http://www.cimo.fi/ fi http://blogs.law.harvard.edu/tech/rss INNOFACTOR Prime using RSS.NET - http://innofactor.com - http://www.rssdotnet.com <!-- modified: 2011-10-03T13:37:27 --> <div class="xmldoc"><p> Tiedotusvälineille 3.10.2011</p><h2> Finland–US Young Ambassadors -ohjelma saa jatkoa<br /> - Ympäristöasioihin painottuva stipendiohjelma vie 15 suomalaista nuorta Yhdysvaltoihin</h2><p><b>Yhdysvaltain Suomen suurlähetystön ja CIMOn rahoittaman Finland–US Young Ambassadors -stipendiohjelman toinen ohjelmakausi on käynnistynyt. Kesäksi 2012 valitaan 15 nuorta stipendiaattia, jotka viettävät kuusi viikkoa Yhdysvalloissa. Ympäristöasioiden lisäksi ohjelmaan sisältyy monikulttuurisuuden pohdintaa.<br /></b></p><p> Washington DC:ssä järjestettävän vierailun aikana nuoret tapaavat korkean tason vaikuttajia ja heidät perehdytetään Yhdysvaltain historiaan ja yhteiskuntaan. Uuden ohjelman toteutuksesta, nuorten hakuprosessista ja valmennuksista vastaa vaihto-oppilas- ja kansainvälisyyskasvatusjärjestö Suomen Youth For Understanding ry (YFU).</p><h2> Yhdysvaltain Suomen suurlähetystö tukee ohjelmaa</h2><p> – Yhdysvaltain Suomen suurlähetystö on ylpeä saadessaan tukea tätä merkittävää vaihto-ohjelmaa, joka tehdään yhteistyössä CIMOn ja Suomen Youth For Understandingin kanssa. Paras tapa luoda ymmärtämystä kulttuurien välillä on tutustua henkilökohtaisesti toisten elämään. Tämän ohjelman avulla suomalaisnuoret saavat ensikäden tietoa Yhdysvalloista ja amerikkalaisten elämästä. Ohjelma luo erinomaiset mahdollisuudet voimistaa maidemme ennestäänkin vahvoja siteitä, sanoo suurlähettiläs Bruce Oreck.<br /> Stipendiohjelma on luonteva jatke vuodesta 1982 lähtien YFU:n toteuttaman Suomen valtion ja Yhdysvaltain senaatin väliselle nuorisovaihto- eli Senaattoriohjelmalle, joka tuo kesäisin 14 amerikkalaisnuorta Suomeen. Ohjelman arvovaltaisina kummeina toimivat Yhdysvaltain senaattorit. Ohjelma näkyy laajasti yhdysvaltalaisissa kouluissa, ja se tavoittaa vuosittain arviolta ainakin 600 000 nuorta.</p><h2> Lukioikäiset nuoret kulttuurilähettiläinä</h2><p> – Rahoituksen myöntäminen Young Ambassadors –ohjelmalle on merkittävä tunnustus Suomen ja Yhdysvaltain hyville suhteille sekä maidemme väliselle vaihto-oppilastoiminnalle. Lukioikäiset nuoret ovat mitä parhaimpia kulttuurilähettiläitä. Uskon, että tulevaisuuden vaikuttajina he jatkavat maidemme välisten suhteiden vaalimista, toteaa YFU:n toiminnanjohtaja Elina Talonen-Lintunen.</p><p> Kesällä 2011 ohjelman pilottivaiheeseen osallistuneet 15 stipendiaattia viettivät täysstipendin turvin kuusi viikkoa Yhdysvalloissa. Lukioikäiset nuoret asuivat isäntäperheissä Coloradon osavaltiossa ja tutustuivat amerikkalaiseen yhteiskuntaan sekä ympäristöasioihin.</p><h2> Hakuaika ohjelmaan käynnissä</h2><p> Stipendiohjelman hakuaika on käynnissä 15.12.2011 saakka. Kyseessä on täysstipendi. Hakijoiden tulee olla 16–17-vuotiaita, kiinnostuneita Yhdysvalloista ja ympäristöasioista, sosiaalisesti lahjakkaita sekä sopeutuvaisia vieraassa kulttuurissa elämiseen. Valinnassa painotetaan hakijan laatimaa ympäristöaiheista kirjoitusta. Haku stipendiohjelmaan: <a onclick="window.open('http://www.yfu.fi');return false;" href="http://www.yfu.fi" class="outerlink">www.yfu.fi</a></p><p> Kesällä 2011 ohjelmaan osallistuneiden nuorten kokemuksia:<br /><a onclick="window.open('http://www.facebook.com/finland.usembassy');return false;" href="http://www.facebook.com/finland.usembassy" class="outerlink">http://www.facebook.com/finland.usembassy</a><br /><a onclick="window.open('http://www.maailmalle.net/kokemuksia_maailmalta/blogeja_maailmalta/young_ambassador_blogi');return false;" href="http://www.maailmalle.net/kokemuksia_maailmalta/blogeja_maailmalta/young_ambassador_blogi">http://www.maailmalle.net/kokemuksia_maailmalta/blogeja_maailmalta/young_ambassador_blogi</a><br /><a onclick="window.open('http://www.yfu.fi/yap-stipendit');return false;" href="http://www.yfu.fi/yap-stipendit" class="outerlink">http://www.yfu.fi/yap-stipendit</a></p><p><b>Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:</b></p><p> Suomen Youth For Understanding, toiminnanjohtaja Elina Talonen-Lintunen, puh. (09) 6226 130, <br /> gsm 050 322 3370, elina.talonen@yfu.fi, <a onclick="window.open('http://www.yfu.fi');return false;" href="http://www.yfu.fi" class="outerlink">www.yfu.fi</a><br /> Ohjelmaan osallistuvia nuoria on mahdollisuus haastatella. Yhteystiedot: YFU<br /><br /> U.S. Embassy Helsinki press office, Deputy Public Affairs Officer David McGuire, tel. (09) 6162 5651, helsinkiuspress@state.gov<br /><br /> Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, vastaava asiantuntija Nina Eskola, puh. 0207 868 582, nina.eskola@cimo.fi, <a href="/etusivu">www.cimo.fi</a></p></div> http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/finland_us_young_ambassadors_-ohjelma_saa_jatkoa_3_10_2011?language=fi http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/finland_us_young_ambassadors_-ohjelma_saa_jatkoa_3_10_2011?language=fi Mon, 03 Oct 2011 10:35:35 GMT <!-- modified: 2011-07-29T17:30:56 --> <div class="xmldoc"><p> Tiedotusvälineille 28.7.2011 / julkaisuvapaa</p><h1><b>Ulkomailla toimivat Suomen kielen ja kulttuurin opettajat kokoontuvat Kuopioon</b></h1><p><b>Ulkomaisissa yliopistoissa työskentelevien Suomen kielen ja kulttuurin opettajien jokavuotiset opintopäivät järjestetään tänä vuonna Kuopiossa 2.–4.8. Opintopäiville osallistuu noin 60 opettajaa eri puolilta Eurooppaa sekä Japanista, Kiinasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista. Ohjelmassa on luentoja mm. Savon murteesta ja savolaisuudesta, kuopiolaisista kirjailijoista ja nykysuomalaisesta elokuvasta.</b></p><p> Opintopäivät tarjoavat ulkomailla työskenteleville yliopistonopettajille mahdollisuuden päivittää tietojaan Suomen kielestä ja kulttuurista sekä tutustua tuoreeseen tutkimukseen ja vaihtaa kokemuksia muiden alalla toimivien kanssa. Opintopäivät pidetään Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Järjestelyistä vastaa Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO.</p><p> Kirjailija <b>Sirpa Kähkönen</b> vierailee opintopäivillä kertomassa Kuopio-sarjastaan. Päivillä ovat esillä myös Minna Canth ja Juhani Aho, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Torstaina keskitytään mm. nykysuomalaiseen elokuvaan ja sen käyttöön kielen ja kulttuurin opetuksessa.</p><h2><b>CIMO edistää suomen opetusta monin tavoin</b></h2><p> Suomen kielen ja kulttuurin opetuksella ulkomaisissa yliopistoissa on pitkät perinteet. Vanhin Suomen kielen opetuspiste toimii Tarton yliopistossa Virossa, johon perustettiin lehtoraatti jo vuonna 1803. Tätä nykyä suomea voi opiskella yli 100 yliopistossa 30 maassa eri puolilla maailmaa­. Suomen opettajia on maailmalla lähes 200 ja opiskelijoita noin 4 000.</p><p> Opintopäivät ovat tärkeä osa työtä, jota CIMO tekee edistääkseen Suomen kielen ja kulttuurin opintoja ulkomaisissa yliopistoissa. Muita tukimuotoja ovat mm. Suomesta lähetetyt opettajat, suomalaisten tutkijoiden opetusvierailut, kirja- ja lehtilahjoitukset sekä yliopistojen opiskelijoille tarkoitetut kesäkurssit ja apuraha- ja harjoitteluohjelmat.