Uutisia CIMOsta

Liikkeelle, liikunta-alan toimijat! Komissio jakaa tukea alan yhteistyöhankkeille

Tue, 21 May 2013 07:28:39 GMT

Liikkeelle, liikunta-alan toimijat! Komissio jakaa tukea alan yhteistyöhankkeille

Liikunnan ja urheilun alalla toimivien organisaatioiden ja järjestöjen kannattaa nyt aktivoitua, sillä Euroopan komissio on käynnistänyt hakukierroksen, jolla tuetaan eurooppalaisia liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeita. Jaossa on kaikkiaan 2,65 miljoonaa euroa.

Tukea voi hakea hankkeisiin, joissa eurooppalaiset organisaatiot yhdessä vahvistavat hyvää hallintoa ja etsivät mahdollisuuksia kaksoisurien eli huippu-urheilun ja opiskelun yhdistämiseen. Komission tukea voi käyttää esimerkiksi vapaaehtoisten, valmentajien, johtajien ja henkilöstön ulkomaanjaksoihin.

Komissio tukee myös sellaisia hankkeita, jotka liittyvät koulutuksen ja kilpailuolosuhteiden parantamiseen. Tässä päämääränä on kaikkein nuorimpien urheilijoiden suojeleminen terveys- ja turvallisuusriskeiltä.

Lisäksi tuetaan hankkeita, jotka ylläpitävät perinteisiä eurooppalaisia urheilulajeja ja pelejä.

Hakukierroksen tavoitteena on tunnistaa ja testata haun kohteena oleviin teemoihin liittyviä verkostoja ja hyviä toimintatapoja.

Hakuaika päättyy 19. heinäkuuta. Hankkeissa pitää olla mukana julkisia, voittoa tavoittelemattomia organisaatioita tai alan kansalaisjärjestöjä vähintään viidestä EU:n jäsenmaasta.

Liikunnan ja urheilun alalla tapahtuvan yhteistyön ja verkostoitumisen tukemisella valmistellaan EU:n tulevia toimia urheilun alalla. Vuosille 2014–2020 ollaan perustamassa koulutuksen, nuorison ja urheilun Yhteinen Erasmus -ohjelmaa (Erasmus for All).

Nyt käynnistyneen hakukierroksen järjestää Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosaston (DG EAC) urheiluyksikkö.

Lisätiedot hausta ja yhteystiedot tarkempien kysymysten esittämistä varten löytyvät järjestäjän verkkopalvelusta.

(21.5.2013 / RL & AT)

Utelias luokka marssii työelämässä

Mon, 22 Apr 2013 06:14:11 GMT

_{CIMOn johtaja Pasi Sahlberg kertoi, että kansainvälistä osaamista on, mutta se on piilossa.}

Utelias luokka marssii työelämässä

CIMO ja Demos Helsinki julkistivat Piilotettu osaaminen -selvityksen 18.4.2013. Se käsittelee kansainvälisyyden merkitystä työelämässä. Julkistamistilaisuudessa käsiteltiin tuloksia, joista merkittävin on uteliaan luokan löytyminen. Utelias luokka on Demos Helsingin tutkijan Juha Leppäsen mukaan ennen kaikkea asennetta, ja uteliaita esiintyy kaikkialla yhteiskunnassa. CIMOn johtajan Pasi Sahlbergin mukaan uteliaisuus on parempi ilmaus kuin nykyisin paljon käytetyt luovuus ja innovatiivisuus.

Tilaisuuden avasi Demos Helsingin tutkija Maria Ritola, yksi raportin tekijöistä. Ritola kertoi, että tutkimuksella haluttiin selvittää, mitä kansainvälinen osaaminen on globalisoituneessa maailmassa. ”Perinteisesti ajatellaan sen olevan esimerkiksi kielitaitoa tai suvaitsevaisuutta, mutta nyt se saattaisi olla jotakin muuta”.

Pasi Sahlberg kertoi, että CIMO oli tutkinut kansainvälisyyden merkitystä työelämässä kahdeksan vuotta sitten. Tuolloin selvisi, että yli puolet työnantajista oli sitä mieltä, ettei kansainvälisyydellä ole merkitystä. ”Tämä oli meille yllätys”, Sahlberg totesi. Uudet megatrendit, kuten ilmasto- ja väestönmuutos, niukkenevat resurssit ja globalisaatio ovat kuitenkin muuttaneet tilannetta yhteiskunnassa ja työelämässä. Sahlberg totesi tutkimukseen tuloksiin pohjautuen, että kansainvälistä osaamista on, mutta se on piilossa. ”Tutkimus ja raportti antavat CIMOlle käytännön toimenpiteitä kansainvälisyyden edistämiseen ja asiaa tullaan käsittelemään laajemmin”.

Piilotettu osaaminen -raportti perustuu CIMOn ja Demos Helsingin kokoamiin aineistoihin, jotka kerättiin syksyllä 2012 järjestetyistä työpajoista ja kattavasta kyselytutkimuksesta. Kyselyyn vastasi noin 2 000 henkilöä.

Suo, kuokka ja Jussi – näin meistä tuli uteliaita

Juha Leppänen kertoi puheenvuorossaan, että kansainvälinen osaaminen on työnantajien mukaan perinteisesti kulttuurien tuntemusta, kielitaitoa ja yhteistyötaitoja. Niiden rinnalle nousi tutkimuksessa kolme ulottuvuutta, jotka tutkijat nimesivät tuottavuudeksi, uteliaisuudeksi ja sitkeydeksi. ”Mutta rekrytointitilanteessa ei tiedetä, että nuo ominaisuudet yhdistyvät kansainväliseen osaamiseen”. Leppänen kiteytti: ”Sano kansainvälinen, kun haluat hyvää”.

Miten kansainvälisyys rakentuu? Leppänen selvensi, että kansainvälisyys ja kiinnostus maailman suuria kysymyksiä kulkevat käsi kädessä. ”Nyt olemme siirtymässä luovasta luokasta uteliaaseen luokkaan”. Tämä luokka ei ole Leppäsen mukaan varsinainen luokka, eikä paikkasidonnainen, vaan asennetta.

Leppänen muistutti, että Suomi on ollut utelias Mikael Agricolan ajoista lähtien. Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanin Jussikin lähti uteliaana perkaamaan suota. ”Olemme kysyneet itseltämme aina, haluammeko olla juuri niitä, keitä olemme”, Leppänen filosofoi. Leppäsen puheenvuoron tärkein viesti oli se, että jokainen työpaikka tarvitsee uteliaita ihmisiä. Hänen mukaansa voisimme myös puhua globaalista osaamisesta kansainvälisen osaamisen sijaan.

_{Demos Helsingin Juha Leppänen kertoi uteliaasta luokasta.}

Kansainvälisyys on tärkeää yrittäjien näkökulmasta

Tilaisuudessa Suomen Yrittäjien kehittämispäällikkö Petri Rajaniemi kommentoi selvitystä yrittäjyyden näkökulmasta. Rajaniemen mukaan kansainvälisten mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kykyä nähdä ja yhdistää erilaisia asioita. Hän totesi, että tällä hetkellä pahoinvointi työelämässä vuotaa yrittäjyyden puolelle. Post-nokialaisessa Suomessa moni pohtii yrityksen perustamista, kun korkea koulutus ja osaaminen eivät olekaan taanneet turvallisuutta palkkatyössä.

Rajaniemi esitteli hauskoja kansainvälisyyden käsitteitä yrittäjien näkökulmasta. Perinteinen näkemys siitä on Frankfurtin messut kerran vuodessa. ”Hörhöjen” kansainvälisyys taas voi olla sitä, että Afrikasta tuotuja vaatteita tuunataan itse ja myydään alihintaan omille Facebook-kavereille. ”Mikä meidät sitten pelastaa?”, Rajaniemi pohti. Hänen mukaansa arvoketjuosaaminen on ratkaisevaa, eli että Suomi onnistuu siellä, missä raha syntyy.
Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että piilotettu osaaminen nähdään paitsi ihmisissä, niin myös olemassa olevien yritysten hyödyntämättömissä mahdollisuuksissa, sekä kansakuntana niissä vahvuuksissa, jotka ovat meille itsestäänselvyyksiä, mutta muille ylellisyyttä.

