carlos vielä palaa Suomeen?

Sari Pohjola

Eurooppaan tai etäämmälle -tapahtumassa olivat mukana: AIESEC, Allianssin nuorisovaihto, CampusFrance, CIMO ja Eurodesk, Fulbright Center, Goethe-Institut Finnland, Helsingin kaupunginkirjasto, Helsingin Kluuvin TE-toimiston EURES-palvelut, Opetushallitus/Europassi, Pohjola-Norden/Haloo Pohjola ja Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto/Nordjobb, Saksan suurlähetystö, Uudenmaan Eurooppatiedotus.

Lisätietoja:

Maailmalle.net: Opiskelu ulkomailla
Maailmalle.net: CIMOn neuvontapalvelut
Cimo.fi: Youth in Action -ohjelma
Maailmalle.net: Eurooppalainen vapaaehtoispalvelu
Maakohtaista tietoa opiskelusta ulkomailla: Maatieto.net
Allianssin nuorisovaihto

Tietoiskut:

Tietoiskujen ohjelma (pdf)

AIESEC: Work Abroad Programme (pdf)
Campus France: Opiskelemaan Ranskaan (pdf)
CIMO: Opiskelu ulkomailla (pdf)
CIMO: Youth in Action (pdf)
Fulbright Center: Opiskelemaan Yhdysvaltoihin ja Kanadaan (pdf)
Haloo Pohjola: Työnhaku ja opiskelu Pohjoismaissa (pdf)
Opetushallitus: Europassi (pdf)
Pohjola-Nordenin nuorisoliitto: Nordjobb (pdf)

(15.4.2011/KA)

Kieltenopetus ja maahanmuuttajien aikuiskoulutus suosikkeja Grundtvig-liikkuvuusapurahojen haussa

Fri, 01 Apr 2011 12:58:51 GMT

Kieltenopetus ja maahanmuuttajien aikuiskoulutus suosikkeja Grundtvig-liikkuvuusapurahojen haussa

Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuusapurahojen hakijamäärä säilyi alkuvuoden ensimmäisillä hakukierroksilla viime vuoden tasolla. Kieltenopettajat olivat täydennyskoulutusapurahojen suurin hakijaryhmä. Vierailuissa ja vaihdoissa ykkösaihe oli maahanmuuttajien aikuiskoulutus. Uutta oppia haetaan esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien suomen kielen opetukseen.

Täydennyskoulutushakemuksista 40 % koski kieltenopetuksen uusia menetelmiä

Aidossa kieliympäristössä pidettäviltä kursseilta haetaan uutta osaamista mm. uuden teknologian, tarinankerronnan, draaman ja muiden menetelmien käyttöön kieltenopetuksessa. Muita suosittuja teemoja hakemuksissa olivat verkko-opetus, kulttuurienvälinen oppiminen ja taiteen käyttö oppimisprosessien tukena. Grundtvig-täydennyskoulutusapurahoja haki 14.1. päättyneellä hakukierroksella 63 henkilöä, joista 50 sai apurahan.

Ehdottomasti suosituin kohdemaa oli Iso-Britannia, jonne aikoi 25 % hakijoista. Heti sen kannoilla tuli Espanja. Suosittuja kurssikohteita olivat myös Saksa ja Kypros, joka on kokoonsa nähden erittäin aktiivinen kurssien järjestäjä.

Eniten hakijoita tuli kansalaisopistoista (25%). Ammattikorkeakoulut, yksityiset aikuiskoulutusta tarjoavat yritykset kuten kielikoulut sekä aikuislukiot olivat kukin edustettuina 10-13 %:n osuudella hakemuksista. Kansanopistoista, yliopistojen täydennyskoulutuskeskuksista, ammatillisen aikuiskoulutuksen oppilaitoksista, järjestöistä ja museoista saatiin muutamia hakemuksia kustakin. Hakemukseen ei kuitenkaan välttämättä tarvita taustaorganisaatiota, mikä mahdollistaa myös työttömänä olevien aikuiskouluttajien osallistumisen.

Räätälöityjen vierailujen osuus on kasvussa

Vierailuihin ja vaihtoihin tuli 1.2. päättyneessä haussa 15 hakemusta, joista 8 hyväksyttiin. Ilahduttavaa oli, että lähes kaikki hakemukset koskivat itse suunniteltuja ja omiin tarpeisiin räätälöityjä vierailuja. Vierailuilla tutustutaan toisen maan aikuiskoulutukseen, sen tiettyihin osa-alueisiin ja/tai organisaatioihin. Vain yksi hakemus koski konferenssimatkaa. Tässä onkin tapahtunut selkeä muutos toiminnon alkuajoista 2009, jolloin apurahoja haettiin suurimmaksi osaksi juuri konferensseihin.

Vierailuissa ja vaihdoissakin suosituin kohdemaa oli Iso-Britannia, jota seurasivat Tanska ja Ruotsi. Hakemuksista 40 % tuli ammattikorkeakouluista siitä huolimatta, että niiden henkilöstöstä vain täydennyskoulutuksen parissa työskentelevät voivat hakea Grundtvig-apurahaa. Vierailut kestävät yleisimmin 5 päivää, mutta pidemmät, muutamia viikkoja kestävät vierailut ovat yleistymässä. Sama trendi alkoi näkyä jo viime vuoden kuluessa.

Lue lisää:

Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuusapurahat

"Latinalainen Amerikka on mahdollisuuksien manner"

Fri, 01 Apr 2011 08:31:24 GMT

"Latinalainen Amerikka on mahdollisuuksien manner"

– Tarvitaan kuitenkin kulttuurista ymmärrystä, henkilökohtaisia verkostoja ja espanjan kielen taitoa, todettiin Suomen ja Latinalaisen Amerikan korkeakoulutus- ja työelämäyhteistyötä käsittelevässä seminaarissa, jonka CIMO, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto järjestivät.

Latinalainen Amerikka kokosi maaliskuiselle Seinäjoelle korkeakoulujen väkeä ja työvoimahallintoa. Seminaarissa puhuneen Suomen Madridin-instituutin johtajan Martti Pärssisen mukaan Latinalainen Amerikka on ollut pitkään unohduksissa.

–Latinalainen Amerikka on valtava alue, jossa olisi mahdollisuuksia vaikka mihin, mutta se on jäänyt toistaiseksi taka-alalle, kun yhteistyökuvioita on kehitetty Euroopan ulkopuolelle,kansainvälisten asioiden päällikkö Kirsti Virtanen Turun ammattikorkeakoulusta vahvisti. Virtasen suunnitelmissa onkin kartoittaa jakehittää Turun amk:n yhteistyötä alueelle ja edistää espanjan kielen opetustarjontaa opiskelijoille ja henkilöstölle.

”Kyllä pitäisi osata espanjaa”

– Espanjan kielen tärkeys konkretisoitui taas, sen osaajilla on varmasti myös loistavat työmahdollisuudet tulevaisuudessa, Porin ammattikorkeakoulun tekniikan ja merenkulun yksikön kansainvälisten asioitten yhdyshenkilö Marika Seppälä totesi.

Tampereen yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö emeritus Tenho Takalo toimi yhtenä puheenjohtajana ja summasi kaksipäiväisen seminaarin antia: – Latinalaisen Amerikan valtioiden, taloudellisista voimavarojen, väestösuhteiden ja korkeakoulutuksen kirjo tuli hyvin ilmi.

Kirsti Virtasen mukaan CIMOn harjoitteluohjelman lisäksi alueen suomalaisyritysten mahdollisuuksia tarjota harjoittelupaikkoja kannattaisi kartoittaa.– Ajatuksia herätti myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin esitelty yhteistyö yritysten liiketoiminnan kehittämiseksi Etelä-Amerikkaan. Malli on kiinnostava ja sitä pitää tutkia Turussakin.

Kansainvälinen harjoittelu

Suomalais-Latinalaisamerikkalainen kauppayhdistys

(Julkaistu 1.4.2011/JM&VZ)

Testaa, oletko valmis maailmalle

Wed, 30 Mar 2011 12:37:47 GMT

Testaa, oletko valmis maailmalle

Maailmalle.netin leikkimielisen Paikoilleen! Valmiina? Nyt! -kyselyn avulla voi testata omat valmiutensa ulkomaille lähtemiseen.

Testi on suunnattu ensisijaisesti 14 - 18 -vuotiaille nuorille. Testin tarkoituksena on auttaa tunnistamaan sellaisia taitoja ja valmiuksia, jotka auttavat pärjäämään maailmalle. Tuloksena on muun muassa vinkkejä siitä, mitkä kansainvälistymisen vaihtoehdot voisivat sopia testin tekijälle. Testi voi myös herättää ajatuksia siitä, millaisia valmiuksia kansainväliset kokemukset vahvistavat.

Tutustu testiin:
Testaa oma suuntasi maailmalle

Testi perustuu CIMOn vuonna 2009 julkaiseman Suuntana maailma -oppaan samannimiseen tehtävään.

Lisätietoja CIMOn Euroguidance-tiimiltä: euroguidance(at)cimo.fi

(30.3.2011/SP)

Uusi Suuntana Sveitsi -opas on ilmestynyt

Wed, 30 Mar 2011 12:23:40 GMT

Uusi Suuntana Sveitsi -opas on ilmestynyt

CIMOn Suuntana Sveitsi -opas auttaa eteenpäin, kun etsit tietoa erilaisista mahdollisuuksista lähteä Sveitsiin.

Verkko-opas on hyödyllistä luettavaa paitsi tutkintoon johtavia opintoja suunnitteleville, mutta myös opiskelijavaihtoon, harjoitteluun tai töihin Sveitsiin suuntaaville. Oppaan löydät osoitteesta www.maatieto.net/sveitsi.

Sveitsi-oppaan tekstit on kirjoittanut Jaana Mutanen.