</p><p><a onclick="window.open('/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/21557_Ohjelma_Kuopio_2011.pdf');return false;" href="/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/21557_Ohjelma_Kuopio_2011.pdf">Opintopäivien ohjelma (pdf)</a></p><h2><b>Lisätietoja</b></h2><h3><b>Suomen kielen ja kulttuurin opetuksesta ulkomaisissa yliopistoissa:</b></h3><p> PääsihteeriMarjut Vehkanen,<br /> marjut.vehkanen(at)cimo.fi,<br /> p. 0207 868 598</p><h3><b>Haastattelupyynnöt:</b></h3><p> Ohjelma-asiantuntija Krista Heikkilä<br /> krista.heikkila(at)cimo.fi,<br /> p. 0207 868 514</p><p> Suomen kielen ja kulttuurin sivut cimo.fi-verkkopalvelussa: <a onclick="window.open('http://www.cimo.fi/ohjelmat/suomen_kieli_ja_kulttuuri');return false;" href="http://www.cimo.fi/ohjelmat/suomen_kieli_ja_kulttuuri"><br /> http://www.cimo.fi/ohjelmat/suomen_kieli_ja_kulttuuri</a></p><p>_{CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganiaatio. CIMO edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO toteuttaa vaihto-, harjoittelu- ja apurahaohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien tiedottamisesta. Lisäksi CIMO edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa.}</p></div> http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/ulkomailla_toimivat_suomen_kielen_ja_kulttuurin_opettajat_kokoontuvat_kuopioon_28_7?language=fi http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/ulkomailla_toimivat_suomen_kielen_ja_kulttuurin_opettajat_kokoontuvat_kuopioon_28_7?language=fi Thu, 28 Jul 2011 05:00:00 GMT <!-- modified: 2011-07-25T13:35:57 --> <div class="xmldoc"><p> Tiedotusvälineille 4.7.2011 / julkaisuvapaa</p><h2> Suomen kieli kiinnostaa ulkomaalaisia korkeakouluopiskelijoita</h2><p><b>Yli 400 ulkomaalaista opiskelijaa opiskelee kesällä suomen kieltä Suomessa. Joukossa on sekä suomea jo taitavia että kieleen ensi kertaa tutustuvia. Kaikkiaan 170 Suomen kielen ja kulttuurin opiskelijaa ulkomaisista yliopistoista syventää taitojaan aidossa kieliympäristössä. Vasta-alkajat ovat Erasmus-vaihto-opiskelijoita, jotka aloittavat syksyllä opintonsa suomalaisessa yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. Heistä 250 perehtyy kielen alkeisiin elokuussa. </b></p><p> CIMO järjestää kursseja yhdessä korkeakoulujen kanssa eri puolilla Suomea, pohjoisimpana paikkana on Rovaniemi. Suomalaisiin yliopistoihin saapuu heinä–elokuussa joukko ulkomaisia yliopisto-opiskelijoita suomen kielen ja kulttuurin kesäkursseille. CIMO ja yliopistot järjestävät yhdessä viisi eritasoista intensiivistä kurssia Helsingissä, Oulussa, Savonlinnassa ja Vaasassa.</p><p> Kursseilla perehdytään kieliharjoittelun ja kieliopin kertaamisen lisäksi Suomen kulttuuriin ja kirjallisuuteen sekä syvennetään Suomi-tietoutta. Vapaa-ajan ohjelmalla on kursseilla tärkeä sija. Kurssit vahvistavat opiskelijoiden sidettä Suomeen ja motivoivat toimimaan Suomen kielen ja kulttuurin alalla myös tulevaisuudessa.</p><h2> Kieliopinnoista vauhtia Erasmus-vaihtoon</h2><p> Erasmus-opiskelijoiden intensiivinen kielivalmennus (Erasmus Intensive Language Courses, EILC) on vaihto-opiskelijoille järjestettävä alkeistason kurssi jossain harvinaisessa eurooppalaisessa kielessä.</p><p><b>Noin 250 uutta Erasmus-vaihtoon Suomeen tulevaa opiskelijaa saa suomen kielikylvyn viidessä korkeakoulussa Helsingissä, Rovaniemellä, Tampereella, Turussa ja Vaasassa.</b>Tänä vuonna kursseja järjestetään 15. kerran.</p><p> Kursseille haki kaikkiaan lähes 500 opiskelijaa 24 Euroopan maasta. Kiinnostuneimpia suomen kielestä ovat saksalaiset. Muita innokkaita kielenharrastajia ovat espanjalaiset, tšekkiläiset, italialaiset, puolalaiset, unkarilaiset, ranskalaiset ja itävaltalaiset korkeakouluopiskelijat.</p><p> CIMO rahoittaa Erasmus-opiskelijoiden kielivalmennusta Euroopan komission ja opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Suomessa järjestetään myös ruotsin kielen valmennuskursseja.</p><h2> Suomen kieltä ja kulttuuria opiskellaan yliopistoissa ympäri maailmaa</h2><p> Suomen kieltä voi opiskella noin 100 yliopistossa 30 maassa. Eniten suomen opetusta tarjoavia korkeakouluja on Venäjällä ja Saksassa, mutta suomen kielen yliopisto-opetuksella on pitkät perinteet myös muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa.</p><p> CIMO edistää Suomen kielen ja kulttuurin opintoja ulkomaisissa yliopistoissa lähettämällä vierailevia opettajia Suomesta ja lahjoittamalla yliopistoille opetusmateriaalia. Suomen opiskelijoita tuetaan kesäkurssien lisäksi tarjoamalla heille Suomea Suomessa -harjoitteluohjelma ja myöntämällä apurahoja opintoihin suomalaisissa yliopistoissa.</p><h2><b>Lisätietoja</b></h2><p><a href="/ohjelmat/suomen_kieli_ja_kulttuuri/ulkomaisille_opiskelijoille/kesakurssit_suomessa">Kesäkurssit Suomessa CIMOn verkkopalvelussa</a></p><p><a href="/ohjelmat/erasmus/eilc-kielikurssit">EILC-kielivalmennuskurssit CIMOn verkkopalvelussa</a></p><h3><b>Suomen kielen ja kulttuurin kesäkurssit</b></h3><p><a onclick="window.open('http://puhelinluettelo.cimo.fi/puhlu/fi/web/?name=krista&amp;group=0&amp;type=name&amp;resultmode=2');return false;" href="http://puhelinluettelo.cimo.fi/puhlu/fi/web/?name=krista&amp;group=0&amp;type=name&amp;resultmode=2">Ohjelma-asiantuntija Krista Heikkilä, CIMO<br /></a></p><p><b>Savonlinna 7.–28.7.2011 (I-taso, 36 opiskelijaa)</b></p><p> Itä-Suomen yliopisto, Savonlinnan koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate</p><p> Kurssinjohtaja Virve Vainio, 045-674 8981</p><p> Toimisto: Aija Turunen, 050 558 0601, aija.turunen (at) uef.fi</p><p><b>Savonlinna 7.–28.7.2011 (II-taso, 36 opiskelijaa)</b></p><p> Itä-Suomen yliopisto, Savonlinnan koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate</p><p> Kurssinjohtaja Eija-Helena Kettunen, 050 537 1253, <a onclick="window.open('mailto:tehkettunen@hotmail.com');return false;" href="mailto:tehkettunen@hotmail.com" class="outerlink">tehkettunen@hotmail.com</a></p><p> Toimisto: Aija Turunen, 050 558 0601, aija.turunen (at) uef.fi</p><p><b>Vaasa 13.7–29.7.2010 (II-taso, 36 opiskelijaa)</b></p><p> Vaasan yliopisto, Nykysuomen ja kääntämisen laitos</p><p> Kurssinjohtaja Sanna Machaal, 06 324 8142 tai 040 591 9966, sanmac (at) uwasa.fi</p><p> Kurssisihteeri Anna Enlund, 06 324 8142</p><p><b>Oulu 12.7–2.8.2011 (III-taso, 36 opiskelijaa)</b></p><p> Oulun yliopisto</p><p> Kurssinjohtaja Anna Isola, 0500-742 244; annaron (at) mail.student.oulu.fi</p><p> Kurssisihteeri Riikka Kolehmainen, 407 660 220, kolehmri (at) paju.oulu.fi</p><p> Kurssiavustaja Jukka Mettovaara, 044 545 2904, jumetto (at) mail.student.oulu.fi</p><p><b>Helsinki 7.–28.7.2011 (IV-taso, 26 opiskelijaa)</b></p><p> Helsingin yliopisto, Palmenia</p><p> Kurssinjohtaja Johanna Heimonen, 050-329 0637, johanna.heimonen (at) helsinki.fi</p><p> Sihteeri Silpa Karjunen-Aguilar, 050-415 0536, silpa.karjunen-aguilar (at) helsinki.fi</p><div class="rule"></div><h3><b>EILC-kurssit</b></h3><p> Malgorzata Gwiazda, korkeakouluharjoittelija, CIMO</p><p> 0207 868 684, malgorzata.gwiazda (at) cimo.fi</p><p><b>Helsinki 1.