Priorisoi, tee ja pelaa joukkueena

Rekrytoijan näkökulman tilaisuuteen toi toimitusten esimies Niina Leino Sanoma Magazinesta. Media-ala on muutoksessa, ja alan yrityksissä tarvitaan nyt rohkeita ja sitkeitä muutoksentekijöitä.
”Huomaan, että muutosta saavat aikaan ne ihmiset, jotka ymmärtävät, mihin toimialan muutos globaalisti perustuu”, Leino sanoo. ”He seuraavat media-alan kansainvälisiä onnistumisia, eivätkä jää ihmettelemään kilpailevan yrityksen tekemisiä.”

Leino kertoi, että resurssien tiukentuessa tärkeintä on priorisoida ja käyttää eniten aikaa muutoksen kannalta olennaisimpien asioiden parissa. Nyt tarvitaan myös joukkuepelaajia. Todellinen kohtaaminen on tärkeämpää kuin verkostoituminen. Mediatalossa ei kukaan enää pärjää yksin, vaan toimittajankin työ on tiimityötä.

Leinon mukaan todellinen muutoksentekijä on sitkeä ja jaksaa taistella hankkeidensa puolesta silloinkin, kun ne saavat vastustusta. Tärkeää on sekin, ettei muutoksentekijä miellä itseään ensisijaisesti firman naiseksi tai mieheksi, koska muutostilanteessa tarvitaan riippumatonta ajattelua.

”Tärkeää on myös pitää oma tarina avoimena. Muutoksentekijä ei mieti seuraavaa urasteppiä vaan etsii kiinnostavia työtehtäviä”; Leino sanoo.

Leino muistutti myös hyvän esimiehen ominaisuuksista: ”Hän asettaa tavoitteita, mutta luottaa siihen, että työntekijä pääsee tavoitteisiinsa omalla tavallaan”. Kansainvälisissä osaajissa on juuri sitä sitkeyttä ja uteliaisuutta, mitä työelämä tarvitsee.

Raportista ilmeni, että nämä ominaisuudet löytyvät parhaiten kansainväliltä osaajilta. Piilotettu osaaminen -raportissa ehdotetaan toimenpiteiden sijaan konseptilahjoja eri toimijoille. Lahjat pohjautuvat selvityksen havaintoihin, joiden kansainvälinen osaaminen ja uteliaisuus kehittyvät Suomessa. ”Kenelle Pasi Sahlberg haluaisi antaa ensimmäisen lahjan”, yleisöstä kysyttiin. ”Valtioneuvostolle ja siellä ensimmäiseksi Alexander Stubbille”, Salhberg vastasi.

Lisätietoja

Piilotettu osaaminen -raportti

(Johanna Järviranta/22.4.2013)

Kuvat: Jussi Omaheimo

Kansainvälistymisessä ratkaisevaa on elämys

Thu, 18 Apr 2013 13:30:33 GMT

Kansainvälistymisessä ratkaisevaa on elämys

Elämyksen kokeminen vaikka ulkomaanmatkalla voi johtaa valaistumiseen eli oman maailmankuvan muuttumiseen ja sitä kautta kansainvälisyyden merkityksen ymmärtämiseen myös oppilaitoksissa. Näin totesi vararehtori Lauri Tuomi Haaga-Helia –ammattikorkeakoulusta puheenvuorossaan Aikuiskoulutuksen kansainvälisyysseminaarissa Helsingissä 16.-17.4.2013. Seminaarin järjestivät yhteistyössä CIMO ja Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto NVL.

Kansainvälistyminen mahdollistaa sekä opiskelijoiden että oppilaitoksen henkilöstön ja opettajien muutoksen. ”Tarvitaan omakohtainen kokemus; oivallus siitä, että kansainvälistyminen kannattaa”, Tuomi sanoi. Kansainvälisyyttä varten ei välttämättä tarvitse edes matkustaa minnekään. ”Kansainvälisyys on jo meissä kaikissa, sillä elämme kansainvälisessä maailmassa. On vain mietittävä, miten se tulee mukaan oppimistilanteisiin”, Tuomi totesi.

Maahanmuuttajien työllistyminen ja aikuiskoulutuksen kasvava merkitys puhuttivat

Seminaari avauspaneelissa pohdittiin kansainvälistymisen ajankohtaisia ongelmakohtia: miten aikuiskoulutuksella voitaisiin auttaa maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten aikuisten sijoittumista suomalaiseen työelämään. Todettiin, että aikuiskoulutuskenttä tukee merkittävästi maahanmuuttajien kotoutumista, ja vapaa sivistystyö on ottanut tässä vahvan roolin. Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman työ- ja elinkeinoministeriöstä painotti kielitaidon merkitystä: ”Suomen kielen opetus olisi tärkeää – maahanmuuttajille tulisi saada paremmin työelämän tarpeita vastaavaa suomen kielen opetusta.” Maahanmuuttajien sijoittumista työelämään tulisi hänen mukaansa tukea kaikin tavoin.

Koulutuksen merkitys Euroopan komissiossa on kasvanut

Euroopan komission koulutusasioista vastaava virkamies Pirkko Pyörälä toi keskusteluun Euroopan tason näkökulman: ”Aikuiskoulutukselle on tulevaisuudessa yhä enemmän tarvetta väestön ikärakenteen ja Euroopan haastavan taloudellisen tilanteen takia.” Lisäksi jatkuvasti uudistuva teknologia asettaa kaikille kansalaisille jatkuvan oppimisen haasteita jo arkielämän tasolla. ”Eurooppalainen aikuiskoulutusohjelma (European Agenda for Adult Learning) perustuu Eurooppa 2020 -strategiaan. Parin viime vuoden aikana koulutuksen rooli on kasvanut komissiossa – se näkyy tässä strategiassa. Koulutus nähdään yhtenä keinona selviytyä talouskriisistä.”

Johtaja Kirsi Kangaspunta opetus- ja kulttuuriministeriöstä totesi, että kansainvälistymisessä ollaan siirtymässä uuteen vaiheeseen: ”Kansainvälinen toiminta on jo oppilaitosten arkea. Nyt kansainvälistyminen tulisi kytkeä oppilaitoksen strategiaan." Myös maahanmuuttajien saaminen mukaan sekä sitä kautta kuvioihin mukaan tuleva monikulttuurisuus on aikuiskoulutukselle haaste.

Kotiinviemisiksi uusia ideoita omaan toimintaan

Seminaariin osallistui aikuisoppilaitosten johtoa, opettajia ja suunnitelijoita sekä aikuiskoulutuksen parissa työskenteleviä virkamiehiä. Osallistujat kiittelivät sitä, että seminaari oli suunnattu koko aikuiskoulutuskentälle, mikä mahdollisti verkostoitumisen erityyppisten toimijoiden kanssa.

Toisen päivän työskentely temaattisissa ryhmissä lukuisien hanke-esimerkkien elävöittämänä koettiin myös antoisana. Seminaarin osallistujista 57 prosenttia piti päivien tärkeimpänä antina uusia ideoita omaan kansainväliseen toimintaan. Tältä osin seminaari saavutti hyvin tavoitteensa, sillä ensimmäisen päivän avauskyselyssä juuri tätä seminaarilta toivottiin.

^{Toisen semianaripäivän avasi Työväen Akatemian teatteritoiminnan opiskelijoiden riemastuttava Euro-Napakymppi -esitys.}

(18.4.2013/AK)

Pohjoismainen vertailu: suomalaisia kannustetaan opiskelijavaihtoon enemmän kuin norjalaisia ja ruotsalaisia

Wed, 10 Apr 2013 11:45:41 GMT

^{Kuva: Mikko Lehtimäki}

Pohjoismainen vertailu: suomalaisia kannustetaan opiskelijavaihtoon enemmän kuin norjalaisia ja ruotsalaisia

Erityisesti toisten opiskelijoiden, ystävien tai perheenjäsenten tuki rohkaisee pohjoismaisia korkeakouluopiskelijoita lähtemään opiskelijavaihtoon, ilmenee tuoreesta selvityksestä. Suomalaisopiskelijat kokevat saavansa kannustusta enemmän kuin ruotsalaiset ja norjalaiset ikätoverinsa. Silmiinpistävä ero oli siinä, miten paljon tukea saatiin oman korkeakoulun kansainvälisten asioiden koordinaattorilta.