Alkuvuonna 2011 on ilmestynyt myös Suuntana Venäjä -verkko-opas: www.maatieto.net/venaja

Suuntana-maaoppaat

CIMOn Suuntana-sarjan maaoppaat on suunnattu kaikille, jotka pohtivat opiskelua tai työskentelyä ulkomailla. Maaoppaissa kerrotaan muun muassa

hakeutumisesta ja pääsyvaatimuksista korkeakouluihin
maan koulutusjärjestelmästä
asunnon hankinnasta
työnhausta ja
kielen opiskelusta.

Maaoppaiden tarkoituksena on ohjata itsenäisen tiedonhaun ja suunnittelun alkuun ja tarjota linkkejä maan omiin tietolähteisiin. Oppaat toimivat myös ohjaus- ja neuvontatyön apuvälineinä.

Vuodesta 2009 alkaen CIMOn maaoppaat on julkaistu verkkosivuina, sitä aiemmat oppaat ovat saatavissa pdf-tiedostoina. Tähän mennessä verkko-oppaiden sarjassa on ilmestynyt

Nämä ja muut maaoppaat löytyvät CIMOn Maatieto.net -sivustolta.

Lisätietoja CIMOn Euroguidance-tiimiltä: euroguidance(at)cimo.fi

(30.3.2011/SP)

Ammatilliset oppilaitokset aktiivisia kehittämishankkeiden hakukierroksella

Wed, 30 Mar 2011 07:23:40 GMT

Ammatilliset oppilaitokset aktiivisia kehittämishankkeiden hakukierroksella

Ammatillisten oppilaitosten kiinnostus kansainvälisiä kehittämishankkeita kohtaan jatkui. Vuoden 2011 hakukierroksella jätettiin 12 Innovaation siirto -hakemusta, joista peräti 7 oli ammatillisten oppilaitosten koordinoimia. Rahoitusta hankkeille haettiin noin 2,4 miljoonaa euroa eli keskimäärin 200 000 euroa hanketta kohden.

Leonardo-ohjelman budjetista Innovaation siirto -hankkeiden rahoitukseen on varattu hieman vähemmän rahaa kuin viime vuonna eli noin 1,14 miljoonaa euroa. Summalla voidaan rahoittaa 5 - 6 hanketta.

Hankkeiden painopisteistä koulutuksen järjestäjiä kiinnostivat erityisesti ammatillisen koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö, opettajien ja kouluttajien osaamisen kehittäminen sekä elinikäisen oppimisen avaintaidot.

Innovaation siirto -hankkeiden teemat ovat käytännönläheisiä ja tukevat hyvin ammatillisten oppilaitosten muuta kansainvälistä toimintaa. Hankkeissa muun muassa kehitetään liikkuvuutta tukevaa valmennusmateriaalia, mahdollisuuksia yksilöllisiin opintopolkuihin ja pohditaan alakohtaisia osaamistarpeita yhdessä työelämän ja kansainvälisen partneriryhmän kanssa.

Hankkeiden arviointi Suomessa ajoittuu maalis-toukokuulle. Lopulliset päätökset rahoitettavista hankkeista saadaan heinäkuussa.

(TH 30.3.2011)

Suomalaiset korkeakoulut hakivat aktiivisesti Erasmus-tukea hankeyhteistyöhön

Tue, 29 Mar 2011 10:52:54 GMT

Suomalaiset korkeakoulut hakivat aktiivisesti Erasmus-tukea hankeyhteistyöhön

Erasmus-ohjelman vuoden 2011 hakukierrokset päättyivät helmi-maaliskuussa. Suomalaiset korkeakoulut ovat perinteisesti olleet aktiivisia intensiivikurssien koordinoijia, mutta myös Erasmuksen keskitetysti hallinnoitujen hankkeiden ja verkostojen hakijamäärät ovat kasvaneet.

CIMO vastaanotti päättyneellä hakukierroksella 29 Erasmus-intensiivikurssihakemusta. Hakemusten määrä on vakiintunut samalle tasolle nyt jo kolmantena vuonna peräkkäin.

Erasmus-intensiivikurssit ovat edelleen suositumpia ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa: hakemuksista peräti 26 tuli ammattikorkeakoulusektorilta. Hakemuksia jätettiin yhteensä 14 eri korkeakoulusta ja neljästä korkeakoulusta tuli 4 tai useampia hakemuksia.

Suosituimpia aloja olivat sosiaali- ja terveysala, liiketalous ja markkinointi sekä tietotekniikka, mutta hakemuksia saatiin myös mm. media-alalta, metsätaloudesta ja rakennusalalta. Monissa hankkeissa painottuu myös vahva monialainen näkökulma.

Hakemuksista 17 oli jatkohakemuksia ja uusia intensiivikursseja haettiin 12. Tukea haettiin yhteensä n. 1, 46 miljoonaa euroa, mikä on reilu 100 000 euroa enemmän kuin edellisellä hakukierroksella. Tukea voidaan myöntää vajaa miljoona euroa, mistä valtaosa myönnetään jatkohankkeille.

Lopulliset tulokset hakukierroksesta julkaistaan touko-kesäkuussa.

Suomesta 21 hakemusta Erasmus-ohjelman hankkeisiin ja verkostoihin

Erasmuksen keskitetysti hallinnoitujen hankkeiden hakukierros päättyi helmikuun lopussa, ja Suomesta lähetettiin yhteensä 21 hakemusta. Hakemusten lukumäärä on selvästi enemmän kuin viime vuonna, jolloin Suomesta lähetettiin 13 hakemusta.

Yhteensä hakemuksia kaikista LLP-maista tuli tällä hakukierroksella 197 kappaletta. Erasmuksen monenvälisten hankkeiden painopisteet uudistuivat täksi vuodeksi. Eniten hakemuksia jätettiin korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen. Aikaisempina vuosina opetussuunnitelmien kehittämishankkeita on haettu selvästi eniten.

Erasmus-ohjelman keskitetyt hankkeet ja verkostot hallinnoidaan Euroopan komission toimeenpanovirastossa EACEA:ssa, ja nyt päättyneen hakukierroksen tulokset julkistetaan kesäkuussa.

Lisätietoja Erasmus-intensiivikursseista

Lisätietoja Erasmuksen monenvälisistä hankkeista ja verkostoista

(Julkaistu 29.3.2011/UT)

Tutkinnonuudistuksen arviointi kiinnosti korkeakouluväkeä

Fri, 25 Mar 2011 12:53:27 GMT

Tutkinnonuudistuksen arviointi kiinnosti korkeakouluväkeä

Seminaari Tutkinnonuudistuksen arviointi – mitä jäi kesken? keräsi liki 120 osallistujaa korkeakouluista maaliskuiseen Helsinkiin.Aidon kaksiportaisen tutkintorakenteen toteutumiseen on vielä matkaa, seminaarissa todettiin. Tutkinnonuudistus sai alkunsa Bolognan prosessista, jolla tähdätään yhteisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen syntyyn.

Seminaarin työpajoissa pureuduttiin osaamisperusteiseen opetussuunnitelmatyöhön sekä tutkintorakenteeseen ja tutkintoihin itsenäisinä kokonaisuuksina. Tilaisuuteen osallistui opettajien ja opintohallinnon lisäksi myös opiskelijajärjestöjen edustajia.

Tutkintorakenteessa nähtiin edelleen olevan kehittämisen varaa ja osallistujat pohtivat etenkin alemman ja ylemmän yliopistotutkinnon suhdetta. Tulevaisuuden keskeisenä haasteena keskusteluissa nousi esiinkorkeakoulututkintojen sisältöjen ja osaamisperustaisuuden kehittäminen.

”Tutkinnonuudistus on ollut Bolognan prosessin näkyvin osa”

”Tutkinnonuudistus on ollut Bolognan prosessin näkyvin osa”, totesi opetusneuvos Maija Innola opetus- ja kulttuuriministeriöstä loppupuheenvuorossaan. ”Jatkossa mielenkiintoista on tarkastella Bolognan prosessin kansainvälistä ulottuvuutta. Alkaako yhteinen korkeakoulutusalue syntyä nyt, kun yhteiset raamit ovat olemassa? Ja miten omat tutkintomme vertautuvat muiden Bologna-maiden tutkintoihin?”

Vuonna 1999 käynnistyneen Bolognan prosessin päämääränä on yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue (European Higher Education Area, EHEA), jonka on tarkoitus helpottaa mm. tutkintojen tunnustamista alueen sisällä ja lisätä eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa. Mukana on 47 Euroopan ja lähialueiden maata.

Tilaisuuden järjesti kansallinen Bologna-asiantuntijaryhmä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja CIMOn kanssa. CIMO toimii Bologna-asiantuntijaryhmän sihteeristönä.

Seminaarin aineisto

Bolognan prosessi

Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010 -raportti (pdf) KKA:n sivuilla

(Julkaistu 25.3.2011/VZ)

2,5 miljoonaa euroa Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen yhteistyöhön

Fri, 25 Mar 2011 12:46:44 GMT

Kehitysmaiden ja Suomen korkeakoulujen yhteistyöhön 2,5 miljoonaa euroa

Liikkuvuutta ja yhteistyötä Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen välillä edistävästä North–South–South -ohjelmasta on myönnetty tukea yhteensä 29 yhteistyöverkostolle kaudelle 2011–2013.

Valinnoissa painotettiin hankkeiden kehityspoliittista vaikuttavuutta: niiden tarkoituksena on mm. vahvistaa pysyvästi kehitysmaiden korkeakoulujen omaa kapasiteettia. Ohjelma rahoitetaan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista.

Tukea myönnettiin 16 yliopistojen sekä 13 ammattikorkeakoulujen koordinoimalle verkostolle, joista 7 oli uusia. Hakemuksia saapui yhteensä 47 kpl.

