Korkeakoulutuksen uutisia

Korkeakoulutus vahvistaa kehitysmaiden kapasiteettia

Mon, 14 May 2012 12:55:25 GMT

^{Annika Sundbäck CIMOsta toivotti tervetulleeksi yhden}^{seminaarin pääpuhujista, ADEAn korkeakoulutyöryhmän koordinaattori Alice Lampteyn.}

Korkeakoulutus vahvistaa kehitysmaiden kapasiteettia

CIMOn seminaari The Role of Higher Education in Capacity Building in Developing Countries kokosi Finlandia-talolle liki 200 osallistujaa. Paikalla oli korkeakoulujen ja julkishallinnon ohella myös kehitysmaiden edustajia sekä ensimmäistä kertaa kansalaisjärjestöjä.

Kehityspoliittisen osaston päällikkö Jorma Julin ulkoasianministeriöstä esitteli korkeakoulutuksen näkökulmasta Suomen kehityspoliittista toimenpideohjelmaa, jonka valtioneuvosto vahvisti helmikuussa 2012. ”Korkeakoulutus on ohjelmassa aiempaa enemmän esillä”, Julin kertoi. ”Korkeakoulutus rakentaa tietoyhteiskuntaa myös kehitysmaissa ja sillä on merkittävä rooli muidenkin koulutusasteiden kapasiteetin kehittämisessä. Suomalaiskorkeakouluilla on lisäksi paljon tarvittavaa ympäristöosaamista.”

Kehityspoliittisen toimenpideohjelman läpileikkaavana periaatteena on, että toiminnan omistajuus on aina kumppanina olevassa kehitysmaassa. Omistajuuden nosti seminaarissa painokkaasti esille myös INHEAn (International Network for Higher Education in Africa) perustajajäsen Damtew Teferra.

Ulkoasiainministeriö tukee suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen koulutusyhteistyötä CIMOn ohjelmien North–South–South ja HEI ICI kautta. Ohjelmat rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyövaroista ja ne tähtäävät paikallisen kapasiteetin vahvistamiseen.

Myös YK:n Koulutus kaikille -prosessin (Education for All) asialistalla korkeakoulutus on nostettu tärkeämmälle sijalle. Tähän liittyen IAU (International Association of Universities) on rakentanut Afrikkaan laajan korkeakoulusektorin asiantuntijaryhmän.

”Rauhaa ja vaurautta Afrikkaan korkeakoulutuksen avulla”

”Afrikan korkeakoulusektori on murroksen edessä: yhteiskunnat kehittyvät ja korkeakoulujen kansainvälinen toiminta lisääntyy”, ANIEn (African Network for Internationalization of Education) edustaja James Otieno Jowi kertoi.

Afrikkalaisen korkeakoulutuksen nykytilasta kertoi Afrikan koulutussektorin kehittämisjärjestö ADEAn korkeakoulutyöryhmän koordinaattori Alice Sena Lamptey. ADEA (Association for Development of Education in Africa) toimii keskustelufoorumina, tiedon tuottajana ja välittäjänä ja edistää hyvien käytäntöjen jakamista Afrikan maiden kesken. CIMO koordinoi Suomen osallistumista ADEAn työryhmiin UM:n kehitystyhteistyövaroista.

”1950–1960-luvuilla Afrikan korkeakouluilla oli tasoa ja mainetta, mutta 1980-luvun talouskriisi kurjisti myös yliopistoja”, Lamptey kertoi. ”2000-luvulla tilanne on alkanut parantua: 2006 Afrikan unioni julkisti mantereen laajuisen korkeakoulutuksen politiikkaohjelman ja 2009 UNESCO järjesti maailmankonferenssin Afrikan korkeakoulutuksesta. Korkeakoulutuksen avulla Afrikka haluaa rakentaa rauhaa ja vaurautta.”

Afrikan korkeakoulusektori koostuu pääosin yliopistoista, joita valtiot rahoittavat. Yksityisten toimijoiden määrä kasvaa kuitenkin nopeasti, samoin erilaisten ulkomaisten korkeakoulujen tarjoamat koulutuspalvelut. Siirtomaa-ajan perintönä Afrikassa on useita eriäviä korkeakoulutuksen traditioita: brittiläinen, ranskalainen, portugalilainen ja arabialais-eurooppalainen.

”Huolenaiheita ovat opetussuunnitelmien työelämärelevanssi ja mm. naisten suhteellisen vähäinen osuus opiskelijakunnassa. Myös kumppanuuksia yksityissektorin kanssa tarvittaisiin huomattavasti enemmän”, Lamptey tiivisti. ”Myönteistä puolestaan on, että tieto nähdään luonnonresurssien sijaan nyt avainroolissa koko Afrikan mantereen kehittämisessä.”

^{Korkeakoulutuksen toimialajohtaja Juha Ketolainen lausui seminaarin avaussanat.}

”Lisää kansallista ja pohjoismaista yhteistyötä”

Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara opetus- ja kulttuuriministeriöstä nosti seminaarissa esille ministeriön terveisinä yhteistyön merkityksen. Seminaarin työpajoista tuli myös vahva viesti, että tarvitaan lisää kansallista yhteistyötä eri toimijoiden ja sektoreiden välillä, hyvien käytänteiden jakamista, verkostoitumista ja keskustelufoorumeja. Noradin (The Norwegian Agency for Development Cooperation) asiantuntija Tove Kvil puhui pohjoismaisen yhteistyön puolesta.

Yleisökommenttina nousivat esille käytännön esimerkkinä hyvästä yhteistyöstä yhteistutkinto-ohjelmat. Yhteistyötä edistää myös 10 suomalaisyliopiston verkosto UniPID (The Finnish University Partnership for International Development).

Seminaarista odotetaan alkua monenlaiselle yhteistyölle. Tulevaisuudessa toimintaan toivottaisiin enemmän mukaan myös yksityissektoria ja kansalaisjärjestöjä.

Katso myös

North–South–South-ohjelma

HEI ICI -ohjelma

Afrikan koulutuksen kehittämisjärjestö ADEA

Suomen kehityspoliittinen ohjelma ulkoasiainministeriön verkkopalvelussa

Unipidin verkkosivut

(14.5.2012 / Teksti VZ, kuvat PH)

Kehitysmaiden ja Suomen korkeakoulujen yhteistyöhön 1,75 miljoonaa euroa

Wed, 18 Apr 2012 10:24:57 GMT

Kehitysmaiden ja Suomen korkeakoulujen yhteistyöhön 1,75 miljoonaa euroa

Liikkuvuutta ja yhteistyötä Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen välillä edistävästä North–South–South-ohjelmasta on myönnetty tukea yhteensä 16 uudelle verkostolle lukuvuosille 2012–2014 ja lisätukea lukuvuosina 2011-2013 käynnissä oleville yhteistyöverkostoille.

Valinnoissa painotettiin hankkeiden kehityspoliittista vaikuttavuutta: niiden tarkoituksena on mm. vahvistaa pysyvästi kehitysmaiden korkeakoulujen omaa kapasiteettia. Ohjelma rahoitetaan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista.

Tukea verkostojen toimintaan

Rahoitusta myönnettiin yhteensä 1 745 949 €, josta 1 318 185 € uusille hankkeille lukuvuosille 2012-2014 ja 427 764 € lisäapurahoina opiskelija- ja opettajaliikkuvuuteen jo käynnissä oleville verkostoille lukuvuodelle 2012-2013. Nyt myönnetyillä tuilla tulee liikkumaan arviolta 165 opettajaa ja 240 opiskelijaa.

Uusia aloitteita ja verkostoja

Tukea myönnettiin 13 yliopistojen sekä 3 ammattikorkeakoulujen koordinoimalle verkostolle, joista 10 oli aivan uusia. Hakemuksia saapui yhteensä 26 kpl.

North-South-South-ohjelmasta tuetaan opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta, verkostoitumista tukevia toimia sekä intensiivikursseja. Intensiivikurssit kestävät 1–10 viikkoa ja ne järjestetään aina kehitysmaiden korkeakouluissa. Nyt tukea myönnettiin 14 intensiivikurssille, jotka käsittelevät mm. ICT-alaan, logistiikkaan ja matkailuun liittyviä aiheita eri näkökulmista.

Maa- ja alajakauma

Nyt myönnetty tuki uusille verkostoille kattaa opintoaloja teknologiasta taiteisiin, ja ensimmäistä kertaa ohjelmasta rahoitetaan eläinlääketieteen verkostoa. Haku kattoi nyt toista kertaa kaikki kehitysmaat, jotka ovat kelpoisia vastaanottamaan julkisia kehitysyhteistyövaroja, eli nk. ODA-maat.

Uusilla verkostoilla on lukuvuosina 2012-2014 etelän kumppanikorkeakouluja mukana 37 yhteensä 18 eri maasta. Suosituimpia yhteistyömaita ohjelmassa ovat aiempien vuosien tavoin Etelä-Afrikka, Kenia ja Tansania (mukana 5 verkostossa) ja Namibia (mukana 4 verkostossa). Uusista maista rahoitusta myönnettiin yhdelle verkostolle Laajemman Euroopan aloitteen maista, minkä myötä Georgia ja Valko-Venäjä ovat mukana verkostoyhteistyössä.

Ohjelman arviointi vuonna 2012

North-South-South-ohjelmasta rahoitetaan tällä hetkellä yhteensä 45 verkostoa, joista 65 % on Afrikan, 19 % Euroopan, 13 % Aasian ja 3 % Etelä-Amerikan maiden kanssa tehtävää verkostoyhteistyötä.

North-South-South-ohjelma arvioidaan myöhemmin tänä vuonna ja ohjelman jatkosta ja mahdollisista seuraavista hakukierroksista päätetään arvioinnin jälkeen. Näistä tiedotetaan CIMOn verkkosivuilla.

Lisätietoa North-South-South-ohjelmasta ja hakukierroksesta: http://www.cimo.fi/ohjelmat/north-south-south

Pitkää ikää, Erasmus!

Mon, 02 Apr 2012 08:05:27 GMT

_{Erasmuksen 25-vuotisjuhlaseminaari kokosi korkeakouluväkeä CIMOon. Edessä juhlavuoden suomalaiset lähettiläät Elina Ylipelkonen ja Paula Pietilä.}

Pitkää ikää, Erasmus!

”Tulevat sukupolvet tarvitsevat entistä enemmän myös kansainvälistä osaamista ja kulttuurien välistä vuorovaikutustaitoa”, tiivisti opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä Erasmuksen 25-vuotisjuhlaseminaarissa korkeakouluväestä koostuvalle yleisölle.

Vuonna 1987 perustettu Euroopan unionin Erasmus-ohjelma on ollut menestys: koko Euroopassa Erasmus-vaihtoon on osallistunut yhteensä 2,5 miljoonaa opiskelijaa. Erasmus on sekä rahoituksen että vaihtoon osallistuvien henkilöiden määrällä mitattuna maailman suurin korkeakoulutuksen vaihto-ohjelma. Suomi on osallistunut Erasmukseen vuodesta 1992.

Kuluneiden 20 vuoden aikana yli 55 000 suomalaista korkeakouluopiskelijaa on lähtenyt vaihtoon muualle Eurooppaan. Tunnetuin osallistuja ja Erasmuksen puolestapuhuja Suomessa on luultavasti pääministeri Jyrki Katainen, joka opiskeli Erasmus-vaihdossa Iso-Britanniassa 1990-luvulla. Joukosta vajaat 4000 on osallistunut Erasmus-työharjoitteluun, joka tuli mahdolliseksi 2007. Erasmus kattaa kaikesta suomalaisten korkeakoulujen lähtevästä opiskelijavaihdosta noin puolet.

_{Elena Gorschkow-Salonrannan vetämässä paneelissa Erasmuksen olemuksesta keskustelivat Pasi Sahlberg, Henna Juusola, Fatbardhe Hetemaj, Arja Hannukainen ja Outi Snellman.}

Vain eliitin juttu?

Erasmuksen juhlavuoden teemana ovat tasavertaiset mahdollisuudet kansainvälistyä, mikä oli myös seminaarin paneelikeskustelun aiheena. Kaksi kolmesta vaihtoon lähtijästä on naisia, Itä-Suomesta lähdetään vaihtoon vähiten ja myös vanhempien koulutustaso ja varallisuus vaikuttavat vaihtoinnokkuuteen. Toisaalta erityisryhmien kynnystä osallistua madalletaan esteettömyystuella – esimerkiksi liikuntarajoitteinen opiskelija voi saada tukea vaikka esteettömään asumiseen.

Paneelin puheenjohtaja Elena Gorschkow-Salonranta haastoi osallistujat pohtimaan, onko Erasmus vain eliitin juttu. ”En usko, että näin on. Lähdin itse Erasmus-vaihtoon, vaikka kotoa ei pystytty tukemaan taloudellisesti. Kannustus riitti”, perusteli CIMOn neuvottelukunnan jäsen Fatbardhe Hetemaj. Hän kuitenkin korosti, että maahanmuuttajien päätymistä korkeakouluopiskelijoiksi pitää edistää. Metropolia Ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden päällikkö Arja Hannukainen painotti korkeakoulujen roolia: ”Opiskelijoita pitää kannustaa tasapuolisesti ja kertoa vaihdon hyödyistä, kuten kielitaidosta ja henkilökohtaisesta kasvusta, joka jatkuu vielä vaihdon jälkeisinäkin oivalluksina.”