”Suomen korkeakouluissa kansainvälisten asioiden hallinto on kattavampi kuin naapurimaissa: koordinaattoreita on keskushallinnon lisäksi myös tiedekunnissa ja yksiköissä. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että näin järjestetty hallinto tukee opiskelijoiden kansainvälistymistä paremmin kuin naapurimaiden järjestelmät,” arvioi selvityshankkeessa mukana ollut Siru Korkala CIMOsta.

CIMO osallistui keväällä 2012 käynnistyneeseen selvityshankkeeseen, jossa kysyttiin vaihtoon lähtemisen motiiveja, esteitä ja hyötyjä suomalaisilta, ruotsalaisilta ja norjalaisilta korkeakouluopiskelijoilta. Vastauksia saatiin 6531 opiskelijalta, joiden joukossa oli 1426 suomalaista. Suomesta kyselyyn osallistui 10 korkeakoulua. Selvityksen toteuttajiin kuuluvat CIMOn lisäksi Senter for internasjonalisering av utdanning (SIU) Norjasta ja Universitets- och högskolerådet Ruotsista.

Vaihto-opiskelijat ovat keskimääräistä aktiivisempia kotikansainvälistyjiä

Kysely lähetettiin kaikille 3. ja 5. vuoden opiskelijoille, siis myös niille joilla ei ollut omia kokemuksia vaihdosta. Vastanneista näitä kokemattomia oli valtaosa eli 67 %.

Vastausten perusteella kävi ilmi, että vaihdossa olleiden tausta oli erilainen kuin muiden. He olivat useimmiten naisia, korkeasti koulutettujen vanhempien lapsia ja muuttaneet opintojen perässä pois kotipaikkakunnaltaan.

Vaihto-opiskelijat olivat myös keskimääräistä aktiivisempia kotikansainvälistyjiä: he osallistuivat muita useammin jo omassa korkeakoulussaan kursseille, joiden sisältö oli kansainvälinen ja jotka opetettiin englanniksi. Lisäksi he viettivät vapaa-aikaansa ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa.

Suomalaiset eivät usko kotimaisten uranäkymien paranevan vaihdon aikana

Kyselyyn vastanneet suhtautuivat vaihto-opiskeluun positiivisesti, vaikka eivät sitä itselleen sopivana vaihtoehtona pitäisikään. Eniten arvostettiin vaihdossa tapahtuvaa henkilökohtaista kehitystä, enemmän kuin esimerkiksi akateemisia hyötyjä. Tärkeimpiä asioita, joihin vaihdon uskottiin vaikuttavan, olivat uudet ystävät, kielitaito ja kulttuurierojen ymmärtäminen. Suomalaisopiskelijat luottivat vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen kehittymiseen hieman enemmän kuin muut.

Suomalaiset uskoivat muita harvemmin siihen, että vaihto-opiskelu parantaisi uramahdollisuuksia kotimaassa. Ulkomaisten uranäkymien paranemiseen suomalaiset luottivat useammin kuin norjalaiset, mutta harvemmin kuin ruotsalaiset.

Opiskelijavaihtoon lähdettiin oppimaan kieltä ja kulttuuria

Vaihdossa olleilla yleisimmät lähtösyyt olivat kielitaidon parantaminen, uuteen kulttuuriin tutustuminen, uusien näkökulmien saaminen opintoihin sekä uramahdollisuuksien paraneminen. Näistä kielitaitoon ja kulttuuriin liittyvät tekijät olivat tärkeämpiä kuin suoraan opintoihin liittyvät. Suomalaisopiskelijoille ne merkitsivät vielä enemmän kuin muille. Myös henkilökohtaiset syyt ja vaihtelun tarve näyttivät motivoivan suomalaisia enemmän kuin naapurimaiden opiskelijoita.

Sen sijaan ulkomaisen oppilaitoksen tunnettuus ja koulutuksen laadun parantuminen eivät saa suomalaisia liikkeelle samaan tapaan kuin norjalaisia ja ruotsalaisia. Erityisesti norjalaiset opiskelijat näyttävät olevan laatutietoisia ulkomaisen koulutuksen suhteen.

Kotiin jäätiin ihmissuhteiden takia

Kyselyn perusteella yleisimmät syyt siihen, että opiskelijat eivät lähde vaihtoon, olivat perhe, parisuhde, ystävät tai muut henkilökohtaiset syyt. Myös opintoihin liittyviä syitä, kuten pelkoa opintojen pitkittymisestä, nousi esille.

Perhe, ihmissuhteet ja pelko opintojen viivästymisestä hillitsivät erityisesti suomalaisopiskelijoiden lähtöhaluja. Suomalaiset olivat muita useammin myös sitä mieltä, ettei vaihto-opiskelu ole heille taloudellisesti mahdollista.

Kotiin jääminen ei kuitenkaan harmita, sillä 68 % vaihto-opiskelun väliin jättäneistä katuu päätöstään vain vähän tai ei ollenkaan. Suomalaisia kaduttaa vielä harvemmin: 73 % kotiin jääneistä katuu vain vähän tai ei lainkaan.

Lue lisää selvityksestä

Selvityksen keskeiset tulokset: Opiskelijavaihdon motiivit, esteet ja hyödyt: suomalaisopiskelijat pohjoismaisessa vertailussa. Faktaa Express 2/2013.

Koko raportti: Living and Learning – Exchange Studies Abroad. A Study of Motives, Barriers and Experiences of Finnish, Norwegian and Swedish Students.

(10.4.2013 / TL)

Kelan opintotukitilastot: tutkinnon suorittaminen ulkomailla kiinnostaa yhä useampaa

Wed, 03 Apr 2013 11:59:25 GMT

^{Kuva: Suomen Kuvapalvelu}

Kelan opintotukitilastot: tutkinnon suorittaminen ulkomailla kiinnostaa yhä useampaa

Ulkomaisissa oppilaitoksissa tutkintoaan suorittavien suomalaisten määrä kasvaa edelleen, kertovat Kelan opintotukitilastot. Lukuvuonna 2011–2012 ulkomailla opiskeli 5848 suomalaista, mikä on lähes 400 enemmän kuin edellisenä lukuvuonna. Selkeintä kasvua näkyy Britanniaan ja Viroon suunnanneiden korkeakouluopiskelijoiden määrissä: Britannian korkeakouluissa opiskeli lähes 200 ja Viron korkeakouluissa yli 100 suomalaista enemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Valtaosa eli 93 % ulkomailla tutkintoa suorittavista suomalaisista opiskelee korkeakouluissa, 4 % eli 268 henkilöä ammatillisissa oppilaitoksissa ja 2 % eli 95 henkilöä lukioissa. Korkeakouluopiskelijoiden osuus on kasvanut prosenttiyksiköllä edelliseen lukuvuoteen verrattuna ja ammattiin opiskelevien vastaavasti pienentynyt.

CIMO julkaisee verkkopalvelussaan tilastotietoa ulkomailla tutkintoa suorittavista suomalaisista, jotka saavat opintoihinsa Kelan opintotukea. Näistä luvuista saa suuntaa antavaa tietoa siitä, miten paljon suomalaisia opiskelee ulkomaisissa oppilaitoksissa. Tilastojen ulkopuolelle jäävät ne opiskelijat, jotka rahoittavat opintonsa muulla tavoin.

Suomalaiset opiskelevat useimmiten Euroopassa

Kaikkiaan Kelan tukemia tutkinnonsuorittajia opiskeli noin 40 eri maassa. Suomalaisten suosikkimaiden luettelo on pysytellyt pitkään samanlaisena. Britannia säilytti asemansa ylivoimaisesti suosituimpana maana: nyt siellä opiskeli 1961 suomalaista. Seuraavaksi eniten opiskeltiin Ruotsissa (948), Virossa (650), Yhdysvalloissa (371), Saksassa (271) ja Alankomaissa (245). Britanniassa, Virossa ja Alankomaissa opiskelevien määrä kasvoi selkeästi edelliseen lukuvuoteen verrattuna (1777, 536 ja 217 opiskelijaa), muiden suosikkien säilyi kutakuinkin entisellä tasollaan.

Valtaosa suomalaisista tutkinnon suorittajista opiskelee Euroopassa. Kelan tilastojen maaluettelossa oli vain kymmenkunta Euroopan ulkopuolella sijaitsevaa maata, joihin suuntasi yhteensä noin 600 opiskelijaa.