North–South–South -ohjelmasta tuetaan liikkuvuutta, verkostoitumista tukevia toimia sekä intensiivikursseja. Intensiivikurssit kestävät 1–10 viikkoa ja ne järjestetään aina kehitysmaiden korkeakouluissa. Nyt tukea myönnettiin 28 intensiivikurssille, jotka käsittelevät mm. ihmisoikeuksiin, naistutkimukseen ja terveydenhuoltoon liittyviä aiheita eri näkökulmista.

Laajasti eri maita ja aloja

Nyt myönnetty tuki kattaa opintoaloja taiteesta yhteiskuntatieteisiin. Ammattikorkeakouluissa painottuivat terveydenalan hankkeet. Haku kattoi ensimmäistä kertaa kaikki kehitysmaat, jotka ovat kelpoisia vastaanottamaan julkisia kehitysyhteistyövaroja, eli nk. ODA-maat.

Suositumpia yhteistyömaita ohjelmassa ovat aiempien vuosien lailla Etelä-Afrikka, joka on mukana 12 verkostossa sekä Tansania, joka on mukana 9 verkostossa. Myös Kenia ja Namibia ovat yhteistyömaista kärkipäässä. Uusista maista rahoitusta myönnettiin mm. yhdelle verkostolle Balkanin alueella. Kumppanikorkeakouluja on mukana yhteensä 26 maasta.

Rahoitusta myönnettiin yhteensä 2 557 904 €, josta noin 2 miljoonalla tuetaan opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta. Nyt myönnetyllä tuella tulee liikkumaan arviolta 200 opettajaa ja yli 350 opiskelijaa.

Ohjelman seuraava hakukierros järjestetään todennäköisesti syksyllä 2011, ja siitä tiedotetaan verkkosivuilla.

North–South–South -ohjelma

Tuettavat verkostot 2011–2013

(Julkaistu 25.3.2011/VZ)

Vuoden 2011 Mies van der Rohe -finalistit on julkistettu

Thu, 24 Mar 2011 07:49:53 GMT

Vuoden 2011 Mies van der Rohe -finalistit on julkistettu

Euroopan komissio ja Mies van der Rohe -säätiö julkistivat 22.3. vuoden 2011 EU:n nykyarkkitehtuuripalkinnosta kilpailevat kuusi finalistia. Finalistit ovat:

Neues Museum (Berliini,Saksa) David Chipperfield Architects / David Chipperfield Bronks Youth Theatre (Brysseli, Belgia) MDMA – Martine De Maeseneer Architecten / Martine De Maeseneer, Dirk Van den Brande MAXXI: Museum of XXI Century Arts (Rooma, Italia) Zaha Hadid Architects / Zaha Hadid, Patrick Schumacher, Gianluca Racana Concert House Danish Radio (Kööpenhamina, Tanska) Ateliers Jean Nouvel / Jean Nouvel Acropolis Museum (Ateena, Kreikka) Bernard Tschumi Architects / Bernard Tschumi Rehabilitation Centre Groot Klimmendaal (Arnhem, Alankomaat) Architectenbureau Koen van Velsen / Koen van Velsen
	_{Rehabilitation Centre Groot Klimmendaal © Rob 't Hart}

Neues Museum (Berliini,Saksa)
David Chipperfield Architects / David Chipperfield

Bronks Youth Theatre (Brysseli, Belgia)
MDMA – Martine De Maeseneer Architecten / Martine De Maeseneer, Dirk Van den Brande

MAXXI: Museum of XXI Century Arts (Rooma, Italia)
Zaha Hadid Architects / Zaha Hadid, Patrick Schumacher, Gianluca Racana

Concert House Danish Radio (Kööpenhamina, Tanska)
Ateliers Jean Nouvel / Jean Nouvel

Acropolis Museum (Ateena, Kreikka)
Bernard Tschumi Architects / Bernard Tschumi

Rehabilitation Centre Groot Klimmendaal (Arnhem, Alankomaat)
Architectenbureau Koen van Velsen / Koen van Velsen

Voittajan nimi julkistetaan 20.6. Barcelonassa järjestettävässä palkintoseremoniassa.

Finalistien Joukossa ei tällä kertaa ole suomalaisia kohteita. Kilpailuun nimettiin kaikkiaan 343 kohdetta, joista kuusi sijaitsee Suomessa: Helsingin Merimieskeskus, Pyhän Laurin kappeli, Sauna Kyly, Hämeenlinnan maakunta-arkisto, Kuokkalan kirkko ja Varma-Salmisaari.

Vuodesta 1987 saakka jaettu Mies van der Rohe -palkinto myönnetään kahden vuoden välein merkittävälle nykyarkkitehtuurikohteelle Euroopassa. Palkinnon suuruus on 60 000 euroa.

Lisätietoja

Lue Euroopan komission julkaisema lehdistötiedote (22.3.2011)
Mies van der Rohe -säätiön verkkopalvelu

Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden tyytyväisyydestä saa pian vertailukelpoista tietoa

Tue, 22 Mar 2011 15:32:16 GMT

Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden tyytyväisyydestä saa pian vertailukelpoista tietoa

Kaikkiaan 23 suomalaista korkeakoulua osallistui marras-joulukuussa 2010 CIMOn koordinoimaan ja International Graduate Insight Groupin toteuttamaan tutkimukseen, jossa mitattiin kansainvälisten opiskelijoiden tyytyväisyyttä opinahjoonsa. Kyselyyn vastasi yli 5000 kansainvälistä tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa. Suomi oli mukana ensimmäistä kertaa.

International Student Barometer -kysely mittasi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden kokemuksia ja odotuksia itse opiskelun, elämisen ja asumisen, tukipalveluiden ja hakuprosessin osalta.

Tutkimukseen osallistuneille korkeakouluille syntyy nyt ensimmäistä kertaa kansainvälisesti vertailukelpoinen käsitys siitä, mihin kansainväliset opiskelijat ovat niiden tarjonnassa tyytyväisiä ja mitä on tarpeen kehittää.

Korkeakoulujen kokonaiskuvasta piirtyy lisäksi näkymä Suomesta opiskelumaana kansainvälisten opiskelijoiden silmissä.

Korkeakoulujen tulokset ovat paraikaa työn alla, samoin kyselyn tuottaman Suomi-kuvan rakentuminen. CIMOssa järjestettiin 22.3. tuloksia pohtinut seminaari, johon oli kutsuttu asiantuntijoita korkeakouluista ja opiskelijajärjestöistä.

International Student Barometer -tutkimuksen tulokset julkaistaan kansainvälisesti huhtikuun alkuviikolla. Tuolloin myös CIMO tuottaa lisää tietoa Suomen profiilista.

(22.3.2011/JLK)

CIMO ei tue Älä alistu -kampanjaa

Tue, 22 Mar 2011 14:47:52 GMT

CIMO ei tue Älä alistu -kampanjaa

TV7-kanavalla esitettiin 21.3. Kissa pöydälle -ohjelmasarjan jakso, jonka aiheena oli nuorten sukupuoli-identiteetti ja seksuaalisuus. Ohjelmasarjassa käsitellään nuorille tärkeitä aiheita mm. nuorten tekemien mediatuotantojen kautta. Nyt esitetyssä jaksossa näytettiin Annin tarina -niminen lyhytelokuva, joka on osa muutamien kristillisten toimijoiden Älä alistu -kampanjaa. Kampanjalla kannustetaan nuoria luopumaan homoseksuaalisuudesta.

CIMO on myöntänyt Kissa pöydälle -ohjelman tuotantotiimille rahoitusta EU:n Youth in Action -nuorisotoimintaohjelmasta. Hakemuksen mukaan tiimin tarkoituksena on tuottaa nuortenohjelmaa, joka rohkaisee nuoria puuttumaan epäkohtiin ja osallistumaan omalla panoksellaan yhteiskunnallisten ongelmien vastaiseen taisteluun. Hakemuksen mukaan ryhmän toiminta edistää suvaitsevaisuutta.

CIMO ei ole tukenut Älä alistu -kampanjaa millään tavalla. CIMO ei ole myöskään tukenut ohjelmasarjaa, jossa esitetään tällaista sisältöä. Youth in Action -ohjelman tavoitteena on edistää suvaitsevaisuutta nuorten keskuudessa. Älä alistu -kampanjan sisältö on sekä Youth in Action -ohjelman että CIMOn arvojen vastaista.

Esimerkkinä Youth in Action -ohjelman kautta rahoitetusta nuorten hankkeesta voi mainita Uskalla-tiedotuskampanjan, jonka tavoitteena oli edistää suvaitsevaisuutta ja kitkeä sukupuoliseen suuntautumiseen liittyvää syrjintää urheilumaailmassa.

Lisätietoja

Toimialajohtaja Mikko Nupponen

Kiinnostus Grundtvig-oppimiskumppanuuksiin kasvoi

Mon, 21 Mar 2011 10:39:34 GMT

Kiinnostus Grundtvig-oppimiskumppanuuksiin kasvoi

Helmikuussa päättyneellä Grundtvig-oppimiskumppanuuksien hakukierroksella hakemuksia saatiin Suomesta yhteensä 79, mikä on 32 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Oppimiskumppanuushankkeen valtteja ovat sen keveä hallinnointi ja aihealueiden avoimuus. Kumppanuudet voivat itse valita teeman, jota työstetään yhdessä partnereiden kanssa.

Eniten hakemuksia tuli edellisten vuosien tapaan kansalaisopistoista, jotka jättivät yhteensä 13 hakemusta. Järjestöt ovat muutamassa vuodessa vakiinnuttaneet paikkansa aktiivisten Grundtvig-toimijoiden joukossa, ja järjestöt olivatkin 12:lla hakemuksella toiseksi suurin hakijaryhmä. Muita hakijaorganisaatioita olivat korkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset, kesäyliopistot, aikuislukiot, kansanopistot, museot ja vankilat. Suomalaisten hakijoiden kirjo kattaa lähes kaikki Grundtvig-ohjelman kohderyhmät.