–25.8.2011 (48 opisk</b>.)</p><p> Helsingin yliopisto, Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos</p><p> Kurssikoordinaattori Saila Järvinen, saila.e.jarvinen (at) helsinki.fi</p><p><span><b>Rovaniemi 1.–26.8.2011 (48 opisk.)</b></span></p><p><span>Lapin yliopisto</span></p><p><span>Kurssikoordinaattori Päivi Martin, 040 4844465, paivi.martin (at) ulapland.fi, international.relations (at) lapland.fi</span></p><p><span><b>Tampere 1.–19.8.2011 (48 + 18 opisk.)</b></span></p><p><span>Tampereen yliopisto (48 opisk.)</span></p><p><span>Kurssikoordinaattori Heidi Mikkonen, eilc (at) uta.fi</span></p><p> Tampereen ammattikorkeakoulu (18 opisk.)</p><p> Kurssikoordinaattori Camilla Kalevo, 050-567 5516, camilla.kalevo (at) tamk.fi</p><p> Kurssisihteeri Tiia Partanen, 040-801 6843, tiia.partanen (at) tamk.fi</p><p><b>Turku 2.–24.8.2011 (32 opisk.)</b></p><p> Turun yliopisto, suomen kieli</p><p> Kurssikoordinaattori Leena Maria Heikkola, 044 338 5389, lmheik@utu.fi</p><p> Harjoittelija Niina Kekki, 040 730 4669, njkekk (at) utu.fi</p><p><b>Vaasa 1.–19.8.2011 (48 opisk.)</b></p><p> Vaasan yliopisto</p><p> Kurssikoordinaattori Johanna Dahlin, 06 324 8142, johanna.dahlin (at) uwasa.fi</p><p> Kurssisihteeri Anna Enlund, 06 324 8142, <a onclick="window.open('mailto:anna.enlund@uwasa.fi');return false;" href="mailto:anna.enlund@uwasa.fi" class="outerlink">anna.enlund (at) uwasa.fi</a></p><p><b>Åbo 1.–23.8.2011 (16 opisk.)</b></p><p> Åbo Akademi</p><p> Kurssikoordinaattori Inka Halkivaha, <a onclick="window.open('mailto:inka.halkivaha@abo.fi');return false;" href="mailto:inka.halkivaha@abo.fi" class="outerlink">inka.halkivaha (at) abo.fi</a>, international (at) abo.fi</p><p> Kurssisihteeri Linnéa Biström, <a onclick="window.open('mailto:international@abo.fi');return false;" href="mailto:international@abo.fi" class="outerlink">international@abo.fi</a></p><p> CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganiaatio. CIMO edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO toteuttaa vaihto-, harjoittelu- ja apurahaohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien tiedottamisesta. Lisäksi CIMO edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa.</p></div> http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/suomen_kieli_kiinnostaa_ulkomaalaisia_korkeakouluopiskelijoita_4_7_2011?language=fi http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/suomen_kieli_kiinnostaa_ulkomaalaisia_korkeakouluopiskelijoita_4_7_2011?language=fi Mon, 04 Jul 2011 12:14:17 GMT <!-- modified: 2011-07-04T15:03:47 --> <div class="xmldoc"><p> Tiedotusvälineille / Julkaistavissa</p><h1> EU-tuella käännetään kymmenkunta suomalaisteosta eurooppalaisille kirjamarkkinoille</h1><p><b>Tänäkin vuonna kymmenkunta suomalaisteosta päätyy kansainvälisille kirjamarkkinoille EU:n Kulttuuri-ohjelman käännöstuen ansiosta. Käännettävien joukossa on mm. EU:n nykykirjallisuuspalkinnon saanut Riku Korhosen Lääkäriromaani, joka käännetään nyt bulgariaksi ja tšekiksi. Kulttuuri-ohjelman meneillään olevalla ohjelmakaudella (2007–2013) on tähän mennessä tuettu noin 30 suomalaisteoksen kääntämistä. Vastaavasti suomalaisille kustantamoille on myönnetty jo yli 700 000 euroa EU-tukea noin 90 eurooppalaisen teoksen suomentamiseen. </b></p><p> Tänä vuonna EU tukee eurooppalaisen kaunokirjallisuuden suomentamista lähes 130 000 eurolla. Kulttuuri-ohjelman käännöstukea saavat Atena Kustannus, Gummerus Kustannus, Kustannusosakeyhtiö Tammi ja Kustannusosakeyhtiö Teos. Tuen avulla tullaan suomentamaan yhteensä 14 teosta, joiden joukossa ovat mm. Nobel-palkitun <b>José Saramagon </b><i>O Ano da Morte de Ricardo Reis </i>(Tammi),<b> Elif Shafakin</b> kohutusti Armenian kansanmurhaa käsittelevä <i>The Bastard of Istanbul </i>(Gummerus) sekä <b>Wolgang Herrndorfin </b>palkittu <i>Tschick </i>(Atena).</p><p> EU:n tuella käännettäviä suomalaisteoksia ovat Riku Korhosen Lääkäriromaanin ohella <b>Sofi Oksasen </b><i>Baby Jane</i>, joka käännetään unkariksi, ja <i>Stalinin Lehmät</i>, joka käännetään latviaksi. Lisäksi <b>Kari Hotakaisen </b><i>Ihmisen osa </i>käännetään italiaksi<i>, </i><b>Juha Itkosen </b><i>Seitsemäntoista</i> norjaksi ja <b>Riikka Pulkkisen </b><i>Totta </i>ruotsiksi<i>. </i>Tukea saavat myös <b>Leena Krohnin</b> ja <b>Seita Parkkolan</b> lasten- ja nuortenkirjojen käännökset.</p><p> Tällä hakukierroksella jaossa oli yli 2,7 miljoonaa euroa, jonka turvin kaikkiaan 95 eurooppalaista kustantamoa tulee kääntämään 495 kaunokirjallista teosta. Hakemuksia jätettiin tänä vuonna ennätysmäärä, 301 kappaletta.</p><p> EU haluaa kirjallisuuden käännöstuen avulla lisätä eurooppalaisen kaunokirjallisuuden levittämistä yli kansallisten rajojen. Kustantamot voivat hakea tukea kerran vuodessa 1–10 kirjan kääntämiseen.</p><p> Tukipäätökset tekee Euroopan komission alainen toimeenpanovirasto riippumattoman asiantuntijaraadin avustuksella. Suomessa rahoitusohjelman kansallista tiedotusta ja neuvontaa hoitaa CIMO.</p><h2><b>Lisätietoja:</b></h2><p> Kulttuurin yhteyspiste / CIMO</p><p><a onclick="window.open('http://puhelinluettelo.cimo.fi/puhlu/fi/web/?name=riikka+leskinen&amp;group=0&amp;type=name&amp;resultmode=2');return false;" href="http://puhelinluettelo.cimo.fi/puhlu/fi/web/?name=riikka+leskinen&amp;group=0&amp;type=name&amp;resultmode=2">Ohjelma-asiantuntija Riikka Leskinen</a></p><p><a href="/ohjelmat/kulttuuri_ohjelma">EU:n Kulttuuri-ohjelma CIMOn verkkopalvelussa</a></p><p><b>Euroopan unionin kulttuurin puiteohjelma vuosille 2007–2013 on nimeltään KULTTUURI. Ohjelma on tarkoitettu taide- ja kulttuuriperintöalan organisaatioille ja siitä myönnetään tukea eurooppalaisena yhteistyönä toteutettaville kulttuurialan hankkeille ja kaunokirjallisuuden kääntämiseen vuosittaisten hakukierrosten kautta. Kulttuuri-ohjelman koko seitsenvuotisen ohjelmakauden budjetti on yli 400 miljoonaa euroa. </b></p><p> Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on vuonna 1991 perustettu opetusministeriön hallinnonalaan kuuluva asiantuntija- ja palveluorganisaatio. Sen tehtävänä on edistää kansainvälistä vuorovaikutusta koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO hallinnoi ja toimeenpanee erilaisia vaihto-, harjoittelu- ja apurahaohjelmia sekä huolehtii Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä Euroopan unionin Kulttuuri- sekä Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien kansallisesta tiedottamisesta ja neuvonnasta. CIMO vastaa myös Suomen kielen ja kulttuurin opetuksen edistämisestä ulkomaisissa yliopistoissa. Keskeisiin tehtäviin kuuluu lisäksi kerätä, muokata ja välittää toimialaan kuuluvaa tietoa eri asiakasryhmien tarpeisiin.</p><p> (30.6.2011 / TL)</p></div> http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/eu-tuella_kaannetaan_kymmenkunta_suomalaisteosta_eurooppalaisille_kirjamarkkinoille_30_6_2011?language=fi http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/eu-tuella_kaannetaan_kymmenkunta_suomalaisteosta_eurooppalaisille_kirjamarkkinoille_30_6_2011?language=fi Thu, 30 Jun 2011 12:32:37 GMT <!