Lapin yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Outi Snellman kyseenalaisti alueittaista tilastointia: ”Kun aikoinaan tulin Kemijärveltä Helsinkiin opiskelemaan ja vuonna 1984 lähdin vaihtoon, minut varmaan olisi tilastoitu etelästä lähteväksi, mutta minähän olin ulkomailla jo Helsingissä!” Kansainvälisten asioiden koordinaattori Henna Juusola Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta korosti tasa-arvon toteuttajina erilaisia tapoja kansainvälistyä: ”Kotikansainvälistyminen, ryhmäliikkuvuus ja intensiivikurssit ovat tärkeitä.”

CIMOn johtaja Pasi Sahlberg nosti esille, että tutkimusten mukaan korkeakouluissa opiskelevat ovat eliittiä, mutta: ”EU rahoittaa myös muiden koulutusasteiden ja nuorison kansainvälistymistä. CIMO kuitenkin kantaa huolta kansainvälistymisen polarisaatiosta, aiheesta on tekeillä selvitys.”

Suomi on suosittu vaihtokohde

Erasmus-ohjelman kautta Suomeen on saapunut yli 70 000 opiskelijaa opiskelemaan tai harjoittelemaan. Suomi on suosittu vaihtokohde: saapuvia opiskelijoita on vuosituhannen vaihteesta lähtien ollut vuosittain enemmän kuin Suomesta lähteviä. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa opiskelijavaihdossa Erasmuksen osuus tulijoista on noin 75 %.

Erasmus on EU:n tukemista toiminnoista koskettanut laajimmin tavallisia kansalaisia antamalla korkeakoulujen opiskelijoille, mutta myös opettajille ja muulle henkilökunnalle mahdollisuuden asua ja työskennellä toisessa Euroopan maassa.

Katso myös

Erasmus-ohjelma

Juhlavuoden lähettilään haastattelu: Suomen Erasmus-henkilökuntalähettiläs haluaa parantaa saavutettavuutta

Juhlavuoden lähettilään haastattelu: Suomen Erasmus-opiskelijalähettiläs sai vaihdosta eväitä uudelle uralle

(2.4.2012 / Teksti VZ & AS, kuvat TL)

CIMO laajensi esteettömyystukea korkeakouluohjelmissa

Fri, 30 Mar 2012 09:29:36 GMT

CIMO laajensi esteettömyystukea korkeakouluohjelmissa

CIMO tahtoo strategiansa mukaisesti tukea tasa-arvoista osallistumista ohjelmiinsa. Esteettömyystuki on tarkoitettu ohjelmiin osallistuville henkilölle, joilla on erityistarpeita ja jotka tarvitsevat lisätukea vaihtonsa toteuttamiseksi.

CIMO on laajentanut esteettömyystukea korkeakouluille suunnatuissa ohjelmissa. Nyt mukana ovat North-South-South, FIRST ja north2north, joissa tukea on voinut hakea lukuvuodesta 2011-2012 alkaen. Jo aiemmin CIMOn hallinnoimista korkeakouluohjelmista esteettömyystuki on ollut käytössä Nordplus- ja Erasmus-ohjelmissa.

Esteettömyystukea voidaan myöntää kaikkiin ohjelmien toimintoihin eli opiskelija- ja opettajavaihtoihin, intensiivikursseille ja verkostotapaamisiin. Tukea haetaan jatkuvalla hakuajalla erillisellä hakulomakkeella. Hakemukset käsitellään tapauskohtaisesti.

Lisäksi CIMO tarjoaa korkeakoulujen käyttöön Esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa (ESOK)-verkoston kanssa työstetyn esteettömyyden ja kansainvälisen opiskelijavaihdon tarkistuslistan, joka on suunnattu sekä vaihtoon lähtevälle opiskelijalle, että lähettävälle ja vastaanottavalle korkeakoulullekin. Tarkistuslistaa voi käyttää pohjana korkeakoulujen omille ohjeistuksille.
Lisätietoa saat ohjelmista vastaavilta henkilöiltä.

Esteettömyys ja kansainvälinen opiskelijavaihto - Tarkistuslista vaihtoon lähteville opiskelijoille ja korkeakouluille (doc)

Vaihdosta duuniin Pietarissa

Fri, 30 Mar 2012 06:56:39 GMT

Vaihdosta duuniin Pietarissa

Mitä Venäjällä vaaditaan ja millainen onkaan Suomen tuleva Venäjä-asiantuntijasukupolvi? 100 suomalaista opiskelijaa kohtasi 30 suomalaista yritystä Pietarissa. ”Vuosi Venäjällä vastaa seitsemää vuotta Euroopassa”, tiivistivät konkarit.

Suomen Venäjä-klubi ry, Suomen Pietarin pääkonsulaatti ja CIMO järjestivät Vaihdosta duuniin -tapahtuman Suomen Pietarin pääkonsulaatissa maaliskuussa.Päivän tilaisuus oli suunnattu suomalaisille vaihto-opiskelijoille ja Pietarissa työharjoittelussa oleville opiskelijoille, joilla on kiinnostusta Venäjään –kesätöihin, harjoitteluun tai valmistumisen jälkeiselle työuralle.

Tilaisuudessa järjestettiin paneelikeskustelu, jossa nuoremman polven Venäjä-konkarit Mika Kokkonen (Awara Group), Anne Rossinen (Agora), TimoSivonen (Stockmann), Veli-Pekka Tirkkonen (Swedbank) ja Joonas Turkama (Core Finland) kertoivat kokemuksistaan. Tilaisuuden moderaattoreina toimivat Jyrki Terva Suomen Pietarin Pääkonsulaatista ja Suomen Venäjä-Klubin puheenjohtaja Petri Vuorio. CIMOsta tilaisuutta järjestämässä olivat korkeakoulutuksen Asta Hämäläinen, Jaana Mutanen ja Sini Piippo.

Miten työllistyä Venäjälle?

Jo opiskellessa hankitulla Venäjä-osaamisella ja kulttuurintuntemuksella todettiin olevan merkitystä, sillä Venäjällä työelämä poikkeaa monella tavalla Suomesta. Kuulijajajoukko sai mm. seuraavia eväitä:

työllistyäkseen suomalaisyrityksiin Venäjällä ammatillinen osaaminen on etusijalla, mutta kielitaidollakin on merkitystä
suoraan koulunpenkiltä on hankalaa työllistyä
Venäjällä erityistä merkitystä on omalla osaamisella ja suhdeverkostoilla
Venäjällä työelämää leimaavat autoritaarisuus ja byrokratia
suhtautuminen aikatauluihin poikkeaa Suomesta: jos haluaa olla valmiina ajoissa, deadline on asetettava viikko todellista aiemmaksi
suomalaisia pidetään jopa hyväuskoisina
työskentely Venäjällä vaatii keskimääräistä enemmän luonteenlujuutta ja kykyä ratkaista ongelmia, myös konflikteihin kannattaa varautua.

Tapahtumassa oli myös työ-, harjoittelu- ja gradupaikkaesittelyjä sekä vapaamuotoista verkostoitumista. Vaihdosta duuniin on poikinut jo työpaikkaneuvotteluja, ja tapahtumalle suunnitellaan jatkoa tulevaisuudessakin.

Kuva ja teksti: Jaana Mutanen

Erasmus-intensiivikursseja haettiin ennätysmäärä

Fri, 23 Mar 2012 12:47:50 GMT

Erasmus-intensiivikursseja haettiin ennätysmäärä

Maaliskuun alkupuolella päättyneellä hakukierroksella jätettiin yhteensä 41 Erasmus-intensiivikurssihakemusta, mikä on peräti 12 hakemusta enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös yliopistoista lähetettyjen hakemusten määrä kasvoi, vaikka valtaosa hakemuksista tuli edelleen ammattikorkeakouluista.

Hakemuksista 14 on jatkohakemuksia jo aiemmin tuetuille intensiivikursseille ja uusia hakemuksia jätettiin 27 kappaletta. Hakemuksista 32 tuli ammattikorkeakouluista ja 9 yliopistoista.

Yhteensä hakemuksia tuli 23 eri korkeakoulusta. Kahdeksasta korkeakoulusta tuli kaksi tai useampi hakemus ja yhdestä korkeakoulusta jätettiin peräti 7 hakemusta.

Yleisimmät alat ovat edellisten vuosien tapaan sosiaali- ja terveysala, tietotekniikka ja liiketalous, mutta monissa hankkeissa painottuu myös monialainen näkökulma.

Tukea haettiin yhteensä 1 673 445 euroa, mikä on yli 200 000 euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Tukea voidaan myöntää reilu miljoona euroa.

Lopulliset päätökset tuettavista hankkeista julkaistaan touko-kesäkuussa 2012.

(Julkaistu 23.3.2012 / UT)

Erasmus-vaihdot edelleen kasvussa

Fri, 16 Mar 2012 12:47:29 GMT

Erasmus-vaihdot edelleen kasvussa

Erasmus-ohjelman kautta vaihtoon lähteneiden määrät ovat kasvaneet lukuvuonna 2010−2011 kaikissa ryhmissä. Kaiken kaikkiaan lähes 7000 henkilöä lähti Erasmuksen kautta ulkomaille.

Erasmus-opiskelijavaihtoon osallistui yhteensä 3927 ja Erasmus-harjoitteluun 1154 opiskelijaa. Opiskelijavaihdoissa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ero on tasoittunut: 56 % opiskelijavaihdoista toteutui yliopistoissa ja 44 % ammattikorkeakouluissa. Harjoittelijavaihtoon lähteneistä enemmistö (71 %) oli edelleen ammattikorkeakouluista.

Saksa, Espanja ja Iso-Britannia olivat kolme suosituinta Erasmus-opiskelijavaihdon kohdemaata. Erasmus-harjoittelun suosituin kohdemaa oli Espanja, jonka jälkeen tulivat Saksa ja Iso-Britannia.

Henkilökuntavaihdoissa eniten kasvua

Erasmus-opettajavaihtoon lähti yhteensä 1112 opettajaa ja henkilökuntavaihtoon 782 opettajaa tai korkeakoulun muun henkilökunnan jäsentä. Henkilökuntavaihdot kasvoivat edellisestä lukuvuodesta peräti 19 %.

Opettajavaihtoon lähteneistä 63 % ja henkilökuntavaihtoon lähteneistä peräti 83 % oli ammattikorkeakouluista. Opettajavaihdon suosituimmat kohdemaat olivat Saksa, Espanja ja Iso-Britannia. Henkilökuntavaihdoissa Alankomaat syrjäytti Espanjan kolmen suosituimman maan joukossa.

Erasmus-intensiivikursseista valtaosa ammattikorkeakouluissa

Lukuvuonna 2010−2011 suomalaiset korkeakoulut koordinoivat 20 Erasmus-intensiivikurssia. Näistä 18 oli ammattikorkeakoulujen ja 2 yliopistojen koordinoimia. Tämä näkyy myös opintojen tasossa: opiskelijoista valtaosa (69 %) suoritti alempaa korkeakoulututkintoa.

Kursseilla opiskeli yhteensä 742 opiskelijaa ja opetusta tarjosi 252 opettajaa. Opiskelijamäärä laski hieman, mikä selittyy pienemmällä kurssimäärällä verrattuna edelliseen vuoteen. Sen sijaan opettajamäärä kasvoi neljällä opettajalla. Opiskelija-opettajasuhde oli noin kolme opiskelijaa per opettaja.

Opiskelijoista viidesosa oli kirjoilla suomalaisessa korkeakoulussa ja opettajista neljäsosa tuli suomalaisista korkeakouluista. Suomalaisten osuus koko osallistujamäärästä laski hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Kursseille osallistui suomalaisten jälkeen eniten saksalaisia, hollantilaisia ja espanjalaisia opiskelijoita. Opettajissa toiseksi eniten oli brittejä.

Erasmus-vaihto Suomesta ulkomaille	2009-2010	2010-2011	Muutos
Opiskelijavaihto	3529	3927	+398 (12 %)
Harjoittelijavaihto	1020	1154	+134 (13 %)
Opettajavaihto	1039	1112	+73 (7 %)
Henkilökuntavaihto	656	782	+126 (+19)

Aikaisempien vuosien tilastot on koottu julkaisuun Erasmus Suomessa. Tilastoja suomalaisten korkeakoulujen osallistumisesta Erasmus-ohjelmaan vuosina 2007-2010

Lue lisää Erasmus-ohjelmasta

(Julkaistu 16.3.2012 / UT)

Norja panostaa yhteistutkintoihin

Mon, 13 Feb 2012 11:42:44 GMT

Norja panostaa yhteistutkintoihin

Norja investoi yhteensä 9 miljoonaa Norjan kruunua (noin 1,2 miljoonaa euroa) yhteistutkintojen kehittämiseen maisteri- ja tohtoritasolla. Yhteistutkinnot nähdään keskeisenä keinona kansainvälistää maan korkeakoulutusta.