Hakemusten arviointi on alkanut ja sen päätyttyä on selvillä tämänvuotisten hakemusten sisältö ja niiden taso. Noin 60-70 % hakemuksista kohdistuu niihin aikuisiin, jotka ovat jostakin syystä heikommassa asemassa koulutuksen suhteen: maahanmuuttajiin, vankeihin, vammaisiin ja syrjäseutujen asukkaisiin. Jonkin verran mukana on aikuiskoulutuksen kehittämiseen tähtääviä sekä uusia luovia menetelmiä kehittäviä hankkeita.

Hakukierroksen tulokset saadaan juhannukseen mennessä. Viime vuonna Suomessa hyväksyttiin 52 % hakemuksista. Tänä vuonna CIMOn Grundtvig-ohjelman budjetissa ei tapahdu suuria muutoksia, joten Grundtvig-oppimiskumppanuuksien hyväksymisprosentti tullee olemaan suunnilleen edellisen vuoden tasolla.

Kilpailukykyä viennistä -kiertue esittelee kansainvälistymispalveluita yrityksille

Fri, 18 Mar 2011 13:43:41 GMT

Kilpailukykyä viennistä -kiertue esittelee kansainvälistymispalveluita yrityksille

Yrityksille suunnattu Kilpailukykyä viennistä -kiertue avattiin Kouvolassa 17.3.2011. Ympäri Suomea kiertävällä KiVi-kiertueella välitetään tietoa yrityksille suunnatuista kansainvälistymispalveluista ja kansainvälistymiseen liittyvästä rahoituksesta. Myös CIMO osallistuu kiertueelle omalla osastollaan.

Kansainvälistyvät yritykset tarvitsevat apua monissa kysymyksissä. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntijan Outi Ervastin mukaan näitä ovat muun muassa kansainvälisen toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen, markkinaselvitykset, vientitoiminnan, partnereiden hankinnan sekä myyntikonttoreiden ja yhteisyritysten perustaminen. Esimerkiksi markkinoinnin tai verkostoitumisen saralla yrityksiä voi tukea kansainvälinen harjoittelija tai työssäoppija.

Kouvolan tapahtumassa CIMOn osastolla kävijöitä kiinnosti erityisesti mahdollisuus saada harjoittelija Venäjältä, Kiinasta tai Intiasta. Harjoittelijan tyypilliset tehtävät voivat liittyä esimerkiksi markkinointimateriaalien tuottamiseen tämän omalla kielellä, potentiaalisten yhteistyökumppaneiden etsimiseen tai messuosallistumisen valmisteluihin. Joensuun ammattikorkeakoulussa työskennelleen Tenho Kohosen mukaan erityisesti kansainvälistymisen alkuvaiheessa olevilla tai uusille markkinoille suuntaavilla yrityksillä on jo hyviä kokemuksia kansainvälisistä työssäoppijoista ja harjoittelijoista.

Korkeakouluharjoittelijan voi saada yritykseen suoraan CIMOn kautta, kun taas ammatillisella toisella asteella opiskelevan työssäoppijan tavoittaa oman alueen ammatillisen oppilaitoksen kautta. Yritykset voivat hakevat CIMOsta rahoitusta myös muun muassa henkilöstökoulutuksensa kehittämiseen, minkä lisäksi yrityksillä on mahdollisuus osallistua kehittämishankkeisiin yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

KiVi-kiertue järjestetään nyt neljättä kertaa. Ensimmäiset yritysten kansainvälisyyspalveluita tunnetuksi tekevät tilaisuudet pidettiin vuosina 2005–2006. CIMO on mukana kiertueella ensimmäistä kertaa.

Lisätietoja CIMOn työnantajille tarjoamista palveluista antaa vastaava asiantuntija Ulla Härmä.

_{Janika ja Hannu Ripatti e.litestä tuovat maahan valaisimia Espanjasta, Saksasta ja Kiinasta. Heitä kiinnosti mahdollisuus ottaa yritykseensä Kiinalainen harjoittelija helpottamaan kieleen ja kulttuuriin liittyviä haasteita kaupankäynnissä Kiinan kanssa.}

Lue lisää:

Tarkemmat tiedot KiVi-kiertueesta Elinkeinoelämän keskusliiton verkkopalvelussa

Seuraava KiVi-kiertueen tilaisuus järjestetään Helsingissä 23.3.2011

Katso myös:

Yritys-Suomi.fi-portaalissa esitellään yrityspalveluiden tarjoajia, sivuille tulossa tietoa Venäjästä ja Kiinasta

Tenho Kohosen julkaisu ”Opiskelijat yritysten kansainvälistymisen edistäjinä” (pdf)

(Julkaistu 18.3.2011/KLR,RH)

CIMO tiedotti opiskelusta Ruotsissa

Fri, 18 Mar 2011 12:31:26 GMT

^{Kuva: Tiina Lehmusvaara}

CIMO tiedotti opiskelusta Ruotsissa

CIMO järjesti torstaina opiskelua Ruotsissa käsittelevän infotilaisuuden, joka houkutteli Tietosilta-palveluun kolmisenkymmentä nuorta saamaan käytännön vinkkejä opiskelupaikan hakemisesta. Aihe on ajankohtainen juuri nyt, sillä yhteishaku ruotsalaisiin korkeakouluihin päättyy huhtikuun puolivälissä.

Tilaisuudessa pääsivät ääneen myös Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto, Haloo Pohjola ja Pohjola-Nordenin nuorisoliitto.

CIMOssa pidetään vuosittain kymmenkunta opiskelua tai harjoittelua eri maissa koskevaa tilaisuutta: tänä keväänä käsitellään vielä mm. opiskelua Virossa ja Saksassa. Lisäksi CIMO osallistuu esimerkiksi Turussa huhtikuussa järjestettävään tapahtumaan, jossa kerrotaan yleisesti opiskelusta ulkomailla.

Tilaisuuksia järjestetään yhdessä eri maiden lähetystöjen, kulttuuri-instituuttien ja muiden opiskelusta tiedottavien tahojen kanssa. Paikalle pyritään myös saamaan maassa opiskelleita, jotka kertovat omista kokemuksistaan.

Aiheesta riippuen tilaisuudet ovat houkutelleet paikanpäälle 10–80 kuulijaa. Viime vuonna kiinnostavimmiksi osoittautuivat Britanniassa opiskelua ja kansainvälistä harjoittelua koskevat infot sekä ulkomailla opiskeluun keskittyneet minimessut. Yhteensä Tietosillassa järjestetyissä tilaisuuksissa kävi lähes 400 henkilöä.

Tietosillassa vierailee myös ryhmiä, tyypillisesti kansainvälistymisestä innostuneen opon johdattamia luokkia. Vuoden 2010 kuluessa vierailuja tehtiin 10 ja ne toivat taloon lähes 200 kävijää.

Ruotsin käynnissä oleva hakuaika on näkynyt myös muissa CIMOn neuvontapalveluissa, jotka vastaavat asiasta kiinnostuneiden kysymyksiin ja jakavat hakukatalogeja. CIMOn ja Fulbright Centerin yhteinen Tietosilta on avoinna kolmena päivänä viikossa. Lisäksi Maailmalle.net-verkkopalvelu sekä puhelin- ja sähköpostineuvonta tarjoavat tietoa niillekin, jotka eivät pääse käymään paikanpäällä.

Katso myös

Maailmalle.net

Suuntana Ruotsi -verkko-opas

(18.3.2011 / TL)

Turkulaisen Samppalinnan erityiskoulun opettajat vierailivat CIMOssa

Mon, 14 Mar 2011 11:11:53 GMT

Turkulaisen Samppalinnan erityiskoulun opettajat vierailivat CIMOssa

Turkulaisen Samppalinnan erityiskoulun opettajat ja muu henkilöstö tekivät opintomatkan Helsinkiin 5.2. ja samalla kävivät CIMOssa saamassa tietoa sekä CIMOsta että koulusektorin kansainvälisyystuista ja hankkeista. CIMOssa vieraat vastaanotti Leena Högdahl ja Nina Rekola.

Uusi Comenius oppilasliikkuvuustoiminto kiinnosti erityisesti kuulijoita samoin Regio -hankkeet, jotka tarjoavat myös kouluille mahdollisuuden uudenlaiseen yhteistyöhön. Samppalinnan koululla on ollut useita Comenius-hankkeita ja koulun rehtori Jorma Kauppila on järjestänyt mm. eurooppalaisen opintovierailukurssin Turussa. CIMOsta opettajat siirtyivät OAJn vieraiksi Pasilaan.

CIMO julistautuu syrjinnästä vapaaksi alueeksi

Fri, 11 Mar 2011 13:11:43 GMT

^{Kuva: Tiina Lehmusvaara}

CIMO julistautuu syrjinnästä vapaaksi alueeksi

CIMO on julistautunut syrjinnästä vapaaksi alueeksi tästä päivästä lukien. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että olemme mukana Syrjinnästä vapaa alue -tiedotuskampanjassa. Kyseessä on kaikenlaisen syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastainen tiedotuskampanja, jonka avulla organisaatiot ja työyhteisöt tuovat julki sitoutumisensa syrjimättömyyden periaatteeseen. Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuminen merkitsee sitä, että CIMO vastustaa syrjintää, puuttuu siihen ja tunnustaa ihmisten yhdenvertaisuuden.