-- modified: 2011-06-16T13:48:03 --> <div class="xmldoc"><p> Tiedotusvälineille 16.6.2011</p><h1><b>Naisopiskelijat lähtevät aktiivisemmin ulkomaille – eroja myös koulutusalojen ja alueiden välillä </b></h1><p><b>Korkeakouluopiskelijoiden vaihto-opiskelu ja harjoittelujaksot ulkomailla lisääntyvät reipasta tahtia. Vuonna 2010 lähti Suomesta maailmalle 10 123 opiskelijaa, mikä on yli 700 enemmän kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan ammatillisen koulutuksen liikkuvuusluvut ovat hieman laskeneet: ulkomaille lähti nyt 5491 opiskelijaa, kun heitä edellisenä vuonna oli 6094. Vähenemistä on tapahtunut ainoastaan lyhytkestoisissa eli alle 2 viikon mittaisissa ulkomaanjaksoissa. Opiskelijaliikkuvuus ei jakaannu tasaisesti, sillä CIMOn keräämissä tilastoissa näkyy selkeitä eroja sukupuolten, koulutusalojen ja alueiden välillä. </b></p><h2><b>Naiset suuntaavat ulkomaille miehiä aktiivisemmin </b></h2><p> Naiset lähtevät ulkomaille miehiä innokkaammin sekä ammatillisesta koulutuksesta että korkea-asteelta. Tilanne on ollut samansuuntainen jo pitkään. Korkeakouluissa naiset ovat lähes kaikilla koulutusaloilla aktiivisempia lähtijöitä kuin heidän osuutensa alan opiskelijamäärästä antaisi olettaa. Viime vuonna 62 % yliopistoista ulkomaille lähteneistä oli naisia, kun heidän osuutensa koko opiskelijajoukosta oli 53 %. Ammattikorkeakoulujen lähtijöistä naisia oli 64 % ja kaikista opiskelijoista 55 %.</p><p> Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus on vielä naisvaltaisempaa: ulkomaanjaksolle lähteneistä 68 % oli naisia, kun heidän osuutensa ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoista oli 47 %.</p><h2><b>Opiskelijaliikkuvuudessa on eroja myös koulutusalojen ja eri alueiden välillä</b></h2><p> Kun ulkomailla olleiden korkeakouluopiskelijoiden määrä suhteutetaan samana vuonna opintonsa aloittaneisiin, on aktiivisimmin ja passiivisimmin opiskelijoitaan maailmalle lähettävien koulutusalojen välinen ero yli 40 %:a. Yliopistoissa aktiivisimmin ulkomaille lähdetään oikeus- ja kauppatieteiden aloilta, vähiten liikkuvat terveys- ja lääketieteitten sekä teologian ja kasvatustieteen opiskelijat. Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisimpia ovat matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijat, passiivisimpia luonnontieteen opiskelijat.</p><p> Etelä-Suomen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelevat nuoret lähtevät ulkomaille hanakammin kuin muualla Suomessa opiskelevat. Vähäisintä liikkuvuus on Itä-Suomen yliopistoissa ja Pohjois-Suomen ammattikorkeakouluissa.</p><p> Ammatillisessa koulutuksessa pienet koulutusalat erottuvat kansainvälisinä: kulttuurialan opiskelijat ovat aktiivisimpia ulkomaanjaksolle lähtijöitä. Myös luonnonvara- ja ympäristöala sekä lähettää että vastaanottaa paljon opiskelijoita suhteessa samana vuonna opintonsa aloittaneiden määrään.</p><h2><b>Korkeakouluopiskelijoita lähtee tavoitteiden mukaisesti, saapuvien kohdalla vielä parantamisen varaa</b></h2><p> Vuonna 2010 suomalaisiin yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin tuli 8990 ulkomaalaista vaihto-opiskelijaa. Tulijoiden määrä kasvoi runsaalla 200 opiskelijalla edelliseen vuoteen verrattuna.</p><p> Korkeakoulujen kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus on kehittynyt sille asetettujen kansallisten tavoitteiden suuntaisesti. Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa tavoitellaan 16 000 lähtevää ja saapuvaa opiskelijaa vuosittain. Määrä on lähtijöiden osalta jo lähes saavutettu: mikäli CIMOn tilastoimien yli 3 kuukauden ulkomaanjaksojen lisäksi huomioidaan myös lyhyemmät jaksot, lähti Suomesta ulkomaille noin 15 000 korkeakouluopiskelijaa. Suomeen tulevien opiskelijoiden määrässä on enemmän parannettavaa, sillä heitä oli vasta reilut 11 000.</p><h2><b>Ammatillisen koulutuksen kokonaisliikkuvuus kasvaa odotusten mukaan, mutta henkilöstön työelämäjaksojen osuus saisi vielä nousta </b></h2><p> Ammatillisen koulutuksen kokonaisliikkuvuus näyttää kehittyvän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU 2007–2012) tavoitteiden mukaisesti: päämääränä on 30 % kasvu suunnittelukauden aikana. Yli 2 viikkoa kestävien ulkomaanjaksojen määrä on noussut tasaisesti, mutta lyhyempien jaksojen määrä vaihtelee vuosittain. Vuonna 2010 pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähti 2794 ja lyhytkestoiselle 2697 opiskelijaa. Lyhyempien jaksojen määrä laski yli 25 %:lla edellisestä vuodesta, pitkien kasvoi lähes 13 %:lla.</p><p> Suomen ammatillisiin oppilaitoksiin saapui 2749 ulkomaista opiskelijaa. Tulijoita oli nyt 324 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.</p><p> Opettajien ja muun henkilöstön ulkomaanjaksojen määrä kasvoi sekin, lähtijöitä oli 1935 eli 168 enemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöstöä lähtee maailmalle useimmiten muista syistä kuin opettajavaihtojen tai muiden työelämäjaksojen vuoksi, vaikka KESUssa kehotetaan kiinnittämään huomiota juuri niiden lisäämiseen. Esimerkiksi erilaisiin yhteistyöprojekteihin ja kehittämishankkeisiin liittyvät matkat ja valmistelevat vierailut vievät oppilaitosten henkilökuntaa ulkomaille.</p><h2><b>Liikkuvuus on edelleen Eurooppa-keskeistä</b></h2><p> EU-ohjelmat ovat keskeisessä asemassa liikkuvuusjaksojen rahoituksessa ja järjestelyissä. Korkeakoulusektorilla lähes puolet Suomesta lähteneistä ja 75 % tänne tulleista opiskelijoista liikkuu EU:n Erasmus-ohjelman turvin. Liikkuvuus on edelleen hyvin Eurooppa-keskeistä, vaikka 36,5 % suomalaisista korkeakouluopiskelijoista suuntaa kauemmaksi. Suomeen tulijoista 84 % tulee Euroopasta.</p><p> Ammatillisessa koulutuksessa opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta rahoitetaan EU-ohjelmilla, mutta oppilaitosten oma rahoitus on yhtä tärkeässä asemassa. Ammatillisen koulutuksen opiskelijaliikkuvuus on vielä Eurooppa-keskeisempää kuin korkeakoulusektorilla: Eurooppaan suuntasi 95 % lähtevistä ja sieltä tuli 98 % saapuvista opiskelijoista.</p><p><b>CIMO</b> on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganiaatio. Sen tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO toteuttaa vaihto-, harjoittelu- ja apurahaohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien tiedottamisesta. Lisäksi CIMO edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa.</p><h2><b>Lisätiedot</b></h2><ul><li> Vastaava asiantuntija <a onclick="window.open('http://puhelinluettelo.cimo.fi/puhlu/fi/web/?name=irma&amp;group=0&amp;type=name&amp;resultmode=2');return false;" href="http://puhelinluettelo.cimo.fi/puhlu/fi/web/?name=irma&amp;group=0&amp;type=name&amp;resultmode=2">Irma Garam </a>(korkeakoulujen liikkuvuus)</li><li> Vastaava asiantuntija<a onclick="window.open('http://puhelinluettelo.cimo.fi/puhlu/fi/web/?name=siru&amp;group=0&amp;type=name&amp;resultmode=2');return false;" href="http://puhelinluettelo.cimo.fi/puhlu/fi/web/?name=siru&amp;group=0&amp;type=name&amp;resultmode=2"> Siru Korkala </a>(ammatillisen koulutuksen liikkuvuus)</li></ul><h3> Katso myös</h3><p><a href="/cimo_asiantuntijana/faktaa_tietoa_ja_tilastoja/kansainvalinen_liikkuvuus_ja_yhteistyo_tilastoina/opiskelijoiden_ja_oppilaitosten_henkilokunnan_kansainvalinen_liikkuvuus">Opiskelijoiden ja oppilaitosten kansainvälinen liikkuvuus</a></p><h3> Lue lisää</h3><p><a href="/palvelut/julkaisut/selvitykset/kansainvalinen_liikkuvuus_ammatillisessa_ja_korkea-asteen_koulutuksessa_2010_faktaa_1_2011_">Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa ja korkea-asteen koulutuksessa 2010. Siru Korkala ja Irma Garam. Faktaa – tietoa ja tilastoja 1A/2011.</a></p><p><a href="/palvelut/julkaisut/selvitykset/kansainvalinen_liikkuvuus_ammatillisessa_koulutuksessa_2010">Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2010. Tietoa ja tilastoja -raportti 1/2011.</a></p><p><a href="/palvelut/julkaisut/selvitykset/kansainvalinen_liikkuvuus_yliopistoissa_ja_ammattikorkeakouluissa_2010">Kansainvälinen liikkuvuus yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2010. Tietoa ja tilastoja -raportti 2/2011.</a></p><p></p></div> http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/naisopiskelijat_lahtevat_aktiivisemmin_ulkomaille_16_6_2011?language=fi http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/naisopiskelijat_lahtevat_aktiivisemmin_ulkomaille_16_6_2011?language=fi Thu, 16 Jun 2011 11:07:38 GMT <!-- modified: 2011-05-03T09:19:39 --> <div class="xmldoc"><p> Tiedotusvälineille 2.5.2011</p><h1> Viidettä Comenius-viikkoa juhlitaan kouluissa ympäri Suomea 2.-9.5.2011</h1><p> Tänä vuonna vietetään viidettä Euroopan laajuista Comenius- ja eTwinning-viikkoa, jonka aikana koulut kaikissa ohjelmaan osallistuvissa maissa järjestävät erilaisia tapahtumia laajallekin yleisölle. Comenius-viikko on syntynyt Euroopan komission aloitteesta, ja se päättyy 9.5. juhlittavaan Eurooppa-päivään. Viikon tavoitteena on lisätä ohjelman tunnettuutta sekä esitellä ohjelman hankkeita sekä niiden tuloksia.</p><h2> Kouluissa tapahtumia luontopolusta näyttelyihin</h2><p> Suomessa Comenius-viikko on valtakunnallinen tapahtuma, jonka aikana ohjelmassa mukana olevat oppilaitokset järjestävät muun muassa Comenius-luontopolun, näyttelyitä koulujen omista yhteistyöhankkeista sekä Comenius-kahvilan. CIMO ja Lounais-Suomen aluehallintovirasto järjestävät Turussa 3.5.2011 kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja sen edistämistä käsittelevän teematapaamisen, jonka tavoitteena on lisätä ja välittää tietoa siitä, miten kansainvälinen yhteistyö on vaikuttanut suomalaisissa kouluissa. Lisäksi CIMO ja Opetushallitus ovat järjestäneet ”Yhdessä opimme” – kuvakertomus- ja videokilpailun kaikille Comenius- ja eTwinning-kouluille. Voittaja julkistetaan viikon päätteeksi Eurooppa-päivänä 9.5.2011. Kertomusten parhaimmistoa julkaistaan CIMOn ja OPHn verkkosivuilla.</p><p><b>Lisätietoja Comenius-viikosta ja -ohjelmasta</b>:<br /><br /> Tytti Voutilainen, CIMO<br /> Puh. 0207 868 560<br /> tytti.voutilainen@cimo.fi<br /><a href="/ohjelmat/comenius/comeniusviikko">www.cimo.fi/comeniusviikko</a></p><p><b>Comenius-viikon tapahtumat Suomessa:</b><a href="/ohjelmat/comenius/comeniusviikko"> www.cimo.fi/ohjelmat/comenius/comeniusviikko/tapahtumat</a><br /><br /><b>Euroopan komission Comenius-viikon verkkosivu</b>:<br /><a onclick="window.open('http://www.comeniusweek.eu');return false;" href="http://www.comeniusweek.eu" class="outerlink">www.comeniusweek.eu</a><br /><br /><b>Lisätietoja ohjelmasta:</b><br /><a href="/ohjelmat/comenius">www.cimo.fi/ohjelmat/comenius</a><br /><br /> Comenius on osa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmaa. Comeniuksen kohderyhmänä ovat kouluopetuksessa olevat oppilaat esikouluista toisen asteen loppuun saakka. Ohjelma on tarkoitettu kaikille kouluyhteisöön kuuluville: oppilaille, opettajille ja muulle opetusalan henkilöstölle. Ohjelmassa tuetaan oppilaitosten projektiyhteistyötä, yksilöllistä liikkuvuutta sekä verkostoitumista. Tavoitteena on tutustuttaa oppilaat ja koulun henkilökunta toisiin Euroopan maihin ja erilaisiin kulttuureihin sekä toimintatapoihin. Comenius-ohjelmaa hallinnoi Suomessa CIMO.<br /><br /> CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio, jonka tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO toteuttaa vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien tiedottamisesta. CIMO edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa.</p></div> http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/viidetta_comenius-viikkoa_juhlitaan_kouluissa_ympari_suomea_2_-9_5_2011_2_5_2011?language=fi http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/viidetta_comenius-viikkoa_juhlitaan_kouluissa_ympari_suomea_2_-9_5_2011_2_5_2011?language=fi Mon, 02 May 2011 12:40:28 GMT <!-- modified: 2011-04-07T09:18:50 --> <div class="xmldoc"><p> Tiedotusvälineille 6.4.2011</p><h1><b>Suomi menestyi korkeakouluopiskelumaana kansainvälisessä vertailussa</b></h1><p><b>Kaikkiaan 23 suomalaista korkeakoulua on osallistunut ulkomaisten tutkinto- ja vaihto-opiskelijoiden tyytyväisyyttä luotaavaan laajaan kansainväliseen selvitykseen. International Student Barometer antaa ensimmäistä kertaa kansallista ja korkeakoulukohtaista sekä kansainvälisesti vertailukelpoista tietoa Suomesta kansainvälisten opintojen kohdemaana. Selvityksen Suomea koskevan osuuden koordinoinnista ja rahoituksesta vastaa CIMO.</b></p><h2><b>Ulkomaiset opiskelijat tyytyväisiä korkeakouluunsa ja Suomeen</b></h2><p> Selvityksen mukaan 89 prosenttia ulkomaisista opiskelijoista on yleisesti ottaen tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä korkeakouluunsa ja opiskeluunsa Suomessa. Tyytyväisimmät opiskelijat tulevat Intiasta, Slovakiasta, Liettuasta, Latviasta, Tšekistä ja Venäjältä. Kriittisimmin suhtautuvat Ukrainasta, Meksikosta, Yhdysvalloista ja Unkarista tulevat opiskelijat.</p><p> Suomea opiskelumaana ja suomalaista korkeakouluaan suosittelisi muille 83,9 prosenttia vastanneista: eurooppalainen keskiarvo oli 80,5, ja kaikkien tutkimusmaiden keskiarvo 79,1 prosenttia.</p><p> Opiskelijoiden tyytyväisyyttä mitattiin neljässä pääosiossa eli opiskelussa, elämisessä ja asumisessa, tukipalveluissa ja opiskelun aloittamiseen liittyvissä tukipalveluissa.</p><h2><b>Opiskeluolot ja Suomi maana saavat kiitosta</b></h2><p> Erityisen tyytyväisiä opiskelijat ovat korkeakoulujen opiskeluolosuhteisiin ja -ympäristöön kuten kirjastoihin, luentosaleihin, laboratorioihin, tietokoneluokkiin, IT-palveluihin ja tukipalveluihin. Myös Suomi maana saa kiitosta turvallisuuden ja yhteiskunnallisen vakautensa ansiosta.</p><p> Korkeakoulujen tapa ottaa uudet opiskelijat hoiviinsa ylittää kansainvälisen keskitason, ja saa siksi myös kiitosta opiskelijoilta. Kansainvälisten toimistojen henkilökunta ja asumispalvelut toimivat nekin erittäin hyvin.