Suomalaiset opiskelivat ulkomailla erityisesti kaupallisia ja yhteiskuntatieteellisiä aineita (36,7 %), humanistisia ja taidealoja (34,5 %) sekä terveys- ja sosiaalialaa (9,9 %). Korkeakouluissa opiskellaan useimmiten humanistisia aineita (1173 opiskelijaa), taloustieteitä (1147), yhteiskunta- ja käyttäytymistieteitä (714) sekä taidealoja (572). Ammatillisissa oppilaitoksissa suosituimpia olivat erilaiset taidealat (taidealan koulutus 39; musiikki ja kuvataide, näyttämötaide 57).

Tutkinnon suorittaminen ulkomailla näyttäisi olevan erityisesti naisten juttu, sillä 67,5 % Kelan tuella ulkomaisiin oppilaitoksiin suuntaavista oli naisia.

Lähes 16 500 suomalaista lähtee vuosittain opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon

Tutkinto-opiskelijoiden lisäksi tuhannet suomalaiset opiskelijat täydentävät vuosittain kotimaista tutkintoaan ulkomaanjaksolla.

Vaihtoon lähtevistä korkeakouluopiskelijoista suurin osa osallistuu EU:n Erasmus-ohjelmaan. CIMOn Erasmus-tilastojen mukaan lukuvuonna 2011–2012 ohjelmaan osallistui 5272 suomalaista opiskelijaa, joista 4088 oli opiskelijavaihdossa ja 1184 ohjelman tukemassa harjoittelussa. Suosituimmat Erasmus-maat suomalaisille ovat Saksa, Britannia ja Espanja.

Suomalainen Erasmus-vaihtokin on kovasti naisvaltaista: opiskelijavaihtoon osallistuneista 65 % ja harjoittelussa olleista 74 % oli naisia.

Kaikkiaan suomalaisista korkeakouluista lähti vuonna 2011 vaihtoon 9931 opiskelijaa ja ammatillisista oppilaitoksista 6566 opiskelijaa.

Lisätietoa CIMOn tilastoista

Opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus: Suomalaiset tutkinto-opiskelijat ulkomailla

CIMOn uutinen: Erasmus opiskelijoiden joukko kasvoi

Muualla verkossa

Kelan Opintotuki ulkomaille

(3.4.2013 / TL)

Kumppanuushankkeet parantavat ammatillisen koulutuksen laatua ja osaamista

Tue, 26 Mar 2013 09:08:25 GMT

Kumppanuushankkeet parantavat ammatillisen koulutuksen laatua ja osaamista

EU:n ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci -ohjelman kumppanuushankkeet vaikuttavat myönteisesti niihin osallistuneiden organisaatioiden koulutuskäytäntöihin ja toimintatapoihin sekä hankkeisiin osallistuneiden työmotivaatioon. Lisäksi ne vaikuttavat opiskelijoiden kielten opiskeluun ja ammatillisten oppilaitosten yritysyhteistyöhön. Useita kumppanuushankkeissa kehitettyjä metodeja, lopputuloksia tai tuotteita on otettu käyttöön, ja niitä on kehitetty eteenpäin uusissa EU-hankkeissa.

Nämä tulokset saatiin CIMOn selvityksestä, jossa tutkittiin suomalaisten organisaatioiden toteuttamien kumppanuushankkeiden vaikutuksia organisaatioon, opettajiin ja muuhun henkilöstöön, opiskelijoihin ja paikalliseen yhteisöön. Selvityksen tulokset perustuvat hankkeiden loppuraportteihin, loppuraporttien arviointeihin ja organisaatioihin lähetettyyn kyselyyn.

Kaksivuotisissa kumppanuushankkeissa tuetaan hyvien käytäntöjen vertailua

Kumppanuushankkeet ovat yksi Leonardo da Vinci -ohjelman toiminnoista. Niitä voivat hakea kaikki ammatillisen perus-, aikuis- ja täydennyskoulutuksen parissa toimivat organisaatiot, kuten oppilaitokset, järjestöt, ammattikorkeakoulut ja yritykset. Hankkeissa tuetaan esimerkiksi eri maiden hyvien käytäntöjen vertailua, yhteistyöverkostojen luomista sekä opettajien ja opiskelijoiden yhteistä työskentelyä ja verkostoitumista.

Toiminto on melko uusi, sillä siitä on voinut hakea rahoitusta vuodesta 2008 lähtien. Tukea on myönnetty Suomessa vuosina 2008–2012 yhteensä 157 hankkeelle.

Kumppanuushankkeet vaikuttavat opettajien ja opiskelijoiden ammattitaitoon

Selvityksen mukaan opettajat oppivat omasta alastaan, toiminnastaan ja opetuksesta. Lisäksi heidän kielitaitonsa ja hankeosaamisensa kehittyvät. Näin kansainvälisyydestä ja hankkeista tulee osa normaalia työkulttuuria. Selvityksestä ilmeni, että kumppanuushankkeet ovat hyödyllinen keino kohottaa henkilöstön motivaatiota ja antavat osallistujille energiaa oman työnsä kehittämiseen.

Opettajien ja muun henkilökunnan tieto- ja viestintätekniikan osaaminen ja uusien menetelmien käyttö kasvaa sekä sosiaalisen median käyttö työvälineenä lisääntyy. Sosiaalisen median muodoista selvityksessä mainittiin esimerkiksi Moodle, Google docs, Facebook, blogit ja erilaiset wikit.

Kumppanuushankkeiden merkittävin vaikutus opiskelijoille on ammatillisen osaamisen kehittyminen. Hankkeet eivät vaikuta ainoastaan opiskelijoiden kielitaidon edistymiseen (esim. ammattisanasto), vaan myös motivaatioon opiskella ja rohkeuteen käyttää vierasta kieltä. Opiskelijoiden itsetunto kasvaa ja he saavat enemmän kykyjä työskentelyyn kansainvälisessä ympäristössä ja tulevat suvaitsevaisemmiksi erilaisia ihmisiä kohtaan. Lisäksi selvityksestä ilmeni, että myös opiskelijoiden tietotekniset taidot kehittyvät ja he omaksuvat uusia työskentelytapoja.

Yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä lisääntyy

Kumppanuushankkeiden vaikutus paikalliseen yhteisöön on selvityksen mukaan suhteellisen vähäistä lukuun ottamatta hankkeita, joissa alueen yritykset ovat mukana. Hankkeet lisäävät ammatillisten oppilaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä: esimerkiksi niissä kehitettyjä arviointityökaluja testataan ja otetaan käyttöön työssäoppimispaikoilla.

Selvityksen kyselyyn vastanneet kertoivat, että useimmiten yhteistyötä jatketaan hankkeiden yhteydessä muodostuneissa verkostoissa, kansainvälisissä tapahtumissa ja uusissa hankkeissa, esimerkiksi Leonardo-ohjelman kumppanuus-, innovaation siirto - tai liikkuvuushankkeissa. Yhteistyötä voidaan jatkaa myös muissa EU- tai pohjoismaisissa hankkeissa, kuten esimerkiksi Youth in Action, Grundtvig, Comenius, Kulttuuri-ohjelma ja Nordplus.

Lisätietoja

Selvitys Leonardo da Vinci -kumppanuushankkeiden vaikutuksista

Englanninkielinen käännös: Study on the impact of Leonardo da Vinci partnerships

Leonardo da Vinci -kumppanuushankkeet

(26.3.2013/JJ)

Ihmisoikeuksia, demokratiaa, ympäristönsuojelua ja vihreää taloutta

Tue, 12 Mar 2013 08:41:26 GMT

^{North–South–South-intensiivikurssi Etiopiassa. Etualalla sudanilaisia metsänhoitajia tutustumassa metsien ennallistamiseen. Kuva: Terhi Evinen}

Ihmisoikeuksia, demokratiaa, ympäristönsuojelua ja vihreää taloutta

Korkeakoulusektorin yhteistyöllä on laaja-alaiset vaikutukset kehityspoliittisten tavoitteiden toteuttajina. Tämä kävi ilmi tarkasteltaessa kehitysyhteistyöohjelmien tuloksia ja vaikuttavuutta.