Julistautuminen on myös merkki työntekijöille, työnhakijoille ja asiakkaille siitä, että CIMO toivottaa kaikki ihmiset tervetulleiksi riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Samalla sitoudumme kohtelemaan kaikkia asiakkaitamme ja henkilökuntaa yhdenvertaisesti sekä ottamaan kaikki ilmoitukset ja epäilyt syrjinnästä vakavasti.

Syrjinnästä vapaa alue -merkit hissiaulassa ja Tietosillassa kertovat kaikille tiloissamme liikkuville CIMOn sitoutumisesta syrjimättömyyteen. Samalla edistämme unelmaamme Suomesta aidosti avarakatseisena yhteiskuntana.

Kampanjan suunnittelu ja toteutus on tehty yhteistyössä Helsingin Sanomien, Monikulttuurisen liikuntaliitto FIMU:n, Euroopan komission moninaisuuden puolesta syrjintää vastaan kampanjan, Vammaisfoorumi ry:n, Ihmisoikeusliitto ry:n, SETA ry:n sekä sisäasiainministeriön koordinoiman Yhdenvertaisuus EtuSijalle -hankkeen kesken.

Muualla verkossa

Kampanjan sivut sisäasiainministeriön verkkopalvelussa

(11.3.2011/TL)

Syksyn 2010 hakukierrosten tulokset julkaistu

Thu, 10 Mar 2011 13:58:42 GMT

Syksyn 2010 hakukierrosten tulokset julkaistu

Kaksi suomalaisvetoista kulttuurihanketta saa tänä vuonna tukea EU:n Kulttuuri-ohjelmasta: Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu vetää hanketta, jossa pohditaan kestävän ja saavutettavan muotoilun vaikutuksia ihmisten elämään ja elinympäristöön. Helsinkiläinen Myllyteatteri tuottaa eurooppalaisena yhteistyönä näyttämölle Danten Divina Commedian. Suomalaisia osapuolia on mukana myös 11 muussa tukea saaneessa hankkeessa. Erityisesti taidekorkeakoulumme ovat olleet aktiivisia eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön saralla, sillä Aalto-yliopisto, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu osallistuvat neljään hankkeeseen.

Kaikkiaan EU tukee tänä vuonna lähes 120 eurooppalaista kulttuuriyhteistyöhanketta n. 37 miljoonalla eurolla.
Hakutulokset syksyllä 2010 ensimmäistä kertaa haettavana olleen eurooppalaisille kulttuurifestivaalien tuen osalta julkaistaan aikaisintaan maaliskuun loppuun mennessä.

Lisätietoja

CIMOn tiedotte ja lista tuetuista hankkeista (7.3.2011)
Hakutulokset toimeenpanovirasto EACEAn verkkopalvelussa

Vuoden pakolaisnaisen vapaaehtoistyöuralla myös EU:n nuoriso-ohjelman hankkeita

Thu, 10 Mar 2011 11:42:17 GMT

Vuoden pakolaisnaisen vapaaehtoistyöuralla myös EU:n nuoriso-ohjelman hankkeita

Suomen pakolaisavun hallitus valitsi Saido Mohamedin vuoden pakolaisnaiseksi vaikuttuneena tämän pitkästä ja monipuolisesta vapaaehtoistyöurasta. Mohamed on urallaan osallistunut myös erilaisiin EU:n nuoriso-ohjelmista rahoitettuihin hankkeisiin.

Mohamed toimii muun muassa Somaliliitossa, Kanava nuoriso ry:ssä ja Suomen Somalia-verkostossa. Kanava nuoriso ry on aktiivinen toimija EU:n nuoriso-ohjelmissa, joiden rahoituksella Mohamed on osallistunut myös erilaisten nuorisohankkeiden toteutukseen.

Mohamedissa henkilöityy laajemminkin nuorisotyön vaikutus yhteiskuntaan. Nuorena opitut asiat ja asenteet kasvattavat positiivisia ja eteenpäin pyrkiviä kansalaisia. Mohamedin saavutukset ovat myös hyvä esimerkki EU:n nuoriso-ohjelmien toiminnan tuloksista. Hankkeissa opitaan aktiivista osallistumista, solidaarisuutta ja aloitteellisuutta.

CIMO onnittelee vuoden 2011 pakolaisnaiseksi valittua Saido Mohamedia.

Onnea Saido!

(Julkaistu 9.3.2011/RH)

Kuva: Eva-Liisa Orupold

Leonardo-liikkuvuuden suosio edelleen kasvussa

Tue, 08 Mar 2011 08:02:21 GMT

Leonardo-liikkuvuuden suosio edelleen kasvussa

Ammatillisen koulutuksen Leonardo-liikkuvuushankkeiden vuosittainen hakukierros keräsi lähes saman määrän hakemuksia kuin viime vuonna, mutta haetun tuen määrä kasvoi merkittävästi, kun 6 miljoonan euron raja ylittyi ensimmäistä kertaa. Oppilaitokset ja organisaatiot hakivat toiminnosta rahoitusta yhteensä yli 6,2 miljoonaa euroa eli peräti 15 % edellistä vuotta enemmän. Myös liikkuvuushankkeille varattu budjetti kasvoi. Reilu 12 % korotus budjettiin merkitsee noin 2,4 miljoonan euron jaettavaa kokonaispottia liikkuvuuteen.

Määrällisesti liikkuvuustoimintoon jätettiin 93 hankehakemusta. Opiskelijaliikkuvuushankkeiden määrä lisääntyi hieman ja vastaavasti asiantuntijoille suunnatuissa hankkeissa jätettiin muutaman hakemus viime vuotta vähemmän. Toiminnoittain luvut jakautuivat seuraavasti; Ammatillinen peruskoulutus (IVT) 64, Työmarkkinoilla olevat henkilöt (PLM) 4 ja Ammatillisen koulutuksen asiantuntijat (VETPRO) 25 hakemusta.

Liikkuvuussertifikaattien kolmas hakukierros herätti niin ikään kiinnostusta ja toiminnossa jätettiin seitsemän sertifikaattihakemusta, jotka koskivat kymmentä hanketta. Sertifiointia koskevat hakemukset mukaan lukien, hakemusten kokonaismäärä nousee sataan. Uusien sertifikaattien rahoitusosuus on maksimissaan 10 % liikkuvuusbudjetista. Vuosina 2009-2010 on sertifioitu jo noin 30 % budjetista.

Kansainvälisen yhteistyön myötä liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa on muutenkin ollut reippaassa kasvussa viime vuosina. Vuoden 2009 tilastojen mukaan ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneista opiskelijoista jo noin 12,6 % (6094 opiskelijaa) lähti Suomesta ulkomaille. Yli 45 % pitkäkestoisemmasta opiskelijaliikkuvuudesta on Leonardo-ohjelman rahoittamaa.

Leonardo-liikkuvuushankkeiden arviointi ajoittuu maalis-huhtikuulle ja lopulliset tulokset hakukierroksesta saadaan toukokuussa. Hankkeiden arviointiaikataulua voi seurata CIMOn verkkopalvelussa.

(TH 8.3.2011)

Comenius-apulaisopettajat bloggaavat CIMOn verkkopalvelussa

Fri, 04 Mar 2011 15:43:50 GMT

Comenius-apulaisopettajat bloggaavat CIMOn verkkopalvelussa

Comenius-apulaisopettajien kokemuksia pääsee seuraamaan aivan tuoreeltaan blogissa, jota julkaistaan maaliskuun ajan CIMOn verkkosivuilla. Kirjoittajina ovat suomalainen Annika Lahti, joka työskentelee parhaillaan belgialaisessa koulussa, ja belgialainen Arne Verhaegen, joka työskentelee Suomessa.

Bloggaajat käsittelevät kirjoituksissaan yhteisesti sovittuja teemoja, joiden avulla voidaan vertailla mm. kouluja työympäristöinä ja opettajan työtä Suomessa ja Belgiassa. Isäntäkoulut tarjoavat jo lähtökohdiltaan erilaiset puitteet apulaisopettajilleen: Lahden työpaikkana on 1600 oppilaan koulu Oudenaarden kaupungissa, kun taas Verhaegen työskentelee 400 oppilaan lukiossa Valkeakoskella.

Blogin perimmäisenä tarkoituksena on innostaa uusia opettajia ja kouluja mukaan apulaisopettajatoimintaan.

Comenius-apulaisopettaja työskentelee koulussa lukukauden tai -vuoden mittaisen ajan opettajan apuna. Tavoitteena on tarjota toisaalta oppilaille mutkattomia kansainvälistymiskokemuksia ja toisaalta opettajaksi opiskeleville näkökulmia koulumaailmaan muualla Euroopassa. Suomalaisissa peruskouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelee vuosittain 30–40 ulkomaista apulaisopettajaa. Vastaavasti 25–30 suomalaista pääsee kokeilemaan siipiään apulaisopettajana ulkomailla.

Linkit:
Comenius assistants in Europe -blogi
Lue lisää Comenius-ohjelman apulaisopettajatoiminnasta
• koululle
• opiskelijoille

Opintovierailujen hakukierros käynnistyi

Wed, 16 Feb 2011 13:50:36 GMT

Opintovierailujen hakukierros käynnistyi

Koulutuksen asiantuntija – lähde opintovierailuille Eurooppaan! Opintovierailut tarjoavat koulutusalan asiantuntijoille eurooppalaisen keskustelufoorumin ja mahdollisuuden tiedon ja kokemusten vaihtoon.

Eri Euroopan maissa järjestettävien vierailujen ohjelma muodostuu luennoista, keskustelutilaisuuksista sekä vierailuista oppilaitoksiin, virastoihin ja yrityksiin. Osallistujilla on tilaisuus verkostoitua, luoda kontakteja ja tutustua kohdemaan koulutusjärjestelmään jonkin erityisteeman puitteissa. Kaikki yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen asiantuntijat, jotka vastaavat koulutuksesta paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla voivat hakea Opintovierailut-ohjelmasta apurahaa, joka kattaa pääosin vierailusta aiheutuneet kulut.

