Uutisia CIMOsta

Korkeakoulutus vahvistaa kehitysmaiden kapasiteettia

Mon, 14 May 2012 13:22:09 GMT

^{Annika Sundbäck CIMOsta toivotti tervetulleeksi yhden}^{seminaarin pääpuhujista, ADEAn korkeakoulutyöryhmän koordinaattori Alice Lampteyn.}

Korkeakoulutus vahvistaa kehitysmaiden kapasiteettia

CIMOn seminaari The Role of Higher Education in Capacity Building in Developing Countries kokosi Finlandia-talolle liki 200 osallistujaa. Paikalla oli korkeakoulujen ja julkishallinnon ohella myös kehitysmaiden edustajia sekä ensimmäistä kertaa kansalaisjärjestöjä.

Kehityspoliittisen osaston päällikkö Jorma Julin ulkoasianministeriöstä esitteli korkeakoulutuksen näkökulmasta Suomen kehityspoliittista toimenpideohjelmaa, jonka valtioneuvosto vahvisti helmikuussa 2012. ”Korkeakoulutus on ohjelmassa aiempaa enemmän esillä”, Julin kertoi. ”Korkeakoulutus rakentaa tietoyhteiskuntaa myös kehitysmaissa ja sillä on merkittävä rooli muidenkin koulutusasteiden kapasiteetin kehittämisessä. Suomalaiskorkeakouluilla on lisäksi paljon tarvittavaa ympäristöosaamista.”

Kehityspoliittisen toimenpideohjelman läpileikkaavana periaatteena on, että toiminnan omistajuus on aina kumppanina olevassa kehitysmaassa. Omistajuuden nosti seminaarissa painokkaasti esille myös INHEAn (International Network for Higher Education in Africa) perustajajäsen Damtew Teferra.

Ulkoasiainministeriö tukee suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen koulutusyhteistyötä CIMOn ohjelmien North–South–South ja HEI ICI kautta. Ohjelmat rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyövaroista ja ne tähtäävät paikallisen kapasiteetin vahvistamiseen.

Myös YK:n Koulutus kaikille -prosessin (Education for All) asialistalla korkeakoulutus on nostettu tärkeämmälle sijalle. Tähän liittyen IAU (International Association of Universities) on rakentanut Afrikkaan laajan korkeakoulusektorin asiantuntijaryhmän.

”Rauhaa ja vaurautta Afrikkaan korkeakoulutuksen avulla”

”Afrikan korkeakoulusektori on murroksen edessä: yhteiskunnat kehittyvät ja korkeakoulujen kansainvälinen toiminta lisääntyy”, ANIEn (African Network for Internationalization of Education) edustaja James Otieno Jowi kertoi.

Afrikkalaisen korkeakoulutuksen nykytilasta kertoi Afrikan koulutussektorin kehittämisjärjestö ADEAn korkeakoulutyöryhmän koordinaattori Alice Sena Lamptey. ADEA (Association for Development of Education in Africa) toimii keskustelufoorumina, tiedon tuottajana ja välittäjänä ja edistää hyvien käytäntöjen jakamista Afrikan maiden kesken. CIMO koordinoi Suomen osallistumista ADEAn työryhmiin UM:n kehitystyhteistyövaroista.

”1950–1960-luvuilla Afrikan korkeakouluilla oli tasoa ja mainetta, mutta 1980-luvun talouskriisi kurjisti myös yliopistoja”, Lamptey kertoi. ”2000-luvulla tilanne on alkanut parantua: 2006 Afrikan unioni julkisti mantereen laajuisen korkeakoulutuksen politiikkaohjelman ja 2009 UNESCO järjesti maailmankonferenssin Afrikan korkeakoulutuksesta. Korkeakoulutuksen avulla Afrikka haluaa rakentaa rauhaa ja vaurautta.”

Afrikan korkeakoulusektori koostuu pääosin yliopistoista, joita valtiot rahoittavat. Yksityisten toimijoiden määrä kasvaa kuitenkin nopeasti, samoin erilaisten ulkomaisten korkeakoulujen tarjoamat koulutuspalvelut. Siirtomaa-ajan perintönä Afrikassa on useita eriäviä korkeakoulutuksen traditioita: brittiläinen, ranskalainen, portugalilainen ja arabialais-eurooppalainen.

”Huolenaiheita ovat opetussuunnitelmien työelämärelevanssi ja mm. naisten suhteellisen vähäinen osuus opiskelijakunnassa. Myös kumppanuuksia yksityissektorin kanssa tarvittaisiin huomattavasti enemmän”, Lamptey tiivisti. ”Myönteistä puolestaan on, että tieto nähdään luonnonresurssien sijaan nyt avainroolissa koko Afrikan mantereen kehittämisessä.”

^{Korkeakoulutuksen toimialajohtaja Juha Ketolainen lausui seminaarin avaussanat.}

”Lisää kansallista ja pohjoismaista yhteistyötä”

Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara opetus- ja kulttuuriministeriöstä nosti seminaarissa esille ministeriön terveisinä yhteistyön merkityksen. Seminaarin työpajoista tuli myös vahva viesti, että tarvitaan lisää kansallista yhteistyötä eri toimijoiden ja sektoreiden välillä, hyvien käytänteiden jakamista, verkostoitumista ja keskustelufoorumeja. Noradin (The Norwegian Agency for Development Cooperation) asiantuntija Tove Kvil puhui pohjoismaisen yhteistyön puolesta.

Yleisökommenttina nousivat esille käytännön esimerkkinä hyvästä yhteistyöstä yhteistutkinto-ohjelmat. Yhteistyötä edistää myös 10 suomalaisyliopiston verkosto UniPID (The Finnish University Partnership for International Development).

Seminaarista odotetaan alkua monenlaiselle yhteistyölle. Tulevaisuudessa toimintaan toivottaisiin enemmän mukaan myös yksityissektoria ja kansalaisjärjestöjä.

Katso myös

North–South–South-ohjelma

HEI ICI -ohjelma

Afrikan koulutuksen kehittämisjärjestö ADEA

Suomen kehityspoliittinen ohjelma ulkoasiainministeriön verkkopalvelussa

Unipidin verkkosivut

(14.5.2012 / Teksti VZ, kuvat PH)

Uusien EU-ohjelmien sisältöjä puitiin Brysselissä

Fri, 11 May 2012 12:47:39 GMT

Uusien EU-ohjelmien sisältöjä puitiin Brysselissä

Brysselissä 10.–11. toukokuuta kokoontunut EU:n koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto sopi Yhteinen Erasmus -ohjelmaehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä. Ehdotuksen mukaan Yhteinen Erasmus korvaa nykyiset koulutus- ja nuoriso-ohjelmat ja tukee myös liikunnan alalla tehtävää eurooppalaista yhteistyötä. Kulttuuriministerit sopivat uuden Luova Eurooppa -ohjelman sisällöstä ja nimesivät vuoden 2016 kulttuuripääkaupungit.

Komissio ehdottaa uuden Yhteinen Erasmus -ohjelman budjetiksi yhteensä 17,2 miljardia euroa, josta koulutus- ja nuorisoalan osuus olisi 16,7 miljardia ja urheilun 238 miljoonaa. Ohjelman pääpaino on liikkuvuudessa, jolla tähdätään osaamisen kehittämiseen ja eurooppalaisten työmarkkinoiden rakentamiseen. Neuvosto ei ottanut vielä kantaa ohjelman kokonaisrahoitukseen.

Koulutuksen alueella ohjelmalla on tarkoitus mm. tukea oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, edistää elinikäisen oppimisen eurooppalaisen alueen syntymistä ja lisätä oppilaitosten kansainvälistymistä. Lisäksi tuetaan koulutusjärjestelmien uudistamista sekä lisätään innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävää yhteistyötä. Suomi on ohjelmaneuvotteluissa pitänyt tärkeänä sitä, että ohjelma huomioi mahdollisimman laajasti kaikki koulutuksen tasot elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti.

Nuorisoalalla ohjelmalla tuetaan vapaaehtoistyötä, nuorisotyöntekijöiden liikkuvuus- ja verkottumishankkeita sekä nuorisovaihtoa ja ryhmätapaamisia. Suomi on pitänyt tärkeänä, että nuorisosektorin identiteetti ja näkyvyys turvataan myös tulevalla ohjelmakaudella.

Liikuntayhteistyön alalla ohjelma tukee urheilun hyvää hallintotapaa sekä edistää liikunnan avulla sosiaalista osallisuutta, vapaaehtoisuutta, tasa-arvoa ja terveyttä. Lisäksi tuetaan yhteistä kamppailua mm. dopingin ja urheilutulosten manipuloinnin kaltaisia ongelmia vastaan.

Suomen delegaatiota ohjelmaneuvotteluissa johtanut valtiosihteeri Tapio Kosunen nosti neuvotteluissa esille ohjelman suuren merkityksen aikuisille oppijoille sekä sen tarjoamat mahdollisuudet muita heikommassa asemassa oleville nuorille. Suomi katsoi, että kolme toimialaa yhdistävä uusi ohjelma tukee EU:n koulutus-, nuoriso- ja liikunta-alojen keskinäistä yhteistyötä ja antaa toimille vaikuttavuutta.

Ministerit sopivat uuden Luova Eurooppa -ohjelman tavoitteista ja painopisteistä. Ohjelma kattaa kaikki kulttuuri- ja luovat alat ja korvaa nykyiset Kulttuuri-, Media- ja Media Mundus -ohjelmat. Uusi ohjelma tukee erityisesti toimijoiden kansainvälisten toimintamadollisuuksien vahvistamista sekä toimijoiden ja teosten liikkuvuutta. Vuoden 2016 Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi nimettiin Espanjan Donostia-San Sebastián ja Puolan Wroclaw. Myös Kansalaisten Eurooppa -ohjelman sisällöstä saavutettiin yhteisymmärrys.

(11.5.2012)

Haettavana 3,5 miljoonaa euroa EU-tukea liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeille

Mon, 07 May 2012 13:44:46 GMT

Haettavana 3,5 miljoonaa euroa EU-tukea liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeille

Euroopan komissio on käynnistänyt hakukierroksen, jolla tuetaan eurooppalaisia liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeita seuraavista teemoista:

sopupelien torjuminen
aktiivista ikääntymistä tukevan liikunnan edistäminen
tietoisuuden lisääminen tehokkaista tavoista edistää urheilua kuntatasolla
kansainväliset ruohonjuuritason urheilukilpailut naapurialueiden tai -jäsenvaltioiden kesken.

Hakuaika päättyy tiistaina 31.7.2012.

Alan yhteistyötä ja verkostoitumista tukemalla valmistellaan EU:n tulevia toimia urheilun alalla. Vuosille 2014–2020 on ehdotettu perustettavaksi koulutuksen, nuorison ja urheilun Yhteinen Erasmus -ohjelma (Erasmus for All).

Hakukierroksen järjestää Euroopan komission koulutus-, nuoriso- ja kulttuuriasioista vastaavan pääosaston (DG EAC) urheiluyksikkö. CIMO tiedottaa hakukierroksesta Suomessa.

Lue lisää CIMOn uutiskirjeestä

(7.5.2012 / RL)

Opiskelu Ruotsissa kiinnostaa suomalaisia

Wed, 04 Apr 2012 08:25:45 GMT

^{Opiskelijoita Göteborgissa. Kuva: Johannes Jansson, norden.org}

Opiskelu Ruotsissa kiinnostaa suomalaisia

Yhteishaku Ruotsin korkeakouluissa ensi syksynä alkaviin opintoihin käynnistyi 15.3.2012. CIMOssa pidettiin samana päivänä Opiskelemaan Ruotsiin -infotilaisuus, jossa mm. hakumenettelyä, opiskelukaupungin valintaa ja opiskelijana elämistä valotettiin noin 60:lle kiinnostuneelle.

Ruotsi on suomalaisille Britannian jälkeen toiseksi suosituin kohdemaa koko tutkinnon suorittamiseen ulkomailla. KELAn tilastojen mukaan yli 800 suomalaista opiskelijaa sai lukuvuonna 2010–2011 opintotukea tutkinnon suorittamiseen ruotsalaisessa korkeakoulussa.

CIMOn Samuli Repo listasi esityksessään Ruotsin vetovoimatekijöiksi laajat opiskelumahdollisuudet, pohjoismaisittain läheisen kulttuurin sekä hakumenettelyn helppouden: korkeakoulujen opiskelijavalinnat tehdään pääasiassa ilman pääsykokeita ja Ruotsiin opiskelemaan haluava, kelpoisuusvaatimukset täyttävä hakija voi hakea yhteishakujärjestelmän kautta yhteensä 20 paikkaa.

”Rohkeasti kohti Ruotsia”

Matias Åberg Ruotsinsuomalaisten nuorten liitosta avasi näkökulmia opiskelijana elämiseen Ruotsissa ja rohkaisi suomalaisia suuntaamaan kohti Ruotsia. Åberg opiskelee Tukholmassa ja hänen kandidaatin tutkintonsa on valmistumassa.

Åberg tarjosi hyödyllisiä vinkkejä esimerkiksi opiskelukaupungin valintaan: ”Sen lisäksi, että vertailee sopivan koulutusohjelman tarjoavia yliopistoja, kannattaa miettiä sitä, mitä haluaa asuinympäristöltään: kaipaako mahdollisesti vilkasta opiskelijaelämää vai laajaa kulttuuritarjontaa, tai onko hintatasolla merkitystä.” Åberg muistutti, että asunnon löytäminen varsinkin isoista kaupungeista saattaa olla haastavampaa kuin opiskelupaikan saaminen.

Infotilaisuuden anti katseltavissa Maatieto.netissä

CIMO tarjoaa nyt ensimmäisen kerran mahdollisuuden päästä mukaan infotilaisuuden tunnelmiin myös niille, jotka eivät päässeet osallistumaan varsinaiseen tilaisuuteen Helsingissä. Infotilaisuuden anti on tallennettu aihepiireittäin jaotelluille videoille, jotka voi katsoa Suuntana Ruotsi -maaoppaasta.

Suuntana Ruotsi -oppaasta löytyy myös lisätietoja hakumenettelystä ruotsalaisiin korkeakouluihin sekä infotilaisuudessa näytetyt esitykset. Yhteishaku Ruotsin korkeakouluihin jatkuu 16.4.2012 saakka.

