Aikuiskoulutuksen uutisia

Grundtvig -ohjelma sai suomalaisen vetäjän Euroopan komissiossa

Mon, 26 Mar 2012 12:47:06 GMT

Grundtvig -ohjelma sai suomalaisen vetäjän Euroopan komissiossa

Suomalainen Tapio Säävälä siirtyi Euroopan komission aikuiskoulutusyksikön apulaisjohtajaksi Alan Smithin jäätyä eläkkeelle vuodenvaihteessa. Säävälä vastaa nyt Grundtvig -ohjelman toimeenpanosta.

Tapio Säävälä on työskennellyt koulutuksen parissa vuodesta 1985 lähtien; ensin erityisopettajana ja koulun rehtorina sekä myöhemmin Opetushallituksessa. Vuodesta 2002 hän on työskennellyt Euroopan komissiossa kouluopetuksen parissa. Hänen erityisalueenaan ovat olleet avaintaidot ja opetussuunnitelmatyön kehittäminen.

Toivotamme Tapiolle onnea ja menestystä Grundtvig -ohjelman parissa!

Ensi kesänä 50 ulkomaista aikuisopiskelijaa Suomeen Grundtvig-ohjelman tuella

Mon, 20 Feb 2012 12:30:44 GMT

Ensi kesänä 50 ulkomaista aikuisopiskelijaa Suomeen Grundtvig -ohjelman tuella

Suomalaiset Grundtvig -workshopien järjestäjät valitsevat parhaillaan osallistujia ensi kesän työpajoihin. Suomessa näitä eurooppalaisia työpajoja järjestetään Helsingin lisäksi Hyrynsalmella, Petäjävedellä ja Toholammilla.

Aiheet vaihtelevat suomen kielestä ja kulttuurista valokuvaukseen sekä käsitöihin kuten huovutukseen ja pajun punontaan. CIMO on myöntänyt suomalaisille Grundtvig -workshopien järjestäjille tukea, joka mahdollistaa ulkomaisten opiskelijoiden ilmaisen osallistumisen työpajoihin.

Suomalaiset voivat vastaavasti hakea eurooppalaisiin työpajoihin, joita tällä hetkellä on tarjolla elokuun loppuun asti. Uusi workshop-luettelo ilmestyy kesäkuussa ja sisältää uudet, kaikille avoimet työpajat ajalle 1.9.2012 – 31.8.2013.

Vielä voi yrittää päästä ensi heinä-elokuun työpajaan jonnekin päin Eurooppaa. Monessa työpajassa etusijalla ovat työttömät tai ikääntyneet hakijat. Edellytyksenä on vähintään 18 vuoden ikä. Yläikärajaa ei ole. Hakijalta ei vaadita mitään taustaorganisaatiota – ainoastaan kiinnostusta työpajan aiheeseen. Suomalaisia työpajoja voi myös mainostaa eurooppalaisille ystäville – vaikkapa suomen kielen ja kulttuurin harrastajille.

Workshop-luettelo

Esimerkkejä workshopeista Suomessa:

Green Gold: the social and personal significance of forest

Suomea Suomeksi Suomessa

Verkkoneuvonta Grundtvig -hakijoille käynnistyi CIMOssa

Fri, 27 Jan 2012 11:38:22 GMT

Verkkoneuvonta Grundtvig -hakijoille käynnistyi CIMOssa

CIMO on ensimmäistä kertaa välittänyt Grundtvig -ohjelman hakuneuvontatilaisuuksia verkon välityksellä.
Niihin on tähän mennessä osallistunut noin 50 osallistujaa.

Hakuneuvonta verkossa jatkuu 15.2.2012, jolloin on Senioreiden vapaaehtoistyöprojektia hakevien vuoro.

Alkuvuoden lukuisat hakijoiden yhteydenotot ennakoivat vilkasta hakuvuotta.
Vuoden ensimmäisessä, 16.1. 2012 päättyneessä Grundtvig -haussa saatiin 56 aikuiskoulutushenkilöstön apurahahakemusta täydennyskoulutukseen.