Ensimmäinen hakuaika lukuvuoden 2011-2012 vierailuille päättyy 31.3.2011 (vierailut ajalla 1.9.2011-28.2.2012) ja toinen hakuaika 15.10.2011 (vierailut ajalla 1.3.-30.6.2012). Hakukierroksilla jaetaan yhteensä noin 50 apurahaa. Ohjelman toimeenpanosta Suomessa vastaa CIMO.

Lisätiedot ja vierailukatalogi CIMOn verkkopalvelusta

(TH 16.2.2011)

Erasmuksen suosio pysyy

Tue, 01 Feb 2011 13:13:21 GMT

Erasmuksen suosio pysyy

Suomalaisopiskelijat lähtivät Erasmus-vaihtoon taas hiukan aiempaa useammin, kertovat alustavat Erasmus-tilastot lukuvuodelta 2009–2010. Myös Erasmus-harjoittelun suosio suomalaisopiskelijoiden parissa kasvoi.

Erasmus-opiskelijavaihtoon osallistui yhteensä 3529 ja Erasmus-harjoitteluun 1020 opiskelijaa.Harjoittelijavaihtoon lähteneistä enemmistö (74 %) oli ammattikorkeakouluista kun taas 58 % opiskelijavaihtoon lähteneistä oli yliopistoista.

Saksa säilyi Erasmus-opiskelijavaihdon suosituimpana kohdemaana. Seuraavan sijan jakoivat Espanja ja Iso-Britannia. Erasmus-harjoittelun suosituin kohdemaa oli Espanja, jonka jälkeen tulivat Saksa ja Iso-Britannia.

Ammattikorkeakoulut aktiivisimpia opettaja- ja henkilökuntavaihdoissa

Erasmus-opettajavaihtoon lähti yhteensä 1039 opettajaa ja Erasmus-henkilökuntavaihtoon lähti 656 opettajaa tai korkeakoulun muun henkilökunnan jäsentä.

Opettajavaihtoon lähteneistä 62 % ja henkilökuntavaihtoon lähteneistä peräti 81 % tuli ammattikorkeakouluista. Opettajavaihdon suosituimmat kohdemaat olivat Saksa, Iso-Britannia ja Espanja. Henkilökuntavaihdoista 60 % suuntautui toiseen korkeakouluun ja 40 % yritykseen tai konferenssiin ulkomailla.

Opettajavaihtojen määrä laski 38:llä edellisestä lukuvuodesta. Jonkin verran vaihtoja jäi toteutumatta keväisen tuhkapilven peruttua lentoja.

Eramus-intensiivikurssit tavoittivat 822 opiskelijaa

Lukuvuonna 2009−2010 suomalaiset korkeakoulut koordinoivat 22 Erasmus-intensiivikurssia. Näistä 18 oli ammattikorkeakoulujen ja 4 yliopistojen koordinoimia.

Tämä näkyy myös opintojen tasossa: opiskelijoista valtaosa (74 %) suoritti alempaa korkeakoulututkintoa.

Kursseilla opiskeli yhteensä 822 opiskelijaa ja opetusta tarjosi 248 opettajaa. Opiskelijoista 212 (26 %) oli kirjoilla suomalaisissa korkeakouluissa ja opettajista 81 (33 %) tuli suomalaisista korkeakouluista. Osallistujamäärissä on huomattavaa kasvua (27 %), mikä selittyy kasvaneella rahoituksella edellisvuoteen verrattuna.

Intensiivikursseille oli ensimmäistä kertaa mahdollista valita myös kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat kirjoilla intensiivikurssiin osallistuvassa korkeakoulussa. Kursseista 8 oli käyttänyt tätä mahdollisuutta ja opiskelijoista 42:n kansalaisuus oli muu kuin jonkin Elinikäisen oppimisen ohjelmaan kuuluvan maan kansalaisuus.

Erasmus-vaihto Suomesta ulkomaille	2008–2009	2009–2010	Muutos
Opiskelijavaihto	3436	3529	+ 93 (+ 2,7 %)
Harjoittelijavaihto	975	1020	+ 45 (+ 4,6 %)
Opettajavaihto	1077	1039	- 38 (- 3,5 %)
Henkilökuntavaihto	656	656	+/-0

CIMO järjestää keskiviikkona 2. helmikuuta korkeakoulujen Erasmus-päivän.

Lue lisää Erasmus-ohjelmasta

(Julkaistu 1.2.2011/VZ)

Kilpailukykyiset asumispalvelut houkuttelevat opiskelijoita Suomeen

Fri, 21 Jan 2011 12:46:14 GMT

Kilpailukykyiset asumispalvelut houkuttelevat opiskelijoita Suomeen

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää opiskelija- ja tutkija-asumisen kehittämistä korkeakoulujen kansainvälistymisen tueksi. Työryhmä luovutti perjantaina mm. korkeakouluille, kaupungeille, opiskelijajärjestöille ja valtiolle annettuja suosituksia sisältävän muistionsa opetusministeri Henna Virkkuselle.

Työryhmän mielestä laadukkaat asumispalvelut ovat keskeinen kilpailutekijä rekrytoitaessa kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita Suomeen. Asumisen tulee täyttää riittävät laatuvaatimukset riippumatta opiskelijan kansallisuudesta, asunnontarjoajasta, opiskelupaikkakunnasta tai korkeakoulusta.

Laatua kohtuuhinnalla

Lähtökohtaisesti opiskelijoille ja tutkijoille tarjottavien asuntojen tulisi olla yhden hengen huoneita. Vuokran pitää olla kohtuullisessa suhteessa asukkaan kokonaistuloihin. Kulttuuri- ja varallisuuserojen vaikutus on otettava huomioon myös tutkija-asumisessa. Tarjolla täytyy olla sekä lyhyt- että pitkäkestoiseen asumiseen sopivia asumispalveluita.

Eri kansallisuuksia edustavia tutkinto-opiskelijoita olisi pyrittävä asuttamaan siten, että sijoittelu edistäisi opiskelijoiden verkottumista ja suhdetta suomalaiseen kulttuuriin.

Lisäksi on varmistettava, että Suomeen tuleva opiskelija tai tutkija saa tarvitsemaansa neuvontaa ja peruspalveluja.

Yhteistyössä on tiivistämisen varaa

Työryhmän mukaan asumispalvelujen kehittämisessä korkeakoulujen ja kaupunkien kannattaa tiivistää yhteistyötään. Korkeakoulukaupunkien tulee varmistaa riittävän tonttimaan tarjonta uudisrakentamiselle sekä etsiä opiskelija- ja tutkija-asuntojen peruskorjauksiin uusia ratkaisumalleja. Valtion tulisi taata riittävät resurssit opiskelija-asuntojen rakentamisen tukemiseen. Tutkija-asumisen eri rahoitusmuotoja on myös syytä selvittää.

Työryhmä esittää valtakunnallisen verkkopalvelun sekä alueellisten korkeakouluasumisen markkinapaikkojen kehittämistä asumispalvelujen tueksi.

CIMO luopuu asuntolatoiminnastaan

Työryhmä esittää lisäksi, että CIMOn asuntolatoiminnasta luovutaan viimeistään vuonna 2012. Tämä on perusteltua siksi, että pääkaupunkiseudulle on syntymässä muita vastaavia lyhytaikaisen tutkija-asumisen palveluita. Lisäksi asuntolakäytössä olevissa kiinteistöissä tullaan tekemään peruskorjauksia, jotka nostavat merkittävästi asumisen hintatasoa. Työryhmä kuitenkin toivoo, että asuntolat säilyvät jatkossakin opiskelija- ja tutkijakäytössä. CIMOn budjetissa asuntolatoiminnan määrärahoja siirretään stipenditoimintaan kompensoimaan opiskelijoiden ja tutkijoiden kasvaneita asumiskustannuksia.

Työryhmä ehdottaa, että opiskelija- ja tutkija-asumisen alueellisten palvelumallien kehittäminen, toimeenpano ja seuranta käynnistetään suositusten pohjalta kuluvan vuoden aikana. CIMO lähtee kehittämään valtakunnallista verkkopalvelua yhdessä korkeakoulujen ja muiden asumispalveluita tuottavien tahojen kanssa.

OKM:n verkkopalvelu: Korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyvät asumispalvelut -muistio

(21.1.2011/TL)

Oulun kaupunginteatteri ja EU-hanke Platform 11+ ehdolla Lasten ja nuorten Teatteriteko -palkinnon saajaksi

Wed, 19 Jan 2011 12:42:36 GMT

Oulun kaupunginteatteri ja EU-hanke Platform 11+ ehdolla Lasten ja nuorten Teatteriteko -palkinnon saajaksi

Oulun kaupunginteatterin työ lasten ja nuorten parissa kilpailee viiden muun finalistin joukossa maaliskuussa jaettavasta Lasten ja nuorten Teatteriteko 2011 -palkinnosta. Valintaperusteissa nostetaan näkyvästi esiin EU:n Kulttuuri-ohjelman rahoituksella toteutettava Platform 11+ -hanke (2009-2013). Hankkeessa kerätään koulupihojen tarinoita 11-15 -vuotiaiden nuorten elämästä ja tuotetaan niistä näytelmätekstejä lasten ja ammattilaisten yhteistyönä. Ensimmäinen Koulupihan tarina sai ensi-iltansa Oulun kaupunginteatterissa huhtikuussa 2010.

Vuoden Lasten ja nuorten Teatteriteko-palkinnosta vastaa Suomen Teatterit ry. Vuoden 2011 palkinnon voittajan valitsee eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo. Palkintojen jako tapahtuu Thalia-gaalassa Turun Logomossa 27.3.2011.