Uusi tukimuoto on tarkoitettu norjalaisille korkeakouluille, joilla on jo kansainvälisiä yhteistyöpartnereita.

Suomalaiskorkeakoulut voivat olla mukana kumppanina

Vaikka suomalaiset korkeakoulut eivät voi hakea tukea, niiden on mahdollista olla mukana tutkinto-ohjelmien kehittämisessä kumppanina. Kannattaa siis muistuttaa norjalaista partnerikorkeakoulua tästä mahdollisuudesta.

Aikaisempi yhteistyö korkeakoulujen välillä on tärkeää. Tuki on tarkoitettu kehittämiseen: korkeakoulujen tulee itse rahoittaa ohjelman toteuttaminen tai hakea muuta ulkopuolista rahoitusta.

Norjalaiset anovat tuen SIUsta

CIMOn norjalainen sisarorganisaatio SIU toimii hallinnoijana. Norjalaiskorkeakoulujen tulee jättää hakemuksensa viimeistään huhtikuun puolivälissä. Tukea voidaan myöntää enintään 250 000 Norjan kruunua (noin 33 000 euroa) enintään kahdelle vuodelle. Yhteistyön tulee tapahtua vähintään kahden korkeakoulun välillä.

Lisätietoja yhteistutkintojen kehittämisen tuesta SIUn sivuilla (englanniksi)

(KL & VZ)

Harjoittelu Euroopan ulkopuolella kiinnosti jälleen

Thu, 09 Feb 2012 15:24:28 GMT

^{Tammikuun lopussa pidetty infotilaisuus houkutteli CIMOon noin 50 ulkomailla harjoittelusta kiinnostunutta. Kuva: Tiina Lehmusvaara}

Harjoittelu Euroopan ulkopuolella kiinnosti jälleen

CIMOn harjoitteluohjelmien ensimmäinen hakuaika tälle vuodelle päättyi helmikuun alussa. Haettavana oli eri alojen paikkoja korkeakouluopiskelijoille ja valmistuneille. Arviolta kolmannes tähän hakuun osallistuneista pääsee opintojaan tukevaan harjoitteluun Argentiinaan, Chileen, Peruun, Intiaan, Kiinaan tai Venäjälle.

Vastaava asiantuntija Jaana Mutanen CIMOn harjoittelun ja jatko-opiskelun yksiköstä kertoo hakukierroksen kiinnostaneen suomalaisopiskelijoita entiseen tapaan: määräpäivään mennessä saatiin 239 hakemusta, joista noin kolmannes lähtee CIMOssa tehtävän esivalinnan jälkeen eteenpäin eri maissa toimiville yhteistyökumppaneille. Nämä etsivät jatkoon valituille sopivia harjoittelupaikkoja, mutta lopullisen päätöksen tarjolla olevaan tehtävään valittavasta harjoittelijasta tekee työnantaja.

Tieto esivalinnan tuloksista tulee kaikille hakeneille 19.3. mennessä, mutta lopullista vahvistusta harjoittelupaikasta joutuu vielä odottelemaan. Varmuus edessä olevasta lähdöstä toiselle puolelle maailmaa saattaa joskus tulla vasta melko lähellä harjoittelujakson alkua. Mutanen kehottaa malttiin: – CIMOsta ollaan yhteydessä heti, kun paikka on vahvistunut. Samalla paikan saaneelle lähetetään ohjeet jatkoa varten.

Harjoittelupaikat on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille päätoimisille korkeakouluopiskelijoille tai vastavalmistuneille, joiden valmistumisesta ei harjoittelun alkaessa ole enempää kuin vuosi. Hakijalta edellytetään harjoittelu- tai työkokemusta ja riittävää kielitaitoa harjoittelumaassa selviämiseksi. Valinnassa auttaa, jos hakija on ollut aikaisemmin kohdemaassa tai samalla kielialueella esimerkiksi opiskelijavaihdossa. Opintojen ja hakijan taustan tulee myös soveltua juuri tarjolla olevaan tehtävään.

Harjoittelu rahoitetaan CIMOn apurahalla, joka on suhteutettu kunkin maan elinkustannuksiin. Osassa paikoista työnantaja on mukana rahoituksessa.

CIMOn harjoitteluohjelmiin haetaan 4 kertaa vuodessa. Parhaillaan ovat haettavina tekniikan alan IAESTE-ohjelman harjoittelupaikat, joiden hakuaika päättyy 17.2. Tässä haussa on tarjolla paikkoja myös saksan kielen opiskelijoille Saksan IAESTE-toimistojen paikalliskomiteoihin. Organisaatio-ohjelmaan, jossa voi harjoitella maailmalla toimivissa suomalaisorganisaatioissa, Suomen kielen ja kulttuurin opetuspisteissä, ulkosuomalaistoiminnassa ja YK:ssa, haetaan maaliskuussa ja syksyllä.

Katso myös

Kansainvälinen harjoittelu opiskelijoille ja vastavalmistuneille

(9.2.2012/TL)

Pohjoismaiseen virkamiesvaihtoon löytyi kiinnostusta vuoden tauon jälkeen

Wed, 08 Feb 2012 12:04:11 GMT

Pohjoismaiseen virkamiesvaihtoon löytyi kiinnostusta vuoden tauon jälkeen

Pohjoismaisia virkamiesvaihdon stipendejä oli mahdollista jälleen hakea vuonna 2011. Ilahduttavaa oli se, että vuoden tauon jälkeen kiinnostuneita hakijoita oli paljon. Stipendejä myönnettiin yhteensä 8 hakijalle.

Pohjoismainen virkamiesvaihto-ohjelma tarjoaa valtionhallinnossa työskenteleville mahdollisuuden lisätä omaa osaamistaan, kielitaitoaan ja oppia hyviä hallintokäytäntöjä työskentelemällä ulkomaisessa organisaatiossa 1–12 kuukauden ajan. Nykyisin suomalaiset voivat lähteä Ruotsin, Tanskan, Norjan, Islannin, Grönlannin ja Färsaarten lisäksi myös Ahvenanmaalle vaihtoon.

Vaihtopaikka on hankittava itse omien tai työnantajan kontaktien kautta. Vaihtoon lähtijä tarvitsee työnantajan puollon eli käytännössä palkallisen virkavapaan vaihdon ajaksi. Vaihto kestää 1–12 kuukautta. Hakuaika on jatkuva.

Verovapaan stipendin määrä nousi

Vuonna 2011 verovapaan stipendin määrää nostettiin, jotta se vastaisi paremmin kaikissa Pohjoismaissa tapahtunutta elinkustannusten nousua. Stipendi on tällä hetkellä 11 000 Tanskan kruunua (noin 1 500 euroa) kuukaudessa, jonka lisäksi hakijat ovat palkallisella virkavapaalla omasta työstään. Myös matkakustannukset vaihtopaikkakunnalle ja takaisin korvataan.

Osallistujat kertovat kokemuksistaan videolla

CIMO teki 2011 yhteistyössä Ruotsin ja Ahvenanmaan kanssa pohjoismaista virkamiesvaihtoa markkinoivan videon, jossa osallistujat kertoivat vaihtokokemuksistaan.

Katso video

Lue lisää

Virkamiesvaihdosta

Pohjoismaiseen virkamiesvaihtoon hakemisesta

(RU&VZ)

CIMOn uudet harjoittelupaikat kehitysyhteistyötä tekevissä organisaatioissa ulkomailla

Tue, 31 Jan 2012 08:11:37 GMT

CIMOn uudet harjoittelupaikat kehitysyhteistyötä tekevissä organisaatioissa ulkomailla

CIMO uudistaa harjoittelupaikkatarjontaansa vuoden 2012 alusta lukien. Uudet harjoittelupaikat kehitysyhteistyötä tekevissä organisaatioissa tulevat hakuun kaksi kertaa vuodessa Organisaatio-ohjelmien haun yhteydessä.

CIMO rahoittaa aluksi korkeintaan 8 paikkaa. Paikoista 4 tulee hakuun keväällä ja 4 syksyllä 2012.

Yhteistyö UNDP:n kanssa alkaa

Syksyllä 2009 CIMO ja YK:n kehitysohjelma UNDP (United Nations Development Programme) aloittivat kokeilun harjoitteluyhteistyössä sopimalla 3 harjoittelupaikasta vuodelle 2010. UNDP toimitti CIMOlle paikkakuvaukset, joissa harjoittelumaat, opiskelijoiden opintoala ja työtehtävät oli etukäteen määritelty CIMOn esittämien toiveiden mukaan.

Yhteistyö UNDP:n kanssa on toiminut hyvin. Suomalaiset nuoret harjoittelijat ovat saaneet hyvää palautetta työstään ja ovat itse olleet tyytyväisiä harjoitteluunsa. Tämä on kannustanut jatkamaan yhteistyötä UNDP:n kanssa ja harkitsemaan harjoitteluyhteistyön laajentamista myös muihin organisaatioihin.

Apurahan maksaminen itse hankittuihin harjoittelupaikkoihin päättyy

UNDP:n harjoittelupaikat rahoitettiin ohjaamalla niihin osa apurahoista, jotka oli suunnattu opiskelijoiden itse hankkimiin harjoittelupaikkoihin YK:n ja EU:n alaisissa organisaatioissa.
Viimeiset apurahat itse hankittuihin harjoittelupaikkoihin maksettiin vuonna 2011. Jatkossa apurahat kohdistetaan kokonaisuudessaan etukäteen määriteltyihin harjoittelupaikkoihin sellaisissa organisaatioissa, jotka toimivat kehitysyhteistyön parissa ulkomailla.

Globaali vastuu näkyy CIMOn ohjelmissa

Globaali vastuu on yksi CIMOn strategian painopisteistä, millä tuetaan yleisten kehitystavoitteiden saavuttamista. Ohjelmilla edistetään liikkuvuutta ja yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa.

Uudet harjoittelupaikat tukevat konkreettisesti CIMOn tavoitetta kansainvälisen osaamisen kehittämisestä. Harjoittelupaikkojen valinnassa otetaan huomioon CIMOn maantieteelliset painopistealueet.

Kansainvälistä kehitysyhteistyöosaamista tulevaisuuden tekijöille

Uusien harjoittelumahdollisuuksien tavoitteena on antaa arvokasta, kansainvälisessä työympäristössä hankittua kokemusta nuorille suomalaisille korkeakouluopiskelijoille, joiden tavoitteena on työskennellä kehitysyhteistyötehtävissä myös valmistumisensa jälkeen.

Harjoittelupaikkoja ei ole sidottu tiettyihin organisaatioihin tai maihin, jotta paikkoja voi jatkossa kohdentaa joustavasti Suomen kehitysyhteistyön kannalta tärkeille aloille ja painopistealueille.

Hakuaika maaliskuussa

Harjoittelupaikat tulevat hakuun CIMOn seuraavassa Organisaatio-ohjelmien haussa 5.3.–19.3.2012. Paikkatiedot julkaistaan haun alkaessa. Paikoista on alustavasti sovittu UNDP:n ja Afrikan kehityspankin kanssa.

Lue lisää kansainvälisestä harjoittelusta

Mitä virkamies hyötyy ulkomaanvaihdosta?

Thu, 22 Dec 2011 09:59:41 GMT

Mitä virkamies hyötyy ulkomaanvaihdosta?

Jos opiskelijavaihto jäi väliin tai mieli vetää uudelleen maailmalle, myös työssäkäyville on mahdollista hankkia ulkomaankokemusta. Esimerkiksi eurooppalaiset virkamiehet hakevat enenevässä määrin oppia toisten maiden hallinnosta. Unkarilainen Pál Hegedüs työskenteli virkamiesharjoittelijana Suomessa 4 kuukautta. Kysyimme Pálilta mitä hän sai vaihtojaksosta.

Suomen kieltäkin Unkarissa opiskellut Pál Hegedüs työskenteli CIMOssa korkeakouluohjelmien, harjoittelun ja apurahojen parissa. Harjoittelun mahdollisti Hungarian Public Administration Scholarship Programme, jonka rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Unkarin valtio.

Ensin harjoitellaan 6 kuukautta julkishallinnossa Unkarissa, seuraavat 4 kuukautta jossain EU-maassa. Tavoitteena on sekä parantaa unkarilaisen virkamieskunnan kielitaitoa, erityisesti englannin kielessä, että peilata hallintokäytäntöjä.

Mikä oli harjoittelun suurin anti?

– Nyt tuntuu, että kontaktit Suomeen, Suomen kielen taitoni huima parantuminen ja ylipäätään kokemus ulkomailla työskentelystä. Tulevaisuudessa työurani varrella huomaan varmasti muitakin hyötyjä.

Mitä suomalaisessa hallinnossa tehdään toisin?

– Suomessa hyödynnettään paljon enemmän tilastointeja, arviointeja ja monitorointeja kuin Unkarissa. Unkarissa CIMOn toimintakenttää hoitaa myös useampi pieni organisaatio, täällä kaikki on yhden katon alla.

Helmikuussa Pál aloittaa virkamiesuransa julkishallinnossa Unkarissa.

Miksi kannattaa lähteä maailmalle? Vai kannattaako?