Ulkoasianministeriö tukee korkeakoulutusta Suomen kehitysyhteistyövaroista. Osa tästä tuesta kanavoidaan kahden CIMOn hallinnoiman ohjelman kautta – näistä HEI-ICI tukee etelän korkeakoulujen kapasiteetin vahvistamista hankkeiden avulla, North–South–South painottuu opiskelija- ja opettajaliikkuvuuteen pohjoisen ja etelän välillä.

Lukuvuonna 2011–2012 meneillään oli 15 HEI-ICI-hanketta ja 45 North–South–South-verkostohanketta lähes 30 kumppanimaassa.

Tarvoitteena eriarvoisuuden vähentäminen

Korkeakouluyhteistyö tukee kaikkia Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman painopistealueista. Kaikki koulutussektorin hankkeet tukivat inhimillistä kehitystä. Useat hankkeet edistivät myös osallistavaa ja työllistävää vihreää taloutta, ihmisoikeuksia edistävää, demokraattista ja vastuullista yhteiskuntaa sekä luonnonvarojen kestävää hallintaa ja ympäristönsuojelua.

Kehityspoliittisen toimenpideohjelman läpileikkaavista teemoista sukupuolten välinen tasa-arvo sekä yhdenvertainen osallistuminen ovat olleet keskeisiä myös korkeakouluyhteistyössä. North–South–South-ohjelmassa liikkuneista opettajista ja opiskelijoista kaikkiaan noin 58 % oli naisia. HEI-ICI-hankkeista esimerkiksi Aalto-yliopiston Entrepreneurship Capacity Building tuki osallistavaa naisyrittäjyyttä Egyptissä.

Luonnonvara-ala torjuu ilmastonmuutosta

Ilmastonmuutoksen torjumista ja ilmastonmuutokseen sopeutumista on tuettu lukuisissa luonnonvara-alan korkeakouluhankkeissa. Muiden muassa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun, North–South–South-ohjelmasta tuettu, Zambezi-hanke vahvistaa maatalous- ja metsätieteiden sekä luonnonvara-alan korkeakoulutusta ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen osalta Sambiassa, Botswanassa ja Namibiassa.

North–South–South-ohjelman osallistujapalautteen mukaan opetuksen laadun kehittämisellä, tietojen ja kokemusten vaihtamisella ja tutkimuksen jakamisella koettiin olevan hyötyä pitkällä tähtäimellä niin osallistuneille opiskelijoille ja opettajille, koti- ja kumppanikorkeakoululle, tiedeyhteisölle kuin yhteiskunnalle laajemminkin.

Korkeakoulujen kehitysyhteistyötä koskeva toimintakertomus 2012 (pdf)

Lue lisää

HEI-ICI-ohjelmasta

North–South–South-ohjelmasta

Kehityspoliittinen toimenpideohjelma ulkoasiainministeriön sivuilla

(12.3. / TE&VZ)

10 miljoonaa korkeakouluyhteistyöhön Suomen ja kehitysmaiden välillä

Thu, 07 Mar 2013 09:13:55 GMT

10 miljoonaa korkeakouluyhteistyöhön Suomen ja kehitysmaiden välillä

Kehitysministeri Heidi Hautalan päätöksellä on myönnetty 9,7 miljoonaa euroa korkeakoulujen kehitysyhteistyöhön vuosille 2013-2015. Ulkoasiainministeriö tukee korkeakoulujen yhteistyötä kehitysmaiden kumppaneiden kanssa tavoitteena vahvistaa kehitysmaiden korkeakoulujen kapasiteettia. Yhteistyöhankkeita on 23, ja ne toteutetaan 19 maassa.

Nyt valitut hankkeet tukevat muun muassa korkeakoulujen opinto-ohjelmien ja opetusmenetelmien kehittämistä, henkilökunnan täydennyskoulutusta sekä parantavat hallintojärjestelmiä.
Hankkeet perustuvat kehitysmaiden kumppanikorkeakoulujen määrittelemiin tarpeisiin ja hyödyntävät suomalaisten korkeakoulujen erityisosaamisalueita. Ne edustavat useita eri aloja.

18:aa koordinoi yliopisto ja viittä ammattikorkeakoulu. Useassa hankkeessa tehdään yhteistyötä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Ne kestävät 1–3 vuotta. Yksittäisen hankkeen kustannukset ovat 300 000–500 000 euroa, ja tuki kattaa maksimissaan 80 % hankkeen kokonaiskustannuksista. Yhteistyö keskittyy Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneisiin maihin sekä Suomen pitkäaikaisiin kumppanimaihin.

Suomalaiset korkeakoulut ovat viime vuosina osoittaneet yhä enemmän kiinnostusta kehitysmaiden suuntaan. Rahoitushakemuksia jätettiin nyt kaikkiaan 55 hankkeesta. Näistä 41 oli yliopistojen koordinoimia ja 14 ammattikorkeakoulujen koordinoimia. Valintaprosessiin osallistui laaja kansainvälinen asiantuntijajoukko sekä kehitysyhteistyön että kansainvälisen korkeakouluyhteistyön osaajia. Ulkoasiainministeriö rahoittaa ohjelman Suomen kehitysyhteistyövaroista ja sitä hallinnoi Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO.

Lisätietoja

HEI ICI projects receiving funding 2013–2015 (pdf)

Korkeakoulujen yhteistyöohjelmista ulkoasiainministeriön verkkopalvelussa

HEI ICI -ohjelmasta CIMOn verkkopalvelussa

Tarkastaja Marianne Rönkä, Yleisen kehityspolitiikan ja suunnittelun yksikkö, Ulkoasiainministeriö, puhelin 09 16056433

Ohjelma-asiantuntija Annica Moore, Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, puhelin 0295 338 574

Euroopan nuorisoviikko tulee taas!

Wed, 06 Mar 2013 08:50:41 GMT

Euroopan nuorisoviikko tulee taas!

Euroopan nuorisoviikkoa vietetään 26.5.–2.6.2013. Viikon teemana on nuorten osallisuuden edistäminen ja aktiivinen kansalaisuus.

Tavoitteena on tehdä tutuksi EU:n nuorisopolitiikkaa ja lisäksi juhlistaa sitä, että EU:n nuoriso-ohjelmat ovat jo 25 vuoden ajan tarjonneet eurooppalaisille nuorille mahdollisuuksia kansainvälistyä. Viikolla muistutetaan myös vuoden 2014 Euroopan parlamentin jäsenten vaaleista. Euroopan nuorisoviikkoa on järjestetty vuodesta 2005 lähtien parin vuoden välein.

Parhaat nuorisoalan hankkeet palkitaan Brysselissä

Brysselissä 31.5.2013 järjestettävässä nuorisoviikon päätapahtumassa palkitaan vuosien 2007–12 parhaat Youth in Action -hankkeet kolmessa eri kategoriassa. Nuorisoviikolle on Suomesta nimetty kolme toimijaa ja heidän hankkeensa, joissa edistettiin nuorten osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta.

Suomen ehdokkaat ovat European Friendship – East Meets West / Aar Social Development Association (kategoria: aktiivinen eurooppalainen), Living Bridges / Ålands fredsinstitut (kategoria: kriittinen eurooppalainen) sekä Youth and Forests / Suomen luonnonsuojeluliitto (kategoria: vastuuntuntoinen eurooppalainen).

European Friendship – East Meets West -hankkeessa (toteutusvuosi 2009) tutkittiin kansalaisuutta sekä vertailtiin länsi- ja itä-eurooppalaisten nuorten suhdetta ja näkökulmaa Euroopan unioniin. Living Bridges -hanke (toteutusvuosi 2009) tutki naisnäkökulmaa kulttuurien välisessä vuoropuhelussa ja konfliktien ratkaisussa. Youth and Forests -hankkeen (toteutusvuosi 2008) tavoitteena oli miettiä nuorten mahdollisuutta osallistua metsien kestävän käytön edistämiseen ja luonnonvarojen säilyttämiseen.

CIMO kutsuu mukaan nuorisoviikolle - Maailmaan mahtuu!

Suomessa Euroopan nuorisoviikkoa vietetään nuorten omien tapahtumien merkeissä. CIMO kutsuu nuorten parissa toimivia ja nuoria järjestämään nuorisoviikon aikana paikallisia Maailmaan mahtuu -tapahtumia, jotka edistävät suvaitsevaisuutta ja ylittävät kulttuurirajoja. Tapahtumien järjestämiseen voi hakea tukea Youth in Action -ohjelmasta.