(19.1.2011)

Lisätietoja

Lasten ja nuorten Teatteriteko -palkinto Suomen Teatterit ry:n verkkopalvelussa
Platform 11+ -hanke
Platform 11+ CIMOn tutustu hankkeeseen! -haastattelussa (helmikuu 2010)

Kulttuuripääkaupunkivuosi käynnistyy Turussa

Tue, 18 Jan 2011 09:00:11 GMT

Kulttuuripääkaupunkivuosi käynnistyy Turussa

Turku avaa kulttuuripääkaupunkivuoden näyttävällä tapahtumaviikonlopulla 14.- 16.1.2011. Viikonlopun ohjelmisto levittäytyy Turun keskustaan ja eri kaupunginosiin, mutta myös muualle Varsinais-Suomeen.

Avajaisesitys, englantilaisen Walk the Plank -ryhmä yhdessä paikallisten taiteilijoiden ja vapaaehtoisten kaupunkilaisten kanssa rakentama tarinaesitys Tällä puolen, tuolla puolen nähdään lauantai-iltana 15.1. Esitys on koko vuoden suurin yksittäinen tapahtuma, ja sen toteuttamiseen osallistuu pari tuhatta turkulaista.

Esityksen käsikirjoittaa ja ohjaa Mark Murphy, tekstin suomenkielisissä osuuksissa Murphyn kanssa on tehnyt yhteistyötä kirjailija, teatteriohjaaja Emma Puikkonen. Esityksen teemana on viestintä: tarina ammentaa sisältönsä Turun historiasta ja viestitulista aina tähän hetkeen ja nykyaikaiseen telekommunikaatioon saakka.

Kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumakeskus Logomo on toiminut aikaisemmin konepajana. Nyt teollisuusrakennus on muutettu monipuoliseksi tapahtumakeskukseksi, jonka näyttelytiloissa ja estradilla nähdään vuoden aikana mm. Eija-Liisa Ahtilan videoinstallaatio WHERE IS WHERE? - MISSÄ ON MISSÄ? (2008) Kiasman kokoelmista sekä Tero Saarinen Companyn Borrowed Light.

Avajaisia voi seurata suorana lähetyksenä MTV3-kanavalta lauantaina 15.1. klo 18 alkaen.

Turku jakaa kulttuuripääkaupunkitittelin vuonna 2011 yhdessä Tallinnan kanssa. Kulttuuripääkaupunkeja rahoitetaan EU:n Kulttuuri-ohjelmasta.

Kuusi uutta pohjoismaista maisteriohjelmaa käynnistyy

Tue, 18 Jan 2011 08:58:17 GMT

Kuusi uutta pohjoismaista maisteriohjelmaa käynnistyy

Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) Nordic Master -ohjelman tuensaajat on valittu. Kolmessa uudessa maisteriohjelmassa on mukana suomalaiskorkeakoulu.

Teatterikorkeakoulu osallistuu tanssialan ohjelmaan ja Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu sekä ympäristöteknologian että kestävän yhdyskuntasuunnittelun ohjelmiin.

Tukea saavat seuraavat maisteriohjelmat, suluissa koordinaattori:

Viking and Medieval Norse Studies (University of Iceland)
Aquatic Food Production – Safety and Quality (AQFood) (Technical University of Denmark)
Dance Education as Artistic Practice and Research – Teaching and Learning in Dance as Embodied Reflective Practice (Danish National School of Theatre and Contemporary Dance)
eNviro5Tech (Technical University of Denmark)
Nordic Master Program in Sustainable Urban Transitions (Chalmers University of Technology in Göteborg)
Master Programme in Biodiversity and Systematics (Göteborg University)

Hakuun osallistui 34 korkeakoulujen muodostamaa konsortiota, joihin kuuluu yli 100 laitosta kaikista viidestä Pohjoismaasta. Monissa hakijakonsortioissa oli mukana suomalainen korkeakoulu. Hakemusten taso oli hyvä.

Nordic Master -ohjelmalla kehitetään Pohjolaa tieto- ja innovaatioalueena ja vahvistetaan Pohjolan asemaa kansainvälisessä kilpailussa. Tähän mennessä ohjelmasta on järjestetty kolme hakua ja tuettu yhteensä 16 maisteriohjelmaa.

CIMO tiedottaa ohjelmasta Suomessa ja sitä hallinnoi CIMOn norjalainen sisarorganisaatio SIU.

Nordic Master -ohjelmaa arvioidaan paraikaa. PMN päättää arvioinnin perusteella ohjelman jatkosta.

Nordic Master, SIU
Pohjoismainen maisteriohjelma, Pohjoismaiden ministerineuvosto

Lisätietoja: vastaava asiantuntija Kenneth Lundin, CIMO, etunimi.sukunimi(at)cimo.fi

(01/2011)

Korkeakoulujen Venäjä-yhteistyö kasvoi FIRST-ohjelmassa

Tue, 18 Jan 2011 08:57:52 GMT

Korkeakoulujen Venäjä-yhteistyö kasvoi FIRST-ohjelmassa

FIRST-ohjelma liikuttaa yhä enemmän opiskelijoita ja opettajia Suomesta Venäjälle ja Venäjältä Suomeen, kertovat korkeakoulujen lukuvuodelta 2009–2010 raportoimat luvut. FIRST (Finnish–Russian Student and Teacher Exchange Programme) edistää Suomen ja Venäjän lähialueiden korkeakoulujen yhteistyötä. Ohjelman avulla tuetaan Suomen ja Venäjän korkeakoulujen välistä opiskelija- ja opettajavaihtoa sekä yhteisten intensiivikurssien järjestämistä.

Lukuvuonna 2009–2010 opiskelijavaihtojen määrä kasvoi lähes sadalla. Maiden välillä liikkui yhteensä 312 opiskelijaa. Määrät nousivat selvästi sekä Suomesta Venäjälle lähtevien että Venäjältä Suomeen saapuvien opiskelijoiden osalta. Paino säilyi Venäjältä saapuvissa opiskelijoissa, joita oli 216.

Opettajavaihtojen määrä on kasvanut tasaisesti jo usean vuoden ajan. Nyt raportoitiin voimakasta kasvua: ohjelman kautta liikkui 147 opettajaa, kun edellisenä lukuvuonna opettajavaihtoja oli yhteensä 91. Määrien kasvu koski sekä lähteviä että saapuvia opettajia.

Intensiivikurssit innostavat opiskelijoita Venäjälle

Intensiivikurssien kysyntä on ollut jatkuvasti paljon suurempaa kuin myönnettävissä olevan tuen määrä. Rahoitusta on pystytty hiljalleen lisäämään: lukuvuonna 2009–2010 kursseja järjestettiin 9, nyt tukea saa 10 intensiivikurssia.

FIRST-verkostojen koordinaattorit tapasivat joulukuussa CIMOssa. Parinkymmenen koordinaattorin voimin todettiin, että ohjelmassa on saatu suhteellisen pienin varoin monipuolista toimintaa ja hyviä tuloksia aikaan.

– Erityisesti intensiivikurssien nähtiin muodostavan toimivan tavan innostaa opiskelijoita lähinaapuriin. Ne myös mahdollistavat kansainvälistymisen opiskelijaryhmille, joille pidemmät vaihdot eivät olisi mahdollisia, kertoo projektikoordinaattori Sini Piippo CIMOsta.

Valtaosa suomalaisista korkeakouluista on mukana ohjelmassa. FIRST-ohjelma toiminut reilut kymmenen vuotta.

FIRST-haku käynnissä

Uusi hakukierros on alkanut ja viimeinen hakemuksen jättöpäivä on 15.2.2011. Hakukierroksella 2011 verkostojen toimintaan on jaossa 600 000 €.

Lue lisää ohjelmasta, raportoidun kauden 2009–2010 tilastoista ja hausta

Lisätietoja: projektikoordinaattori Sini Piippo, first(at)cimo.fi

12.1.2011

Euroguidance-toiminta täytti vuosia

Thu, 09 Dec 2010 13:06:00 GMT

_{Kuva: Jenni Kuokka / Hahmo.}

Euroguidance-toiminta täytti vuosia

CIMOn Euroguidance-keskus kokosi marraskuun alussa asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan juhlimaan 15-vuotista taivaltaan Suomessa. CIMOn toimitiloihin saapui noin 60 ohjaus- ja neuvontatyön ammattilaista työ- ja elinkeinohallinnosta sekä oppilaitoksista eri puolilta maata.

Juhlan teemana olivat kansainvälisen ohjauksen tarinat ja työkalut. Teemaa lähestyttiin mm. suunnistamalla eri puolille taloa pystytetyille rasteille, joista sai tietoa kansainvälistymismahdollisuuksista ja CIMOn tarjoamista ohjelmista.

Yhtenä rastina olivat samana iltapäivänä järjestetyt kansainväliset minimessut, joissa ulkomailla opiskelemisen vaihtoehtoja esiteltiin usean organisaation toimesta.

Minimessuilla vieraili Euroguidance-väen lisäksi noin 80 nuorta selvittämässä omia mahdollisuuksiaan.

Euroguidance-iltapäivän loppupuolella suunnattiin kohti aidosti avarakatseista Suomea. Aiheeseen johdatteli CIMOn johtajan Pasi Sahlbergin lisäksi vuoden 2009 pakolaisnainen ja CIMOn tuoreen neuvottelukunnan jäsen Fatbardhe Hetemaj, joka osallistui tapahtumaan Skype-yhteyden välityksellä.

Juhlat huipentuivat tarinateatteri Storiaan, joka improvisoi mininäytelmiä juhlavieraiden omasta työstään kertomista tarinoista.