Katso myös:

Suuntana Ruotsi -opas
CIMOn tietopalvelut: yhteishaku Ruotsin korkeakouluihin (prezi)

(3.4.2012 / AL)

Pitkää ikää, Erasmus!

Mon, 02 Apr 2012 07:52:33 GMT

_{Erasmuksen 25-vuotisjuhlaseminaari kokosi korkeakouluväkeä CIMOon. Edessä juhlavuoden suomalaiset lähettiläät Elina Ylipelkonen ja Paula Pietilä.}

Pitkää ikää, Erasmus!

”Tulevat sukupolvet tarvitsevat entistä enemmän myös kansainvälistä osaamista ja kulttuurien välistä vuorovaikutustaitoa”, tiivisti opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä Erasmuksen 25-vuotisjuhlaseminaarissa korkeakouluväestä koostuvalle yleisölle.

Vuonna 1987 perustettu Euroopan unionin Erasmus-ohjelma on ollut menestys: koko Euroopassa Erasmus-vaihtoon on osallistunut yhteensä 2,5 miljoonaa opiskelijaa. Erasmus on sekä rahoituksen että vaihtoon osallistuvien henkilöiden määrällä mitattuna maailman suurin korkeakoulutuksen vaihto-ohjelma. Suomi on osallistunut Erasmukseen vuodesta 1992.

Kuluneiden 20 vuoden aikana yli 55 000 suomalaista korkeakouluopiskelijaa on lähtenyt vaihtoon muualle Eurooppaan. Tunnetuin osallistuja ja Erasmuksen puolestapuhuja Suomessa on luultavasti pääministeri Jyrki Katainen, joka opiskeli Erasmus-vaihdossa Iso-Britanniassa 1990-luvulla. Joukosta vajaat 4000 on osallistunut Erasmus-työharjoitteluun, joka tuli mahdolliseksi 2007. Erasmus kattaa kaikesta suomalaisten korkeakoulujen lähtevästä opiskelijavaihdosta noin puolet.

_{Elena Gorschkow-Salonrannan vetämässä paneelissa Erasmuksen olemuksesta keskustelivat Pasi Sahlberg, Henna Juusola, Fatbardhe Hetemaj, Arja Hannukainen ja Outi Snellman.}

Vain eliitin juttu?

Erasmuksen juhlavuoden teemana ovat tasavertaiset mahdollisuudet kansainvälistyä, mikä oli myös seminaarin paneelikeskustelun aiheena. Kaksi kolmesta vaihtoon lähtijästä on naisia, Itä-Suomesta lähdetään vaihtoon vähiten ja myös vanhempien koulutustaso ja varallisuus vaikuttavat vaihtoinnokkuuteen. Toisaalta erityisryhmien kynnystä osallistua madalletaan esteettömyystuella – esimerkiksi liikuntarajoitteinen opiskelija voi saada tukea vaikka esteettömään asumiseen.

Paneelin puheenjohtaja Elena Gorschkow-Salonranta haastoi osallistujat pohtimaan, onko Erasmus vain eliitin juttu. ”En usko, että näin on. Lähdin itse Erasmus-vaihtoon, vaikka kotoa ei pystytty tukemaan taloudellisesti. Kannustus riitti”, perusteli CIMOn neuvottelukunnan jäsen Fatbardhe Hetemaj. Hän kuitenkin korosti, että maahanmuuttajien päätymistä korkeakouluopiskelijoiksi pitää edistää. Metropolia Ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden päällikkö Arja Hannukainen painotti korkeakoulujen roolia: ”Opiskelijoita pitää kannustaa tasapuolisesti ja kertoa vaihdon hyödyistä, kuten kielitaidosta ja henkilökohtaisesta kasvusta, joka jatkuu vielä vaihdon jälkeisinäkin oivalluksina.”

Lapin yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Outi Snellman kyseenalaisti alueittaista tilastointia: ”Kun aikoinaan tulin Kemijärveltä Helsinkiin opiskelemaan ja vuonna 1984 lähdin vaihtoon, minut varmaan olisi tilastoitu etelästä lähteväksi, mutta minähän olin ulkomailla jo Helsingissä!” Kansainvälisten asioiden koordinaattori Henna Juusola Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta korosti tasa-arvon toteuttajina erilaisia tapoja kansainvälistyä: ”Kotikansainvälistyminen, ryhmäliikkuvuus ja intensiivikurssit ovat tärkeitä.”

CIMOn johtaja Pasi Sahlberg nosti esille, että tutkimusten mukaan korkeakouluissa opiskelevat ovat eliittiä, mutta: ”EU rahoittaa myös muiden koulutusasteiden ja nuorison kansainvälistymistä. CIMO kuitenkin kantaa huolta kansainvälistymisen polarisaatiosta, aiheesta on tekeillä selvitys.”

Suomi on suosittu vaihtokohde

Erasmus-ohjelman kautta Suomeen on saapunut yli 70 000 opiskelijaa opiskelemaan tai harjoittelemaan. Suomi on suosittu vaihtokohde: saapuvia opiskelijoita on vuosituhannen vaihteesta lähtien ollut vuosittain enemmän kuin Suomesta lähteviä. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa opiskelijavaihdossa Erasmuksen osuus tulijoista on noin 75 %.

Erasmus on EU:n tukemista toiminnoista koskettanut laajimmin tavallisia kansalaisia antamalla korkeakoulujen opiskelijoille, mutta myös opettajille ja muulle henkilökunnalle mahdollisuuden asua ja työskennellä toisessa Euroopan maassa.

Katso myös

Erasmus-ohjelma

Juhlavuoden lähettilään haastattelu: Suomen Erasmus-henkilökuntalähettiläs haluaa parantaa saavutettavuutta

Juhlavuoden lähettilään haastattelu: Suomen Erasmus-opiskelijalähettiläs sai vaihdosta eväitä uudelle uralle

(2.4.2012 / Teksti VZ & AS, kuvat TL)

Harjoittelu Euroopan ulkopuolella kiinnosti jälleen

Thu, 09 Feb 2012 14:56:57 GMT

^{Tammikuun lopussa pidetty infotilaisuus houkutteli CIMOon noin 50 ulkomailla harjoittelusta kiinnostunutta. Kuva: Tiina Lehmusvaara}

Harjoittelu Euroopan ulkopuolella kiinnosti jälleen

CIMOn harjoitteluohjelmien ensimmäinen hakuaika tälle vuodelle päättyi helmikuun alussa. Haettavana oli eri alojen paikkoja korkeakouluopiskelijoille ja valmistuneille. Arviolta kolmannes tähän hakuun osallistuneista pääsee opintojaan tukevaan harjoitteluun Argentiinaan, Chileen, Peruun, Intiaan, Kiinaan tai Venäjälle.

Vastaava asiantuntija Jaana Mutanen CIMOn harjoittelun ja jatko-opiskelun yksiköstä kertoo hakukierroksen kiinnostaneen suomalaisopiskelijoita entiseen tapaan: määräpäivään mennessä saatiin 239 hakemusta, joista noin kolmannes lähtee CIMOssa tehtävän esivalinnan jälkeen eteenpäin eri maissa toimiville yhteistyökumppaneille. Nämä etsivät jatkoon valituille sopivia harjoittelupaikkoja, mutta lopullisen päätöksen tarjolla olevaan tehtävään valittavasta harjoittelijasta tekee työnantaja.

Tieto esivalinnan tuloksista tulee kaikille hakeneille 19.3. mennessä, mutta lopullista vahvistusta harjoittelupaikasta joutuu vielä odottelemaan. Varmuus edessä olevasta lähdöstä toiselle puolelle maailmaa saattaa joskus tulla vasta melko lähellä harjoittelujakson alkua. Mutanen kehottaa malttiin: – CIMOsta ollaan yhteydessä heti, kun paikka on vahvistunut. Samalla paikan saaneelle lähetetään ohjeet jatkoa varten.

Harjoittelupaikat on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille päätoimisille korkeakouluopiskelijoille tai vastavalmistuneille, joiden valmistumisesta ei harjoittelun alkaessa ole enempää kuin vuosi. Hakijalta edellytetään harjoittelu- tai työkokemusta ja riittävää kielitaitoa harjoittelumaassa selviämiseksi. Valinnassa auttaa, jos hakija on ollut aikaisemmin kohdemaassa tai samalla kielialueella esimerkiksi opiskelijavaihdossa. Opintojen ja hakijan taustan tulee myös soveltua juuri tarjolla olevaan tehtävään.

Harjoittelu rahoitetaan CIMOn apurahalla, joka on suhteutettu kunkin maan elinkustannuksiin. Osassa paikoista työnantaja on mukana rahoituksessa.

CIMOn harjoitteluohjelmiin haetaan 4 kertaa vuodessa. Parhaillaan ovat haettavina tekniikan alan IAESTE-ohjelman harjoittelupaikat, joiden hakuaika päättyy 17.2. Tässä haussa on tarjolla paikkoja myös saksan kielen opiskelijoille Saksan IAESTE-toimistojen paikalliskomiteoihin. Organisaatio-ohjelmaan, jossa voi harjoitella maailmalla toimivissa suomalaisorganisaatioissa, Suomen kielen ja kulttuurin opetuspisteissä, ulkosuomalaistoiminnassa ja YK:ssa, haetaan maaliskuussa ja syksyllä.

Katso myös

Kansainvälinen harjoittelu opiskelijoille ja vastavalmistuneille

(9.2.2012/TL)

Monikielinen koulu CIMO Forumilla

Tue, 31 Jan 2012 11:10:51 GMT

Monikielinen koulu CIMO Forumilla

– Koulujärjestelmän pitää ottaa vastuu jokaisesta oppilaasta. Monikielisyyden ja -kulttuurisuuden huomioiminen luokkahuoneessa kietoutuu pohjimmiltaan kysymyksiin ennakkoluuloista, rodusta ja köyhyyden torjumisesta, tiivisti yhdysvaltalainen monikulttuurisen opetuksen asiantuntija, PhD Nancy Commins luennoidessaan CIMOssa.

Monikielinen ja -kulttuurinen koulu -luennon pitänyt Commins on Coloradon yliopiston professori, jolla on aihepiiristä 30 vuoden kokemus ja joka on kirjoittanut siitä useita kirjoja. Hän on Fulbright-stipendiaattina Turun yliopistossa lukuvuoden 2011–2012.

Nancy Commins väitteli kaksikielisistä oppijoista 1980-luvun alussa. Hän keräsi tutkimusaineistonsa havainnoimalla puolen vuoden ajan luokkatilanteessa neljää äidinkielenään espanjaa puhuvaa lasta, jotka kävivät koulua toisella kielellään englanniksi. Samalla hänelle valkeni, miten tärkeää on opettaa, että lasten oma äidinkieli on myös tiedon kieli, vaikka kaikki opetus tapahtuisikin englanniksi.

– Kielen kautta oppiminen on paljon enemmän kuin kielen oppimista. Se vaatii sekä oppilaalta että opettajalta enemmän. Kieli on väline käsitteelliselle ajattelulle. Tavoitteena on samalla kaksikielisen lapsen äidinkielen tukeminen: taata akateemiset valmiudet molemmilla kielillä.

Koulujen johdon ja opettajien lisäksi tärkeässä asemassa on lapsen oma kieliyhteisö. – Monikulttuurisen koulun rakentaminen lähtee jaetusta vastuusta, yhteisistä pyrkimyksistä ja arvostavasta kohtaamisesta.

Sopiiko malli suomalaiskouluihin?

Yleisökeskustelussa heräsi kysymys siitä, miten mielekästä Suomessa olisi pyrkiä maahanmuuttajalasten täydelliseen kaksikielisyyteen akateemisten valmiuksien osalta kun opeteltavana on lisäksi vielä englanti ja ruotsi. – Malli ei varmaan sovikaan sellaisenaan Suomeen, mutta sitä voi soveltaa. On tärkeää korostaa oppilaille ja vanhemmille sitä, että omaa äidinkieltään pitää käyttää, että se on arvokas, sekä ohjata heitä tiedon lähteille myös tällä kielellä, vaikka koulukirjat olisivatkin suomeksi.

– Kieli on osa identiteettiä ja juuria. Kerron esimerkin omasta perheestäni. Isovanhempani tulivat siirtolaisina Venäjältä Yhdysvaltoihin äitini ollessa 7-vuotias. 13-vuotiaana äitini oli oppinut englannin, mutta unohtanut kokonaan ensimmäisen kielensä jiddishin. Minulla ei ole yhteyttä isovanhempieni kieleen, mikä on suuri menetys.

Entä Suomessa ajankohtainen kysymys kaksikielisistä kouluista, joissa opetusta olisi sekä suomeksi että ruotsiksi? Commins kertoo ihmetelleensä Suomeen tultuaan, miksei tällaisia kouluja ole, kunnes perehtyi Suomen historiaan kielikysymyksessä. – Silti kannustaisin olemaan avoin myös tällaisten koulujen perustamiselle. Kaksikielisyys – tai monikielisyys – on suuri rikkaus.

Luennon esitys (ppt)

Lue myös CIMOn blogi (24.1.): Kaksikielisyydestä monikielisyyteen

CIMO Forum on useamman kerran vuodessa järjestettävä kutsuvierasluento, jossa vierailee korkean tason kansainvälisiä asiantuntijoita puhumassa CIMOn toimialaan liittyvistä teemoista.

(Teksti: Virve Zenkner Kuva: Jaanaliisa Kuoppa)

CIMOn uudet harjoittelupaikat kehitysyhteistyötä tekevissä organisaatioissa ulkomailla

Tue, 31 Jan 2012 08:13:53 GMT

CIMOn uudet harjoittelupaikat kehitysyhteistyötä tekevissä organisaatioissa ulkomailla

CIMO uudistaa harjoittelupaikkatarjontaansa vuoden 2012 alusta lukien. Uudet harjoittelupaikat kehitysyhteistyötä tekevissä organisaatioissa tulevat hakuun kaksi kertaa vuodessa Organisaatio-ohjelmien haun yhteydessä.

CIMO rahoittaa aluksi korkeintaan 8 paikkaa. Paikoista 4 tulee hakuun keväällä ja 4 syksyllä 2012.