Edellisen Euroopan nuorisoviikon aikana vuonna 2011 järjestettiin eri puolilla Suomea yli 20 tapahtumaa, joissa torjuttiin rasismia ja muukalaisvihaa.

Lisätietoja:
www.cimo.fi/ohjelmat/yia/nuorisoviikko_2013

(6.3.2013/AK)

Seminaarissa todettiin joustavien opintopolkujen olevan tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä

Wed, 27 Feb 2013 08:39:04 GMT

Seminaarissa todettiin joustavien opintopolkujen olevan tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä eli ECVET oli aiheena seminaarissa, jonka CIMO järjesti koulutuksenjärjestäjille, työnantaja- ja työntekijäjärjestöille sekä opetushallinnon ja työelämän edustajille 14.2.2013. Seminaarissa keskusteltiin mm. siitä, miten uusi järjestelmä näkyy EU:n Eurooppa 2020 -strategiassa ja millaisia haasteita on noussut esille järjestelmän toimeenpanossa.

Opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi Eurooppa 2020- strategiasta. Eurooppa 2020 on Euroopan unionin kymmenvuotinen kasvustrategia. Strategiassa on viisi päätavoitetta, jotka pyritään saavuttamaan vuosikymmenen loppuun mennessä. Tavoitteet koskevat koulutuksen lisäksi seuraavia aloja: työllisyys, tutkimus ja innovointi, syrjäytymisen ehkäisy ja köyhyyden vähentäminen sekä ilmastonmuutos ja energia.

Rasku totesi, että koulutuksen avulla pyritään laskemaan koulunkäynnin keskeyttäneiden osuutta alle 10 prosenttiin ja nostamaan korkea-asteen tai vastaavan tason tutkinnon suorittaneiden nuorten osuutta vähintään 40 prosenttiin. Suomen nuoriso- ja koulutustakuu nähdään EU:ssa yhtenä mahdollisena työkaluna strategian tavoitteiden toteuttamiseksi. Nuorisotakuu onkin tulossa voimaan helmikuun 2013 loppuun mennessä kaikkialla EU:ssa.

Strategian tavoitteet elinikäisestä oppimisesta ja liikkuvuuden edistämisestä liittyvät voimakkaasti myös ECVETiin. Siirtojärjestelmä kasvattaa Raskun mukaan ammatillisen koulutuksen vetovoimaa, sillä esimerkiksi yhteistyö koulutuksen järjestäjien kesken lisää tutkintojen ja järjestelmien läpinäkyvyyttä ja luottamusta toimijoiden kesken.

Suomi on aktiivinen ammatillisen koulutuksen eurooppalaisessa yhteistyössä

Opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki Opetushallituksesta painotti omassa puheenvuorossaan, että siirtojärjestelmässä siirretään ja kerrytetään tutkinnon ja koulutuksen osia. ”Kyseessä ei ole vain pisteiden siirtäminen, ja koko siirtojärjestelmässä keskeistä on osaamisperusteisuus”, Kärki totesi.

Kärki kertoi, että Suomi on osallistunut aktiivisesti ammatillisen koulutuksen eurooppalaiseen yhteistyöhön ja Kööpenhaminan prosessin tavoitteiden määrittelyyn vuodesta 2002 asti. Kööpenhaminan prosessin tavoitteena on parantaa esimerkiksi ammatillisen koulutuksen laatua ja liikkuvuutta. ”Suomessa tutkintojärjestelmää on kehitetty yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa tukemaan pedagogista muutosta ja edistämään laatua ja läpinäkyvyyttä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa”.

Esimerkiksi FINECVET –projektin yhteydessä on arvioitu tarkemmin ECVETin hyötyjä opiskelijoille ja tutkinnon suorittaneille, koulutuksen järjestäjille ja työelämälle. ”Parhaillaan ympäri Suomea kiertävät ECVET Expertit tekevät osaltaan hyvin arvokasta tiedotus- ja neuvontatyötä”, Kärki sanoi.

Eri kulttuureja ymmärretään paremmin liikkuvuuden kautta

”Kansainvälisen liikkuvuuden edistäminen on työelämän näkökulmasta hyvin keskeistä”, Satu Ågren Elinkeinoelämän keskusliitostakertoi. Ulkomaanjaksoilla olleiden työntekijöiden kielitaito kohenee, he ovat suvaitsevampia ja ymmärtävät monikulttuurisuutta paremmin. Lisäksi heidän on helppo työskennellä eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. ”Kansainvälisiä taitoja on hyvin vaikea oppia teoriassa, ne pitää elää”, Ågren sanoi.

Aleksej Fedotov, SAKKI ry:stäpohti konkreettisia keinoja opiskelijaliikkuvuuden parantamiseksi. ”Meillä on laajat toimintaedellytykset oppimistulosten kerryttämiseen, mutta tunnistaminen sekä tunnustaminen ja ECVETin toimeenpano on haastavaa”. Fedotovin mukaan Suomella ja ECVET Experteillä riittääkin työsarkaa. Suomen tulisi viedä omaa koulutuksellista malliaan voimakkaammin Eurooppaan.

Koulutetaan tulevaisuuden osaajia

Loppuyhteenvedossa Seija Rasku listasi asioita, joita ECVETin toimeenpanossa kannattaa huomioida:

1.Koulutusorganisaatioiden rakenteiden kehittäminen niin, että ne tukevat joustavampien opintopolkujen rakentamista.

2. Opettajien tulisi ajatella, että opintojen suorittaminen ei ole enää sidoksissa aikaan eikä paikkaan.

3.Kumppaneiden kanssa tehtävä työ on pitkäjännitteistä, suunnitelmallista, ja asioista on hyvä sopia ennalta.

4.Oppilaiden opintojenohjauksen merkitys kasvaa, koska oppilailla on nyt enemmän valinnaisuutta.

5.Etenkin valtionhallinnossa tulisi pohtia rahoituksen uudistamista siten, että se tukisi osaamisen tunnistamista ja tunnustamista.

6.Tekniikan mahdollistamien uusien oppimisympäristöjen hyödyntäminen.

Lisätietoja

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET)

http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/ammatillisen_koulutuksen_koeoepenhamina-prosessi/ecvet.html

ECVET Expert -toiminta Suomessa

http://www.cimo.fi/ecvet-expert

Eurooppa 2020

http://ec.europa.eu/europe2020/index_fi.htm

27.2.2013/JJ

Uuden Kiina-ohjelman koulutusyhteistyöhankkeet käyntiin

Thu, 07 Feb 2013 10:14:17 GMT

Uuden Kiina-ohjelman koulutusyhteistyöhankkeet käyntiin

Ensimmäiset CIMOn rahoittamat suomalaisten ja kiinalaisten korkeakoulujen yhteistyöhankkeet käynnistyivät alkuvuodesta. Uusi Kiina-ohjelma tarjoaa korkeakouluille kansallista rahoitusta kiinalaisten kumppanien kanssa tehtävän koulutusyhteistyön rakentamiseen ja syventämiseen. Ohjelman ensimmäisellä hakukierroksella oli jaossa noin 388 000 euroa, jolla rahoitetaan 8 kaksivuotista hanketta. Tukea myönnettiin hankkeille, jotka sisältävät uudentyyppisiä avauksia ja toimintamuotoja tai aloja, joilla ei ole aiempaa Suomi–Kiina -yhteistyötä.

Hankkeiden vetäjinä ovat Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto sekä Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Åbo Akademi. Kyse on verkostomaisesta yhteistyöstä, johon osallistuu muitakin kotimaisia korkeakouluja, osaan myös esimerkiksi kuntasektorin ja ELY-keskusten kaltaisia toimijoita.

Kiina-ohjelma laajentaa yhteistyön sisältöjä ja muotoja

Hankkeissa on mukana 2–5 kiinalaista yliopistoa, jotka ovat pääosin suomalaisille osapuolille entuudestaan tuttuja yhteistyökumppaneita. Korkeakouluilla on jo olemassa hyviä suhteita Kiinaan, sillä maa on monen suomalaisen korkeakoulun painopistealueena. Valtaosa hankkeiden kiinalaisista kumppaneista on merkittäviä yliopistoja, jotka toimivat suoraan Kiinan opetusministeriön alaisuudessa. Useat niistä sijaitsevat Kiinan suurissa kaupungeissa, kuten Pekingissä, Shanghaissa, Tianjinissa, Nanjingissa ja Qingdaossa.