– Hyvä kysymys (nauraa), mutta kyllä kannattaa. Kielitaidon ja kontaktien lisäksi näkee erilaisia työtapoja, sekä hyviä että huonoja, voi verrata ja oppia.

Suomalaiset virkamiehet voivat lähteä virkamiesvaihtoon CIMOn kautta.

Lue lisää:

[Teksti ja kuva: Virve Zenkner]

Nordplus hakukuulutus on ilmestynyt

Fri, 09 Dec 2011 09:39:37 GMT

Nordplus hakukuulutus on ilmestynyt

Pohjoismaiden ministerineuvosto on hyväksynyt uuden Nordplus-ohjelman vuosiksi 2012–2016. Ohjelma jatkuu lähes samanlaisena kuin aikaisemmin. Uutta on Baltian mukaan tulo kieliohjelmaan sekä ohjelman käyttäjäystävällisyyden lisääminen.

Uuden ohjelmakauden ensimmäinen haku lähestyy, nyt on julkaistu hakukuulutus ja käsikirja. Hakujärjestelmä avautuu näillä näkymin 9.1.2012.

Nordplus sisältää seuraavat alaohjelmat: Nordplus Junior, Nordplus Korkeakoulutus, Nordplus Horisontla sekä Nordoplus Pohjoismaiset kielet. Ohjelmista tuetaan esimerkiksi oppilas-, opiskelija- ja opettajavaihtoja sekä erilaista hanke- ja verkostoyhteistyötä.

Lisätietoja

Uudesta Nordplus-ohjelmakaudesta (norjaksi)
Uudesta Nordplus-ohjelmakaudesta (englanniksi)
Nordplusonline.org-sivustolla

Chilessä on kysyntää suomalaiselle koulutusosaamiselle

Wed, 07 Dec 2011 14:17:10 GMT

^{Chungara 4 500 m, Altiplano, Pohjois-Chile.}

Chilessä on kysyntää suomalaiselle koulutusosaamiselle

”Jotta chileläiset korkeakoulut saataisiin paremmin tietoisiksi suomalaisesta osaamisesta ja suomalaisten yliopistojen laajasta englanninkielisestä opintotarjonnasta, pitäisi Suomen ja Suomen yliopistojen olla enemmän esillä opiskelijoiden keskuudessa”, näin kertoi Becas Chile -organisaation edustaja tapaamisessa CIMOn ja Suomen suurlähetystön edustajille.

Loka–marraskuussa CIMOn ja Suomen Chilessä sijaitsevan suurlähetystön edustajat vierailivat Becas Chilen toimipaikassa Santiago de Chilessä. Isäntinä tapaamisen osallistui Becas Chilen edustajan lisäksi myös Suomen Akatemian chileläisen yhteistyökumppanin Conicytin edustaja. Becas Chile on Chilen valtion stipendijärjestelmä, jonka kautta lähes kaikki ulkomaille suuntautuva jatko-opiskelija- ja tutkimusvaihto rahoitetaan. Se vastaa myös yhdessä BMI:n kanssa Chilessä järjestettävästä koulutusalan Expo Estudiante -messuista. Kyseiset messut järjestetään seuraavan kerran toukokuussa 2012. Messupaikkakuntina toimivat pääkaupunki Santiago, Pohjois-Chilen keskus Antofagasta ja eteläinen Valdivia.

Yksi parhaimmista keinoista päästä chileläisten korkeakoulujen tietoisuuteen olisikin osallistua Expo Estudiante -messuille. Chilen koulutusalan viranomaiset painottivat kysynnän merkitystä eri koulutus- ja tutkimusohjelmien huomioonottamisessa yhteistyösopimuksia laadittaessa ja stipendejä annettaessa.

Chile ja chileläiset korkeakoulut ovat osoittaneet jo joitakin vuosia kasvavaa kiinnostusta yhteistyöhön Suomen ja suomalaisten korkeakoulujen kanssa. Becas Chilen kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta Suomen kannalta Chilen päässä eniten kiinnostusta olisi suomalaisen opettajankoulutus- ja opettajien pätevöintitarjontaan, teknisen alan jatko-opintoihin ja tutkimukseen sekä ammatilliseen koulutukseen. Becas Chilen mukaan Chile tulee investoimaan entistä enemmän myös mm. palvelualoihin, joiden puitteissa matkailu- ja ravintola-alan koulutuksen merkitys on entistä suurempi. Ja chileläisiin korkeakouluihin toivottaisiin lisää suomalaisia opiskelijoita.

Suomi ja suomalaiset eivät Chilessä toki ole tuiki tuntemattomia. Suomea eri puolella Chileä ovat tehneet tunnetuksi Chileen opintoihin liittyvään harjoitteluun jo kymmenen vuoden ajan lähteneet opiskelijat ja vastavalmistuneet. Chilessä ei liene aluetta tai alaa, jossa suomalaisia harjoittelijoita ei olisi nähty: pohjoisesta etelään, metsä- ja kaivosalalla, englannin kielen opettajina, viiniteollisuudessa, hammaslääketieteen alalla, alkuperäiskansoihin ja maahanmuuttajiin liittyvissä projekteissa, ja niin edelleen. Ja hyvin espanjaa osaaville suomalaisille CIMO-harjoittelijoille on jatkossa kaavailtu entistä suurempaa roolia Suomen tunnetuksi tekemisessä Chilessä, mm. tarjoamalla heille mahdollisuutta osallistua yhdessä Suomen suurlähetystön edustajan kanssa erilaisiin Suomea ja opiskelua Suomessa tunnetuksi tekeviin tilaisuuksiin ja tapahtumiin Chilessä.

(Kuva ja teksti: Jaana Mutanen)

Nordplus Korkeakoulutus -ohjelma tukee 189 verkostoa

Fri, 18 Nov 2011 09:57:51 GMT

Nordplus Korkeakoulutus -ohjelma tukee 189 verkostoa

214 verkostoa anoi tukea ohjelmasta yhteensä 11,5 miljoonan euron arvosta. Tukea myönnettiin 189 verkostolle yhteensä yli 4 miljoonaa euroa. Verkostot saivat tukea opiskelija- ja opettajaliikkuvuuteen, kehityshankkeisiin, intensiivikursseihin, yhteisiin opinto-ohjelmiin sekä verkostoaktiviteetteihin. Terveydenhuollon ja opettajakoulutuksen alojen verkostot olivat edelleen aktiivisimpien joukossa.

Kilpailu tukivaroista on viime aikoina ollut kovaa. Tänä vuonna mahdollisuudet tuen saamiseen parantuivat hiukan, kun budjetti riitti tukemaan 38 % haetusta yhteissummasta – verrattuna 35 %:in viime vuonna ja 26:een %:in vuonna 2009.

Hakemusten määrä on laskenut viime vuosina mutta osallistujien määrä kasvanut hiukan. Yhteensä 1791 tiedekuntaa, laitosta tai korkeakoulua osallistui verkostoihin vuonna 2010 verrattuna 1630 laitokseen vuonna 2003, jolloin osallistujamäärää viimeksi tilastointiin. Tämä osoittaa ohjelman olevan vakiintunut. Yksi selitys tähän voi myös olla se, että ohjelma on priorisoinut vanhojen verkostojen laajentumisen tukemista uusien verkostojen perustamisen sijaan.

Budjetti jaettiin ohjelmakomitean päätöksen mukaisesti niin, että 70 % myönnettiin opiskelija- ja opettajaliikkuvuuteen ja loput muihin kehityshankkeisiin, intensiivikursseihin, yhteisiin opinto-ohjelmiin ja verkostoille. Tämä vastaa myös osuuksia haetuissa tukisummissa. Yhteensä 93 verkostoa haki tukea intensiivikursseihin ja niistä 39:lle myönnettiin tukea. Jokaista intensiivikurssia tuettiin näin ollen keskimäärin 15 300 eurolla. 24 hakeneesta verkostosta kuudelle myönnettiin tukea yhteisiin opinto-ohjelmiin. 19 verkostoa sai kehityshanketukea ja 18 verkostoaktiviteettiapurahaa.

Terveydenhuoltoalan verkostot olivat aiempien vuosien tapaan aktiivisimpia hakeneiden ja tukea saaneiden verkostojen määrässä mitattuna. Opettajankoulutus oli puolestaan suurin koulutusala mitattuna yhteenlasketussa myönnetyssä tuessa. Taide- ja design-alan verkostoja oli vähän, mutta ne olivat laajoja ja saivat suurimman keskimääräisen tuen verkostoa kohti, lähes 50 000 euroa.

Lisätietoja

Lista kaikista tukea saaneista verkostoista (Nordplusonline.org)

Nordplus Korkeakoulutus

Nordplus Higher Education (Nordplusonline.org)

(KS & VZ)

Mitä hyötyä ja kenelle? Erasmus-seminaarissa pohdittiin vaikuttavuutta

Fri, 14 Oct 2011 12:01:30 GMT

^{Panelistit vasemmalta Joonas Niemi, Päivi Martin, Camilla Kalevo ja Hannu Heinilä.

Kuva: Riikka Koivusalo}

Mitä hyötyä ja kenelle? Erasmus-seminaarissa pohdittiin vaikuttavuutta

Ruskan koristama HAMKin Visamäen kampus kokosi korkeakouluväkeä Erasmus-asioiden pariin. Kaksipäiväisessä seminaarissa käsiteltiin muun muassa esteettömyyttä, opiskelijavaihdon ongelmatilanteita ja ajankohtaisia hallinnollisia asioita. Yhtenä keskeisenä teemana oli Erasmus-ohjelman vaikuttavuus.

Vaikuttavuus on kirjattu EU-komissiossa ohjelman tavoitteisiin, mutta miten vaikuttavuus määritellään korkeakouluissa ja miten se näkyy ohjelman arjessa? Aiheesta käytiin CIMOn vastaavan asiantuntijan Anne Siltalan vetämänä vilkas paneelikeskustelu, jossa oli edustajia Erasmuksen eri toiminnoista.

Vaikuttavuus määriteltiin hyödyksi

Vaikuttavuus, positiivinen vaikutus ja hyöty nähtiin pitkälti samoiksi asioiksi. Hyödyn määritelmän taas todettiin vaihtelevan sen mukaan otetaanko tarkasteluun yksilö vai instituutio, opettaja vai opiskelija, toimija vai kohde, mitattavat tulokset vai henkilökohtaiset kokemukset.

– Akateeminen tarjonta, haastava ja laadukas opetus, paneelissa opiskelijoita edustanut, Erasmus Student Network (ESN) Finland ry:n puheenjohtaja Joonas Niemi tiivisti onnistuneen opiskelijavaihdon edellytyksiä.– Mutta myös sosiaalisen elämän ja vapaa-ajan laatu ovat tärkeitä.

– Korkeakoulujen näkökulmasta Erasmus on muuttanut toimintakulttuuria tuomalla vaikutteita, ideoita ja kontakteja. Se on myös monipuolistanut opetustarjontaa ja mahdollistanut kotikansainvälistymistä, koulutusohjelmajohtaja Hannu Heinilä Hämeen ammattikorkeakoulusta tiivisti. Heinilä on osallistunut itse myös Erasmus-opettajavaihtoon useita kertoja.

Intensiivikurssikonkari, kansainvälisten asioiden koordinaattori Camilla Kalevo Tampereen ammattikorkeakoulusta täydensi yksilönäkökulmalla: – Palautteen perusteella intensiivikurssit ovat yksilöille mittaamattoman arvokkaita kokemuksia.

Onnistumisen edellytyksenä pidettiin yksimielisesti suunnittelua oli kyse sitten vaihdoista, intensiivikursseista tai kehittämishankkeista.

Erasmus on kansainvälistänyt Suomea

– Tuntuu, ettei olla tajuttu miten laaja vaikutus Erasmuksella on ollut koko Suomen kansainvälistymiselle, Hannu Heinilä totesi. – Yksin HAMKissakin ohjelma on koskettanut tuhansia näiden kahdenkymmenen vuoden aikana, jotka olen Erasmuksen parissa työskennellyt.

Kansainvälisten asiain sihteeri Päivi Martin Lapin yliopistosta kertoi, että kielikurssille osallistununeiden vaihto-opiskelijoiden on ollut paljon helpompi saada kontakteja suomalaisiin. – Kielen opiskelu kertoo asenteesta, joka vaikuttaa moniin asioihin, vaikkei itse kielitaito olisikaan vielä kovin syvää. Siitä on seurannut harjoittelupaikkoja ja osa-aikatöitä, suomalaisia kavereita ja myöhempiä työkontakteja.

Joonas Niemen mukaan moni opiskelija haluaa vaihdon jälkeen jatkaa ja jakaa kansainvälisiä kokemuksiaan. – ESN:llä onkin iso rooli siinä, minne opiskelijat lähtevät vaihtoon, koska sana hyvistä ja huonoista vaihtokokemuksista leviää. Hirveän herkästi jää kuitenkin edelleen huomioimatta vaihdon rahoitus. Moni ei voi lähteä vaihtoon, koska se maksaa niin paljon.

Päivi Martin toi esille myös yliopistojen kolmannen tehtävän eli yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja sen toteutumisen arjessa: – Ystäväperhetoiminta ja Erasmus-vaihto-opiskelijoiden vierailut kouluissa kansainvälistävät ympäröivää yhteiskuntaa.