</p><h2><b>Eniten kritiikkiä ura- ja rekrytointipalveluista sekä elinkustannuksista</b></h2><p> Enemmän huolta herättävät työllistymiseen liittyvät palvelut ja mahdollisuus löytää töitä valmistumisen jälkeen. Myös Suomen kalleus asumismaana saa tutkimuksessa kielteistä palautetta: kansainvälisen keskiarvon perusteella tämä on ulkomaisten opiskelijoiden mielestä suurin yksittäinen ongelma.</p><p> Tulokset heijastavat sitä, että monet opiskelijat hakevat Suomesta vaihtovuosikokemuksen tai tutkinnon suoritettuaan myös työpaikkaa.</p><p> – Opiskelijoiden tarve saada uraneuvontaa, löytää jalansija Suomesta työskentelymaana ja ehkä myös kotimaana on uusi haaste korkeakouluille ja erityisesti myös suomalaiselle työelämälle, toteaa CIMOn johtaja <b>Pasi Sahlberg</b>.</p><h2><b>Suomessa yli 20 000 kansainvälistä opiskelijaa</b></h2><p> Suomalaiset korkeakoulut ovat kansainvälistyneet ripeästi, mutta silti niissä on kansainvälisiä opiskelijoita vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa opiskeli vuonna 2009 yli 14 000 kansainvälistä opiskelijaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja lähes 9 000 vaihto-opiskelijaa. Eniten tutkinto-opiskelijoita tulee Kiinasta ja Venäjältä; vaihto-opiskelijoiden tyypillisiä kotimaita ovat Saksa, Ranska, Espanja ja Italia.</p><p> Opiskelijoita motivoi tutkinnon ohella ennen kaikkea mahdollisuus löytää itselleen koulutustaan vastaavaa työtä joko kansainvälisiltä markkinoilta tai Suomesta.</p><p> – Tämä opiskelijoiden tarve on ymmärrettävä. Yksittäinen korkeakoulu ei voi kuitenkaan tässä asiassa toimia tuloksellisesti ilman ympäröivän liike-elämän, teollisuuden ja palveluelinkeinon ymmärrystä siitä, että korkeakouluista valmistuu jatkuvasti erityistä kulttuurista pääomaa omaavaa ammattilaisia, joita kansainvälisesti toimivien yritysten olisi hyvä rekrytoida palvelukseensa, Sahlberg sanoo.</p><h2><b>Selvitys antaa korkeakouluille perustan parantaa opetusta ja opiskelijapalveluita</b></h2><p> Selvityksen tulokset antavat tutkimukseen osallistuneille korkeakouluille näkymän siihen, missä asioissa niiden on tarpeen parantaa opetustaan ja opiskelijapalveluitaan. Se ei tuota ranking-tietoa yksittäisestä maasta eikä korkeakoulusta.</p><p> Selvitys perustuu viime vuoden marras-joulukuussa tehtyyn Internet-pohjaiseen kyselyyn, johon osallistui kandidaatti-, maisteri- ja tohtoritason vaihto- ja tutkinto-opiskelijoita. Kaikkiaan kyselyyn vastasi liki 158 000 kansainvälistä opiskelijaa; suomalaisissa korkeakouluissa heistä opiskeli 6 441.</p><p> Mukana oli korkeakouluja Alankomaista, Britanniasta, Hongkongista, Irlannista, Italiasta, Kanadasta, Luxemburgista, Ruotsista, Saksasta, Suomesta ja Yhdysvalloista. CIMOn teettämän selvityksen kaltaisia maakohtaisia tietopaketteja kerryttivät ainakin Ruotsi, Saksa ja Hollanti.</p><p> Itse selvityksen teki englantilainen konsulttiyritys The International Graduate Insight Group.</p><p></p><h2> Lisätiedot</h2><p> Johtaja Pasi Sahlberg / CIMO</p><p> Toimialajohtaja Juha Ketolainen / CIMO</p><p> Median kontaktointi <a onclick="window.open('http://puhelinluettelo.cimo.fi/puhlu/fi/web/?name=jaanaliisa&amp;group=0&amp;type=name&amp;resultmode=2');return false;" href="http://puhelinluettelo.cimo.fi/puhlu/fi/web/?name=jaanaliisa&amp;group=0&amp;type=name&amp;resultmode=2">Jaanaliisa Kuopan </a>kautta.</p><p></p><p><a onclick="window.open('http://www.i-graduate.org');return false;" href="http://www.i-graduate.org" class="outerlink">The International Graduate Insight Group </a></p><p><b>CIMO</b> on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganiaatio. Sen tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO toteuttaa vaihto-, harjoittelu- ja apurahaohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien tiedottamisesta. Lisäksi CIMO edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa.</p></div> http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/suomi_menestyi_korkeakouluopiskelumaana_kansainvalisessa_vertailussa_6_4_2011?language=fi http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/suomi_menestyi_korkeakouluopiskelumaana_kansainvalisessa_vertailussa_6_4_2011?language=fi Wed, 06 Apr 2011 11:07:23 GMT <!-- modified: 2011-03-22T09:55:38 --> <div class="xmldoc"><p> Tiedotusvälineille 22.3.2011</p><h1><b style=""><span>Latinalainen Amerikka kokoaa korkeakouluja ja työvoimahallintoa Seinäjoelle</span></b></h1><p><b style=""><span>Espanjankieliset maat kiinnostavat suomalaisopiskelijoita. Tämä näkyy myös kiinnostuksena Latinalaista Amerikkaa kohtaan. Korkeakoulujen ja työvoimahallinnon asiantuntijat kokoontuvat Seinäjoelle 23.–24.3. päivittämään tietojaan aiheesta, jotta kysyntään voidaan paremmin vastata.</span></b></p><p><span>CIMO, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Tampereen yliopisto järjestävät seminaarin</span><i style=""><span> Globaalilla yhteistyöllä aluevaikuttavuutta – Latinalainen Amerikka ja Suomi korkeakoulutus- ja työelämäyhteistyössä</span></i><span> Seinäjoen Ammattikorkeakoulun Kampus-talossa.</span></p><p><span>Seminaarissa puhuu pitkään koulutusalan yhteistyötä Suomen kanssa tehnyt professori <b style="">Lillian Gonzales</b> Chilen La Frontera -yliopistosta. Suomen Madridin Instituutin johtaja ja kokenut Latinalaisen Amerikan kävijä professori <b style="">Martti Pärssinen</b> kertoo instituutin viime vuosien projekteista Latinalaisen Amerikan maissa. Seminaaria kunnioittavat läsnäolollaan myös Chilen, Argentiinan, Meksikon ja Perun suurlähetystöt.</span></p><p><span>Iltatilaisuudessa maistellaan tangon tahteja tamperelaisen <b style="">Tango Amoroson</b> ja <b style="">La Milonga</b> -orkesterin</span>johdolla. Samalla saadaan esimakua Seinäjoella kesä–heinäkuussa järjestettävästä kansainvälisestä <b style="">Cumbre Mundial del Tango</b> -festivaalista.</p><h2><b style=""><span>CIMOn Latinalaisen Amerikan harjoitteluohjelma 10 vuotta</span></b></h2><p><span>Opintoihin liittyvän harjoittelun suosio on viime vuosina jatkanut tasaisesti kasvuaan. Latinalainen Amerikka on ollut viime vuosina yhtä suosittu hakukohde kuin <b style="">Kiina</b> tai <b style="">Intia</b>. </span></p><p><span>CIMOn ohjelmien kautta on ollut mahdollisuus lähteä harjoitteluun Latinalaiseen Amerikkaan 10 vuotta. Vuosittain noin 40 harjoittelijaa pääsee CIMOn kautta esimerkiksi <b style="">Chileen</b>, <b style="">Argentiinaan</b> tai <b style="">Peruun</b>. Myös opiskelu Latinalaisessa Amerikassa kiinnostaa suomalaisia – esimerkiksi <b style="">Meksikossa</b> on tällä hetkellä Suomen suurlähetystön mukaan noin <b style="">100</b> suomalaisopiskelijaa.</span></p><p><span>Oman alan työkokemuksen saamisen ohella tavoitteena on tukea vieraan kielen käyttöä ammatillisissa yhteyksissä ja suomalaisnuorten kielitaitopaletin monipuolisuutta. Espanjan opiskelun viime vuosien suosio näkyy myönteisesti: <br /> – Hakijoiden espanjan kielen taito on syvempää kuin vielä muutamia vuosia sitten. V</span>iime aikoina paljon julkisuudessa keskusteltu suomalaisnuorten kielitaidon kapeutuminen ei ainakaan tällä perusteella ole osoittautunut vielä todeksi,<span> vastaava asiantuntija <b style="">Jaana Mutanen</b> CIMOsta kertoo.