Aktiivista vuotta ennakoivat myös viime vuoden marraskuussa eri puolilla maata järjestetyt alueelliset tiedotustilaisuudet, jotka vetivät enemmän osallistujia kuin aiempina vuosina. Lähes 400 aikuiskoulutusohjelmista kiinnostunutta osallistui CIMOn aikuiskoulutuksen alueelliseen tiedotustoimintaan.

Alueellista tiedotusta toteutetaan yhteistyössä viiden alueellisen tiedottajan kanssa. Viime vuoden hakijatilaston mukaan Grundtvig-hakijat tulevat eri puolilta maata, hakemuksia saatiin kaikista maakunnista.
Alueelliset tiedotustilaisuudet ovat usein uusien hakijoiden ensimmäinen kosketus ohjelmaan. Tiedotustilaisuuksien järjestäminen eri puolilla maata lisää näin tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua ohjelmaan.

Seuraavat hakuajat ovat Vierailujen ja vaihtojen 1.2.2012 päättyvä haku, sekä oppimiskumppanuuksien ja workshopin järjestämisen haut, jotka päättyvät 21.2.2012

Kaikki Grundtvig -toimintojen hakulomakkeet ja -ohjeet samoin kuin alueellisten tiedotustilaisuuksien materiaalit ja niissä esitellyt hanke-esimerkit ovat CIMOn Grundtvig -sivuilla: www.cimo.fi/grundtvig

Aikuiskoulutuksen infotilaisuudet käynnistyvät Oulusta

Tue, 01 Nov 2011 14:24:40 GMT

Aikuiskoulutuksen infotilaisuudet käynnistyvät Oulusta

Kuukauden vaihtuessa marraskuuksi pyörähtävät liikkeelle Grundtvig- ja Nordplus Aikuiskoulutus –ohjelmien alueelliset infotilaisuudet. CIMO järjestää yhteistyössä aikuiskoulutuksen alueellisten tiedottajiensa kanssa yhteensä 10 tilaisuutta. Useimpiin ehtii vielä hyvin ilmoittautua.

Suomenkielisiä tilaisuuksia pidetään Oulussa, Turussa, Helsingissä, Kuopiossa, Iisalmessa, Kajaanissa, Porissa ja Lapualla. CIMO on solminut sopimuksen aikuiskoulutusohjelmien ruotsinkielisestä tiedotuksesta Bildningsforumin kanssa. Ensimmäiset Bildningsforumin järjestämät tilaisuudet ovat tarjolla Helsingissä ja Vaasassa.

Uutena kokeiluna on Helsingin temaattinen infotilaisuus, jossa kansainvälistymisen moninaiseen kirjoon tutustutaan taide ja luovuus –teeman kautta Teatterimuseossa.

Täydennyskoulutuksen kautta mukaan hankkeisiin?

Tilaisuuksissa esitellään aikuiskoulutuksen eri kansainvälistymismahdollisuuksia ja annetaan vinkkejä hakuprosessiin. Tilaisuudet on suunnattu erityisesti uusille toimijoille. Niistä hyötyvät myös ne aikuiskouluttajat, jotka ovat saaneet henkilökohtaisen apurahan vaikkapa omaan täydennyskoulutukseen ja haluaisivat nyt aloittaa pidempikestoisen hankeyhteistyön eurooppalaisten kurssikaveriensa kanssa. Sen sijaan, että kurssi tai vierailu jää apurahan saajan ainoaksi Grundtvig-kokemukseksi, voi se olla vasta alkusoittoa oman organisaation kansainvälistymiselle. Vaihtoehtoja riittää ja infotilaisuuksissa kuullaankin ennätysmäärä innostavia esimerkkejä siitä, mitä ohjelmien tuella on saatu aikaan.

Kaikkien tilaisuuksien ohjelmat ja ilmoittautumisohjeet löytyvät osoitteesta www.cimo.fi/grundtvig

(1.11.2011 / RV)

Museot lähteneet mukaan eurooppalaiseen aikuiskoulutusyhteistyöhön

Tue, 16 Aug 2011 06:59:38 GMT

Museot lähteneet mukaan eurooppalaiseen aikuiskoulutusyhteistyöhön

Museot ovat kasvattaneet osallistumistaan aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelmassa. Aikuiskouluttajien vierailuissa ja vaihdoissa lähes 30 % vuoden 2010 hakemuksista tuli museoalalla työskenteleviltä. Eniten apurahoja haettiin konferenssiosallistumisiin, mutta joukossa on myös pidempiä tutustumis- ja työskentelyjaksoja eurooppalaisissa museoissa.