Erasmus-seminaari järjestettiin HAMKissa Hämeenlinnassa 28.–29.9.2011.

Seminaarin materiaalit

(Julkaistu 14.10.2011 / VZ)

Uusi harjoitteluohjelma alkaa 2012

Fri, 09 Sep 2011 12:17:40 GMT

Uusi harjoitteluohjelma alkaa 2012

CIMO on myöntänyt harjoitteluapurahaa korkeakouluopiskelijoille itse hankittuihin harjoittelupaikkoihin YK:n ja EU:n alaisissa organisaatioissa. Apurahaohjelma on nykyisessä muodossaan lopetettu, eikä apurahaa enää myönnetä vuodelle 2011.

Tilalle suunnitellaan uutta ohjelmaa, joka on tarkoitettu korkeakouluopiskelijoille kehitysyhteistyöhön liittyvissä tehtävissä YK:n ja EU:n alaisissa organisaatioissa. Tiedot ohjelmastaja hakuohjeet julkaistaan 31.1.2012.

Lue lisää kansainvälisestä harjoittelusta

(Julkaisu 9.9.2011 / TN)

Suomalaista uutta Erasmus Mundus -ohjelmassa

Fri, 26 Aug 2011 08:59:01 GMT

Suomalaista uutta Erasmus Mundus –ohjelmassa:

Ensimmäinen yliopisto mukaan tohtoriohjelmaan ja ensimmäinen ammattikorkeakoulu maisteriohjelmaan

Euroopan komissio on hyväksynyt 137 hakemuksen joukosta 10 yhteiseurooppalaista Erasmus Mundus -tohtoriohjelmaa, jotka aloittavat syksyllä 2012. Joukossa on ensimmäistä kertaa suomalainen korkeakoulu, Aalto-yliopisto. Rahoitusta myönnettiin myös 30 uudelle maisteriohjelmalle; näistä kolmessa on mukana suomalainen korkeakoulu.

Aalto-yliopisto osallistuu kestäviä energiapalveluita koskevaan kansainväliseen Environomical Pathways for Sustainable Energy Services -tohtoriohjelmaan. Saman alan maisteriohjelma on jo ollut vuoden käynnissä ja tohtoriohjelma tarjoaa luontevan jatkumon jatko-opinnoista kiinnostuneille opiskelijoille.

– Tuskin mistään muualta saa tukea pitkäjänteiseen yhteistyöhön näin isolle kansainväliselle verkostolle yksittäisellä tutkimusalueella, professori Tapani Vuorinen Kemian tekniikan korkeakoulun puunjalostustekniikan laitokselta kommentoi. Lisäarvoa tuo myös mahdollisuus vahvaan yritysyhteistyöhön, tässä tapauksessa mm. Stora Enson kanssa. Yritykselle Erasmus Mundus -tohtoriohjelma antaa oivan tilaisuuden globaaliin verkostoitumiseen.

Ohjelmaa koordinoi ruotsalainen KTH (Kungliga Tekniska Högskolan), ja Aallon ohella muita partneriyliopistoja ovat Politecnico di Torino, Technische Universiteit Eindhoven, Technical University of Catalonia, Ecole des Mines de Nantes, Akademia Górniczo-Hutnicza im Stanislawa Staszica ja Instituto Superior Técnico.

Metropolia ensimmäisenä ammattikorkeakouluna mukaan Erasmus Mundus -maisteriohjelmaan

Suomalainen ammattikorkeakoulu osallistuu nyt ensimmäistä kertaa Erasmus Mundus -maisteriohjelmaan. Metropolia Ammattikorkeakoulu tarjoaa syksystä 2012 eurooppalaisen maisteriohjelman Emergency and Critical Care Nursing.

Muut uudet suomalaiset Erasmus Mundus -maisteriohjelmat ovat Tampereen yliopistonResearch and Innovation in Higher Education ja Turun yliopistonInternational Masters in Russian, Central and East European Studies.

Hyväksyttyjen eurooppalaisten maisteri- ja tohtoriohjelmien erityisenä vahvuutena on laaja yhteistyö yhteiskunnallisten sidosryhmien, kuten esimerkiksi yritysten, tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssa. Tämä mahdollistaa koulutuksen laadun ja työelämärelevanssin jatkuvan seuraamisen.

Lukuvuonna 2010–2011 Euroopassa toimi kaikkiaan 116 maisteriohjelmaa ja 13 tohtorinkoulutusohjelmaa; suomalaiset yliopistot olivat mukana 14 maisteriohjelmassa. Erasmus Mundus -ohjelmiin voivat hakea myös suomalaiset kansainvälisistä opinnoista kiinnostuneet opiskelijat.

Euroopan komission rahoittama Erasmus Mundus -ohjelma tukee korkeakoulujen välisiä yhteistyöhankkeita, joista osa on yhteisiä tutkinto-ohjelmia. Ohjelman tavoitteena on kohottaa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen maailmanlaajuista profiilia sekä edistää Euroopan ja muun maailman korkeakoulujen välistä yhteistyötä korkeakoulutuksen alalla. Yhteistutkinto-ohjelmien lisäksi siitä rahoitetaan erilaisia kumppanuustoimintoja ja markkinointihankkeita.

Katso myös

Erasmus Mundus

Muualla verkossa

Lisätietoa kaikista hyväksytyistä Erasmus Mundus -yhteisohjelmista Euroopan komission verkkopalvelussa

(18.8.2011 / VZ + JLK)

Erasmus-ohjelma huikeassa suosiossa

Wed, 15 Jun 2011 12:03:25 GMT

Erasmus-ohjelma huikeassa suosiossa

Maailman parhaiten menestynyt vaihto-ohjelma Erasmus myönsi 213 000 opiskelijalle Erasmus-apurahan ulkomailla opiskelemista tai harjoittelua varten lukuvuonna 2009—2010. Kyseessä on uusi ennätys. Määrä nousi 7,4 prosentilla edeltävästä vuodesta.

Lukuvuonna 2009—2010 Erasmus-tukea saaneista opiskelijoista 178 000 suoritti osan korkeakoulututkinnostaan ulkomailla.Erasmus-työharjoitteluun osallistui 35 000 opiskelijaa, mikä tarkoittaa 17,3 prosentin nousua edellisestä vuodesta. Korkeakoulujen henkilökunnalle ja opettajille myönnettiin lisäksi 38 000 apurahaa. Suosituimmat kohdemaat olivat Espanja, Ranska ja Iso-Britannia. Suomi oli 10. suosituin kohdemaa.

EU:n tavoitteena on, että lukuvuoteen 2012—2013 mennessä on tuettu kolmea miljoonaa opiskelijaa ohjelman käynnistämisvuodesta 1987. Mikäli nykyinen kehityssuunta jatkuu, tavoite saavutetaan.

Suomessa pientä kasvua

Suomalaisopiskelijat lähtivät Erasmus-vaihtoon hieman aiempaa useammin: opiskelijavaihtoon osallistui 3529 ja harjoittelijavaihtoon yhteensä 1020 opiskelijaa. Saksa oli opiskelijavaihdon suosituin kohdemaa, seuraavan sijan jakoivat Espanja ja Iso-Britannia. Harjoittelussa ykkössijalla oli Espanja, jonka jälkeen tulivat Saksa ja Iso-Britannia. Erasmus-opettajavaihtoon lähti yhteensä 1039 opettajaa ja Erasmus-henkilökuntavaihtoon lähti 656 opettajaa tai korkeakoulun muun henkilökunnan jäsentä.

Opiskelu tai harjoittelu ulkomailla kehittää oman alan osaamisen ohella muun muassa kielitaitoa, kulttuurienvälistä tietoisuutta ja mukautumiskykyä. Erasmus-opiskelijat ovat yleensä muita halukkaampia lähtemään myöhemmin elämänsä aikana töihin ulkomaille.

EU rahoitti Erasmus-ohjelmaa kaikkiaan 415 miljoonalla eurolla lukuvuonna 2009—2010.

Lue lisää Erasmus-ohjelmasta

(Julkaistu 15.6.2011/lähteet: Euroopan komission Suomen edustusto, CIMOn tilastot)

Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen yhteistyöhankkeisiin 5,6 miljoonaa euroa

Tue, 14 Jun 2011 10:44:08 GMT

Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen yhteistyöhankkeisiin 5,6 miljoonaa euroa

HEI ICI -ohjelman hanketoteutuksen 22.12.2010 päättyneen haun päätökset on tehty. Rahoitusta myönnettiin 15 hankkeelle yhteensä 5 647 000 euroa. Tukea haettiin liki kolminkertainen määrä.

HEI ICI -ohjelma (Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument) tukee suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen välisiä yhteistyöhankkeita. Ohjelman tarkoituksena on vahvistaa kehitysmaiden korkeakoulujen kapasiteettia ja rahoitetaan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista.

CIMOn sähköiseen hakujärjestelmään jätettiin määräaikaan mennessä 43 hakemusta. Näistä suomalaisten yliopistojen koordinoimia oli 30 ja ammattikorkeakoulujen koordinoimia 13. Verkostoissa oli mukana 15 eri suomalaista ammattikorkeakoulua ja 9 yliopistoa.

Korkeakouluja 23 eri maasta

Hankkeissa on mukana korkea-asteen oppilaitoksia 23 eri maasta. Suosituimpia yhteistyömaita olivat Tansania (7 hakemusta), Namibia (6), Etiopia (5), Kenia (5) ja Vietnam. Hankehakemusten joukossa suosituimpia aloja olivat maatalous-metsätieteet (9), hallinto- ja kauppatieteet (8) sekä kasvatustieteet (6). Valtaosa hankkeista oli valmisteltu poikki- tai monitieteelliseltä pohjalta.

Tiedote päätöksestä sekä hyväksyttyjen hankkeiden lista UM:n verkkosivuilla

Lue lisää HEI ICI -ohjelmasta

(Julkaistu 14.6.2011/KP&VZ)

Kansalliset Nordkurs-apurahat jaettu

Tue, 14 Jun 2011 10:23:17 GMT

Kansalliset Nordkurs-apurahat jaettu

Nordkurs-apurahoja myönnettiin kevään 2011 haussa yhteensä 71 suomalaiselle pohjoismaisten kielten opiskelijalle. Hakijoita oli yhteensä 121.

Nordkurs-verkosto tarjoaa pohjoismaisten kielten opiskelijoille mahdollisuuden opiskella pohjoismaisia kieliä Pohjoismaissa. Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamia kursseja järjestetään kaikissa Pohjoismaissa sekä myös Grönlannissa ja Färsaarilla. Kursseja on järjestetty jo 40 vuoden ajan. Ne ajoittuvat touko–elokuulle ja niille osallistuu vuosittain yli 300 opiskelijaa eri puolilta pohjolaa.

Suomalaiset opiskelijat osallistuvat tänä kesänä yhteensä seitsemälle kurssille.

Kurssit 2011
Kurssipaikka	Osallistujia Suomesta
Århus, Tanska	5
Tórshavn, Färsaaret	6
Reykjavík, Islanti	7
Bergen, Norja	4
Tromssa, Norja	21
Uppsala, Ruotsi	2
Göteborg, Ruotsi	26

Haku tapahtuu vuosittain alkukeväästä oman yliopiston pohjoismaisten kielten laitoksen kautta. Laitokset asettavat omat hakijansa paremmuusjärjestykseen, jonka jälkeen näistä kootaan yhtenäinen ehdotus apurahojen jaosta Helsingin yliopiston pohjoismaisten kielten ja pohjoismaisen kirjallisuuden laitoksella. CIMO myöntää apurahat ehdotuksen pohjalta.

(Julkaistu 14.6.2011/KS&VZ)

IAESTE liikuttaa insinöörien lisäksi Saksan kielen opiskelijoita

Thu, 09 Jun 2011 11:33:27 GMT

IAESTE liikuttaa insinöörien lisäksi Saksan kielen opiskelijoita

175 opiskelijaa haki tänä vuonna IAESTE-harjoitteluun. Tarjolla oli 76 harjoittelupaikkaa 40:ssä eri maassa. Paikat ovat yrityksissä, korkeakouluissa tai tutkimuskeskuksissa.

Suosituin paikka oli tutkimusinstituutti Helmholz Zentrum Saksan Geesthachtissa, jonne haki 27 opiskelijaa. Toiseksi eniten hakijoita kiinnosti prahalainen Institute of Chemical Tehcnology, jonne haki 17 opiskelijaa.

Insinööripaikkojen lisäksi haussa oli 17 saksanopiskelijoille suunnattua paikkaa IAESTEn paikalliskomiteoissa eri puolilla Saksaa. Näissä harjoittelijat järjestävät ohjelmaa Saksaan saapuville IAESTE-harjoittelijoille ja avustavat näitä käytännön asioissa.

IAESTE (The International Association for the Exchange of Students for Technical Experience) on itsenäinen, voittoa tavoittelematon ja sitoutumaton opiskelijavaihtojärjestö, joka toimii yli 80 maassa. CIMO järjestää Suomessa IAESTE-haun vuosittain helmikuussa. Hakukierroksella on tarjolla harjoittelupaikkoja lähinnä teknisten alojen korkeakouluopiskelijoille.