</span></p><p><span>Lisätietoja: <br /> Vastaava asiantuntija Jaana Mutanen, CIMO <br /> p. 0207 868 601</span></p><p></p><p><span><a href="/ohjelmat/kansainvalinen_harjoittelu_ja_tyoskentely-osio">Kansainvälinen harjoittelu</a></span></p><p><a onclick="window.open('http://www.seamk.fi');return false;" href="http://www.seamk.fi" class="outerlink"><span>Seinäjoen ammattikorkeakoulu</span><br /></a></p><p><a onclick="window.open('http://www.tay.fi');return false;" href="http://www.tay.fi" class="outerlink">Tampereen yliopisto<br /></a></p><p></p></div> http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/latinalainen_amerikka_kokoaa_korkeakouluja_ja_tyovoimahallintoa_seinajoelle_22_3_2011?language=fi http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/latinalainen_amerikka_kokoaa_korkeakouluja_ja_tyovoimahallintoa_seinajoelle_22_3_2011?language=fi Tue, 22 Mar 2011 07:46:24 GMT <!-- modified: 2011-03-17T11:34:27 --> <div class="xmldoc"><p style="line-height: normal"><span>Tiedotusvälineille 7.3.2011<br /></span></p><h1><b><span>CIMOn talvikoulu kokoaa Suomeen nuoria, lahjakkaita tutkijoita Venäjältä ja Ukrainasta</span></b></h1><p style="line-height: normal"><b><span>CIMO kutsuu jo 15. kerran järjestettävään talvikouluun lahjakkaita venäläisiä ja ukrainalaisia tutkijoita. Osa talvikoulun kautta Suomeen työskentelemään tulleista on jäänyt tänne myös pysyvästi.</span></b></p><p style="line-height: normal"><span>Tänä vuonna talvikoulussa keskitytään solujen, hermoston ja ihmisten väliseen kommunikaatioon. Tapahtumalla edistetään nuorten tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden liikkuvuutta Suomen, Venäjän ja Ukrainan tiedemaailmojen välillä.</span></p><p style="line-height: normal"><span>Kuuden päivän mittaisella kurssilla suomalaiset tutkijat tutustuvat opiskelijoihin, joita he voivat jatkossa kutsua tutkijoiksi omiin ryhmiinsä tai laitoksilleen. Suurimmalle osalle Suomeen kutsutuista on CIMOn apurahakauden jälkeen löytynyt jatkorahoitusta esimerkiksi tutkijakouluista, mikä on mahdollistanut talvikoululaisten jäämisen eripituisiksi ajoiksi Suomeen.</span></p><h2><b><span>Liki 150 tutkijaa rekrytoitu Suomeen talvikoulujen kautta</span></b></h2><p style="line-height: normal"><span>Talvikoulu teemalla <i>”Chemistry of life: from molecules to mind”</i> järjestetään Helsingin yliopiston eläintieteellisellä tutkimusasemalla Tvärminnessä 7.–12.3.2011. Mukana on 22 venäläistä ja kolme ukrainalaista sekä kuusi jatko-opiskelijaa suomalaisista yliopistoista. Opettajat ovat tänäkin vuonna suomalaisia huippunimiä eri tieteenaloilta.</span></p><p style="line-height: normal"><span>Talvikoulussa joutuvat puntariin niin osallistujien tiedot kuin monet muutkin tutkijalle tärkeät ominaisuudet kuten ongelmanratkaisukyky ja uuden tiedon nopea omaksuminen. Lisäksi tiukkatahtisen koulutuksen aikana ilmenevät ryhmätyöskentelyssä välttämättömät sosiaaliset taidot sekä kyky keskittyä olennaiseen kovankin paineen alla.</span></p><p style="line-height: normal"><span>Vuodesta 1997 järjestettyjen talvikoulujen tuloksena suomalaisiin tutkimusryhmiin on rekrytoitu noin 140 lahjakasta jatko-opiskelijaa eri tieteenaloilta. Kaikkiaan noin 450 nuorta tutkijaa on tänä aikana kouluttautunut talvikouluissa.</span></p><p style="line-height: normal; margin-bottom: 0pt"><b><span>Lisätietoja:</span></b></p><p style="line-height: normal; margin-bottom: 0pt"><span>Päivi Jokinen</span></p><p style="line-height: normal; margin-bottom: 0pt"><span>Asiantuntija/CIMO</span></p><p style="line-height: normal; margin-bottom: 0pt"><span>p. 0207 868 691</span></p><p style="line-height: normal; margin-bottom: 0pt"></p><p style="line-height: normal; margin-bottom: 0pt"><span>Tarja Mäkelä</span></p><p style="line-height: normal; margin-bottom: 0pt"><span>Ohjelmakoordinaattori/CIMO</span></p><p style="line-height: normal; margin-bottom: 0pt"><span>p. 0207 868 556</span></p></div> http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/cimon_talvikoulu_kokoaa_suomeen_nuoria_lahjakkaita_tutkijoita_venajalta_ja_ukrainasta_7_3_2011?language=fi http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/cimon_talvikoulu_kokoaa_suomeen_nuoria_lahjakkaita_tutkijoita_venajalta_ja_ukrainasta_7_3_2011?language=fi Tue, 08 Mar 2011 08:56:00 GMT <!-- modified: 2011-03-04T17:04:21 --> <div class="xmldoc"><p> Tiedotusvälineille 14.3.2011</p><h1><b>Taideteollinen korkeakoulu ja Myllyteatteri menestyivät EU:n kulttuuritukien jaossa</b></h1><p><b>Kaksi suomalaisvetoista kulttuurihanketta saa tänä vuonna tukea EU:n Kulttuuri-ohjelmasta: Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu vetää hanketta, jossa pohditaan kestävän ja saavutettavan muotoilun vaikutuksia ihmisten elämään ja elinympäristöön. Helsinkiläinen Myllyteatteri tuottaa eurooppalaisena yhteistyönä näyttämölle Danten Divina Commedian. Suomalaisia osapuolia on mukana myös 11 muussa tukea saaneessa hankkeessa. Erityisesti taidekorkeakoulumme ovat olleet aktiivisia eurooppalaisen kulttuuriyhteistyön saralla, sillä Aalto-yliopisto, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu osallistuvat 4:än hankkeeseen.</b></p><p> Taideteollisen korkeakoulun koordinoimassa <i>AH-DEsign: Accessible and Sustainable design </i>-hankkeessa pohditaan muotoilua käyttäjän näkökulmasta sekä kartoitetaan erityisesti nuorten ja ikääntyneiden kanssa käytävän vuorovaikutuksen mahdollisuuksia nykymuotoilussa. Syntyneet käytännön ratkaisut kootaan näyttelyyn, joka kiertää hankkeen osallistujamaissa Suomessa, Ranskassa ja Italiassa.</p><p> Myllyteatteri työstää yhteistyössä kreikkalaisten ja portugalilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa näyttämölle Danten 1300-luvulla kirjoittaman klassikon <i>Divina Commedian</i>. <span>Prosessityönä valmistuva teatteriesitys saa kantaesityksensä Helsingissä lokakuussa 2011. </span></p><h2><b>Teemoina kulttuurialan osaamisen kehittäminen ja nuorten ammattilaisten tukeminen</b></h2><p> Suomalaisia kulttuurialan toimijoita on mukana myös 11 hankkeessa, joita koordinoidaan jostakin toisesta Euroopan maasta. Hankkeiden teemoissa korostuvat mm. kulttuurialan osaamisen kehittäminen ja nuorten taiteilijoiden uramahdollisuuksien tukeminen. Peräti neljässä hankkeessa suomalainen osallistuja on taidekorkeakoulu. Mukana on myös sellaisia toimijoita, jotka ovat jo pitkään olleet aktiivisesti tekemässä eurooppalaista kulttuuriyhteistyötä Kulttuuri-ohjelman tukemissa hankkeissa, esimerkkeinä ANTI-festivaali Kuopiosta tai Baltic Circle -nykyteatterifestivaali Helsingistä.</p><p> EU-tukea suomalaisväritteisille hankkeille myönnettiin peräti 6,6 miljoonaa euroa. Kaikkiaan EU tukee tänä vuonna lähes 120 eurooppalaista kulttuuriyhteistyöhanketta n. 37 miljoonalla eurolla.