Yhteistyö UNDP:n kanssa alkaa

Syksyllä 2009 CIMO ja YK:n kehitysohjelma UNDP (United Nations Development Programme) aloittivat kokeilun harjoitteluyhteistyössä sopimalla 3 harjoittelupaikasta vuodelle 2010. UNDP toimitti CIMOlle paikkakuvaukset, joissa harjoittelumaat, opiskelijoiden opintoala ja työtehtävät oli etukäteen määritelty CIMOn esittämien toiveiden mukaan.

Yhteistyö UNDP:n kanssa on toiminut hyvin. Suomalaiset nuoret harjoittelijat ovat saaneet hyvää palautetta työstään ja ovat itse olleet tyytyväisiä harjoitteluunsa. Tämä on kannustanut jatkamaan yhteistyötä UNDP:n kanssa ja harkitsemaan harjoitteluyhteistyön laajentamista myös muihin organisaatioihin.

Apurahan maksaminen itse hankittuihin harjoittelupaikkoihin päättyy

UNDP:n harjoittelupaikat rahoitettiin ohjaamalla niihin osa apurahoista, jotka oli suunnattu opiskelijoiden itse hankkimiin harjoittelupaikkoihin YK:n ja EU:n alaisissa organisaatioissa.
Viimeiset apurahat itse hankittuihin harjoittelupaikkoihin maksettiin vuonna 2011. Jatkossa apurahat kohdistetaan kokonaisuudessaan etukäteen määriteltyihin harjoittelupaikkoihin sellaisissa organisaatioissa, jotka toimivat kehitysyhteistyön parissa ulkomailla.

Globaali vastuu näkyy CIMOn ohjelmissa

Globaali vastuu on yksi CIMOn strategian painopisteistä, millä tuetaan yleisten kehitystavoitteiden saavuttamista. Ohjelmilla edistetään liikkuvuutta ja yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa.

Uudet harjoittelupaikat tukevat konkreettisesti CIMOn tavoitetta kansainvälisen osaamisen kehittämisestä. Harjoittelupaikkojen valinnassa otetaan huomioon CIMOn maantieteelliset painopistealueet.

Kansainvälistä kehitysyhteistyöosaamista tulevaisuuden tekijöille

Uusien harjoittelumahdollisuuksien tavoitteena on antaa arvokasta, kansainvälisessä työympäristössä hankittua kokemusta nuorille suomalaisille korkeakouluopiskelijoille, joiden tavoitteena on työskennellä kehitysyhteistyötehtävissä myös valmistumisensa jälkeen.

Harjoittelupaikkoja ei ole sidottu tiettyihin organisaatioihin tai maihin, jotta paikkoja voi jatkossa kohdentaa joustavasti Suomen kehitysyhteistyön kannalta tärkeille aloille ja painopistealueille.

Hakuaika maaliskuussa

Harjoittelupaikat tulevat hakuun CIMOn seuraavassa Organisaatio-ohjelmien haussa 5.3.–19.3.2012. Paikkatiedot julkaistaan haun alkaessa. Paikoista on alustavasti sovittu UNDP:n ja Afrikan kehityspankin kanssa.

Lue lisää kansainvälisestä harjoittelusta

Kelan opintotukitilastot: Britannia on edelleen suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden suosikki

Mon, 23 Jan 2012 09:34:54 GMT

Kelan opintotukitilastot: Britannia on edelleen suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden suosikki

Lukuvuonna 2010–2011 opiskeli ulkomaisissa korkeakouluissa 5052 suomalaista koko tutkinnon suorittajaa, jotka rahoittivat opintojaan Kelan myöntämällä opintotuella. Lisäksi muilla koulutusasteilla opiskeli reilut 400 suomalaista, joista yli puolet (268) ammatillisessa oppilaitoksessa. Ulkomaille Kelan tuella suunnanneiden opiskelijoiden kokonaismäärä kasvoi edellisestä lukuvuodesta lähes 500 henkilöllä, joista 460 opiskeli korkeakouluissa.

Valtaosa (4148) suomalaisista opintotuen saajista opiskelee toisen EU-maan korkeakoulussa. Ylivoimaisesti suosituin opiskelumaa on Britannia, jonka korkeakouluissa opiskeli viime lukuvuonna 1727 suomalaista. Seuraavaksi eniten opiskeltiin Ruotsissa (814), Virossa (528), Saksassa (253), Alankomaissa (215) ja Tanskassa (127). Euroopan ulkopuolisten maiden kärjessä olivat Yhdysvallat (337) ja Australia (126).

Suomalaisopiskelijoiden suosiossa olivat erityisesti humanistiset tieteet, joita opiskeli 2041 henkilöä, sekä taloustieteet (953), yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet (733) ja taidealojen ylempi koulutus (516).

Kelan opintotuella ulkomailla opiskelevien suomalaisten määrä laski 2000-luvun alusta lukuvuoteen 2006–2007 saakka. Nyt ollaan taas vuosituhannen alun määrissä.

Britannia on säilyttänyt asemansa suosituimpana kohdemaana koko ajan. Kärkimaiden joukko on muutenkin pysynyt suunnilleen samana. Uutena tulokkaana tässä joukossa on Alankomaat, jossa opiskelevien määrä on kasvanut tasaisesti. Reippain nousija suomalaisten suosikkimaissa on kuitenkin Viro, jossa opiskelevien määrä on tuplaantunut 2000-luvun puolivälin jälkeen. Muiden kärkimaiden opiskelijamäärät ovat pienempiä kuin vuosituhannen alussa.

Kelan opintotukitilastoista saa suuntaa antavaa tietoa ulkomailla opiskelevien suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrästä. Näiden tilastojen ulkopuolelle jäävät ne opiskelijat, jotka rahoittavat opintonsa muulla tavoin.

Koko tutkintoa suorittavien lisäksi ulkomailla opiskelee vuosittain tuhansia suomalaisia vaihto-opiskelijoita, joiden liikkumista tilastoi CIMO. CIMOn tilastojen mukaan suomalaisista korkeakouluista lähti vuonna 2010 vaihtoon 10 123 opiskelijaa. Lukuvuonna 2010–2011 opiskelijavaihdossa olleista 7874 sai Kelan opintotukea.

Lue lisää

CIMOn tilastot: Vaihto-opiskelu korkeakouluissa ja Suomalaiset tutkinto-opiskelijat ulkomailla (CIMOn kooste KELAn tilastoista)

Muualla verkossa

Kela: Koko tutkinto ulkomailla

Kelan opintoetuustilastot

(23.1.2012 / TL)

Vuoden 2011 parhaat kieliteot palkittiin European Label -laatuleimalla

Fri, 02 Dec 2011 09:42:37 GMT

Vuoden 2011 parhaat kieliteot palkittiin European Label -laatuleimalla

Opetushallitus on myöntänyt vuoden 2011 eurooppalaisen kieltenopetuksen laatuleiman European Labelin Hämeenlinnan kaupungin Kielitivoli-hankkeelle. Kunniamaininnoilla palkittiin Turun Kielireppu-hanke ja Raaseporin Hakarinteen koulun kielihanke. Tunnustuksen saivat myös Vuoden kieltenopettaja, joksi valittiin Iitin lukion ja yläkoulun ranskan ja saksan opettaja Tarja Virtanen, sekä Vuoden kieltenopiskelija Salla Vainio Vihdin lukiosta.

Palkinnot jakoi Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen Helsingin Säätytalolla 24.11.2011 pidetyssä tilaisuudessa.

European Label -laatuleimalla halutaan korostaa kielitaidon ja kieltenopiskelun merkitystä sekä edistää yksilöiden monipuolista kielitaitoa. Laatuleimalla palkitut hankkeet ovat innovatiivisia ja tasokkaita kielten opettamishankkeita, joissa innostetaan kielten opiskeluun luovalla tavalla ja jotka toimivat esimerkkinä muille.

European Label -kilpailu on osa EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaa (LLP), jota Suomessa hallinnoi ja toimeenpanee CIMO. Kilpailun toteuttaa Opetushallitus.

Muualla verkossa

Lisätietoa palkituista hankkeista löytyy Opetushallituksen lehdistötiedotteesta.

(2.12.2011 TV & TL)

Euroopan komissio tiedotti uusista ohjelmista

Wed, 23 Nov 2011 10:10:32 GMT

Euroopan komissio tiedotti uusista ohjelmista

Koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaava komissaari Androulla Vassiliou esitteli 23.11. Euroopan komission ehdotuksen uudesta koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelmasta Yhteinen Erasmus (Erasmus for All) sekä uudesta kulttuurialan ja luovien toimialojen ohjelmasta Luova Eurooppa(Creative Europe). Ohjelmien toimikausi on 2014–2020.

Kyseessä on komission ehdotus, jota tullaan käsittelemään jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin kanssa. Ehdotuksen mukaan Yhteinen Erasmus -ohjelma kokoaa yhteen nykyiset Elinikäisen oppimisen ohjelman (LLP), kolmansille maille suunnatut korkeakouluohjelmat (mm. Erasmus Mundus, Tempus) sekä Nuorisotoimintaohjelma Youth in Actionin. Luova Eurooppa -ohjelma yhdistää EU:n Kulttuuri-ohjelman ja mediaohjelmat.

Tarkempaa tietoa uusista ohjelmaehdotuksista saa komission verkkosivuilta.

Erasmus for All

Creative Europe

(23.11.2011 / TL)

Eurobarometri: Suomalaiset luottavat ammatillisen koulutuksen laatuun

Fri, 07 Oct 2011 14:49:55 GMT

Eurobarometri: Suomalaiset luottavat ammatillisen koulutuksen laatuun

Lähes puolet eurooppalaisista nuorista jatkaa peruskoulun jälkeen ammatillisessa koulutuksessa, todetaan Euroopan komission julkistamassa Eurobarometri-tutkimuksessa. Sen mukaan useimmilla ikäryhmillä on ammatillisesta koulutuksesta myönteinen mielikuva, sillä opintojen laatua ja työllistävyyttä pidetään hyvänä. Suomalaiset näyttävät suhtautuvan ammatilliseen koulutukseen huomattavasti eurooppalaista keskiarvoa myönteisemmin.

Eurobarometri-tutkimuksella kartoitettiin eurooppalaisten käsityksiä oman maansa ammatillisesta koulutuksesta. Tutkimukseen osallistui 27 000 henkilöä eri EU-maista.

Kaikista kyselyyn vastanneista 71 % arvioi, että ammatillista koulutusta pidetään heidän kotimaassaan myönteisenä asiana. Suomalaiset olivat maltalaisten jälkeen positiivisimpia eurooppalaisia, sillä 90 % suomalaisista ja 92 % maltalaisista vastaajista suhtautuu ammatilliseen koulutukseen myönteisesti.

Myönteinen kuva perustuu laatuun

Euroopassa uskotaan ammatillisen koulutuksen laatuun: 75 % vastaajista pitää ammatillista koulutusta korkeatasoisena. Myönteistä kuvaa vahvistavat myös vastaajien luottamus opettajien pätevyyteen (76 %) sekä mahdollisuus jatkaa opintoja korkeakoulussa (68 %). Suomalaiset olivat jälleen keskimääräistä positiivisempia, sillä 88 % suomalaisvastaajista luottaa ammatillisen koulutuksen korkeaan tasoon ja 84 % opettajien pätevyyteen. Lisäksi 83 % pitää jatkomahdollisuutta korkeakoulussa ammatillisen koulutuksen kannalta hyvänä asiana.

Koulutuksesta löytyi parannettavaakin, sillä 34 % kaikista vastanneista arvioi, että kehittämisen varaa on esimerkiksi viestintä- ja ryhmätyötaitojen opettamisessa. Suomalaisissa oppilaitoksissa tässä on onnistuttu paremmin, sillä vastaajista vain 21 % oli tätä mieltä.

Ammatillisen koulutuksen työllistävyyteen luotetaan laajasti. 82 % eurooppalaisista vastaajista oli sitä mieltä, että ammatillisessa koulutuksessa oppii työnantajien arvostamia taitoja. Useimmat (73 %) uskovat, että sitä kautta pääsee kiinni työmarkkinoilla kysyttyihin ammatteihin. Yli puolet (55 %) arvioi ammattiopintojen toimivan takeena hyvin palkatulle työlle. Suomalaiset luottavat ammatilliseen koulutukseen vielä enemmän: työnantajien arvostamien taitojen oppimiseen ja opintojen työllistävyyteen uskoo 89 % vastanneista suomalaista, hyvään palkkaukseen 68 %.

Ammatillisen koulutuksen kansainvälistymismahdollisuuksia ei tunneta kunnolla

Ammatillisen koulutuksen kautta avautuvista kansainvälistymismahdollisuuksista ei olla Euroopassa kovin hyvin selvillä. Kaikista vastanneista 35 % uskoi virheellisesti siihen, ettei ammatillisiin opintoihin sisälly mahdollisuuksia opiskella ulkomailla; 22 % vastaajista sanoi, ettei tiedä asiaa. Vain 43 % oli selvillä siitä, että osan opinnoista voi suorittaa oman maan ulkopuolella. Suomalaiset olivat asiasta paremmin tietoisia, sillä 69 % tiesi ulkomailla opiskelun onnistuvan. 23 %:lla suomalaisvastaajista oli asiasta väärä käsitys.

Suomalaiset myös käyttävät kansainvälistymismahdollisuuksia hyväkseen, sillä CIMOn tekemän liikkuvuustilastoinnin mukaan 11–12 % ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla.

Worldskills-ammattitaitokilpailu kokoaa nuoria osaajia Lontooseen

Myönteistä kuvaa ammatillisesta koulutuksesta rakentaa myös Worldskills, maailman suurin kansainvälinen ammattitaitokilpailu. Joka toinen vuosi järjestettävä kilpailu on parasta aikaa käynnissä Lontoossa. Kilpailuun osallistuu noin 1000 nuorta 55 maasta; kisaa käydään 46 lajissa. Suomesta on mukana 46 kilpailijaa, jotka ottavat osaa 41 lajiin. Lisäksi joukkueeseen kuuluu 40 asiantuntijaa, jotka toimivat mm. kilpailutuomareina.

Ammattitaitokilpailuilla ja niihin valmistautumisella edistetään toisen asteen ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä. Kilpailujen ympärille on muodostunut laaja kansainvälisten toimijoiden ja asiantuntijoiden verkosto.