Katso myös

Euroguidance-sivut

Opetushallitus palkitsi ansiokasta kieltenopetusta, vuoden kieltenopettajan ja -opiskelijan

Thu, 09 Dec 2010 13:01:00 GMT

Opetushallitus palkitsi ansiokasta kieltenopetusta,
vuoden kieltenopettajan ja -opiskelijan

Opetushallitus on myöntänyt yhden kieltenopetuksen eurooppalaisen laatuleiman ja kaksi kunniamainintaa innovatiivisille kieltenopetushankkeille.

Laatuleiman saivat Meilahden ala-asteen koulu ja Meilahden yläasteen koulu Helsingistä.

Kunniamaininnan saivat Raision lukio ja Kuopion kaupungin koulutuspalvelukeskus.

Vuoden kieltenopettajana palkittiin Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukion englannin opettaja, lehtori Anne Ontero ja vuoden kieltenopiskelijana ylioppilas Ida-Emilia Mäkipää Tampereen klassillisesta lukiosta. Opetusneuvos Ritva Järvinen Opetushallituksesta jakoi palkinnot Helsingin Säätytalossa keskiviikkona.

”Palkitsemme sellaisia oppilaitoksia, joissa kielitarjontaa on voitu monipuolistaa. Pyrimme tukemaan hankkeita, joissa on kehitetty luovia tapoja tarjota erityisesti vähemmän opiskeltuja kieliä. Viime vuosina Suomessa kielitarjonta on kaventunut ja oppilaiden sekä opiskelijoiden kielivalinnat ovat vähentyneet”, opetusneuvos Ritva Järvinen totesi.

Euroopan unioni on kehittänyt kieltenopetuksen tehostamiseksi kieltenopetuksen eurooppalaisen laatuleiman, European Label. Sen tavoitteena on korostaa kielitaidon ja kieltenopiskelun merkitystä.

Vuoden 2010 painoalueita ovat kielten oppiminen yhteisössä, kielet työelämässä sekä kieliohjelman monipuolistaminen. Laatuleimakilpailu järjestettiin kolmannentoista kerran.

Lisätietoa: European Label

European Label -juryn puheenjohtaja, opetusneuvos Kalevi Pohjala, puh. 040 348 7212 ja
juryn sihteeri, ylitarkastaja Hannele Louekoski, puh. 040 348 7150

Aikuiskoulutusväki juhli Grundtvig-ohjelman 10-vuotista taivalta

Thu, 09 Dec 2010 12:37:00 GMT

Aikuiskoulutusväki juhli Grundtvig-ohjelman 10-vuotista taivalta

CIMOn järjestämä juhlaseminaari ”Grundtvigin kyydissä Eurooppaan” kokosi noin 100 aikuiskouluttajaa Helsinkiin 4.–5.11.2010 pohtimaan ohjelman merkitystä ja vaikutusta suomalaiseen aikuiskoulutukseen. Seminaarin yhteydessä palkittiin myös Grundtvig-ohjelmassa syntyneiden hyvien käytäntöjen parhaimmistoa.

Seminaarin kunniavieras, Euroopan komission aikuiskoulutusyksikön apulaisjohtaja Alan Smith on väsymätön Grundtvigin puolestapuhuja. Seminaarin avanneeseen paneelikeskusteluun osallistuivat hänen lisäkseen opetusneuvos Reijo Aholainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, suunnittelijaopettaja Tuija Hyvönen Sastamalan Opistosta sekä vastaava asiantuntija Eija Wilén CIMOsta. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että Grundtvig on avannut aikuiskoulutuksessa uusia ovia sekä maantieteellisesti että kulttuurisesti.

Grundtvigin ajatuksista aineksia 2000-luvun aikuiskoulutukseen

Kansanopistomies Nikolai Frederik Severin Grundtvigin elämäntyötä valotti hänen maanmiehensä, historioitsija Jes Fabricius Møller Kööpenhaminan yliopistosta. Hänen mukaansa 1700-1800-luvuilla eläneen Grundtvigin ajatukset pappina ja kasvattajana tarjoavat vielä tänäkin päivänä arvopohjaa aikuiskoulutukselle. Tärkeitä ovat edelleen humanistiset arvot – välineelliset tavoitteet koulutuksessa johtavat väärään suuntaan.

Grundtvig-toimijoita palkittiin uusista toimintatavoista

Grundtvig-ohjelman 10-vuotisjuhlakilpailun palkinnot jaettiin seminaarin yhteydessä pidetyssä cocktailtilaisuudessa. Tärkein valintakriteeri oli se, että kansainvälinen toiminta – hanke tai yksittäisen henkilön liikkuvuusjakso – on johtanut konkreettiseen muutokseen tai uuteen toimintatapaan omassa organisaatiossa.

Hankesarjan parhaasta käytännöstä palkittiin Gun Monto, jonka Edupolissa luotsaama hanke käsitteli maahanmuuttajien koulutusta ja työllistymistä.Kunniakirjan saajat olivat Helena Hyvönen Sotkamon kansalaisopistosta ja Elena Levantovskaja Turun suomenkielisestä työväenopistosta.

Liikkuvuussarjan voitto meni Grundtvig-täydennyskoulutuskurssille osallistuneelle Tuija Vähävuorelle Wellamo-opistoon. Kunniakirjoin palkittiin Ilona Maaperä Kalliolan kansalaisopistosta ja Marjaana Mäkelä Haaga-Helia-ammattikorkeakoulusta. Kummankin sarjan voittaja sai 800 euron apurahan käytettäväksi omaan täydennyskoulutukseen toisessa Euroopan maassa.

Sivistys-verkkolehti sai erityisen kunniamaininnan Grundtvig-ohjelman aktiivisesta uutisoinnista ja ohjelman tunnettuuden lisäämisestä kentällä.

Toiveita uudelle ohjelmakaudelle

Toisena seminaaripäivänä keskityttiin tulevaan ohjelmakauteen ja aikuiskoulutuksen rooliin uudessa ohjelmassa. Osallistujat äänestivät yksimielisesti sen puolesta, että Grundtvig-ohjelmaa on edelleen kehitettävä vastaamaan aikuiskoulutuksen tarpeita. Osallistujat olisivat myös valmiita laajentamaan ohjelmaa uusiin maihin: puolet rajaisi laajentumisen tiettyihin maihin kun taas toinen puoli oli täyden avoimuuden kannalla. Alan Smith vei suomalaisen aikuiskoulutuskentän toiveet mukanaan Brysseliin.

Seminaarin lopuksi horisonttia laajennettiin Euroopan ulkopuolelle, kun aikuiskoulutuspäällikkö Hannu Nieminen koulutuskeskus Salpauksesta kuvaili globaalin kehityksen aikuiskoulutukselle tarjoamia mahdollisuuksia.

Seminaarin materiaalit

Ensimmäinen EU-rahoitteinen vaihto-oppilasohjelma käynnistyi 7.9.2010

Fri, 15 Oct 2010 12:02:52 GMT

Tiedotusvälineille/vapaa julkaistavaksi 7.9.2010

Ensimmäinen EU-rahoitteinen vaihto-oppilasohjelma käynnistyi

Tästä syksystä alkaen 14 vuotta täyttäneiden suomalaisnuorten on mahdollista lähteä oppilasvaihtoon EU:n Comenius-ohjelman kautta. Alkaneena lukuvuonna vaihto-oppilaaksi lähtee 62 suomalaiskoululaista, ja vastavuoroisesti suomalaisiin oppilaitoksiin saapuu 36 nuorta eri Euroopan maista.

Rahoitus 3–10 kuukauden mittaisiin vaihtojaksoihin saadaan Comenius-ohjelman yksilöllisen oppilasliikkuvuuden toiminnosta. Vaihdot ovat mahdollisia sellaisten yläkoulujen, lukioiden ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten välillä, joilla on jo aiemmin ollut yhteinen Comenius-hanke, yksittäiset oppilaat eivät siis voi hakeutua vaihtoon ohjelman kautta. Comenius-ohjelmaa hallinnoi Suomessa CIMO.

Valtaosa tämän lukuvuoden vaihdoista tehdään Espanjan kanssa: suomalaiset suuntaavat useimmiten Espanjaan ja espanjalaiset Suomeen. Toiseksi suosituin kumppanimaa on Italia. Yksittäisiä oppilaita tulee Suomeen lisäksi Tanskasta, Latviasta ja Tšekistä, ja edellä mainittujen maiden lisäksi Suomesta lähdetään Ranskaan, Viroon ja Ruotsiin. Suurin osa vaihto-oppilaista on lukiolaisia. Toiminnossa on toistaiseksi mukana 13 maata, mutta uusia maita tulee mukaan pikku hiljaa. Ensi lukuvuonna uusina ovat mukana Belgian kaikki kielialueet, Liechtenstein, Puola, Slovakia ja Slovenia.

Suomeen syyslukukaudella saapuvat oppilaat ja heidän suomalaiset tukihenkilönsä valmennetaan koitokseen Hotelli Kiljavanrannassa Nurmijärvellä 9.–10.9.2010. Tiedotusvälineet ovat tervetulleita Kiljavalle seuraamaan eurooppalaisten nuorten valmentautumista koulunkäyntiin Suomessa.

Haku lukuvuonna 2011–2012 toteutettaviin oppilasliikkuvuushankkeisiin on käynnissä, ja päättyy 1.12.2010.

Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville – oppilaille, opettajille ja muulle opetusalan henkilöstölle. Ohjelma tukee oppilaitosten hankeyhteistyötä, yksilöllistä liikkuvuutta sekä verkostoitumista. Comenius on osa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmaa (LLP).

Lisätietoja

CIMO
Hilma Ruokolainen, ohjelma-asiantuntija
p. 0207 868 560, hilma.ruokolainen (at) cimo.fi

CIMO
Nina Rekola, yksikön päällikkö
p. 0207 868 567, nina.rekola (at) cimo.fi