Museot kehittävät aikuispedagogista osaamistaan

Yksi syy museoiden osallistumisen kasvuun saattaa olla se, että Suomen museoliitolla on meneillään kolmivuotinen Avara museo – kehittyvä oppimisympäristö aikuisille -hanke. ESR-hankkeessa kehitetään museoammattilaisten pedagogisia tietoja ja taitoja. Leena Tokila Museoliitosta vahvistaakin, että hankkeen toimijat ovat olleet aktiivisia myös Grundtvigin suhteen. Osa on hakenut CIMOsta apurahaa mm. Kööpenhaminassa syksyllä 2010 järjestettyyn ”Museums meet Adult Educators” –konferenssiin, joka pidettiin samaan aikaan kun eurooppalainen aikuiskoulutusväki kokoontui kaupunkiin Grundtvig-ohjelman 10-vuotiskonferenssiin.

Vaikka museoiden osallistuminen onkin ollut aktiivisinta juuri liikkuvuusapurahojen osalta, voivat museot osallistua eurooppalaisen aikuiskoulutuksen kehittämiseen myös hankeyhteistyön muodossa. Esimerkkinä on Helsingin taidemuseon juuri käynnistymässä oleva ”Art and Cross-Cultural Dialogue” –hanke, joka hyväksyttiin Grundtvig-oppimiskumppanuuksien vuoden 2011 hakukierroksella.

Grundtvigissa museot nähdään aikuiskoulutusorganisaatioina

Museoliitto on tiedottanut Grundtvig-ohjelmasta aktiivisesti parin viime vuoden aikana. – Yksi hakua helpottava ja motivoiva tekijä on se, että ohjelmassa museot käsitetään lähtökohtaisesti aikuiskoulutusorganisaatioina, mikä on myös museoiden käsitys omasta toiminnastaan, Leena kertoo. Näin on jo yksi kynnys valmiiksi ylitetty, kun hakijan ei tarvitse selvittää museon toiminnan pedagogisia lähtökohtia pitkällisesti hakemuksessaan.

Leenan mukaan merkittävää on myös se, että Grundtvig-ohjelman kautta on mahdollista helposti verkostoitua kansainvälisesti tapaamalla kollegoja ja tutustumalla ulkomaisten museoiden toimintapoihin.

Grundtvig-ohjelman hakukierrosten tuloksia

Lue lisää Avara museo –hankkeesta Museoliiton verkkopalvelusta:
www.museoliitto.fi

(16.8.2011/RV)

Senioreiden vapaaehtoistyöprojektien hakutulokset selvillä

Thu, 07 Jul 2011 13:27:33 GMT

Senioreiden vapaaehtoistyöprojektien hakutulokset selvillä

Suomalaisten kiinnostus Grundtvig-ohjelman senioreiden vapaaehtoistyöprojekteihin ryöpsähti esille tänä vuonna, kun määräaikaan mennessä jätettiin 10 hakemusta. Kahtena aiempana vuonna hakemuksia saatiin 4 kappaletta. Valintaprosessin tuloksena hyväksyttiin neljä uutta hanketta, joita CIMO tukee yhteensä 61 440 eurolla.

Lista hyväksytyistä hankkeista löytyy osoitteesta: http://www.cimo.fi/ohjelmat/grundtvig/tuloksia. Lisäksi yksi hakemus on varalistalla.

Maantieteellisesti monimuotoista yhteistyötä

Grundtvig-oppimiskumppanuuksissa hakijakunta on ollut vuodesta toiseen hyvin etelä- ja länsivoittoista, mutta senioriprojekteissa hakijaorganisaatiot sijoittuvat tasaisesti eri puolille maata.