Muualla verkossa

Euroopan komissio: Eurobarometri-tutkimus, jossa kartoitettiin ammatilliseen koulutukseen liittyviä asenteita

Euroopan komissio: Suomea koskevat tutkimustulokset:

Skills Finland: Worldskills-kisa

(7.10.2011 TL)

Amerikkalaisen koulutuspolitiikan kärkikriitikko Diane Ravitch luennoi CIMOssa

Fri, 23 Sep 2011 14:20:18 GMT

_{Diane Ravitch vastustaa oppilaiden ylenpalttista testaamista. Kuva: Tiina Lehmusvaara / CIMO.}

Amerikkalaisen koulutuspolitiikan kärkikriitikko Diane Ravitch luennoi CIMOssa

New Yorkin yliopiston kasvatuksen tutkimuksen tutkijaprofessori Diane Ravitch kertoi amerikkalaisen koulutusunelman hajoamisesta suomalaisille koulutusalan asiantuntijoille 20.9. CIMOssa. Ravitchin kritiikki kohdistuu oppilaiden yhdenmukaiseen testaamiseen, yksityisten mutta julkisesti rahoitettujen charter-koulujen käyttämiseen koulutusreformin ajureina sekä filantrooppien kasvavaan rooliin koulutuspolitiikan vaikuttajina. Tilanteen tekee kiinnostavaksi se, että Ravitch on aikanaan ollut itse luomassa testaamisvetoista koulutuspolitiikkaa toimiessaan George H.W. Bushin apulaisopetusministerinä.

Viime vuonna julkaistu kirja The Death and Life of Great American School System nosti Ravitchin amerikkalaisen koulutuspolitiikan tunnetuimmaksi kriitikoksi, joka kiertää kotimaassaan puhumassa muun muassa siitä, kuinka No Child Left Behind -laki ja myös nykyinen Race to the Top -aloite vahingoittavat amerikkalaista koulutusjärjestelmää. Hän käyttää usein Suomea esimerkkinä maasta, jossa koulutus perustuu ajatukseen julkisesta palvelusta, jonka tehtävänä on myös edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Ravitch kiinnostui suomalaisesta koulutusjärjestelmästä kuultuaan Suomen menestyksestä Pisa-tutkimuksissa. Hänen mukaansa suomalaisen koulutusjärjestelmän menestys perustuu korkeasti koulutettuihin, erittäin motivoituneisiin ja vastuullisiin opettajiin, joiden ammattitaitoa myös arvostetaan.

Ravitchin mukaan Yhdysvalloissa on unohdettu lapsen yksilölliset lähtökohdat ja tavat oppia, mihin taas Suomessa panostetaan. Myös opettajankoulutus ja opettajien työolot ovat kehnolla tolalla, opettajan ammattia ei arvosteta ja vallalla on käsitys, että työ ei edes vaadi erityistä pätevyyttä.

Ravitchin keskeinen kritiikin kohde on yhdenmukainen testausjärjestelmä, jolla amerikkalaisten oppilaiden ja koulujen tuloksia mitataan. Testeissä menestymisestä on tullut koulutyön keskeinen päämäärä – oppilaita valmennetaan vain testeissä pärjäämiseen muiden aineiden opettamisen kustannuksella. Sen seurauksena koulutustaso kapenee, oppilailta jää puuttumaan jatko-opinnoissa tarvittavia tietoja ja valmiuksia, ja syrjäytymisvaara kasvaa. Testimenestyksen vaatimus kasvattaa myös opetushenkilöstön epävarmuutta, sillä huonojen tulosten seurauksena opettajia ja rehtoreita irtisanotaan. Opettajat ovat työpaikan menettämisen pelossa jopa ryhtyneet väärentämään oppilaidensa koevastauksia.

Diane Ravitch vieraili Suomessa ensimmäistä kertaa ja pääsi tutustumaan arvostamaansa suomalaiseen koulutyöhön myös käytännössä, sillä ohjelmaan sisältyi vierailuja useissa kouluissa. Hänen asiantuntijaluentonsa kuuluu CIMOn sidosryhmille tarkoitettuun CIMO Forum -tilaisuuksien sarjaan, jossa vierailee korkean tason kansainvälisiä asiantuntijoita puhumassa toimialaan liittyvistä teemoista.

(23.9.2011 AG ja TL)

Suomalaista uutta Erasmus Mundus -ohjelmassa

Thu, 18 Aug 2011 09:55:34 GMT

Suomalaista uutta Erasmus Mundus –ohjelmassa:

Ensimmäinen yliopisto mukaan tohtoriohjelmaan ja ensimmäinen ammattikorkeakoulu maisteriohjelmaan

Euroopan komissio on hyväksynyt 137 hakemuksen joukosta 10 yhteiseurooppalaista Erasmus Mundus -tohtoriohjelmaa, jotka aloittavat syksyllä 2012. Joukossa on ensimmäistä kertaa suomalainen korkeakoulu, Aalto-yliopisto. Rahoitusta myönnettiin myös 30 uudelle maisteriohjelmalle; näistä kolmessa on mukana suomalainen korkeakoulu.

Aalto-yliopisto osallistuu kestäviä energiapalveluita koskevaan kansainväliseen Environomical Pathways for Sustainable Energy Services -tohtoriohjelmaan. Saman alan maisteriohjelma on jo ollut vuoden käynnissä ja tohtoriohjelma tarjoaa luontevan jatkumon jatko-opinnoista kiinnostuneille opiskelijoille.

– Tuskin mistään muualta saa tukea pitkäjänteiseen yhteistyöhön näin isolle kansainväliselle verkostolle yksittäisellä tutkimusalueella, professori Tapani Vuorinen Kemian tekniikan korkeakoulun puunjalostustekniikan laitokselta kommentoi. Lisäarvoa tuo myös mahdollisuus vahvaan yritysyhteistyöhön, tässä tapauksessa mm. Stora Enson kanssa. Yritykselle Erasmus Mundus -tohtoriohjelma antaa oivan tilaisuuden globaaliin verkostoitumiseen.

Ohjelmaa koordinoi ruotsalainen KTH (Kungliga Tekniska Högskolan), ja Aallon ohella muita partneriyliopistoja ovat Politecnico di Torino, Technische Universiteit Eindhoven, Technical University of Catalonia, Ecole des Mines de Nantes, Akademia Górniczo-Hutnicza im Stanislawa Staszica ja Instituto Superior Técnico.

Metropolia ensimmäisenä ammattikorkeakouluna mukaan Erasmus Mundus -maisteriohjelmaan

Suomalainen ammattikorkeakoulu osallistuu nyt ensimmäistä kertaa Erasmus Mundus -maisteriohjelmaan. Metropolia Ammattikorkeakoulu tarjoaa syksystä 2012 eurooppalaisen maisteriohjelman Emergency and Critical Care Nursing.

Muut uudet suomalaiset Erasmus Mundus -maisteriohjelmat ovat Tampereen yliopistonResearch and Innovation in Higher Education ja Turun yliopistonInternational Masters in Russian, Central and East European Studies.

Hyväksyttyjen eurooppalaisten maisteri- ja tohtoriohjelmien erityisenä vahvuutena on laaja yhteistyö yhteiskunnallisten sidosryhmien, kuten esimerkiksi yritysten, tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssa. Tämä mahdollistaa koulutuksen laadun ja työelämärelevanssin jatkuvan seuraamisen.

Lukuvuonna 2010–2011 Euroopassa toimi kaikkiaan 116 maisteriohjelmaa ja 13 tohtorinkoulutusohjelmaa; suomalaiset yliopistot olivat mukana 14 maisteriohjelmassa. Erasmus Mundus -ohjelmiin voivat hakea myös suomalaiset kansainvälisistä opinnoista kiinnostuneet opiskelijat.

Euroopan komission rahoittama Erasmus Mundus -ohjelma tukee korkeakoulujen välisiä yhteistyöhankkeita, joista osa on yhteisiä tutkinto-ohjelmia. Ohjelman tavoitteena on kohottaa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen maailmanlaajuista profiilia sekä edistää Euroopan ja muun maailman korkeakoulujen välistä yhteistyötä korkeakoulutuksen alalla. Yhteistutkinto-ohjelmien lisäksi siitä rahoitetaan erilaisia kumppanuustoimintoja ja markkinointihankkeita.

Katso myös

Erasmus Mundus

Muualla verkossa

Lisätietoa kaikista hyväksytyistä Erasmus Mundus -yhteisohjelmista Euroopan komission verkkopalvelussa

(18.8.2011 / VZ + JLK)

Kenen koulu, kenen Eurooppa? CIMOn seminaarissa puitiin osallistumisen tematiikkaa

Tue, 21 Jun 2011 09:16:00 GMT

Kenen koulu, kenen Eurooppa? CIMOn seminaarissa puitiin osallistumisen tematiikkaa

Osallistuvatko eri väestöryhmät yhtä aktiivisesti EU-ohjelmiin? Miten hyvin ohjelmilla tavoitetaan esimerkiksi vammaisia tai maahanmuuttajataustaisia ihmisiä? Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin vastauksia kesäkuisessa seminaarissa, johon CIMO oli kutsunut osallistujia erityisryhmien kanssa toimivista oppilaitoksista ja organisaatioista. Tilaisuuden tarkoituksena oli vaihtaa tietoa ja kokemuksia osallisuuden tematiikasta, ideoida uusia toimintatapoja ja tarjota osallistujille mahdollisuuksia verkostoitua.

Seminaarin avannut CIMOn johtaja Pasi Sahlberg totesi, että eriarvoisuus on maailmassa ja Suomessa kasvamassa. CIMOnkin haasteena on saada toimintaansa mukaan niitä ihmisiä, jotka ovat syrjäytymässä ja vaarassa pudota yhteiskunnan rattailta. ”CIMOn ohjelmat keräävät vuosittain noin 25 000 osallistujaa. On havaittu, että kansainvälistymiskokemuksilla on taipumusta kasaantua – on nuoria, jotka osallistuvat moneen kertaan eri ohjelmiin, ja toisaalta on monia, jotka eivät tiedä näistä vaihtoehdoista mitään.”

Siivuja eurooppalaisesta todellisuudesta

Geraldine Libreau Euroopan komissiosta tarkasteli omassa puheenvuorossaan sitä, miten koulutuksen tasa-arvo ja osallisuus toteutuvat tämän päivän Euroopassa. Tilastot kertovat, että marginaaliin jääviä ihmisiä on paljon: 80 miljoonaa eurooppalaista elää köyhyydessä tai köyhyyden rajamailla, sama määrä aikuisväestöä on vailla lukutaitoa tai ammattia.

Euroopan köyhien joukossa on 19 miljoonaa lasta. Eurooppalaista todellisuutta on myös se, että maahanmuuttajataustaiset tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset saavat kantaväestöä heikomman koulutuksen ja vähempiosaiset loistavat poissaolollaan niin alku- kuin aikuiskoulutuksestakin.

Osallistavan koulutuksen ajatuksen taustalla on kaikkien kansalaisten oikeus koulutukseen, joka turvaa perustaidot ja auttaa yksilöä kehittymään oman kapasiteettinsa mukaan. Kamppailu tämän puolesta on näkynyt EU:n kannanotoissa ja strategioissa jo aikaisemminkin, ja Education and Training 2020 -strategiaan on tavoitteeksi kirjattu mm. oikeudenmukaisuuden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen.

Libreau näkee keskeiseksi työkaluksi EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman (LLP), jonka keskitetysti rahoitetuista hankkeista 20 % käsitteli osallisuuden problematiikkaa. Alaohjelmista Libreau nosti esille ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vincin, joka tavoittaa hyvin erilaisia kohderyhmiä, sekä aikuiskoulutuksen Grundtvigin, jonka hankkeista 2/3 sisältää osallisuusnäkökulman.

CIMOn Eija Wilén esitteli vielä tarkemmin sitä, miten osallisuutta on EU-ohjelmissa huomioitu. Pisimmällä ollaan nuorisotoimintaohjelma Youth in Actionissa, jonka pysyviin painopisteisiin kuuluu muita huonommassa asemassa olevien nuorten saaminen mukaan toimintaan. LLP-ohjelman alaohjelmista ainoastaan Grundtvigin tavoitteissa mainitaan erikseen tasavertaisuuden edistäminen.

Kaikissa LLP-ohjelmissa tarjotaan lisätukea niille osallistujille, joilla on erityisiä tarpeita esimerkiksi vammaisuuden takia. Wilén kertoi myös LLP:n alla toimivasta eurooppalaisesta Inclusion-verkostosta, jossa CIMO on mukana. Sen tarkoituksena on nostaa aihetta esille ja tarjota verkkosivuillaan esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä teemaan liittyvistä hankkeista sekä tehdä konkreettisia ehdotuksia tasavertaisen osallistumisen lisäämiseksi LLP-ohjelmassa.

Hengaamalla aktiivikansalaisiksi

Sofia Laine Nuorisotutkimusverkostosta pohti omassa osuudessaan sitä, miksi aktiivinen kansalaisuus on tärkeää nyky-Suomessa. Aktiiviset kansalaiset voi jakaa arkipolitikoijiin ja asiantuntijakansalaisiin, joista ensimmäiset toteuttavat muutoksia omalla toiminnallaan ja toiset poliittisten rakenteiden kautta.

Laine näkee vapaan kansalaistoiminnan tärkeäksi erityisesti nuorisolle, jonka vapaa-aikaa pyritään hallinnoimaan liiaksi asti. Vapaa ”hengailu” on tärkeää, se antaa mahdollisuuksia kehittää poliittista mielikuvitusta ja tehdä asioita toisin. Laine jakaa seminaarissa esille nousseen huolen siitä, että nuoriso on vahvasti polarisoitumassa – osalla menee hyvin, osalle kasaantuu ongelmia.

Hankkeet tekevät tavoitteista totta

Seminaarin aikana esiteltiin lukuisia EU:n ohjelmista tuettuja hankkeita, joissa osallisuusasia on vahvasti läsnä. Hankkeista saatuja kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jaettiin esteettömän liikkuvuuden, maahanmuuttajien, luovien menetelmien ja vaikuttamisen näkökulmiin keskittyvissä työpajoissa. Lisäksi asiaa tarkasteltiin työelämän tarpeiden kannalta.

Malliesimerkin organisaatiosta, joka on saanut paljon irti eurooppalaisesta yhteistyöstä, tarjoaa Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty. Sen toimintaan kuuluvat mm. asumispalvelut, työpajamuotoinen työ ja tapahtuma- ja kulttuurituotanto jatkuvaa tukea elämässään tarvitseville aikuisille kehitysvammaisille.