Seuraava haku järjestetään 6.–17.2.2012.

Lue lisää IAESTE-ohjelmasta

(Julkaistu 9.6.2011/TN&VZ)

Suomen ja Venäjän lähialueiden korkeakoulujen yhteistyötä tuetaan 656 000 eurolla

Thu, 09 Jun 2011 08:02:30 GMT

Suomen ja Venäjän lähialueiden korkeakoulujen yhteistyötä
tuetaan 656 000 eurolla

Suomen ja Venäjän lähialueiden korkeakoulujen välistä verkostoyhteistyötä tukevan FIRST-ohjelmasta on myönnetty tukea 25 verkostolle kaudeksi 2011–2012. FIRST-ohjelma tukee korkeakouluverkostojen kautta tapahtuvaa opiskelija- ja opettajavaihtoja sekä Venäjällä järjestettäviä intensiivikursseja.

Ohjelmasta helmikuussa päättyneellä hakukierroksella tukea haki 27 korkeakouluverkostoa. Tukea myönnettiin 25 verkostolle, joista 8 on yliopistojen ja 16 ammattikorkeakoulujen koordinoimaa. Myönnettävissä oli yhteensä 656 239,20 €.

Ohjelmaan osallistuu verkostojen kautta tulevalla kaudella 37 suomalaista ja 48 venäläistä korkeakoulua. Pääosa verkostoiden venäläisistä partnerikorkeakouluista sijoittuu Pietarin alueelle, mutta myös Petroskoi on suosittu alue. FIRST-ohjelman kautta tulevana lukuvuonna Suomen ja Venäjän lähialueiden välillä tulee liikkumaan 244 opiskelijaa ja 134 opettajaa.

Tärkeimpänä valintakriteerinä oli hakemuksen laatu. Tukea myönnettäessä huomioitiin myös vanhojen verkostojen osalta aiemmin toteutunut yhteistyö ja sen määrällinen ja laadullinen toteuma, verkoston opiskelija- ja opettajaliikkuvuuden kytkeytyminen muihin koulutusyhteistyön muotoihin sekä opiskelija- ja opettajavaihdon vastavuoroisuus.

11 intensiivikurssia saa tukea

18 korkeakouluverkostoa haki rahoitusta yhteensä 24 intensiivikurssin toteuttamista varten. Rahoitusta päätettiin myöntää yhteensä 11 kurssille. Mikään verkosto ei tällä hakukierroksella saanut rahoitusta kuin korkeintaan yhdelle intensiivikurssille. Venäjällä järjestettävät kurssit käsittävät aloiltaan mm. kasvatustieteitä, terveystieteitä, matkailua ja luonnontieteitä.

Etusija annettiin sellaisille intensiivikursseille, jotka ovat osa suurempaa yhteistä opintokokonaisuutta. Lisäksi arvioinnissa kiinnitettiin huomiota teemoihin ja sisältöön, lisäarvoon yksilöosallistujille sekä osallistuville korkeakouluille, opintojen hyväksilukemiseen, huolelliseen suunnitteluun ja toteutustapaan, intensiivikurssin arviointiin sekä tulosten ja kokemusten levittämiseen.

FIRST-korkeakouluverkostojen kattama alavalikoima on monipuolinen, painottuen kuitenkin erityisesti taloustieteisiin, mutta myös yhteiskuntatieteisiin ja teknillisiin tieteisiin.

FIRST-tuki 2011–2012
Opettajaliikkuvuus	63 540 €
Opiskelijaliikkuvuus	499 290 €
Intensiivikurssit	93 409,20 €

FIRST-verkostojen alat
Business studies and management sciences	19
Social Sciences	13
Engineering, technology	11
Other areas of study	9
Communication and information sciences	8
Art and Design	8
Mathematics, informatics	7
Natural sciences	7
Medical sciences	7
Education, teacher training	6
Humanities	6
Law	5
Language and philosphical sciences	5
Agricultural sciences	4
Geography, geology	3
Architecture, urban and regional planning	3

Lue lisää

FIRST-ohjelmasta

Rahoitusta saaneista verkostoista ja intensiivikursseista

(Julkaistu 9.6.2011/SP&VZ)

Lontoon ja Tokion suomalaisorganisaatiot vetävät harjoittelijoita

Thu, 09 Jun 2011 07:25:03 GMT

Lontoon ja Tokion suomalaisorganisaatiot vetävät harjoittelijoita

CIMOn harjoitteluhauissa on tarjolla paikkoja myös ulkomailla toimivissa suomalaisorganisaatioissa sekä ulkosuomalaistoiminnassa. Kevään 2011 hakukierroksella avoinna olleeseen 46 harjoittelupaikkaan tuli 739 hakemusta.

Kaikista haettavina olleista paikoista Finpron Lontoon toimisto oli suosituin. Sinne haki 66 henkilöä. Myös Kiina oli kiinnostava kohdemaa. Yli 60 hakemusta kohdistuivat melko tasan sekä Finpron Shanghain että Hongkongin toimiston harjoittelupaikkoihin.

Kulttuuri- ja tiedeinstituuttien paikoista kärjessä oli Lontoo 59:llä hakemuksella. New Yorkin harjoittelupaikka oli toiseksi suosituin instituuteista 27:llä hakemuksella.

Kaikista suomalaisorganisaatioista edustustot olivat hakemusten yhteismäärällä laskettuna suosituimpia. Seitsemään avoimeen paikkaan tuli yhteensä 225 hakemusta eli keskimäärin 32 hakemusta paikkaa kohden. Suosituin edustustoista oli Tokio huolimatta Japania kohdanneesta katastrofista. Suurin osa 51:stä hakemuksesta jätettiin maanjäristys- ja tsunami-uutisten hallitessa uutiskanavia.

Harjoittelupaikkoihin ulkosuomalaistoiminnassa saapui 50 hakemusta. Työharjoittelu Suomi-kodeissa on suunnattu sosiaali- ja terveydenhoidon ammattikorkeakouluopiskelijoille. Ulkosuomalaisiin lehtiin oli tarjolla kaksi paikkaa Kanadassa viestinnän ja tiedostusopin pääaineopiskelijoille. Kolmen kärki hakemusmäärissä kohdistui Suomi-koteihin Lake Worthissa Yhdysvalloissa, Thornlandsissa Australiassa ja Vancouverissa Kanadassa.

Harjoittelupaikat on tarkoitettu suomalaisille korkeakouluopiskelijoille ja vastavalmistuneille, haku on vuosittain maalis- ja syyskuussa. Seuraava haku järjestetään 19.9.–3.10.2011.

Lue lisää harjoittelusta suomalaisorganisaatioissa ja ulkosuomalaistoiminnassa

(Julkaistu 9.6.2011/TN&VZ)

Kolmansista maista Kiina ja Intia edelleen suosituimmat harjoittelumaat

Thu, 09 Jun 2011 07:16:11 GMT

Kolmansista maista Kiina ja Intia edelleen suosituimmat harjoittelumaat

Ulkomaille työharjoitteluun vuoden 2011 haussa haki 303 korkeakouluopiskelijaa ja vastavalmistunutta. Kolmasosa hakijoista halusi Kiinaan, toiseksi suosituin kohdemaa oli Intia. CIMOn esivalinnan jälkeen noin 20 % hakemuksista lähettiin eteenpäin ulkomaisille yhteistyökumppaneille.

CIMOn yhteistyökumppanit etsivät esivalituille hakijoille mahdollisimman sopivan, opintoalaan liittyvän harjoittelupaikan. Suurimmalle osalle Intiaan valituista hakijoista paikka onkin jo löytynyt. Suurelle osalle Kiinaan valituista hakijoista löytynee myös harjoittelupaikka kuluvan vuoden aikana.

CIMOn maaohjelmien haku järjestetään vuosittain tammikuussa. Haussa ei ole valmiita paikkoja vaan CIMOn ulkomaiset yhteistyökumppanit etsivät hakijoille sopivia harjoittelupaikkoja EU:n ulkopuolisista maista.

Kiina ja Intia olivat suosituimmat myös vuoden 2010 haussa. Hakemusmäärä kumpaankin maahan nousi edellisestä vuodesta, Kiinan osalta peräti 25 prosenttia.

Seuraava haku järjestetään 23.1.–3.2.2012.

Lue lisää kansainvälisen harjoittelun maaohjelmista

(Julkaistu 9.6.2011/TN&VZ)

Tukea 22 Erasmus-intensiivikurssille

Tue, 07 Jun 2011 07:26:41 GMT

Tukea 22 Erasmus-intensiivikurssille

Kevään hakukierroksella tukea haettiin n. 1,46 milj. euroa yhteensä 29 Erasmus-intensiivikurssille. Rahoitusta myönnettiin 990 757,50 euroa 22 hankkeelle.

Tällä hakukierroksella oli poikkeuksellisen paljon jatkavia hankkeita, peräti 17 kappaletta. Jatkohankkeet olivat rahoituksessa etusijalla ja niille myönnettiin yhteensä 782 328,50 euroa, joka on 79 % rahoituksesta. Samansisältöinen intensiivikurssi voi saada rahoitusta enintään kolme vuotta.

Uusia intensiivikurssihankkeita hyväksyttiin viisi ja tukea niille myönnettiin 208 429 euroa. Uusien hankkeiden arvioinnissa tärkeimpänä kriteerinä oli hakemuksen kokonaislaatu intensiivikurssin sisällön, toteutuksen ja hankehallinnon näkökulmista. Rahoitettujen hakemusten taso oli erittäin korkea: rahoitukseen yltääkseen hankkeen tuli saada lähes sata pistettä enimmäispistemäärästä 120 pistettä. Uusien hankkeiden läpimenoprosentti oli hieman yli 40 prosenttia.

Uudet intensiivikurssit edustavat sosiaali- ja terveysalaa, liiketaloutta, rakennusalaa ja ympäristötieteitä. Monissa hankkeissa on myös vahva monialainen lähestymistapa.

Erasmus-intensiivikurssit ovat edelleen yleisempiä ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa: kaikki rahoitettavat hankkeet ovat ammattikorkeakoulujen koordinoimia. Hakemuksista kolme tuli yliopistoista.

Rahoitettavat intensiivikurssit toteutetaan lukuvuoden 2011−12 aikana.

Lisätietoja ja lista rahoitetuista hankkeista

Lue lisää Erasmus-intensiivikursseista

(Julkaistu 7.6.2011/UT)

Erasmus-liikkuvuustuki jaettu

Wed, 11 May 2011 10:06:13 GMT

Erasmus-liikkuvuustuki jaettu

Erasmus-ohjelman liikkuvuustuki on jaettu lukuvuodelle 2011–2012. Tukea myönnettiin yhteensä 7,2 miljoonaa euroa, josta valtaosa eli vajaat 5,7 miljoonaa myönnettiin opiskelija- ja harjoittelijaliikkuvuuden apurahoihin sekä loput opettaja- ja henkilökuntaliikkuvuuteen sekä vaihtojen järjestämisen tukeen.

Työn myöntöperusteena oli arvio korkeakoulun Erasmus-vaihtoon lähettämien henkilöiden määrästä. Arvio perustuu kahden aikaisemman lukuvuoden toteutuneeseen liikkujamäärän ja korkeakoulun tulevalle lukuvuodelle hakemaan määrään. Myönnetyn tuen määrä on 200 000 euroa suurempi kuin vuosi sitten vastaavalla hakukierroksella.

CIMO myöntää Erasmus-liikkuvuustuen korkeakouluille, jotka maksavat sen edelleen Erasmus-vaihtoon lähteville opiskelijoilleen ja henkilökuntansa jäsenille. Lukuvuodelle 2011–2012 liikkuvuustukea myönnettiin yhteensä 42 korkeakoululle, joista 16 on yliopistoa ja 26 ammattikorkeakoulua. Lisäksi tukea myönnettiin Oulun seudun ammattikorkeakoulun koordinoimalle Erasmus-harjoittelukonsortiolle, jonka nk. konsortioperuskirja uusittiin samalla lukuvuosille 2011/12–2013/14.

Esteettömyystuki mahdollistaa erityisryhmien vaihdon

Aiempien vuosien tapaan osa Erasmus-liikkuvuustuesta jätettiin syrjään jaettavaksi lukuvuoden aikana lisäapurahoina niille korkeakouluille, joilla vaihtoon lähtijöitä on CIMOn arviota enemmän. Lisäapurahat ovat haussa 31.10.2011 ja 30.3.2012 päättyvillä hakukierroksilla ja lisäapurahoihin tukea varattiin vajaat 900 000 euroa. Korkeakoulut voivat hakea myös ns esteettömyystukea sellaisille vaihtoon lähtijöille, joilla on erityistarpeita.

Samassa yhteydessä CIMO myönsi korkeakouluille myös viimeiset lisäapurahat Erasmus-liikkuvuuteen lukuvuodelle 2010–2011. Lisätukea haettiin miljoona euroa ja sitä myönnettiin vajaat 350 000 euroa. Hakemusten perusteella erityisesti Erasmus-opiskelijaliikkuvuuden määrä näyttäisi olevan selvässä kasvussa. Lisätukea myönnettiin niille korkeakouluille, joilla Erasmus-liikkuvuutta toteutuu enemmän kuin lukuvuoden alussa oli arvioitu.