Myös hankekumppanit on valittu eri suunnilta Eurooppaa, vaikkakin yhteistyöhön lähdetään erityisen mielellään Etelä-Euroopan maiden kanssa. Senioreiden vapaaehtoistyöprojekti on kahden maan välinen hanke, ja hakemuksissa oli toisena osapuolena kahdeksan eri maata: Unkari, Espanja, Kreikka, Italia, Alankomaat, Portugali, Puola ja Iso-Britannia.

Vapaaehtoistyö on informaalista oppimista

Kaikki hyväksytyt hankkeet ovat perusteellisesti suunniteltuja ja niissä on oivallettu senioreiden vapaaehtoistyöprojektin luonne. Hankkeissa vapaaehtoistyö nähdään informaalisen oppimisen lähteenä, ja vapaaehtoistyöjakso perustuu konkreettiseen, yleishyödylliseen työtehtävään.

Hyvinkään opiston hankkeessa puolalaisen Stowarzyszenie Jeden Swiat -järjestön kanssa vapaaehtoiset työskentelevät maahanmuuttajien kanssa. Kalliolan Kannatusyhdistyksen hankkeessakin Baskimaasta tulevan Uztai Fundazioa -organisaation kanssa seniorit osallistuvat kummassakin maassa toteutettavaan monipuoliseen sosiaaliseen vapaaehtoistyöhön.

Kirkkonummen kansalaisopisto puolestaan on kehitellyt yhdessä kreikkalaisen Achaia-aikuiskoulutuskeskuksen kanssa hankkeen, jossa toimitaan monella tavalla kulttuurin ja taiteen alalla. Yhtenä vapaaehtoistyön kohteena on Kirkkonummella sijaitseva ortodoksinen Pokrovan luostari.

Karvian Matkailuyhdistyksen kumppanina on hollantilaisen Weeboschin kaupungin ”kyläneuvosto”. Hankkeessa tartutaan kahden pienen paikkakunnan aktiivisen toiminnan ylläpitämisen haasteisiin vapaaehtoistyön avulla. Molemmilla paikkakunnilla on pitkät paikallisen vapaaehtoistyön perinteet.

(7.7.2011/RV)

Ahvenanmaan aikuiskouluttajat löysivät Grundtvig-ohjelman

Thu, 28 Apr 2011 12:34:05 GMT

Ahvenanmaan aikuiskouluttajat löysivät Grundtvig-ohjelman

Grundtvig-ohjelman tilastoissa on ollut pitkään Ahvenanmaan kohdalla pyöreä nolla. Vuosi 2010 oli kuitenkin positiivisessa mielessä poikkeava: Ahvenanmaan aikuiskouluttajat jättivät yhteensä 15 hakemusta Grundtvig-ohjelman täydennyskoulutusapurahoihin ja vierailuihin.

Ahvenanmaa on ollut Grundtvig-täydennyskoulutusapurahoissa yhtenä kansallisena painopistealueena kuluvalla ohjelmakaudella. Tämä merkitsee sitä, että ahvenanmaalaiset – samoin kuin pohjoissuomalaiset – hakijat saavat arvioinnissa lisäpisteitä alueen perusteella. Positiivisella diskriminaatiolla on haluttu edistää niiden alueiden osallistumista, jotka muuten ovat ohjelmassa aliedustettuina.

Kansainvälisyys kiinnostaa kirjastoa

Maarianhaminan kaupunginkirjastossa työskentelevä Leena Uhlenius innostui hakemaan Grundtvig-apurahaa, jotta voisi osallistua Ruotsissa järjestettyyn kirjastoalan konferenssiin. Konferenssissa Leena solmikin uusia kontakteja , joiden kautta järjestyi opintovierailu pienelle ryhmälle kollegoita Tukholman Kansainväliseen kirjastoon. Leenalla olisi ideoita ja kiinnostusta myös eurooppalaiseen hankeyhteistyöhön.

‒ Olemme avanneet silmämme Euroopan ja muun maailmaan suuntaan. Ennen olimme enemmän sisäänpäinkääntyneitä, Leena arvioi.