Hyväksyttyjen hankkeiden joukossa on kaikkiin tutkintotasoihin ja erilaisiin yhteistyömuotoihin liittyviä aloitteita, kuten työelämäyhteistyötä, täydennyskoulutusta, yhteisiä opintojaksoja sekä maisteri- ja tohtoritasoisten yhteistutkintojen rakentamista eri tieteenaloilla. Puolet tuetuista hankkeista liittyy tohtoritasoisen koulutuksen ja yhteistyön kehittämiseen Suomen ja Kiinan välillä.

Useimmat hankkeet sisältävät myös perinteistä opiskelijaliikkuvuutta ja lisäksi hankkeissa kehitettävät yhteistutkinnot tuovat jatkossa lisää liikkuvuusmahdollisuuksia opiskelijoille.

Kiinan kanssa tehtävä yhteistyö kiinnosti suomalaisia korkeakouluja, sillä hakemuksia saatiin yhteensä 32 kappaletta, näistä 17 tuli yliopistoista ja 15 ammattikorkeakouluista. Ensimmäisellä hakukierroksella haettiin rahoitusta yhteensä 1 500 000 euroa. Eniten hakemuksia saatiin yhteiskuntatieteistä ja humanistisista aineista, terveystieteistä sekä ICT-alalta.

CIMOn Aasia-toiminnot uudistuivat

Kiina-ohjelma on syntynyt CIMOn Aasia-toimintojen uudelleen järjestelyjen myötä. Aiempia Aasiaan liittyviä ohjelmia koottiin päätoiminnoiksi, joita ovat korkeakoulujen koulutusyhteistyöhankkeiden tukeminen, jatko-opiskelun ja harjoittelijavaihdon yksilöapurahat ja läsnäolo Kiinassa. Koulutusyhteistyö-ohjelmalla tuetaan korkeakoulujen hankkeita Suomelle tärkeiden Aasian maiden kanssa ja tällä hetkellä painopisteenä on Kiina.

CIMOn aikaisemmat Aasia-verkostoyhteistyö- ja Intia Fellowship -ohjelmat päättyivät vuonna 2012. Uusi koulutusyhteistyöohjelma korvaa opettajavaihtoon keskittyneen Aasia-verkostoyhteistyöohjelman monipuolisemmilla yhteistyön mahdollisuuksilla. Intialaisille tutkijoille voi edelleen hakea apurahoja, mutta jatkossa ne haetaan CIMO Fellowships -ohjelmasta, joka tarjoaa rahoitusta eri maista Suomeen tuleville jatko-opiskelijoille ja nuorille tutkijoille.

CIMOn ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevien harjoitteluun ja jatko-opintoihin Aasian maissa säilyvät ennallaan.

Osana CIMOn Aasia-toimintaa tehdään edelleen suomalaista korkeakoulutusta sekä Suomen kieltä ja kulttuuria tunnetuksi kohdealueella. Pekingissä on jo kymmenen vuoden ajan työskennellyt Suomen kielen lehtori ja Shanghaissa on keväästä 2009 lähtien toiminut CIMOn yhteyspiste, jossa työskentelevän Lukia Yangin palvelut ovat korkeakoulujen käytettävissä näillä näkymin ainakin alkukesään 2013. Pekingissä toimii myös opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan erityisasiantuntija Mika Tirronen.

Katso myös

Tuloksia vuoden 2012 hakukierrokselta (taulukko hyväksytyistä hankkeista)

Korkeakoulujen yhteyshenkilöt Kiinassa

Lukia Yang / CIMO, Shanghai: lukia.yang(at)cimo.fi
Mika Tirronen / OKM, Peking: mika.tirronen(at)formin.fi

(7.2.2013 / SL)

CIMO on mukana Nuori2013-tapahtumassa Jyväskylässä 8.–10.1.2013

Tue, 08 Jan 2013 13:47:49 GMT

CIMO on mukana Nuori2013-tapahtumassa Jyväskylässä 8.–10.1.2013

Nuori2013 on nuorisoalan ammattilaistapahtuma, joka kokoaa Jyväskylän Paviljonkiin yli 2000 nuorten parissa toimivaa aikuista. Tapahtuman järjestäjinä toimivat maan nuorisotoimialan päätoimijat eli Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi, Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Valtakunnallinen työpajayhdistys ja Nuorisotutkimusseura. CIMO on yksi tapahtuman pääyhteistyökumppaneista.

Tapahtumaan odotetaan mm. järjestöjen, kuntien ja seurakuntien nuorisotyöntekijöitä, työpajojen ja nuorisotutkimuksen ammattilaisia sekä alan opiskelijoita. Osallistujille on tarjolla koulutusta, asiantuntijapuheenvuoroja, keskusteluja ja kohtaamisia alan toimijoiden kanssa.

CIMOlla on tapahtuman näyttelyalueella oma osastonsa sekä CIMO-huone, joissa kävijät saavat tietoa EU:n Youth in Action -ohjelmasta ja muista CIMOn tarjoamista kansainvälistymismahdollisuuksista. CIMO-huoneen ohjelmassa on muun muassa paneelikeskusteluja, Youth in Action -ohjelman asiantuntijoiden neuvontasessioita, lounasdisko ja Marttojen herkulliset päiväkahvit.

Nuori2013-tapahtuman tunnelmiin voi virittäytyä tapahtuman verkkosivuilla.

(8.1.2013/AK)

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille -seminaarissa puhuttiin tasa-arvosta

Thu, 13 Dec 2012 13:58:56 GMT

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille -seminaarissa puhuttiin tasa-arvosta

Koulutuksen kansainvälistyminen ja tasa-arvo olivat aiheena seminaarissa, jonka CIMO ja Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos KTL järjestivät Jyväskylässä joulukuun alussa. Kuuluuko kansainvälisyys kaikille – totta vai tarua? -seminaari kokosi nelisenkymmentä osallistujaa eri koulutusasteilta ja sidosryhmistä pohtimaan näitä koulutuspolitiikassa ajankohtaisia teemoja, joita ei ole tähän mennessä juurikaan käsitelty yhdessä. Onko kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo ylipäänsä mahdollista?

Seminaarin aluksi Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen muistutti jo Uno Cygnaeuksen vaatineen vuonna 1863, että opettajan tuli viettää opiskelu- tai työskentelyjakso ulkomailla ennen kuin hän saattoi saada pysyvän työpaikan Jyväskylän seminaarista. Kansainvälisyys ei siis ole uusi ilmiö, mutta siltä puuttuu selkeä määritelmä.

Kansainvälisyys-käsitteen sisällöstä virisi pienryhmissä vilkas keskustelu. Paula Mattila Opetushallituksesta selkeytti keskustelua erittelemällä kansainvälisyyttä neljällä eri tasolla: kansainvälisyys yksilön asenteina ja uskalluksena; kotikansainvälisyys oppilaitoksissa; kansallinen ja seudullinen kansainvälisyys sekä kansainvälinen liikkuvuus.

Keskustelussa korostettiin myös, että oppimisen kannalta kansainvälistymiskokemusten reflektointi on tärkeää. Se on edellytyksenä mm. sille, että opiskelijat osaisivat kuvata kokemusten kautta hankitun osaamisensa esimerkiksi työnhakutilanteessa.

Toisen seminaaripäivän paneelikeskustelussa mielipiteet vaihtelivat kansainvälistymisen pakollisuudesta opiskelijoiden valinnanvapauteen olla kansainvälistymättä. Kansainvälisyystaitoja tarvitaan kuitenkin työelämässä ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa, joten paneelissa pohdittiin, tulisiko koulutusjärjestelmän tarjota näitä taitoja ja kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille ainakin jossain kohtaa koulutusuraa. Peruskoululla todettiin olevan tässä yhteydessä keskeinen asema, koska se on ainoa koulutusaste, joka tavoittaa koko ikäluokan.

Tasa-arvoisten kansainvälistymismahdollisuuksien haasteina nähtiin useita tekijöitä. Kansainvälistymiskokemukset kasautuvat helposti samoille henkilöille eikä oppilaitosten johto aina kannusta henkilökuntaa riittävästi kansainväliseen toimintaan.