Korkeakoulukohtaiset tiedot myönnetystä Erasmus-liikkuvuustuesta

Lue lisää Erasmus-ohjelmasta

(Julkaistu 11.5.2011/AK&VZ)

"Latinalainen Amerikka on mahdollisuuksien manner"

Fri, 01 Apr 2011 08:31:24 GMT

"Latinalainen Amerikka on mahdollisuuksien manner"

– Tarvitaan kuitenkin kulttuurista ymmärrystä, henkilökohtaisia verkostoja ja espanjan kielen taitoa, todettiin Suomen ja Latinalaisen Amerikan korkeakoulutus- ja työelämäyhteistyötä käsittelevässä seminaarissa, jonka CIMO, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto järjestivät.

Latinalainen Amerikka kokosi maaliskuiselle Seinäjoelle korkeakoulujen väkeä ja työvoimahallintoa. Seminaarissa puhuneen Suomen Madridin-instituutin johtajan Martti Pärssisen mukaan Latinalainen Amerikka on ollut pitkään unohduksissa.

–Latinalainen Amerikka on valtava alue, jossa olisi mahdollisuuksia vaikka mihin, mutta se on jäänyt toistaiseksi taka-alalle, kun yhteistyökuvioita on kehitetty Euroopan ulkopuolelle,kansainvälisten asioiden päällikkö Kirsti Virtanen Turun ammattikorkeakoulusta vahvisti. Virtasen suunnitelmissa onkin kartoittaa jakehittää Turun amk:n yhteistyötä alueelle ja edistää espanjan kielen opetustarjontaa opiskelijoille ja henkilöstölle.

”Kyllä pitäisi osata espanjaa”

– Espanjan kielen tärkeys konkretisoitui taas, sen osaajilla on varmasti myös loistavat työmahdollisuudet tulevaisuudessa, Porin ammattikorkeakoulun tekniikan ja merenkulun yksikön kansainvälisten asioitten yhdyshenkilö Marika Seppälä totesi.

Tampereen yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö emeritus Tenho Takalo toimi yhtenä puheenjohtajana ja summasi kaksipäiväisen seminaarin antia: – Latinalaisen Amerikan valtioiden, taloudellisista voimavarojen, väestösuhteiden ja korkeakoulutuksen kirjo tuli hyvin ilmi.

Kirsti Virtasen mukaan CIMOn harjoitteluohjelman lisäksi alueen suomalaisyritysten mahdollisuuksia tarjota harjoittelupaikkoja kannattaisi kartoittaa.– Ajatuksia herätti myös Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin esitelty yhteistyö yritysten liiketoiminnan kehittämiseksi Etelä-Amerikkaan. Malli on kiinnostava ja sitä pitää tutkia Turussakin.

Kansainvälinen harjoittelu

Suomalais-Latinalaisamerikkalainen kauppayhdistys

(Julkaistu 1.4.2011/JM&VZ)

Suomalaiset korkeakoulut hakivat aktiivisesti Erasmus-tukea hankeyhteistyöhön

Tue, 29 Mar 2011 10:52:54 GMT

Suomalaiset korkeakoulut hakivat aktiivisesti Erasmus-tukea hankeyhteistyöhön

Erasmus-ohjelman vuoden 2011 hakukierrokset päättyivät helmi-maaliskuussa. Suomalaiset korkeakoulut ovat perinteisesti olleet aktiivisia intensiivikurssien koordinoijia, mutta myös Erasmuksen keskitetysti hallinnoitujen hankkeiden ja verkostojen hakijamäärät ovat kasvaneet.

CIMO vastaanotti päättyneellä hakukierroksella 29 Erasmus-intensiivikurssihakemusta. Hakemusten määrä on vakiintunut samalle tasolle nyt jo kolmantena vuonna peräkkäin.

Erasmus-intensiivikurssit ovat edelleen suositumpia ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa: hakemuksista peräti 26 tuli ammattikorkeakoulusektorilta. Hakemuksia jätettiin yhteensä 14 eri korkeakoulusta ja neljästä korkeakoulusta tuli 4 tai useampia hakemuksia.

Suosituimpia aloja olivat sosiaali- ja terveysala, liiketalous ja markkinointi sekä tietotekniikka, mutta hakemuksia saatiin myös mm. media-alalta, metsätaloudesta ja rakennusalalta. Monissa hankkeissa painottuu myös vahva monialainen näkökulma.

Hakemuksista 17 oli jatkohakemuksia ja uusia intensiivikursseja haettiin 12. Tukea haettiin yhteensä n. 1, 46 miljoonaa euroa, mikä on reilu 100 000 euroa enemmän kuin edellisellä hakukierroksella. Tukea voidaan myöntää vajaa miljoona euroa, mistä valtaosa myönnetään jatkohankkeille.

Lopulliset tulokset hakukierroksesta julkaistaan touko-kesäkuussa.

Suomesta 21 hakemusta Erasmus-ohjelman hankkeisiin ja verkostoihin

Erasmuksen keskitetysti hallinnoitujen hankkeiden hakukierros päättyi helmikuun lopussa, ja Suomesta lähetettiin yhteensä 21 hakemusta. Hakemusten lukumäärä on selvästi enemmän kuin viime vuonna, jolloin Suomesta lähetettiin 13 hakemusta.

Yhteensä hakemuksia kaikista LLP-maista tuli tällä hakukierroksella 197 kappaletta. Erasmuksen monenvälisten hankkeiden painopisteet uudistuivat täksi vuodeksi. Eniten hakemuksia jätettiin korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen. Aikaisempina vuosina opetussuunnitelmien kehittämishankkeita on haettu selvästi eniten.

Erasmus-ohjelman keskitetyt hankkeet ja verkostot hallinnoidaan Euroopan komission toimeenpanovirastossa EACEA:ssa, ja nyt päättyneen hakukierroksen tulokset julkistetaan kesäkuussa.

Lisätietoja Erasmus-intensiivikursseista

Lisätietoja Erasmuksen monenvälisistä hankkeista ja verkostoista

(Julkaistu 29.3.2011/UT)

Tutkinnonuudistuksen arviointi kiinnosti korkeakouluväkeä

Fri, 25 Mar 2011 12:53:27 GMT

Tutkinnonuudistuksen arviointi kiinnosti korkeakouluväkeä

Seminaari Tutkinnonuudistuksen arviointi – mitä jäi kesken? keräsi liki 120 osallistujaa korkeakouluista maaliskuiseen Helsinkiin.Aidon kaksiportaisen tutkintorakenteen toteutumiseen on vielä matkaa, seminaarissa todettiin. Tutkinnonuudistus sai alkunsa Bolognan prosessista, jolla tähdätään yhteisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen syntyyn.

Seminaarin työpajoissa pureuduttiin osaamisperusteiseen opetussuunnitelmatyöhön sekä tutkintorakenteeseen ja tutkintoihin itsenäisinä kokonaisuuksina. Tilaisuuteen osallistui opettajien ja opintohallinnon lisäksi myös opiskelijajärjestöjen edustajia.

Tutkintorakenteessa nähtiin edelleen olevan kehittämisen varaa ja osallistujat pohtivat etenkin alemman ja ylemmän yliopistotutkinnon suhdetta. Tulevaisuuden keskeisenä haasteena keskusteluissa nousi esiinkorkeakoulututkintojen sisältöjen ja osaamisperustaisuuden kehittäminen.

”Tutkinnonuudistus on ollut Bolognan prosessin näkyvin osa”

”Tutkinnonuudistus on ollut Bolognan prosessin näkyvin osa”, totesi opetusneuvos Maija Innola opetus- ja kulttuuriministeriöstä loppupuheenvuorossaan. ”Jatkossa mielenkiintoista on tarkastella Bolognan prosessin kansainvälistä ulottuvuutta. Alkaako yhteinen korkeakoulutusalue syntyä nyt, kun yhteiset raamit ovat olemassa? Ja miten omat tutkintomme vertautuvat muiden Bologna-maiden tutkintoihin?”

Vuonna 1999 käynnistyneen Bolognan prosessin päämääränä on yhteinen eurooppalainen korkeakoulutusalue (European Higher Education Area, EHEA), jonka on tarkoitus helpottaa mm. tutkintojen tunnustamista alueen sisällä ja lisätä eurooppalaisen korkeakoulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa. Mukana on 47 Euroopan ja lähialueiden maata.

Tilaisuuden järjesti kansallinen Bologna-asiantuntijaryhmä yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja CIMOn kanssa. CIMO toimii Bologna-asiantuntijaryhmän sihteeristönä.

Seminaarin aineisto

Bolognan prosessi

Tutkinnonuudistuksen arviointi 2010 -raportti (pdf) KKA:n sivuilla

(Julkaistu 25.3.2011/VZ)

Kehitysmaiden ja Suomen yhteistyöhön 2,5 miljoonaa euroa

Fri, 25 Mar 2011 12:45:45 GMT

Kehitysmaiden ja Suomen korkeakoulujen yhteistyöhön 2,5 miljoonaa euroa

Liikkuvuutta ja yhteistyötä Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen välillä edistävästä North–South–South -ohjelmasta on myönnetty tukea yhteensä 29 yhteistyöverkostolle kaudelle 2011–2013.

Tukea myönnettiin 16 yliopistojen sekä 13 ammattikorkeakoulujen koordinoimalle verkostolle, joista 7 oli uusia. Hakemuksia saapui yhteensä 47 kpl.

North–South–South -ohjelmasta tuetaan liikkuvuutta, verkostoitumista tukevia toimia sekä intensiivikursseja. Intensiivikurssit kestävät 1–10 viikkoa ja ne järjestetään aina kehitysmaiden korkeakouluissa. Nyt tukea myönnettiin 28 intensiivikurssille, jotka käsittelevät mm. ihmisoikeuksiin, naistutkimukseen ja terveydenhuoltoon liittyviä aiheita eri näkökulmista.

Laajasti eri maita ja aloja

Nyt myönnetty tuki kattaa opintoaloja taiteesta yhteiskuntatieteisiin. Ammattikorkeakouluissa painottuivat terveydenalan hankkeet. Haku kattoi ensimmäistä kertaa kaikki kehitysmaat, jotka ovat kelpoisia vastaanottamaan julkisia kehitysyhteistyövaroja, eli nk. ODA-maat.

Suositumpia yhteistyömaita ohjelmassa ovat aiempien vuosien lailla Etelä-Afrikka, joka on mukana 12 verkostossa sekä Tansania, joka on mukana 9 verkostossa. Myös Kenia ja Namibia ovat yhteistyömaista kärkipäässä. Uusista maista rahoitusta myönnettiin mm. yhdelle verkostolle Balkanin alueella. Kumppanikorkeakouluja on mukana yhteensä 26 maasta.

Rahoitusta myönnettiin yhteensä 2 557 904 €, josta noin 2 miljoonalla tuetaan opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta. Nyt myönnetyllä tuella tulee liikkumaan arviolta 200 opettajaa ja yli 350 opiskelijaa.

Ohjelman seuraava hakukierros järjestetään todennäköisesti syksyllä 2011, ja siitä tiedotetaan verkkosivuilla.

North–South–South -ohjelma

Tuettavat verkostot 2011–2013

(Julkaistu 25.3.2011/VZ)

CIMO ei tue Älä alistu -kampanjaa

Tue, 22 Mar 2011 14:47:52 GMT

CIMO ei tue Älä alistu -kampanjaa

TV7-kanavalla esitettiin 21.3. Kissa pöydälle -ohjelmasarjan jakso, jonka aiheena oli nuorten sukupuoli-identiteetti ja seksuaalisuus. Ohjelmasarjassa käsitellään nuorille tärkeitä aiheita mm. nuorten tekemien mediatuotantojen kautta. Nyt esitetyssä jaksossa näytettiin Annin tarina -niminen lyhytelokuva, joka on osa muutamien kristillisten toimijoiden Älä alistu -kampanjaa. Kampanjalla kannustetaan nuoria luopumaan homoseksuaalisuudesta.

CIMO on myöntänyt Kissa pöydälle -ohjelman tuotantotiimille rahoitusta EU:n Youth in Action -nuorisotoimintaohjelmasta. Hakemuksen mukaan tiimin tarkoituksena on tuottaa nuortenohjelmaa, joka rohkaisee nuoria puuttumaan epäkohtiin ja osallistumaan omalla panoksellaan yhteiskunnallisten ongelmien vastaiseen taisteluun. Hakemuksen mukaan ryhmän toiminta edistää suvaitsevaisuutta.

CIMO ei ole tukenut Älä alistu -kampanjaa millään tavalla. CIMO ei ole myöskään tukenut ohjelmasarjaa, jossa esitetään tällaista sisältöä. Youth in Action -ohjelman tavoitteena on edistää suvaitsevaisuutta nuorten keskuudessa. Älä alistu -kampanjan sisältö on sekä Youth in Action -ohjelman että CIMOn arvojen vastaista.