Aluetiedottajalta saa henkilökohtaista opastusta

CIMOn aikuiskoulutuksen alueellinen tiedottaja Pekka Tenhonen Åbo Akademista saa yhteydenottoja silloin, kun hakulomakkeen kiemurat tuntuvat vaikeasti ymmärrettäviltä tai oman idean sopivuus Grundtvig-ohjelmaan arveluttaa. – Tarjoan neuvoja hakemuksen tekoon ja annan kommentteja. Ahvenanmaalaiset ovatkin hyödyntäneet tätä mahdollisuutta, kertoo Pekka, jonka tiedotusalue kattaa Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan.

Pekka järjestää omalla alueellaan myös tiedotustilaisuuksia. Leenakin sai tiedon Grundtvig-ohjelmasta Ahvenanmaalla pidetyssä tilaisuudessa syksyllä 2009. Vaikka Leena on kertonut vierailustaan muillekin kollegoille, on ohjelma hänen kokemuksensa mukaan vielä suhteellisen tuntematon.

Pekka tarttuu helposti puhelimeen ja ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä Ahvenanmaan aikuiskoulutustoimijoihin. Hän uskoo vahvasti Grundtvig-hankkeiden hyötyyn, sillä uusia vaikutteita tarvitaan aikuiskoulutuksen kehittämisessä, eikä kaikkea tarvitse keksiä itse. – Kovat ajat näkyvät siinä, että kun henkilökuntaa on vähän, niin on vaikea irrottautua työstään, vaikka innostusta ja tarvetta olisikin.

Toisaalta kansainvälinen yhteistyö tuntuu luontevalta, jos on uskominen ahvenanmaalaisia itseään. Pekka on törmännyt väitteeseen, jonka mukaan ahvenanmaalaiset ovat saaneet kansainvälisyyden verenperintönä johtuen pitkästä merenkulkuperinteestä.

Kieltenopetus ja maahanmuuttajien aikuiskoulutus suosikkeja Grundtvig-liikkuvuusapurahojen haussa

Fri, 01 Apr 2011 12:58:51 GMT

Kieltenopetus ja maahanmuuttajien aikuiskoulutus suosikkeja Grundtvig-liikkuvuusapurahojen haussa

Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuusapurahojen hakijamäärä säilyi alkuvuoden ensimmäisillä hakukierroksilla viime vuoden tasolla. Kieltenopettajat olivat täydennyskoulutusapurahojen suurin hakijaryhmä. Vierailuissa ja vaihdoissa ykkösaihe oli maahanmuuttajien aikuiskoulutus. Uutta oppia haetaan esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien suomen kielen opetukseen.

Täydennyskoulutushakemuksista 40 % koski kieltenopetuksen uusia menetelmiä

Aidossa kieliympäristössä pidettäviltä kursseilta haetaan uutta osaamista mm. uuden teknologian, tarinankerronnan, draaman ja muiden menetelmien käyttöön kieltenopetuksessa. Muita suosittuja teemoja hakemuksissa olivat verkko-opetus, kulttuurienvälinen oppiminen ja taiteen käyttö oppimisprosessien tukena. Grundtvig-täydennyskoulutusapurahoja haki 14.1. päättyneellä hakukierroksella 63 henkilöä, joista 50 sai apurahan.

Ehdottomasti suosituin kohdemaa oli Iso-Britannia, jonne aikoi 25 % hakijoista. Heti sen kannoilla tuli Espanja. Suosittuja kurssikohteita olivat myös Saksa ja Kypros, joka on kokoonsa nähden erittäin aktiivinen kurssien järjestäjä.

Eniten hakijoita tuli kansalaisopistoista (25%). Ammattikorkeakoulut, yksityiset aikuiskoulutusta tarjoavat yritykset kuten kielikoulut sekä aikuislukiot olivat kukin edustettuina 10-13 %:n osuudella hakemuksista. Kansanopistoista, yliopistojen täydennyskoulutuskeskuksista, ammatillisen aikuiskoulutuksen oppilaitoksista, järjestöistä ja museoista saatiin muutamia hakemuksia kustakin. Hakemukseen ei kuitenkaan välttämättä tarvita taustaorganisaatiota, mikä mahdollistaa myös työttömänä olevien aikuiskouluttajien osallistumisen.