Yhdistys on ollut mukana lukuisissa Leonardo da Vinci- ja Youth in Action -hankkeissa ja koulutuksissa. Lisäksi se on tarjonnut paikan yli 20:lle Youth in Action -ohjelman vapaaehtoistyöntekijälle ja useille Leonardo da Vinci -työssäoppijoille. Lyhdyn Friikkisirkus palkittiin keväällä Euroopan nuorisoviikon päättäneessä juhlassa yhtenä parhaista eurooppalaisista vapaaehtoishankkeista, jotka edistävät osallisuutta.

(TL/21.6.2011)

Erasmus-ohjelma huikeassa suosiossa

Fri, 17 Jun 2011 12:46:42 GMT

Erasmus-ohjelma huikeassa suosiossa

Maailman parhaiten menestynyt vaihto-ohjelma Erasmus myönsi 213 000 opiskelijalle Erasmus-apurahan ulkomailla opiskelemista tai harjoittelua varten lukuvuonna 2009—2010. Kyseessä on uusi ennätys. Määrä nousi 7,4 prosentilla edeltävästä vuodesta.

Lukuvuonna 2009—2010 Erasmus-tukea saaneista opiskelijoista 178 000 suoritti osan korkeakoulututkinnostaan ulkomailla.Erasmus-työharjoitteluun osallistui 35 000 opiskelijaa, mikä tarkoittaa 17,3 prosentin nousua edellisestä vuodesta. Korkeakoulujen henkilökunnalle ja opettajille myönnettiin lisäksi 38 000 apurahaa. Suosituimmat kohdemaat olivat Espanja, Ranska ja Iso-Britannia. Suomi oli 10. suosituin kohdemaa.

EU:n tavoitteena on, että lukuvuoteen 2012—2013 mennessä on tuettu kolmea miljoonaa opiskelijaa ohjelman käynnistämisvuodesta 1987. Mikäli nykyinen kehityssuunta jatkuu, tavoite saavutetaan.

Suomessa pientä kasvua

Suomalaisopiskelijat lähtivät Erasmus-vaihtoon hieman aiempaa useammin: opiskelijavaihtoon osallistui 3529 ja harjoittelijavaihtoon yhteensä 1020 opiskelijaa. Saksa oli opiskelijavaihdon suosituin kohdemaa, seuraavan sijan jakoivat Espanja ja Iso-Britannia. Harjoittelussa ykkössijalla oli Espanja, jonka jälkeen tulivat Saksa ja Iso-Britannia. Erasmus-opettajavaihtoon lähti yhteensä 1039 opettajaa ja Erasmus-henkilökuntavaihtoon lähti 656 opettajaa tai korkeakoulun muun henkilökunnan jäsentä.

Opiskelu tai harjoittelu ulkomailla kehittää oman alan osaamisen ohella muun muassa kielitaitoa, kulttuurienvälistä tietoisuutta ja mukautumiskykyä. Erasmus-opiskelijat ovat yleensä muita halukkaampia lähtemään myöhemmin elämänsä aikana töihin ulkomaille.

EU rahoitti Erasmus-ohjelmaa kaikkiaan 415 miljoonalla eurolla lukuvuonna 2009—2010.

Lue lisää Erasmus-ohjelmasta

(Julkaistu 15.6.2011/lähteet: Euroopan komission Suomen edustusto, CIMOn tilastot)

Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen yhteistyöhankkeisiin 5,6 miljoonaa euroa

Wed, 15 Jun 2011 08:05:51 GMT

Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen yhteistyöhankkeisiin 5,6 miljoonaa euroa

HEI ICI -ohjelman hanketoteutuksen 22.12.2010 päättyneen haun päätökset on tehty. Rahoitusta myönnettiin 15 hankkeelle yhteensä 5 647 000 euroa. Tukea haettiin liki kolminkertainen määrä.

HEI ICI -ohjelma (Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument) tukee suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen välisiä yhteistyöhankkeita. Ohjelman tarkoituksena on vahvistaa kehitysmaiden korkeakoulujen kapasiteettia ja rahoitetaan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista.

CIMOn sähköiseen hakujärjestelmään jätettiin määräaikaan mennessä 43 hakemusta. Näistä suomalaisten yliopistojen koordinoimia oli 30 ja ammattikorkeakoulujen koordinoimia 13. Verkostoissa oli mukana 15 eri suomalaista ammattikorkeakoulua ja 9 yliopistoa.

Korkeakouluja 23 eri maasta

Hankkeissa on mukana korkea-asteen oppilaitoksia 23 eri maasta. Suosituimpia yhteistyömaita olivat Tansania (7 hakemusta), Namibia (6), Etiopia (5), Kenia (5) ja Vietnam. Hankehakemusten joukossa suosituimpia aloja olivat maatalous-metsätieteet (9), hallinto- ja kauppatieteet (8) sekä kasvatustieteet (6). Valtaosa hankkeista oli valmisteltu poikki- tai monitieteelliseltä pohjalta.

Tiedote päätöksestä sekä hyväksyttyjen hankkeiden lista UM:n verkkosivuilla

Lue lisää HEI ICI -ohjelmasta

(Julkaistu 14.6.2011/KP&VZ)

CIMOsta kansallista tukea EU:n Kulttuuri-ohjelman hankkeiden valmisteluun

Mon, 13 Jun 2011 14:41:33 GMT

CIMOsta kansallista tukea EU:n Kulttuuri-ohjelman hankkeiden valmisteluun

CIMOn Kulttuurin yhteyspiste käynnistää opetus- ja kulttuuriministeriön tuella pilottiohjelman, josta myönnetään vuonna 2011 kansallista valmistelurahaa EU:n Kulttuuri-ohjelman hankkeille. Tavoitteena on edistää suomalaisten kulttuuriorganisaatioiden mahdollisuuksia osallistua eurooppalaisen kulttuuriyhteistyöhön, etenkin EU:n Kulttuuri-ohjelmaan.

Avustusta voi hakea eurooppalaisena yhteistyönä toteutettavien kulttuurihankkeiden valmistelutapaamisten matka- ja majoituskuluihin. Valmisteleva vierailu toteutetaan aina ennen varsinaisen hankehakemuksen jättämistä EU:n Kulttuuri-ohjelmaan. Avustuksia koskevien hakemusten arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että vierailulla on selkeät tavoitteet ja ohjelma, ja että se liittyy EU:n Kulttuuri-ohjelman uusien hankkeiden valmisteluun.

Vuonna 2011 on kaksi hakuaikaa, jotka päättyvät 5. elokuuta ja 1. marraskuuta 2011.

Lisätietoja tuesta CIMOn verkkopalvelussa

(13.6.2011/RL)

”Yhdessä olemme enemmän”, todettiin pohjoismaista ja Baltia-yhteistyötä käsitelleessä konferenssissa

Tue, 31 May 2011 12:52:40 GMT

”Yhdessä olemme enemmän”, todettiin pohjoismaista ja Baltia-yhteistyötä käsitelleessä konferenssissa

Yli 200 pohjoismaista ja baltialaista asiantuntijaa kokoontui viime viikolla Helsinkiin jakamaan tietoa ja kokemuksia liikkuvuudesta, koulutusyhteistyöstä ja pohjoismaisista kielistä. Kaksipäiväisen konferenssin aiheena olivat myös Nordplus-ohjelmat, joiden ohjelmakausi päättyy tänä vuonna. Konferenssi on osa Suomen puheenjohtajuusvuoden ohjelmaa Pohjoismaiden ministerineuvostossa.

Konferenssin aiheita lähestyttiin mm. lasten ja nuorten, korkeakouluopiskelijoiden, aikuiskoulutuksen, työelämän ja tasa-arvon näkökulmista. Osallistujat työskentelivät temaattisissa ryhmissä ja heille esiteltiin konferenssin teemoihin liittyviä tuoreita tutkimuksia sekä Pohjoismaiden ja Baltian tarjoamia mahdollisuuksia koulutuksen kansainvälistymistyössä.

Motivaatio kielten oppimiseen syntyy ihmisten kohtaamisesta ja yhteisistä asioista

Konferenssin erääksi teemaksi nousi se, mistä motivaatio kansainvälistymiseen ja kielitaidon kehittämiseen syntyy. Ensimmäisen päivän paneelikeskustelijoiden mukaan motivaatio kasvaa henkilökohtaisen kiinnostuksen, oppilaitosten vaikutuksen tai työelämän vaatimusten kaltaisten taloudellis-poliittisten tekijöiden voimasta.

Toimittaja Bettina Sågbomin vetämässä osuudessa esiteltiin lapsille ja nuorille suunnattuja kielihankkeita. Nähtyjen esimerkkien valossa kävi selväksi, että nuoret saa parhaiten motivoitua kielten oppimiseen tarjoamalla heille mahdollisuuksia toisten nuorten tapaamiseen kiinnostavien ja puhuttavien aiheiden merkeissä.

Näin tapahtuu esimerkiksi Rap It Up -hankkeessa, jossa kilpaillaan rap-musiikissa ja valmistetaan samalla oppimateriaalia pohjoismaisten kielten opetukseen. Peruskoululaisille tarjotut mahdollisuudet TET-jaksoihin Ruotsissa ovat vakuuttaneet opettaja Antti Malassun sosiokulttuurisen innostamisen tehosta; hänen oppilaidensa puheenvuorot vahvistivat käsitystä metodin toimivuudesta kieltenopetuksessa.

Kielten osaaminen tuo myös naapurimaiden kulttuurin lähemmäksi

Kielten – ja erityisesti pohjoismaisten kielten – merkitystä kansainvälisessä yhteistyössä pohdittiin monelta kannalta. Naapureiden kielten taitamisen katsottiin lähentävän ihmisiä ja kulttuureja.

Kielitaidon todettiin myös edistävän luovuutta ja yhteiskunnan avoimuutta sekä vahvistavan identiteettiä. Erityisesti pienet maat hyötyvät maiden välisestä yhteistyöstä. Nordplus-ohjelmien rooli on kielellisen ja kulttuurisen ymmärryksen sekä yhteistyön edistäjänä ollut keskeinen.

Liikkuvuuden todettiin olevan vahvasti esillä kansainvälisen yhteistyön tulevaisuutta linjaavissa strategioissa. Tuloksellinen liikkuvuus on suunnitelmallista, tulijoiden ja lähtijöiden määrät ja liikkuvuusvirrat ovat tasapainossa. Oppilaitosten liikkuvuuden tulisi olla joustavaa ja mahdollistavaa. Tarjolla olevien mahdollisuuksien markkinointi ulkomaisille opiskelijoille on tärkeä osa korkeakoulujen kansainvälistymisen edistämistä.

Tavoitteena entistä joustavammat Nordplus-ohjelmat

Tuoreen arvioinnin perusteella on päätetty, että koulutusyhteistyötä tukevat Nordplus-ohjelmat saavat jatkoa vuoden 2012 alusta. Konferenssipäivien aikana ideoitiin myös uusien ohjelmien sisältöä. Keskeisenä tavoitteena on yksinkertaistaa ohjelmia ja tehdä niistä käyttäjäystävällisempiä. Nordplus-ohjelmat voisivat jatkossa täydentää EU:n elinikäisen oppimisen ohjelmaa nimenomaan joustavana vaihtoehtona.

Opitaan yhdessä -konferenssin järjesti opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä CIMOn, Opetushallituksen ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa.

Muualla verkossa

Videotallenne seminaarin alusta

Nordplus-ohjelmien arviointi Pohjoismaiden ministerineuvoston verkkopalvelussa norjaksi: Evaluering av Nordplus

Seminaarin ohjelma

Opitaan yhdessä! Konferenssi liikkuvuudesta, pohjoismaisista kielistä ja Nordplus-ohjelmasta (pdf)

(31.5.2011 NE & TL)

EU-tukea liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeille

Tue, 17 May 2011 12:23:09 GMT

EU-tukea liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeille

Euroopan komissio on toukokuun alussa käynnistänyt hakukierroksen, jolla tuetaan eurooppalaisia liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeita seuraavista teemoista:

väkivallan ja suvaitsemattomuuden ehkäiseminen ja torjunta urheilussa
innovatiiviset lähestymistavat Euroopan liikunta- ja urheilualan järjestäytymisen vahvistamiseksi.

Hakuaika päättyy perjantaina 29.7.2011.

Alan yhteistyötä tukemalla EU haluaa lisätä alan verkostoitumista ja kokemusten vaihtoa, mutta myös pohjustaa EU:n tulevia toimia urheilun alalla. CIMO tiedottaa pilottihausta Suomessa. Hakukierroksen järjestämisestä vastaa Euroopan komission koulutus-, nuoriso- ja kulttuuriasioista vastaavan pääosaston (DG EAC) urheiluyksikkö.

Lue lisää CIMOn uutiskirjeestä

(17.5.2011)

Suomi ja kanadalainen Albertan provinssi ovat sopineet koulutusyhteistyön aloittamisesta – albertalaiset vierailivat CIMOssa

Thu, 12 May 2011 09:09:59 GMT

Suomi ja kanadalainen Albertan provinssi ovat sopineet koulutusyhteistyön aloittamisesta – albertalaiset vierailivat CIMOssa

Suomi ja kanadalainen Albertan provinssi ovat aloittaneet toisen asteen koulutusyhteistyön, jota CIMO tukee yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää toisen asteen koulutusta Suomessa ja Albertassa hallinnollisen ja pedagogisen yhteistyön avulla.

Albertalaiset yhteistyökumppanit vierailivat Suomessa 2.–6.5. ja CIMOlaiset saivat heidän vieraakseen perjantaina 6.5. Tilaisuudessa albertalaiset esittelivät provinssiaan ja koulutusjärjestelmäänsä ja kertoivat Suomen vierailunsa annista. Suomalaisissa ja albertalaisissa koulujärjestelmissä on hyvin samankaltaisia piirteitä, ja molemmat ovat sijoittuneet kansainvälisissä vertailuissa huippusijoille.

Koulutusyhteistyöhankkeessa on Suomesta mukana seitsemän toisen asteen oppilaitoksen muodostama verkosto: Kiteen lukio, Seinäjoen lukio, Turun suomalaisen yhteiskoulun lukio, Valkeakosken lukio, Vasa Övningsskola, Kainuun ammatti-opisto ja Turun ammatti-opisto. Albertassa hanketta tukee Alberta Teachers’ Association (ATA) ja verkostossa on mukana viisi koulua eri puolilta Albertaa.