</p><h2><b>Lisätietoja:</b></h2><p><a onclick="window.open('/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/20112_Kulttuuri-ohjelma_hankekuvaukset_2011.pdf');return false;" href="/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/20112_Kulttuuri-ohjelma_hankekuvaukset_2011.pdf">Kuvaukset tuetuista hankkeista, joissa on mukana suomalaisia osapuolia (pdf)</a></p><p> Kulttuurin yhteyspiste / CIMO</p><p> Vastaava asiantuntija<a onclick="window.open('http://puhelinluettelo.cimo.fi/puhlu/fi/web/?name=hanna+hietaluoma&amp;group=0&amp;type=name&amp;resultmode=2');return false;" href="http://puhelinluettelo.cimo.fi/puhlu/fi/web/?name=hanna+hietaluoma&amp;group=0&amp;type=name&amp;resultmode=2"> Hanna Hietaluoma-Hanin</a></p><p> Ohjelma-asiantuntija <a onclick="window.open('http://puhelinluettelo.cimo.fi/puhlu/fi/web/?name=riikka+leskinen&amp;group=0&amp;type=name&amp;resultmode=2');return false;" href="http://puhelinluettelo.cimo.fi/puhlu/fi/web/?name=riikka+leskinen&amp;group=0&amp;type=name&amp;resultmode=2">Riikka Leskinen</a></p><p><b>Euroopan unionin kulttuurin puiteohjelma vuosille 2007–2013 on nimeltään KULTTUURI. Ohjelma on tarkoitettu taide- ja kulttuuriperintöalan organisaatioille ja siitä myönnetään tukea eurooppalaisena yhteistyönä toteutettaville kulttuurialan hankkeille vuosittaisten hakukierrosten kautta. Kulttuuri-ohjelman koko seitsenvuotisen ohjelmakauden budjetti on yli 400 miljoonaa euroa. </b></p><p><b>CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganiaatio. Sen tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO toteuttaa vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien tiedottamisesta. CIMO edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa.</b></p></div> http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/taideteollinen_korkeakoulu_ja_myllyteatteri_menestyivat_eu_n_kulttuuritukien_jaossa_7_3_2011?language=fi http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/taideteollinen_korkeakoulu_ja_myllyteatteri_menestyivat_eu_n_kulttuuritukien_jaossa_7_3_2011?language=fi Tue, 08 Mar 2011 08:55:04 GMT <!-- modified: 2011-03-04T17:04:04 --> <div class="xmldoc"><p> Tiedotusvälineille 10.2.2011</p><h1><b>Tero Saarinen Company ja Backlight-valokuvatapahtuma näkyvästi esillä Brysselissä </b></h1><p><b>Tero Saarinen Companyn tanssituotanto Borrowed Light ja valokuvatapahtuma Backlight ovat mukana Culture in Motion -konferenssissa, joka kokoaa helmikuun puolivälissä Brysseliin onnistuneita esimerkkejä EU:n tukemasta kulttuuriyhteistyöstä. Konferenssissa esitellään mm. EU:n Kulttuuri-ohjelmasta ja sen edeltäjästä Kulttuuri 2000 -ohjelmasta rahoitusta saaneita hankkeita alan päätöksentekijöille ja muille kulttuurialan toimijoille. Esillä on kaikkiaan 28 hanketta. Suomalaisedustus on hyvä, sillä suomalaisia toimijoita on mukana myös muista Euroopan maista koordinoiduissa hankkeissa.</b></p><p> ”Brysseliin kutsuttujen suomalaisvetoisten hankkeiden vahvuutena on ollut toiminnan jatkuvuus, mikä on tämänkertaisen konferenssin teema”, kertoo vastaava asiantuntija <b>Hanna Hietaluoma-Hanin</b> Kulttuuri-ohjelman suomalaisena yhteyspisteenä toimivasta CIMOsta. Hankkeet ovat näkyvästi esillä myös Euroopan komission julkaisemassa konferenssijulkaisussa.</p><h2><b>EU-tuki on tuonut kansainvälistä näkyvyyttä</b></h2><p> Tero Saarinen Companyn maailmanmaineeseen noussut tanssituotanto <b>Borrowed Light </b>sai EU:n Kulttuuri 2000 -ohjelman tukea vuonna 2004, minkä jälkeen teos on kiertänyt kolmessa maanosassa ja yhdeksässä maassa. Toukokuussa Borrowed Light nähdään pitkän tauon jälkeen myös Suomessa: Turussa osana kulttuuripääkaupunkivuoden ohjelmistoa ja Helsingissä Suomen Kansallisteatterissa.</p><p> Tamperelainen Valokuvakeskus Nykyaika on luotsannut kansainvälistä valokuvatapahtumaa jo vuodesta 1987. <b>Backlight</b> sai ensimmäistä kertaa EU-tukea vuonna 1999, mistä lähtien se on sekä suunniteltu että toteutettu aidosti eurooppalaisena yhteistyönä. Viimeisin <b>Backlight 08 Tickle Attack </b>levittäytyi samanaikaisesti neljään eri maahan, 13 galleriaan ja museoon. Hanke jatkui vuonna <span>2009 satelliittinäyttelyillä sekä suurella kokoavalla näyttelyllä Puolassa.</span></p><h2><b>Konferenssissa valmistellaan myös seuraavaa Kulttuuri-ohjelmaa</b></h2><p><b>Culture in Motion </b>-konferenssi järjestetään nyt kolmatta kertaa. Se on Euroopan komission suurin yksittäinen tapahtuma, jolla se tuo esiin tukemiaan hankkeita ja näiden tuloksia. Tämänkertaiseen konferenssiin kutsutuista hankkeista 17:ää EU on tukenut Kulttuuri-ohjelmasta (2007–2013) tai Kulttuuri 2000 -ohjelmasta (2000–2006). Kaikkiaan ohjelmista on tuettu yli 2300 hanketta. Konferenssin yhteydessä järjestetään myös erillinen keskustelutilaisuus, joka liittyy vuonna 2014 käynnistyvän seuraavan kulttuuriohjelman suunnitteluun. Konferenssiin odotetaan yli 600 osallistujaa eri puolilta Eurooppaa.</p><h2><b>Lisätietoja:</b></h2><h3><b>EU:n Kulttuuri-ohjelma </b></h3><p> vastaava asiantuntija <a onclick="window.open('http://puhelinluettelo.cimo.fi/puhlu/fi/web/?name=hanna+hietaluoma&amp;group=0&amp;type=name&amp;resultmode=2');return false;" href="http://puhelinluettelo.cimo.fi/puhlu/fi/web/?name=hanna+hietaluoma&amp;group=0&amp;type=name&amp;resultmode=2">Hanna Hietaluoma-Hanin</a></p><p> Kulttuurin yhteyspiste / CIMO</p><h3><b>Tero Saarinen Company</b></h3><p> toiminnanjohtaja Iiris Autio, puh. 040 589 2400</p><h3><b>Backlight-valokuvatapahtuma</b></h3><p> projektimanageri Ulrich Haas-Pursiainen, puh. 050 570 6713</p><h3><b>Culture in Motion Conference</b></h3><p><a onclick="window.open('http:// www.culture-in-motion-2011.eu');return false;" href="http:// www.culture-in-motion-2011.eu" class="outerlink">Culture in Motion</a> 15.-16.2.2011, Bryssel</p><p><a onclick="window.open('http://ec.europa.eu/culture/pub/pdf/brochure_culture_2010_en.pdf');return false;" href="http://ec.europa.eu/culture/pub/pdf/brochure_culture_2010_en.pdf" class="outerlink">Konferenssijulkaisu Culture in Motion. The Culture Programme 2007–2013</a></p><p><b>Euroopan unionin kulttuurin puiteohjelma vuosille 2007–2013 on nimeltään KULTTUURI. Ohjelma on tarkoitettu taide- ja kulttuuriperintöalan organisaatioille ja siitä myönnetään tukea eurooppalaisena yhteistyönä toteutettaville kulttuurialan hankkeille vuosittaisten hakukierrosten kautta. Kulttuuri-ohjelman koko seitsenvuotisen ohjelmakauden budjetti on yli 400 miljoonaa euroa. </b></p><p><b>CIMO on opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla toimiva kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganiaatio. Sen tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä koulutuksen, työelämän ja kulttuurin alueilla sekä nuorison keskuudessa. CIMO toteuttaa vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaa Euroopan unionin koulutus- ja nuoriso-ohjelmien kansallisesta toimeenpanosta sekä Kulttuuri- ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelmien tiedottamisesta. CIMO edistää Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa.</b></p></div> http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/tero_saarinen_company_ja_backlight-valokuvatapahtuma_nakyvasti_esilla_brysselissa_10_2_2011?language=fi http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/tero_saarinen_company_ja_backlight-valokuvatapahtuma_nakyvasti_esilla_brysselissa_10_2_2011?language=fi Tue, 08 Mar 2011 08:54:07 GMT