Räätälöityjen vierailujen osuus on kasvussa

Vierailuihin ja vaihtoihin tuli 1.2. päättyneessä haussa 15 hakemusta, joista 8 hyväksyttiin. Ilahduttavaa oli, että lähes kaikki hakemukset koskivat itse suunniteltuja ja omiin tarpeisiin räätälöityjä vierailuja. Vierailuilla tutustutaan toisen maan aikuiskoulutukseen, sen tiettyihin osa-alueisiin ja/tai organisaatioihin. Vain yksi hakemus koski konferenssimatkaa. Tässä onkin tapahtunut selkeä muutos toiminnon alkuajoista 2009, jolloin apurahoja haettiin suurimmaksi osaksi juuri konferensseihin.

Vierailuissa ja vaihdoissakin suosituin kohdemaa oli Iso-Britannia, jota seurasivat Tanska ja Ruotsi. Hakemuksista 40 % tuli ammattikorkeakouluista siitä huolimatta, että niiden henkilöstöstä vain täydennyskoulutuksen parissa työskentelevät voivat hakea Grundtvig-apurahaa. Vierailut kestävät yleisimmin 5 päivää, mutta pidemmät, muutamia viikkoja kestävät vierailut ovat yleistymässä. Sama trendi alkoi näkyä jo viime vuoden kuluessa.

Lue lisää:

Aikuiskoulutushenkilöstön liikkuvuusapurahat

Kiinnostus Grundtvig-oppimiskumppanuuksiin kasvoi

Mon, 21 Mar 2011 10:39:34 GMT

Kiinnostus Grundtvig-oppimiskumppanuuksiin kasvoi

Helmikuussa päättyneellä Grundtvig-oppimiskumppanuuksien hakukierroksella hakemuksia saatiin Suomesta yhteensä 79, mikä on 32 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Oppimiskumppanuushankkeen valtteja ovat sen keveä hallinnointi ja aihealueiden avoimuus. Kumppanuudet voivat itse valita teeman, jota työstetään yhdessä partnereiden kanssa.

Eniten hakemuksia tuli edellisten vuosien tapaan kansalaisopistoista, jotka jättivät yhteensä 13 hakemusta. Järjestöt ovat muutamassa vuodessa vakiinnuttaneet paikkansa aktiivisten Grundtvig-toimijoiden joukossa, ja järjestöt olivatkin 12:lla hakemuksella toiseksi suurin hakijaryhmä. Muita hakijaorganisaatioita olivat korkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset, kesäyliopistot, aikuislukiot, kansanopistot, museot ja vankilat. Suomalaisten hakijoiden kirjo kattaa lähes kaikki Grundtvig-ohjelman kohderyhmät.

Hakemusten arviointi on alkanut ja sen päätyttyä on selvillä tämänvuotisten hakemusten sisältö ja niiden taso. Noin 60-70 % hakemuksista kohdistuu niihin aikuisiin, jotka ovat jostakin syystä heikommassa asemassa koulutuksen suhteen: maahanmuuttajiin, vankeihin, vammaisiin ja syrjäseutujen asukkaisiin. Jonkin verran mukana on aikuiskoulutuksen kehittämiseen tähtääviä sekä uusia luovia menetelmiä kehittäviä hankkeita.

Hakukierroksen tulokset saadaan juhannukseen mennessä. Viime vuonna Suomessa hyväksyttiin 52 % hakemuksista. Tänä vuonna CIMOn Grundtvig-ohjelman budjetissa ei tapahdu suuria muutoksia, joten Grundtvig-oppimiskumppanuuksien hyväksymisprosentti tullee olemaan suunnilleen edellisen vuoden tasolla.

Aikuiskoulutusväki juhli Grundtvig-ohjelman 10-vuotista taivalta

Thu, 09 Dec 2010 12:37:00 GMT

Aikuiskoulutusväki juhli Grundtvig-ohjelman 10-vuotista taivalta

CIMOn järjestämä juhlaseminaari ”Grundtvigin kyydissä Eurooppaan” kokosi noin 100 aikuiskouluttajaa Helsinkiin 4.–5.11.2010 pohtimaan ohjelman merkitystä ja vaikutusta suomalaiseen aikuiskoulutukseen. Seminaarin yhteydessä palkittiin myös Grundtvig-ohjelmassa syntyneiden hyvien käytäntöjen parhaimmistoa.