Hankkeessa mukana olevat suomalaiset oppilaitokset vierailivat CIMOn tuella Albertassa maaliskuussa 2011. CIMO rahoittaa hankkeessa mukana olevien oppilaitosten suomalaisia opettajia opettajavaihtoon Albertaan syksyllä 2011.

Albertalaiset ja suomalaiset yhteistyökumppanit kokoontuivat CIMOssa 6.5.2011.

(Julkaistu 12.5.2011/AG)

CIMOn ja Taideteollisen korkeakoulun yhteistyössä toteuttaman Avarakatseinen Suomi -julistekilpailun voittajat palkittiin

Tue, 19 Apr 2011 06:56:47 GMT

CIMOn ja Taideteollisen korkeakoulun yhteistyössä toteuttaman Avarakatseinen Suomi -julistekilpailun voittajat palkittiin

_{Voittajat palkittiin 18.4. CIMOssa järjestetyssä tilaisuudessa. Kuvassa vasemmalta CIMOn johtaja Pasi Sahlberg, Eva Temponera, Martina Babišová, Kristyna Lesková, Tuuli Häggman ja Tapio Vapaasalo. Voittajatöitä näkyy taustalla.}

CIMO ja Taideteollinen korkeakoulu toteuttivat kaikille Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoille avoimen julistesuunnittelukilpailun, jossa tehtävänä oli suunnitella CIMOn käyttöön juliste teemalla Avarakatseinen Suomi.

Kilpailuaikana järjestettiin kaksi työpajaa, joissa osallistujilla oli mahdollisuus työstää kilpailutöitään ammattilaisen ohjauksessa. Kilpailuaika oli 24.1.–28.1. ja määräaikaan mennessä palautettiin 17 työtä. Kilpailun tuomaristo käsitteli kilpailutyöt nimettöminä 2.3. kokoontuneessa arviointitilaisuudessa.

Tuomariston muodostivat viestintäjohtaja Merja Lankinen ja viestinnän suunnittelija Arna Grym CIMOsta sekä professori Tapio Vapaasalo ja professori Marjatta Itkonen Taideteollisesta korkeakoulusta.

Kilpailun voittajat

Kilpailun voittajiksi valikoituivat:

sija Eva Temponera teoksella ”LALA”
sija Martina Babišová teoksella ”Tealover”

Lisäksi kunniamaininnat saivat Kristyna Lesková teoksella ”Aalto flags” ja Tuuli Häggman teoksella ”Salmiakki Lollipop mix”. Voittajat palkittiin 18.4. CIMOssa järjestetyssä tilaisuudessa.

Kilpailutöissä näkyy kulttuurien kohtaaminen

Professori Tapio Vapaasalo kuvaa kilpailutöiden erilaisia näkökulmia: ”Palkittujen julisteiden tekijöistä puolet on Suomessa olevia ulkomaisia vaihto- tai tutkinto-opiskelijoita. Heidän julisteensa ovat muotoutuneet siitä kokemuksensa joka syntyy suomalaisuuden kohdatessa heidän omia kulttuurisia taustojaan.

Yhtälailla kilpailun suomalaisten opiskelijoiden ehdotukset kuvaavat tilannetta missä elämme, suomalaisuuden antaessaan omaleimaisen panoksensa muotoutuvassa olevaan globaaliin tulevaisuuteen.

Rikkautta on, kun ymmärrämme omia paikallisia arvojamme siinä kudelmassa, josta elämän ilot ja mahdollisuudet syntyvät. Toivon että kulttuurien monimuotoisuuden kautta elämä antaa hyvässä paikallisuutta, yllätyksellisyyttä ja elämyksellisyyttä.

Kaikissa kilpailutöissä keskeinen ilmaistava asia on tämä kuinka uusi ja itselleen tuttu limittyvät toisiinsa ja antavat elämälle makua. Kansallisuutta kunnioittaen sen kohdatessa uutta ja joskus outoakin.”

Vapaasalon mukaan Eva Temponeran voittanut juliste onnistuu ilmaisemaan älykkäästi ja pelkistyneesti tätä monimutkaistakin asiaa nautittavasti. Hänen ehdotuksensa on eniten juliste mieleenpainuvaisuudessaan ja iskevyydessään. ”Ajatus jää kutiamaan mieleen.”

CIMOn unelma on aidosti avarakatseinen Suomi

Julistekilpailun teema ”Avarakatseinen Suomi” perustuu CIMOn strategiaan, jonka mukaan CIMOn unelma on aidosti avarakatseinen Suomi. CIMO pyrkii kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön avulla edistämään suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä ja siten osaltaan aidosti avarakatseisen Suomen rakentamista.

(Julkaistu 19.4.2011/AG)

Ensimmäiset Young Ambassadors -stipendiaatit lähtövalmennuksessa

Wed, 06 Apr 2011 07:33:30 GMT

Young Ambassadors -stipendiaatit Yhdysvaltain lähetystön stipendienjakotilaisuudessa. Kuvassa myös Elina Talonen-Lintunen YFUsta ja Danny Hall Yhdysvaltain suurlähetystöstä. (Kuva: Nina Eskola)

Ensimmäiset Young Ambassadors -stipendiaatit lähtövalmennuksessa

Ensimmäiset suomalaiset Finland-US Young Ambassadors -stipendiaatit kokoontuivat viikonvaihteessa Helsinkiin saamaan valmennusta ensi kesän Yhdysvaltain vierailuaan varten. Paikalla oli 15 koulutyössään motivoitunutta ja ympäristöasioista kiinnostunutta nuorta, jotka oli valittu ohjelmaan 200 hakijan joukosta.

Nuoret matkustavat aluksi Washingtoniin, jossa on lyhyt perehdytysjakso. Sen jälkeen siirrytään varsinaiseen kohteeseen Coloradoon, jossa stipendiaatit asuvat noin 5 viikon ajan paikallisen perheen vieraana.

Young Ambassadors -ohjelman tavoitteena on tutustuttaa 16–17-vuotiaat nuoret Yhdysvaltoihin ja amerikkalaiseen elämäntapaan. Lisäksi edistetään osallistujien kiinnostusta ympäristöasioihin mm. tematiikan ympärille rakennetulla vierailuohjelmalla. Osallistujat saavat matkaansa varten täysstipendin.

Young Ambassadors -ohjelmaa rahoittavat Yhdysvaltain Suomen suurlähetystö ja CIMO. Käytännön järjestelyistä on vastannut Suomen Youth for Understanding ry (YFU). Ohjelma täydentää Senaattori-ohjelmaa, joka vastavuoroisesti tuo 14 amerikkalaista lukiolaista kesäksi Suomeen.

Avauspuheessa korostettiin tulevien yhteistyösuhteiden rakentamista

Valmennus käynnistyi aloitustilaisuudella Amerikka-kirjastossa ja Yhdysvaltain suurlähetystössä. Ohjelmassa oli mm. ympäristöaiheisia luentoja, mutta myös juhlava stipendienjakotilaisuus.

David McGuire suurlähetystön lehdistöosastolta korosti omassa puheenvuorossaan oppilas- ja opiskelijavaihdon tärkeyttä Suomen ja Yhdysvaltain tulevaisuuden yhteistyön kannalta: "Näistä yhteyksistä suhteitamme rakennetaan".

Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck, jonka kotiseudulle Coloradoon stipendiaatit matkustavat, on ollut innostunut ohjelmasta. Kolmen tahon yhteistyö ohjelman toimeenpanossa on onnistunut hyvin ja ympäristöteema on herättänyt runsaasti kiinnostusta nuorissa.

Stipendiaatit – 11 tyttöä ja 4 poikaa eri puolilta Suomea – jatkoivat toisiinsa ja vierailunsa sisältöön tutustumista vielä viikonloppuna YFU:n lähtövalmennuksessa. Varsinainen matkaan lähtö on edessä 8. kesäkuuta.

* * * * *

Young Ambassadors -ohjelman stipendit olivat haussa ensimmäistä kertaa. Se jatkuuko ohjelma tulevana kesinäkin, on vielä auki. Tästä odotetaan päätöksiä alkusyksyn aikana.

(6.4.2011/NE + TL)

2,5 miljoonaa euroa Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen yhteistyöhön

Fri, 25 Mar 2011 12:46:44 GMT

Kehitysmaiden ja Suomen korkeakoulujen yhteistyöhön 2,5 miljoonaa euroa

Liikkuvuutta ja yhteistyötä Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen välillä edistävästä North–South–South -ohjelmasta on myönnetty tukea yhteensä 29 yhteistyöverkostolle kaudelle 2011–2013.

Valinnoissa painotettiin hankkeiden kehityspoliittista vaikuttavuutta: niiden tarkoituksena on mm. vahvistaa pysyvästi kehitysmaiden korkeakoulujen omaa kapasiteettia. Ohjelma rahoitetaan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista.

Tukea myönnettiin 16 yliopistojen sekä 13 ammattikorkeakoulujen koordinoimalle verkostolle, joista 7 oli uusia. Hakemuksia saapui yhteensä 47 kpl.

North–South–South -ohjelmasta tuetaan liikkuvuutta, verkostoitumista tukevia toimia sekä intensiivikursseja. Intensiivikurssit kestävät 1–10 viikkoa ja ne järjestetään aina kehitysmaiden korkeakouluissa. Nyt tukea myönnettiin 28 intensiivikurssille, jotka käsittelevät mm. ihmisoikeuksiin, naistutkimukseen ja terveydenhuoltoon liittyviä aiheita eri näkökulmista.

Laajasti eri maita ja aloja

Nyt myönnetty tuki kattaa opintoaloja taiteesta yhteiskuntatieteisiin. Ammattikorkeakouluissa painottuivat terveydenalan hankkeet. Haku kattoi ensimmäistä kertaa kaikki kehitysmaat, jotka ovat kelpoisia vastaanottamaan julkisia kehitysyhteistyövaroja, eli nk. ODA-maat.

Suositumpia yhteistyömaita ohjelmassa ovat aiempien vuosien lailla Etelä-Afrikka, joka on mukana 12 verkostossa sekä Tansania, joka on mukana 9 verkostossa. Myös Kenia ja Namibia ovat yhteistyömaista kärkipäässä. Uusista maista rahoitusta myönnettiin mm. yhdelle verkostolle Balkanin alueella. Kumppanikorkeakouluja on mukana yhteensä 26 maasta.

Rahoitusta myönnettiin yhteensä 2 557 904 €, josta noin 2 miljoonalla tuetaan opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta. Nyt myönnetyllä tuella tulee liikkumaan arviolta 200 opettajaa ja yli 350 opiskelijaa.

Ohjelman seuraava hakukierros järjestetään todennäköisesti syksyllä 2011, ja siitä tiedotetaan verkkosivuilla.

North–South–South -ohjelma

Tuettavat verkostot 2011–2013

(Julkaistu 25.3.2011/VZ)

Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden tyytyväisyydestä saa pian vertailukelpoista tietoa

Tue, 22 Mar 2011 15:32:16 GMT

Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden tyytyväisyydestä saa pian vertailukelpoista tietoa

Kaikkiaan 23 suomalaista korkeakoulua osallistui marras-joulukuussa 2010 CIMOn koordinoimaan ja International Graduate Insight Groupin toteuttamaan tutkimukseen, jossa mitattiin kansainvälisten opiskelijoiden tyytyväisyyttä opinahjoonsa. Kyselyyn vastasi yli 5000 kansainvälistä tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa. Suomi oli mukana ensimmäistä kertaa.

International Student Barometer -kysely mittasi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden kokemuksia ja odotuksia itse opiskelun, elämisen ja asumisen, tukipalveluiden ja hakuprosessin osalta.

Tutkimukseen osallistuneille korkeakouluille syntyy nyt ensimmäistä kertaa kansainvälisesti vertailukelpoinen käsitys siitä, mihin kansainväliset opiskelijat ovat niiden tarjonnassa tyytyväisiä ja mitä on tarpeen kehittää.

Korkeakoulujen kokonaiskuvasta piirtyy lisäksi näkymä Suomesta opiskelumaana kansainvälisten opiskelijoiden silmissä.

Korkeakoulujen tulokset ovat paraikaa työn alla, samoin kyselyn tuottaman Suomi-kuvan rakentuminen. CIMOssa järjestettiin 22.3. tuloksia pohtinut seminaari, johon oli kutsuttu asiantuntijoita korkeakouluista ja opiskelijajärjestöistä.

International Student Barometer -tutkimuksen tulokset julkaistaan kansainvälisesti huhtikuun alkuviikolla. Tuolloin myös CIMO tuottaa lisää tietoa Suomen profiilista.

(22.3.2011/JLK)

Kilpailukykyä viennistä -kiertue esittelee kansainvälistymispalveluita yrityksille

Fri, 18 Mar 2011 13:28:19 GMT

Kilpailukykyä viennistä -kiertue esittelee kansainvälistymispalveluita yrityksille

Yrityksille suunnattu Kilpailukykyä viennistä -kiertue avattiin Kouvolassa 17.3.2011. Ympäri Suomea kiertävällä KiVi-kiertueella välitetään tietoa yrityksille suunnatuista kansainvälistymispalveluista ja kansainvälistymiseen liittyvästä rahoituksesta. Myös CIMO osallistuu kiertueelle omalla osastollaan.

Kansainvälistyvät yritykset tarvitsevat apua monissa kysymyksissä. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntijan Outi Ervastin mukaan näitä ovat muun muassa kansainvälisen toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen, markkinaselvitykset, vientitoiminnan, partnereiden hankinnan sekä myyntikonttoreiden ja yhteisyritysten perustaminen. Esimerkiksi markkinoinnin tai verkostoitumisen saralla yrityksiä voi tukea kansainvälinen harjoittelija tai työssäoppija.

Kouvolan tapahtumassa CIMOn osastolla kävijöitä kiinnosti erityisesti mahdollisuus saada harjoittelija Venäjältä, Kiinasta tai Intiasta. Harjoittelijan tyypilliset tehtävät voivat liittyä esimerkiksi markkinointimateriaalien tuottamiseen tämän omalla kielellä, potentiaalisten yhteistyökumppaneiden etsimiseen tai messuosallistumisen valmisteluihin. Joensuun ammattikorkeakoulussa työskennelleen Tenho Kohosen mukaan erityisesti kansainvälistymisen alkuvaiheessa olevilla tai uusille markkinoille suuntaavilla yrityksillä on jo hyviä kokemuksia kansainvälisistä työssäoppijoista ja harjoittelijoista.