Esimerkkinä Youth in Action -ohjelman kautta rahoitetusta nuorten hankkeesta voi mainita Uskalla-tiedotuskampanjan, jonka tavoitteena oli edistää suvaitsevaisuutta ja kitkeä sukupuoliseen suuntautumiseen liittyvää syrjintää urheilumaailmassa.

Lisätietoja

Toimialajohtaja Mikko Nupponen

Kilpailukykyä viennistä -kiertue esittelee kansainvälistymispalveluita yrityksille

Fri, 18 Mar 2011 13:43:41 GMT

Kilpailukykyä viennistä -kiertue esittelee kansainvälistymispalveluita yrityksille

Yrityksille suunnattu Kilpailukykyä viennistä -kiertue avattiin Kouvolassa 17.3.2011. Ympäri Suomea kiertävällä KiVi-kiertueella välitetään tietoa yrityksille suunnatuista kansainvälistymispalveluista ja kansainvälistymiseen liittyvästä rahoituksesta. Myös CIMO osallistuu kiertueelle omalla osastollaan.

Kansainvälistyvät yritykset tarvitsevat apua monissa kysymyksissä. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntijan Outi Ervastin mukaan näitä ovat muun muassa kansainvälisen toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen, markkinaselvitykset, vientitoiminnan, partnereiden hankinnan sekä myyntikonttoreiden ja yhteisyritysten perustaminen. Esimerkiksi markkinoinnin tai verkostoitumisen saralla yrityksiä voi tukea kansainvälinen harjoittelija tai työssäoppija.

Kouvolan tapahtumassa CIMOn osastolla kävijöitä kiinnosti erityisesti mahdollisuus saada harjoittelija Venäjältä, Kiinasta tai Intiasta. Harjoittelijan tyypilliset tehtävät voivat liittyä esimerkiksi markkinointimateriaalien tuottamiseen tämän omalla kielellä, potentiaalisten yhteistyökumppaneiden etsimiseen tai messuosallistumisen valmisteluihin. Joensuun ammattikorkeakoulussa työskennelleen Tenho Kohosen mukaan erityisesti kansainvälistymisen alkuvaiheessa olevilla tai uusille markkinoille suuntaavilla yrityksillä on jo hyviä kokemuksia kansainvälisistä työssäoppijoista ja harjoittelijoista.

Korkeakouluharjoittelijan voi saada yritykseen suoraan CIMOn kautta, kun taas ammatillisella toisella asteella opiskelevan työssäoppijan tavoittaa oman alueen ammatillisen oppilaitoksen kautta. Yritykset voivat hakevat CIMOsta rahoitusta myös muun muassa henkilöstökoulutuksensa kehittämiseen, minkä lisäksi yrityksillä on mahdollisuus osallistua kehittämishankkeisiin yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

KiVi-kiertue järjestetään nyt neljättä kertaa. Ensimmäiset yritysten kansainvälisyyspalveluita tunnetuksi tekevät tilaisuudet pidettiin vuosina 2005–2006. CIMO on mukana kiertueella ensimmäistä kertaa.

Lisätietoja CIMOn työnantajille tarjoamista palveluista antaa vastaava asiantuntija Ulla Härmä.

_{Janika ja Hannu Ripatti e.litestä tuovat maahan valaisimia Espanjasta, Saksasta ja Kiinasta. Heitä kiinnosti mahdollisuus ottaa yritykseensä Kiinalainen harjoittelija helpottamaan kieleen ja kulttuuriin liittyviä haasteita kaupankäynnissä Kiinan kanssa.}

Lue lisää:

Tarkemmat tiedot KiVi-kiertueesta Elinkeinoelämän keskusliiton verkkopalvelussa

Seuraava KiVi-kiertueen tilaisuus järjestetään Helsingissä 23.3.2011

Katso myös:

Yritys-Suomi.fi-portaalissa esitellään yrityspalveluiden tarjoajia, sivuille tulossa tietoa Venäjästä ja Kiinasta

Tenho Kohosen julkaisu ”Opiskelijat yritysten kansainvälistymisen edistäjinä” (pdf)

(Julkaistu 18.3.2011/KLR,RH)

Erasmuksen suosio pysyy

Tue, 01 Feb 2011 12:19:44 GMT

Erasmuksen suosio pysyy

Suomalaisopiskelijat lähtivät Erasmus-vaihtoon taas hiukan aiempaa useammin, kertovat alustavat Erasmus-tilastot lukuvuodelta 2009–2010. Myös Erasmus-harjoittelun suosio suomalaisopiskelijoiden parissa kasvoi.

Erasmus-opiskelijavaihtoon osallistui yhteensä 3529 ja Erasmus-harjoitteluun 1020 opiskelijaa.Harjoittelijavaihtoon lähteneistä enemmistö (74 %) oli ammattikorkeakouluista kun taas 58 % opiskelijavaihtoon lähteneistä oli yliopistoista.

Saksa säilyi Erasmus-opiskelijavaihdon suosituimpana kohdemaana. Seuraavan sijan jakoivat Espanja ja Iso-Britannia. Erasmus-harjoittelun suosituin kohdemaa oli Espanja, jonka jälkeen tulivat Saksa ja Iso-Britannia.

Ammattikorkeakoulut aktiivisimpia opettaja- ja henkilökuntavaihdoissa

Erasmus-opettajavaihtoon lähti yhteensä 1039 opettajaa ja Erasmus-henkilökuntavaihtoon lähti 656 opettajaa tai korkeakoulun muun henkilökunnan jäsentä.

Opettajavaihtoon lähteneistä 62 % ja henkilökuntavaihtoon lähteneistä peräti 81 % tuli ammattikorkeakouluista. Opettajavaihdon suosituimmat kohdemaat olivat Saksa, Iso-Britannia ja Espanja. Henkilökuntavaihdoista 60 % suuntautui toiseen korkeakouluun ja 40 % yritykseen tai konferenssiin ulkomailla.

Opettajavaihtojen määrä laski 38:llä edellisestä lukuvuodesta. Jonkin verran vaihtoja jäi toteutumatta keväisen tuhkapilven peruttua lentoja.

Eramus-intensiivikurssit tavoittivat 822 opiskelijaa

Lukuvuonna 2009−2010 suomalaiset korkeakoulut koordinoivat 22 Erasmus-intensiivikurssia. Näistä 18 oli ammattikorkeakoulujen ja 4 yliopistojen koordinoimia.

Tämä näkyy myös opintojen tasossa: opiskelijoista valtaosa (74 %) suoritti alempaa korkeakoulututkintoa.

Kursseilla opiskeli yhteensä 822 opiskelijaa ja opetusta tarjosi 248 opettajaa. Opiskelijoista 212 (26 %) oli kirjoilla suomalaisissa korkeakouluissa ja opettajista 81 (33 %) tuli suomalaisista korkeakouluista. Osallistujamäärissä on huomattavaa kasvua (27 %), mikä selittyy kasvaneella rahoituksella edellisvuoteen verrattuna.

Intensiivikursseille oli ensimmäistä kertaa mahdollista valita myös kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat kirjoilla intensiivikurssiin osallistuvassa korkeakoulussa. Kursseista 8 oli käyttänyt tätä mahdollisuutta ja opiskelijoista 42:n kansalaisuus oli muu kuin jonkin Elinikäisen oppimisen ohjelmaan kuuluvan maan kansalaisuus.

Erasmus-vaihto Suomesta ulkomaille	2008–2009	2009–2010	Muutos
Opiskelijavaihto	3436	3529	+ 93 (+ 2,7 %)
Harjoittelijavaihto	975	1020	+ 45 (+ 4,6 %)
Opettajavaihto	1077	1039	- 38 (- 3,5 %)
Henkilökuntavaihto	656	656	+/-0

CIMO järjestää keskiviikkona 2. helmikuuta korkeakoulujen Erasmus-päivän.

Lue lisää Erasmus-ohjelmasta

(Julkaistu 1.2.2011/VZ)

Korkeakoulujen Venäjä-yhteistyö kasvoi FIRST-ohjelmassa

Wed, 12 Jan 2011 12:28:07 GMT

Korkeakoulujen Venäjä-yhteistyö kasvoi FIRST-ohjelmassa

FIRST-ohjelma liikuttaa yhä enemmän opiskelijoita ja opettajia Suomesta Venäjälle ja Venäjältä Suomeen, kertovat korkeakoulujen lukuvuodelta 2009–2010 raportoimat luvut. FIRST (Finnish–Russian Student and Teacher Exchange Programme) edistää Suomen ja Venäjän lähialueiden korkeakoulujen yhteistyötä. Ohjelman avulla tuetaan Suomen ja Venäjän korkeakoulujen välistä opiskelija- ja opettajavaihtoa sekä yhteisten intensiivikurssien järjestämistä.

Lukuvuonna 2009–2010 opiskelijavaihtojen määrä kasvoi lähes sadalla. Maiden välillä liikkui yhteensä 312 opiskelijaa. Määrät nousivat selvästi sekä Suomesta Venäjälle lähtevien että Venäjältä Suomeen saapuvien opiskelijoiden osalta. Paino säilyi Venäjältä saapuvissa opiskelijoissa, joita oli 216.

Opettajavaihtojen määrä on kasvanut tasaisesti jo usean vuoden ajan. Nyt raportoitiin voimakasta kasvua: ohjelman kautta liikkui 147 opettajaa, kun edellisenä lukuvuonna opettajavaihtoja oli yhteensä 91. Määrien kasvu koski sekä lähteviä että saapuvia opettajia.

Intensiivikurssit innostavat opiskelijoita Venäjälle

Intensiivikurssien kysyntä on ollut jatkuvasti paljon suurempaa kuin myönnettävissä olevan tuen määrä. Rahoitusta on pystytty hiljalleen lisäämään: lukuvuonna 2009–2010 kursseja järjestettiin 9, nyt tukea saa 10 intensiivikurssia.

FIRST-verkostojen koordinaattorit tapasivat joulukuussa CIMOssa. Parinkymmenen koordinaattorin voimin todettiin, että ohjelmassa on saatu suhteellisen pienin varoin monipuolista toimintaa ja hyviä tuloksia aikaan.

– Erityisesti intensiivikurssien nähtiin muodostavan toimivan tavan innostaa opiskelijoita lähinaapuriin. Ne myös mahdollistavat kansainvälistymisen opiskelijaryhmille, joille pidemmät vaihdot eivät olisi mahdollisia, kertoo projektikoordinaattori Sini Piippo CIMOsta.

Valtaosa suomalaisista korkeakouluista on mukana ohjelmassa. FIRST-ohjelma toiminut reilut kymmenen vuotta.

FIRST-haku käynnissä

Uusi hakukierros on alkanut ja viimeinen hakemuksen jättöpäivä on 15.2.2011. Hakukierroksella 2011 verkostojen toimintaan on jaossa 600 000 €.

Lue lisää ohjelmasta, raportoidun kauden 2009–2010 tilastoista ja hausta

Lisätietoja: projektikoordinaattori Sini Piippo, first(at)cimo.fi

12.1.2011

Kuusi uutta pohjoismaista maisteriohjelmaa käynnistyy

Wed, 22 Dec 2010 12:55:00 GMT

Kuusi uutta pohjoismaista maisteriohjelmaa käynnistyy

Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) Nordic Master -ohjelman tuensaajat on valittu. Kolmessa uudessa maisteriohjelmassa on mukana suomalaiskorkeakoulu.

Teatterikorkeakoulu osallistuu tanssialan ohjelmaan ja Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu sekä ympäristöteknologian että kestävän yhdyskuntasuunnittelun ohjelmiin.

Tukea saavat seuraavat maisteriohjelmat, suluissa koordinaattori:

Viking and Medieval Norse Studies (University of Iceland)
Aquatic Food Production – Safety and Quality (AQFood) (Technical University of Denmark)
Dance Education as Artistic Practice and Research – Teaching and Learning in Dance as Embodied Reflective Practice (Danish National School of Theatre and Contemporary Dance)
eNviro5Tech (Technical University of Denmark)
Nordic Master Program in Sustainable Urban Transitions (Chalmers University of Technology in Göteborg)
Master Programme in Biodiversity and Systematics (Göteborg University)

Hakuun osallistui 34 korkeakoulujen muodostamaa konsortiota, joihin kuuluu yli 100 laitosta kaikista viidestä Pohjoismaasta. Monissa hakijakonsortioissa oli mukana suomalainen korkeakoulu. Hakemusten taso oli hyvä.

Nordic Master -ohjelmalla kehitetään Pohjolaa tieto- ja innovaatioalueena ja vahvistetaan Pohjolan asemaa kansainvälisessä kilpailussa. Tähän mennessä ohjelmasta on järjestetty kolme hakua ja tuettu yhteensä 16 maisteriohjelmaa.

CIMO tiedottaa ohjelmasta Suomessa ja sitä hallinnoi CIMOn norjalainen sisarorganisaatio SIU.

Nordic Master -ohjelmaa arvioidaan paraikaa. PMN päättää arvioinnin perusteella ohjelman jatkosta.

Nordic Master, SIU
Pohjoismainen maisteriohjelma, Pohjoismaiden ministerineuvosto

Lisätietoja: vastaava asiantuntija Kenneth Lundin, CIMO, etunimi.sukunimi(at)cimo.fi

(01/2011)