Seminaarin kunniavieras, Euroopan komission aikuiskoulutusyksikön apulaisjohtaja Alan Smith on väsymätön Grundtvigin puolestapuhuja. Seminaarin avanneeseen paneelikeskusteluun osallistuivat hänen lisäkseen opetusneuvos Reijo Aholainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, suunnittelijaopettaja Tuija Hyvönen Sastamalan Opistosta sekä vastaava asiantuntija Eija Wilén CIMOsta. Panelistit olivat yksimielisiä siitä, että Grundtvig on avannut aikuiskoulutuksessa uusia ovia sekä maantieteellisesti että kulttuurisesti.

Grundtvigin ajatuksista aineksia 2000-luvun aikuiskoulutukseen

Kansanopistomies Nikolai Frederik Severin Grundtvigin elämäntyötä valotti hänen maanmiehensä, historioitsija Jes Fabricius Møller Kööpenhaminan yliopistosta. Hänen mukaansa 1700-1800-luvuilla eläneen Grundtvigin ajatukset pappina ja kasvattajana tarjoavat vielä tänäkin päivänä arvopohjaa aikuiskoulutukselle. Tärkeitä ovat edelleen humanistiset arvot – välineelliset tavoitteet koulutuksessa johtavat väärään suuntaan.

Grundtvig-toimijoita palkittiin uusista toimintatavoista

Grundtvig-ohjelman 10-vuotisjuhlakilpailun palkinnot jaettiin seminaarin yhteydessä pidetyssä cocktailtilaisuudessa. Tärkein valintakriteeri oli se, että kansainvälinen toiminta – hanke tai yksittäisen henkilön liikkuvuusjakso – on johtanut konkreettiseen muutokseen tai uuteen toimintatapaan omassa organisaatiossa.

Hankesarjan parhaasta käytännöstä palkittiin Gun Monto, jonka Edupolissa luotsaama hanke käsitteli maahanmuuttajien koulutusta ja työllistymistä.Kunniakirjan saajat olivat Helena Hyvönen Sotkamon kansalaisopistosta ja Elena Levantovskaja Turun suomenkielisestä työväenopistosta.

Liikkuvuussarjan voitto meni Grundtvig-täydennyskoulutuskurssille osallistuneelle Tuija Vähävuorelle Wellamo-opistoon. Kunniakirjoin palkittiin Ilona Maaperä Kalliolan kansalaisopistosta ja Marjaana Mäkelä Haaga-Helia-ammattikorkeakoulusta. Kummankin sarjan voittaja sai 800 euron apurahan käytettäväksi omaan täydennyskoulutukseen toisessa Euroopan maassa.

Sivistys-verkkolehti sai erityisen kunniamaininnan Grundtvig-ohjelman aktiivisesta uutisoinnista ja ohjelman tunnettuuden lisäämisestä kentällä.

Toiveita uudelle ohjelmakaudelle

Toisena seminaaripäivänä keskityttiin tulevaan ohjelmakauteen ja aikuiskoulutuksen rooliin uudessa ohjelmassa. Osallistujat äänestivät yksimielisesti sen puolesta, että Grundtvig-ohjelmaa on edelleen kehitettävä vastaamaan aikuiskoulutuksen tarpeita. Osallistujat olisivat myös valmiita laajentamaan ohjelmaa uusiin maihin: puolet rajaisi laajentumisen tiettyihin maihin kun taas toinen puoli oli täyden avoimuuden kannalla. Alan Smith vei suomalaisen aikuiskoulutuskentän toiveet mukanaan Brysseliin.

Seminaarin lopuksi horisonttia laajennettiin Euroopan ulkopuolelle, kun aikuiskoulutuspäällikkö Hannu Nieminen koulutuskeskus Salpauksesta kuvaili globaalin kehityksen aikuiskoulutukselle tarjoamia mahdollisuuksia.

Seminaarin materiaalit