Korkeakouluharjoittelijan voi saada yritykseen suoraan CIMOn kautta, kun taas ammatillisella toisella asteella opiskelevan työssäoppijan tavoittaa oman alueen ammatillisen oppilaitoksen kautta. Yritykset voivat hakevat CIMOsta rahoitusta myös muun muassa henkilöstökoulutuksensa kehittämiseen, minkä lisäksi yrityksillä on mahdollisuus osallistua kehittämishankkeisiin yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

KiVi-kiertue järjestetään nyt neljättä kertaa. Ensimmäiset yritysten kansainvälisyyspalveluita tunnetuksi tekevät tilaisuudet pidettiin vuosina 2005–2006. CIMO on mukana kiertueella ensimmäistä kertaa.

Lisätietoja CIMOn työnantajille tarjoamista palveluista antaa vastaava asiantuntija Ulla Härmä.

_{Janika ja Hannu Ripatti e.litestä tuovat maahan valaisimia Espanjasta, Saksasta ja Kiinasta. Heitä kiinnosti mahdollisuus ottaa yritykseensä Kiinalainen harjoittelija helpottamaan kieleen ja kulttuuriin liittyviä haasteita kaupankäynnissä Kiinan kanssa.}

Lue lisää:

Tarkemmat tiedot KiVi-kiertueesta Elinkeinoelämän keskusliiton verkkopalvelussa

Seuraava KiVi-kiertueen tilaisuus järjestetään Helsingissä 23.3.2011

Katso myös:

Yritys-Suomi.fi-portaalissa esitellään yrityspalveluiden tarjoajia, sivuille tulossa tietoa Venäjästä ja Kiinasta

Tenho Kohosen julkaisu ”Opiskelijat yritysten kansainvälistymisen edistäjinä” (pdf)

(Julkaistu 18.3.2011/KLR,RH)

CIMO tiedotti opiskelusta Ruotsissa

Fri, 18 Mar 2011 12:31:26 GMT

^{Kuva: Tiina Lehmusvaara}

CIMO tiedotti opiskelusta Ruotsissa

CIMO järjesti torstaina opiskelua Ruotsissa käsittelevän infotilaisuuden, joka houkutteli Tietosilta-palveluun kolmisenkymmentä nuorta saamaan käytännön vinkkejä opiskelupaikan hakemisesta. Aihe on ajankohtainen juuri nyt, sillä yhteishaku ruotsalaisiin korkeakouluihin päättyy huhtikuun puolivälissä.

Tilaisuudessa pääsivät ääneen myös Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto, Haloo Pohjola ja Pohjola-Nordenin nuorisoliitto.

CIMOssa pidetään vuosittain kymmenkunta opiskelua tai harjoittelua eri maissa koskevaa tilaisuutta: tänä keväänä käsitellään vielä mm. opiskelua Virossa ja Saksassa. Lisäksi CIMO osallistuu esimerkiksi Turussa huhtikuussa järjestettävään tapahtumaan, jossa kerrotaan yleisesti opiskelusta ulkomailla.

Tilaisuuksia järjestetään yhdessä eri maiden lähetystöjen, kulttuuri-instituuttien ja muiden opiskelusta tiedottavien tahojen kanssa. Paikalle pyritään myös saamaan maassa opiskelleita, jotka kertovat omista kokemuksistaan.

Aiheesta riippuen tilaisuudet ovat houkutelleet paikanpäälle 10–80 kuulijaa. Viime vuonna kiinnostavimmiksi osoittautuivat Britanniassa opiskelua ja kansainvälistä harjoittelua koskevat infot sekä ulkomailla opiskeluun keskittyneet minimessut. Yhteensä Tietosillassa järjestetyissä tilaisuuksissa kävi lähes 400 henkilöä.

Tietosillassa vierailee myös ryhmiä, tyypillisesti kansainvälistymisestä innostuneen opon johdattamia luokkia. Vuoden 2010 kuluessa vierailuja tehtiin 10 ja ne toivat taloon lähes 200 kävijää.

Ruotsin käynnissä oleva hakuaika on näkynyt myös muissa CIMOn neuvontapalveluissa, jotka vastaavat asiasta kiinnostuneiden kysymyksiin ja jakavat hakukatalogeja. CIMOn ja Fulbright Centerin yhteinen Tietosilta on avoinna kolmena päivänä viikossa. Lisäksi Maailmalle.net-verkkopalvelu sekä puhelin- ja sähköpostineuvonta tarjoavat tietoa niillekin, jotka eivät pääse käymään paikanpäällä.

Katso myös

Maailmalle.net

Suuntana Ruotsi -verkko-opas

(18.3.2011 / TL)

CIMO julistautuu syrjinnästä vapaaksi alueeksi

Fri, 11 Mar 2011 13:11:43 GMT

^{Kuva: Tiina Lehmusvaara}

CIMO julistautuu syrjinnästä vapaaksi alueeksi

CIMO on julistautunut syrjinnästä vapaaksi alueeksi tästä päivästä lukien. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että olemme mukana Syrjinnästä vapaa alue -tiedotuskampanjassa. Kyseessä on kaikenlaisen syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastainen tiedotuskampanja, jonka avulla organisaatiot ja työyhteisöt tuovat julki sitoutumisensa syrjimättömyyden periaatteeseen. Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuminen merkitsee sitä, että CIMO vastustaa syrjintää, puuttuu siihen ja tunnustaa ihmisten yhdenvertaisuuden.

Julistautuminen on myös merkki työntekijöille, työnhakijoille ja asiakkaille siitä, että CIMO toivottaa kaikki ihmiset tervetulleiksi riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Samalla sitoudumme kohtelemaan kaikkia asiakkaitamme ja henkilökuntaa yhdenvertaisesti sekä ottamaan kaikki ilmoitukset ja epäilyt syrjinnästä vakavasti.

Syrjinnästä vapaa alue -merkit hissiaulassa ja Tietosillassa kertovat kaikille tiloissamme liikkuville CIMOn sitoutumisesta syrjimättömyyteen. Samalla edistämme unelmaamme Suomesta aidosti avarakatseisena yhteiskuntana.

Kampanjan suunnittelu ja toteutus on tehty yhteistyössä Helsingin Sanomien, Monikulttuurisen liikuntaliitto FIMU:n, Euroopan komission moninaisuuden puolesta syrjintää vastaan kampanjan, Vammaisfoorumi ry:n, Ihmisoikeusliitto ry:n, SETA ry:n sekä sisäasiainministeriön koordinoiman Yhdenvertaisuus EtuSijalle -hankkeen kesken.

Muualla verkossa

Kampanjan sivut sisäasiainministeriön verkkopalvelussa

(11.3.2011/TL)

Vuoden pakolaisnaisen vapaaehtoistyöuralla myös EU:n nuoriso-ohjelman hankkeita

Thu, 10 Mar 2011 11:42:17 GMT

Vuoden pakolaisnaisen vapaaehtoistyöuralla myös EU:n nuoriso-ohjelman hankkeita

Suomen pakolaisavun hallitus valitsi Saido Mohamedin vuoden pakolaisnaiseksi vaikuttuneena tämän pitkästä ja monipuolisesta vapaaehtoistyöurasta. Mohamed on urallaan osallistunut myös erilaisiin EU:n nuoriso-ohjelmista rahoitettuihin hankkeisiin.

Mohamed toimii muun muassa Somaliliitossa, Kanava nuoriso ry:ssä ja Suomen Somalia-verkostossa. Kanava nuoriso ry on aktiivinen toimija EU:n nuoriso-ohjelmissa, joiden rahoituksella Mohamed on osallistunut myös erilaisten nuorisohankkeiden toteutukseen.

Mohamedissa henkilöityy laajemminkin nuorisotyön vaikutus yhteiskuntaan. Nuorena opitut asiat ja asenteet kasvattavat positiivisia ja eteenpäin pyrkiviä kansalaisia. Mohamedin saavutukset ovat myös hyvä esimerkki EU:n nuoriso-ohjelmien toiminnan tuloksista. Hankkeissa opitaan aktiivista osallistumista, solidaarisuutta ja aloitteellisuutta.

CIMO onnittelee vuoden 2011 pakolaisnaiseksi valittua Saido Mohamedia.

Onnea Saido!

(Julkaistu 9.3.2011/RH)

Kuva: Eva-Liisa Orupold

Erasmuksen suosio pysyy

Tue, 01 Feb 2011 13:13:21 GMT

Erasmuksen suosio pysyy

Suomalaisopiskelijat lähtivät Erasmus-vaihtoon taas hiukan aiempaa useammin, kertovat alustavat Erasmus-tilastot lukuvuodelta 2009–2010. Myös Erasmus-harjoittelun suosio suomalaisopiskelijoiden parissa kasvoi.

Erasmus-opiskelijavaihtoon osallistui yhteensä 3529 ja Erasmus-harjoitteluun 1020 opiskelijaa.Harjoittelijavaihtoon lähteneistä enemmistö (74 %) oli ammattikorkeakouluista kun taas 58 % opiskelijavaihtoon lähteneistä oli yliopistoista.

Saksa säilyi Erasmus-opiskelijavaihdon suosituimpana kohdemaana. Seuraavan sijan jakoivat Espanja ja Iso-Britannia. Erasmus-harjoittelun suosituin kohdemaa oli Espanja, jonka jälkeen tulivat Saksa ja Iso-Britannia.

Ammattikorkeakoulut aktiivisimpia opettaja- ja henkilökuntavaihdoissa

Erasmus-opettajavaihtoon lähti yhteensä 1039 opettajaa ja Erasmus-henkilökuntavaihtoon lähti 656 opettajaa tai korkeakoulun muun henkilökunnan jäsentä.

Opettajavaihtoon lähteneistä 62 % ja henkilökuntavaihtoon lähteneistä peräti 81 % tuli ammattikorkeakouluista. Opettajavaihdon suosituimmat kohdemaat olivat Saksa, Iso-Britannia ja Espanja. Henkilökuntavaihdoista 60 % suuntautui toiseen korkeakouluun ja 40 % yritykseen tai konferenssiin ulkomailla.

Opettajavaihtojen määrä laski 38:llä edellisestä lukuvuodesta. Jonkin verran vaihtoja jäi toteutumatta keväisen tuhkapilven peruttua lentoja.

Eramus-intensiivikurssit tavoittivat 822 opiskelijaa

Lukuvuonna 2009−2010 suomalaiset korkeakoulut koordinoivat 22 Erasmus-intensiivikurssia. Näistä 18 oli ammattikorkeakoulujen ja 4 yliopistojen koordinoimia.

Tämä näkyy myös opintojen tasossa: opiskelijoista valtaosa (74 %) suoritti alempaa korkeakoulututkintoa.

Kursseilla opiskeli yhteensä 822 opiskelijaa ja opetusta tarjosi 248 opettajaa. Opiskelijoista 212 (26 %) oli kirjoilla suomalaisissa korkeakouluissa ja opettajista 81 (33 %) tuli suomalaisista korkeakouluista. Osallistujamäärissä on huomattavaa kasvua (27 %), mikä selittyy kasvaneella rahoituksella edellisvuoteen verrattuna.

Intensiivikursseille oli ensimmäistä kertaa mahdollista valita myös kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat kirjoilla intensiivikurssiin osallistuvassa korkeakoulussa. Kursseista 8 oli käyttänyt tätä mahdollisuutta ja opiskelijoista 42:n kansalaisuus oli muu kuin jonkin Elinikäisen oppimisen ohjelmaan kuuluvan maan kansalaisuus.

Erasmus-vaihto Suomesta ulkomaille	2008–2009	2009–2010	Muutos
Opiskelijavaihto	3436	3529	+ 93 (+ 2,7 %)
Harjoittelijavaihto	975	1020	+ 45 (+ 4,6 %)
Opettajavaihto	1077	1039	- 38 (- 3,5 %)
Henkilökuntavaihto	656	656	+/-0

CIMO järjestää keskiviikkona 2. helmikuuta korkeakoulujen Erasmus-päivän.

Lue lisää Erasmus-ohjelmasta

(Julkaistu 1.2.2011/VZ)

Kilpailukykyiset asumispalvelut houkuttelevat opiskelijoita Suomeen

Fri, 21 Jan 2011 12:46:14 GMT

Kilpailukykyiset asumispalvelut houkuttelevat opiskelijoita Suomeen

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää opiskelija- ja tutkija-asumisen kehittämistä korkeakoulujen kansainvälistymisen tueksi. Työryhmä luovutti perjantaina mm. korkeakouluille, kaupungeille, opiskelijajärjestöille ja valtiolle annettuja suosituksia sisältävän muistionsa opetusministeri Henna Virkkuselle.

Työryhmän mielestä laadukkaat asumispalvelut ovat keskeinen kilpailutekijä rekrytoitaessa kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita Suomeen. Asumisen tulee täyttää riittävät laatuvaatimukset riippumatta opiskelijan kansallisuudesta, asunnontarjoajasta, opiskelupaikkakunnasta tai korkeakoulusta.

Laatua kohtuuhinnalla

Lähtökohtaisesti opiskelijoille ja tutkijoille tarjottavien asuntojen tulisi olla yhden hengen huoneita. Vuokran pitää olla kohtuullisessa suhteessa asukkaan kokonaistuloihin. Kulttuuri- ja varallisuuserojen vaikutus on otettava huomioon myös tutkija-asumisessa. Tarjolla täytyy olla sekä lyhyt- että pitkäkestoiseen asumiseen sopivia asumispalveluita.

Eri kansallisuuksia edustavia tutkinto-opiskelijoita olisi pyrittävä asuttamaan siten, että sijoittelu edistäisi opiskelijoiden verkottumista ja suhdetta suomalaiseen kulttuuriin.

Lisäksi on varmistettava, että Suomeen tuleva opiskelija tai tutkija saa tarvitsemaansa neuvontaa ja peruspalveluja.

Yhteistyössä on tiivistämisen varaa

Työryhmän mukaan asumispalvelujen kehittämisessä korkeakoulujen ja kaupunkien kannattaa tiivistää yhteistyötään. Korkeakoulukaupunkien tulee varmistaa riittävän tonttimaan tarjonta uudisrakentamiselle sekä etsiä opiskelija- ja tutkija-asuntojen peruskorjauksiin uusia ratkaisumalleja. Valtion tulisi taata riittävät resurssit opiskelija-asuntojen rakentamisen tukemiseen. Tutkija-asumisen eri rahoitusmuotoja on myös syytä selvittää.

Työryhmä esittää valtakunnallisen verkkopalvelun sekä alueellisten korkeakouluasumisen markkinapaikkojen kehittämistä asumispalvelujen tueksi.

CIMO luopuu asuntolatoiminnastaan

Työryhmä esittää lisäksi, että CIMOn asuntolatoiminnasta luovutaan viimeistään vuonna 2012. Tämä on perusteltua siksi, että pääkaupunkiseudulle on syntymässä muita vastaavia lyhytaikaisen tutkija-asumisen palveluita. Lisäksi asuntolakäytössä olevissa kiinteistöissä tullaan tekemään peruskorjauksia, jotka nostavat merkittävästi asumisen hintatasoa. Työryhmä kuitenkin toivoo, että asuntolat säilyvät jatkossakin opiskelija- ja tutkijakäytössä. CIMOn budjetissa asuntolatoiminnan määrärahoja siirretään stipenditoimintaan kompensoimaan opiskelijoiden ja tutkijoiden kasvaneita asumiskustannuksia.

Työryhmä ehdottaa, että opiskelija- ja tutkija-asumisen alueellisten palvelumallien kehittäminen, toimeenpano ja seuranta käynnistetään suositusten pohjalta kuluvan vuoden aikana. CIMO lähtee kehittämään valtakunnallista verkkopalvelua yhdessä korkeakoulujen ja muiden asumispalveluita tuottavien tahojen kanssa.

OKM:n verkkopalvelu: Korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyvät asumispalvelut -muistio

(21.1.2011/TL)

Kulttuuripääkaupunkivuosi käynnistyy Turussa

Tue, 18 Jan 2011 09:00:11 GMT

Kulttuuripääkaupunkivuosi käynnistyy Turussa

Turku avaa kulttuuripääkaupunkivuoden näyttävällä tapahtumaviikonlopulla 14.- 16.1.2011. Viikonlopun ohjelmisto levittäytyy Turun keskustaan ja eri kaupunginosiin, mutta myös muualle Varsinais-Suomeen.

Avajaisesitys, englantilaisen Walk the Plank -ryhmä yhdessä paikallisten taiteilijoiden ja vapaaehtoisten kaupunkilaisten kanssa rakentama tarinaesitys Tällä puolen, tuolla puolen nähdään lauantai-iltana 15.1. Esitys on koko vuoden suurin yksittäinen tapahtuma, ja sen toteuttamiseen osallistuu pari tuhatta turkulaista.

Esityksen käsikirjoittaa ja ohjaa Mark Murphy, tekstin suomenkielisissä osuuksissa Murphyn kanssa on tehnyt yhteistyötä kirjailija, teatteriohjaaja Emma Puikkonen. Esityksen teemana on viestintä: tarina ammentaa sisältönsä Turun historiasta ja viestitulista aina tähän hetkeen ja nykyaikaiseen telekommunikaatioon saakka.

Kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumakeskus Logomo on toiminut aikaisemmin konepajana. Nyt teollisuusrakennus on muutettu monipuoliseksi tapahtumakeskukseksi, jonka näyttelytiloissa ja estradilla nähdään vuoden aikana mm. Eija-Liisa Ahtilan videoinstallaatio WHERE IS WHERE? - MISSÄ ON MISSÄ? (2008) Kiasman kokoelmista sekä Tero Saarinen Companyn Borrowed Light.

Avajaisia voi seurata suorana lähetyksenä MTV3-kanavalta lauantaina 15.1. klo 18 alkaen.

Turku jakaa kulttuuripääkaupunkitittelin vuonna 2011 yhdessä Tallinnan kanssa. Kulttuuripääkaupunkeja rahoitetaan EU:n Kulttuuri-ohjelmasta.

Kuusi uutta pohjoismaista maisteriohjelmaa käynnistyy

Tue, 18 Jan 2011 08:58:17 GMT

Kuusi uutta pohjoismaista maisteriohjelmaa käynnistyy

Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) Nordic Master -ohjelman tuensaajat on valittu. Kolmessa uudessa maisteriohjelmassa on mukana suomalaiskorkeakoulu.

Teatterikorkeakoulu osallistuu tanssialan ohjelmaan ja Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu sekä ympäristöteknologian että kestävän yhdyskuntasuunnittelun ohjelmiin.

Tukea saavat seuraavat maisteriohjelmat, suluissa koordinaattori:

Viking and Medieval Norse Studies (University of Iceland)
Aquatic Food Production – Safety and Quality (AQFood) (Technical University of Denmark)
Dance Education as Artistic Practice and Research – Teaching and Learning in Dance as Embodied Reflective Practice (Danish National School of Theatre and Contemporary Dance)
eNviro5Tech (Technical University of Denmark)
Nordic Master Program in Sustainable Urban Transitions (Chalmers University of Technology in Göteborg)
Master Programme in Biodiversity and Systematics (Göteborg University)

Hakuun osallistui 34 korkeakoulujen muodostamaa konsortiota, joihin kuuluu yli 100 laitosta kaikista viidestä Pohjoismaasta. Monissa hakijakonsortioissa oli mukana suomalainen korkeakoulu. Hakemusten taso oli hyvä.

Nordic Master -ohjelmalla kehitetään Pohjolaa tieto- ja innovaatioalueena ja vahvistetaan Pohjolan asemaa kansainvälisessä kilpailussa. Tähän mennessä ohjelmasta on järjestetty kolme hakua ja tuettu yhteensä 16 maisteriohjelmaa.

CIMO tiedottaa ohjelmasta Suomessa ja sitä hallinnoi CIMOn norjalainen sisarorganisaatio SIU.

Nordic Master -ohjelmaa arvioidaan paraikaa. PMN päättää arvioinnin perusteella ohjelman jatkosta.

Nordic Master, SIU
Pohjoismainen maisteriohjelma, Pohjoismaiden ministerineuvosto

Lisätietoja: vastaava asiantuntija Kenneth Lundin, CIMO, etunimi.sukunimi(at)cimo.fi

(01/2011)

Korkeakoulujen Venäjä-yhteistyö kasvoi FIRST-ohjelmassa

Tue, 18 Jan 2011 08:57:52 GMT

Korkeakoulujen Venäjä-yhteistyö kasvoi FIRST-ohjelmassa

FIRST-ohjelma liikuttaa yhä enemmän opiskelijoita ja opettajia Suomesta Venäjälle ja Venäjältä Suomeen, kertovat korkeakoulujen lukuvuodelta 2009–2010 raportoimat luvut. FIRST (Finnish–Russian Student and Teacher Exchange Programme) edistää Suomen ja Venäjän lähialueiden korkeakoulujen yhteistyötä. Ohjelman avulla tuetaan Suomen ja Venäjän korkeakoulujen välistä opiskelija- ja opettajavaihtoa sekä yhteisten intensiivikurssien järjestämistä.

Lukuvuonna 2009–2010 opiskelijavaihtojen määrä kasvoi lähes sadalla. Maiden välillä liikkui yhteensä 312 opiskelijaa. Määrät nousivat selvästi sekä Suomesta Venäjälle lähtevien että Venäjältä Suomeen saapuvien opiskelijoiden osalta. Paino säilyi Venäjältä saapuvissa opiskelijoissa, joita oli 216.

Opettajavaihtojen määrä on kasvanut tasaisesti jo usean vuoden ajan. Nyt raportoitiin voimakasta kasvua: ohjelman kautta liikkui 147 opettajaa, kun edellisenä lukuvuonna opettajavaihtoja oli yhteensä 91. Määrien kasvu koski sekä lähteviä että saapuvia opettajia.

Intensiivikurssit innostavat opiskelijoita Venäjälle

Intensiivikurssien kysyntä on ollut jatkuvasti paljon suurempaa kuin myönnettävissä olevan tuen määrä. Rahoitusta on pystytty hiljalleen lisäämään: lukuvuonna 2009–2010 kursseja järjestettiin 9, nyt tukea saa 10 intensiivikurssia.

FIRST-verkostojen koordinaattorit tapasivat joulukuussa CIMOssa. Parinkymmenen koordinaattorin voimin todettiin, että ohjelmassa on saatu suhteellisen pienin varoin monipuolista toimintaa ja hyviä tuloksia aikaan.

– Erityisesti intensiivikurssien nähtiin muodostavan toimivan tavan innostaa opiskelijoita lähinaapuriin. Ne myös mahdollistavat kansainvälistymisen opiskelijaryhmille, joille pidemmät vaihdot eivät olisi mahdollisia, kertoo projektikoordinaattori Sini Piippo CIMOsta.

Valtaosa suomalaisista korkeakouluista on mukana ohjelmassa. FIRST-ohjelma toiminut reilut kymmenen vuotta.

FIRST-haku käynnissä

Uusi hakukierros on alkanut ja viimeinen hakemuksen jättöpäivä on 15.2.2011. Hakukierroksella 2011 verkostojen toimintaan on jaossa 600 000 €.

Lue lisää ohjelmasta, raportoidun kauden 2009–2010 tilastoista ja hausta

Lisätietoja: projektikoordinaattori Sini Piippo, first(at)cimo.fi

12.1.2011

Euroguidance-toiminta täytti vuosia

Thu, 09 Dec 2010 13:06:00 GMT

_{Kuva: Jenni Kuokka / Hahmo.}

Euroguidance-toiminta täytti vuosia

CIMOn Euroguidance-keskus kokosi marraskuun alussa asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan juhlimaan 15-vuotista taivaltaan Suomessa. CIMOn toimitiloihin saapui noin 60 ohjaus- ja neuvontatyön ammattilaista työ- ja elinkeinohallinnosta sekä oppilaitoksista eri puolilta maata.

Juhlan teemana olivat kansainvälisen ohjauksen tarinat ja työkalut. Teemaa lähestyttiin mm. suunnistamalla eri puolille taloa pystytetyille rasteille, joista sai tietoa kansainvälistymismahdollisuuksista ja CIMOn tarjoamista ohjelmista.

Yhtenä rastina olivat samana iltapäivänä järjestetyt kansainväliset minimessut, joissa ulkomailla opiskelemisen vaihtoehtoja esiteltiin usean organisaation toimesta.

Minimessuilla vieraili Euroguidance-väen lisäksi noin 80 nuorta selvittämässä omia mahdollisuuksiaan.

Euroguidance-iltapäivän loppupuolella suunnattiin kohti aidosti avarakatseista Suomea. Aiheeseen johdatteli CIMOn johtajan Pasi Sahlbergin lisäksi vuoden 2009 pakolaisnainen ja CIMOn tuoreen neuvottelukunnan jäsen Fatbardhe Hetemaj, joka osallistui tapahtumaan Skype-yhteyden välityksellä.

Juhlat huipentuivat tarinateatteri Storiaan, joka improvisoi mininäytelmiä juhlavieraiden omasta työstään kertomista tarinoista.

Katso myös

Euroguidance-sivut

Ensimmäinen EU-rahoitteinen vaihto-oppilasohjelma käynnistyi 7.9.2010

Fri, 15 Oct 2010 12:01:00 GMT

Tiedotusvälineille/vapaa julkaistavaksi 7.9.2010

Ensimmäinen EU-rahoitteinen vaihto-oppilasohjelma käynnistyi

Tästä syksystä alkaen 14 vuotta täyttäneiden suomalaisnuorten on mahdollista lähteä oppilasvaihtoon EU:n Comenius-ohjelman kautta. Alkaneena lukuvuonna vaihto-oppilaaksi lähtee 62 suomalaiskoululaista, ja vastavuoroisesti suomalaisiin oppilaitoksiin saapuu 36 nuorta eri Euroopan maista.

Rahoitus 3–10 kuukauden mittaisiin vaihtojaksoihin saadaan Comenius-ohjelman yksilöllisen oppilasliikkuvuuden toiminnosta. Vaihdot ovat mahdollisia sellaisten yläkoulujen, lukioiden ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten välillä, joilla on jo aiemmin ollut yhteinen Comenius-hanke, yksittäiset oppilaat eivät siis voi hakeutua vaihtoon ohjelman kautta. Comenius-ohjelmaa hallinnoi Suomessa CIMO.

Valtaosa tämän lukuvuoden vaihdoista tehdään Espanjan kanssa: suomalaiset suuntaavat useimmiten Espanjaan ja espanjalaiset Suomeen. Toiseksi suosituin kumppanimaa on Italia. Yksittäisiä oppilaita tulee Suomeen lisäksi Tanskasta, Latviasta ja Tšekistä, ja edellä mainittujen maiden lisäksi Suomesta lähdetään Ranskaan, Viroon ja Ruotsiin. Suurin osa vaihto-oppilaista on lukiolaisia. Toiminnossa on toistaiseksi mukana 13 maata, mutta uusia maita tulee mukaan pikku hiljaa. Ensi lukuvuonna uusina ovat mukana Belgian kaikki kielialueet, Liechtenstein, Puola, Slovakia ja Slovenia.

Suomeen syyslukukaudella saapuvat oppilaat ja heidän suomalaiset tukihenkilönsä valmennetaan koitokseen Hotelli Kiljavanrannassa Nurmijärvellä 9.–10.9.2010. Tiedotusvälineet ovat tervetulleita Kiljavalle seuraamaan eurooppalaisten nuorten valmentautumista koulunkäyntiin Suomessa.

Haku lukuvuonna 2011–2012 toteutettaviin oppilasliikkuvuushankkeisiin on käynnissä, ja päättyy 1.12.2010.

Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville – oppilaille, opettajille ja muulle opetusalan henkilöstölle. Ohjelma tukee oppilaitosten hankeyhteistyötä, yksilöllistä liikkuvuutta sekä verkostoitumista. Comenius on osa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmaa (LLP).

Lisätietoja

CIMO
Hilma Ruokolainen, ohjelma-asiantuntija
p. 0207 868 560, hilma.ruokolainen (at) cimo.fi

CIMO
Nina Rekola, yksikön päällikkö
p. 0207 868 567, nina.rekola (at) cimo.fi