Joissakin korkeakouluissa kaikilla halukkailla opiskelijoilla on jo tällä hetkellä mahdollisuus osallistua kansainväliseen liikkuvuuteen, mutta lähtemisen esteenä voi olla yksilön kiinnostuksen tai motivaation puute, johon on vaikea vaikuttaa.

Seminaarin päätteeksi Ville Heinonen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoi koulutuksen tasa-arvon tilasta. Suomessakin kotitausta selittää edelleen pitkälti nuorten koulutuspolkuja ja oppimistulosten eroja. Tilanteen parantamiseksi ministeriön työryhmä on valmistellut ehdotuksen koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelmaksi, joka julkistettiin seminaarin jälkeen 3.12.2012.

Työseminaari oli osa CIMOn Kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo -hanketta, jossa toteutetaan kaksi selvitystä. Tarkasteltavana on koko koulutuskenttä eli yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, korkeakoulutus sekä aikuiskoulutus. Koulutuksen tutkimuslaitos vastaa teoriapainotteisesta selvityksestä, jossa hahmotetaan aiemman tutkimuksen perusteella kokonaiskuvaa siitä, mitä ulottuvuuksia kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo käsitteenä sisältää ja mitkä seikat vaikuttavat sen toteutumiseen.

CIMOssa kartoitetaan puolestaan sitä, esiintyykö kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo tavoitteena CIMOn toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa ja CIMOn hallinnoimien ohjelmien taustadokumenteissa, ja jos näin on, millä toimenpiteillä sitä pyritään edistämään. Molempien selvitysten tulokset julkaistaan vuoden 2013 alkupuolella.

Katso myös

Seminaarin esitykset ja lisätietoa kansainvälisyyden tasa-arvo -hankkeesta

Muualla verkossa

Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi

(13.12.2012 / AS)

Cimo.fi-palvelussa seurataan EU:n ohjelmakauden 2014–2020 valmistelua

Tue, 27 Nov 2012 09:37:46 GMT

Cimo.fi-palvelussa seurataan EU:n ohjelmakauden 2014–2020 valmistelua

Nykyinen Euroopan unionin ohjelmien kausi on päättymässä vuoden 2013 lopulla. Neuvottelut uusien ohjelmien rakenteesta, sisällöstä ja budjetista ovat parhaillaan käynnissä. Tätä ohjelmakauden 2014–2020 valmistelua seurataan myös cimo.fi-palvelussa.

Uuden ohjelmakauden myötä CIMOn hallinnoimat ohjelmat tulevat uusiutumaan ja muuttumaan. Ohjelmaehdotuksen mukaan Elinikäisen oppimisen ohjelma (LLP), EU:n ja kolmansien maiden väliset korkeakoulujen yhteistyöohjelmat sekä nuorisotoimintaohjelma Youth in Action yhdistetään yhdeksi laajaksi ohjelmaksi, jolle on kaavailtu nimeä Yhteinen Erasmus (Erasmus for All). Ohjelmaan on lisäksi tulossa uusia urheilulle suunnattuja toimintoja.

EU:n Kulttuuri-ohjelma sekä Media- ja Media Mundus -ohjelmat yhdistyvät Luova Eurooppa -ohjelmaksi (Creative Europe). Kansalaisten Eurooppa -ohjelman on ehdotettu jatkuvan itsenäisenä.

EU-ohjelmakautta 2014–2022 koskevaan tietoon pääsee näppärimmin cimo.fi-palvelun etusivulla olevan bannerin kautta. Banneri johtaa sivulle, josta pääsee linkkien avulla edelleen kohderyhmäkohtaiseen tietoon. Sitä saa nykyisten ohjelmien sivuilta otsikon Ohjelmakauden 2014–2020 valmistelu alta.

Koulutus: Elinikäisen oppimisen ohje lma
Nuoriso: Nuorisotoimintaohjelma Youth in Action
Kulttuuri: Kulttuuri-ohjelma
Aktiivinen kansalaisuus: Kansalaisten Eurooppa.

Ammattikoulutuksen kansainväliSYYSpäivillä puitiin tasavertaisuutta, yksilöllisiä valintoja ja kotikansainvälistymistä

Thu, 22 Nov 2012 07:54:46 GMT

_{KansainväliSYYSpäivien iltatilaisuus pidettiin Viron merimuseossa, jossa musiikista vastasi Siim Aimla Trio. Kuva: Pentti Heikkilä, Lappia.}

Ammattikoulutuksen kansainväliSYYSpäivillä puitiin tasavertaisuutta, yksilöllisiä valintoja ja kotikansainvälistymistä

Opetushallituksen, CIMOn, Ammattiopisto Luovin ja ammatillisten erityisoppilaitosten yhteistyöverkoston järjestämillä ammattikoulutuksen kansainväliSYYSpäivillä keskityttiin tänä vuonna teemaan ”Kansainväliset opintopolut – yksilölliset valinnat”. Vuosittaiset syyspäivät pidettiin ensimmäistä kertaa Suomen rajojen ulkopuolella eli Tallinnassa ja niihin osallistui 160 ammattikoulutuksen asiantuntijaa eri puolilta Suomea.

Päivien aikana pureuduttiin ammattikoulutuksen kansainvälisen kentän ajankohtaisiin aiheisiin ja pohdittiin muun muassa sitä, miten tasavertaiset mahdollisuudet, yksilölliset opintopolut ja kotikansainvälisyys näkyvät oppilaitosten arjessa ja mitä haasteita ECVET eli eurooppalainen opintosuoritusten siirtojärjestelmä tuo liikkuvuuteen ja opettajan työhön.

Toimialajohtaja Maarit Tawast Bovallius-ammattiopistosta kertoi puheenvuorossaan, miten erityisopetuksessa pyritään vastaamaan ajan haasteisiin. Lisäksi kuultiin erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ja heidän tukihenkilöidensä kokemuksia ulkomailla suoritetuista opinnoista.

Tawast on ollut aktiivisesti mukana ammatillisten erityisoppilaitosten yhteistyöverkostossa, joka on edistänyt ammatillisen erityisopetuksen kansainvälistymistä ja liikkuvuutta jo kymmenen vuoden ajan. Asiantuntemusta, resursseja ja vastuuta on jaettu tasaisesti kaikkien verkoston jäsenten kesken. Verkoston kantavana ajatuksena onkin ollut ”Yhdessä olemme enemmän”.

Seminaarin kaukaisin vieras, newyorkilaisen City-as-schoolin rehtori Alan Y. Cheng kertoi, miten oppilaitoksessa panostetaan työssäoppimisen suunnitteluun tiiviissä yhteistyössä opiskelijoiden kanssa. Näin madalletaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kynnystä osallistua opintoihin ja hankkia ammatillinen pätevyys oppimisvaikeuksista huolimatta.

Kotikansainvälisyysteeman alustaja opetusneuvos Paula Mattila Opetushallituksesta johdatti kuulijat keskusteluun kansainvälisyydestä asenteina, uskalluksena ja ymmärryksenä. Kotikansainvälisyys toteutuu oppilaitoksissa jo nyt monin eri tavoin, kuten esimerkiksi kansainvälisten opiskelijoiden tutor-toimintana, ulkomailta tulevina apulaisopettajina ja Second Life -virtuaalimaailman käyttämisenä oppimisen tukena.

Haasteena on edelleen, miten kotikansainvälisyys saataisiin luontevaksi osaksi oppilaitosten arkipäivää. KansainväliSYYSpäivät tarjosivat tilaisuuden myös näihin aiheisiin liittyvien kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoon osallistujien kesken.

Järjestyksessä 12. kansainvälisyyspäivät pidettiin 6.–7.11.2012. Opetushallituksen rahoittamat syyspäivät järjestetään vuosittain yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Syyspäivien tavoitteena on koota kansainvälisten asioiden koordinaattoreita, oppilaitosten johtoa, opettajia ja muita asiantuntijoita keskustelemaan ammattikoulutuksen kansainvälistymiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista.

Ammattikoulutuksen kansainväliSYYspäivien materiaali on jaossa Opetushallituksen verkkopalvelussa.

(TH / 22.11.2012)

Kampissa kaivattiin Maailmalle

Tue, 20 Nov 2012 12:42:02 GMT

Kampissa kaivattiin Maailmalle

CIMO järjesti yhteistyökumppaneidensa kanssa Maailmalle -tapahtuman Kampin kauppakeskuksessa tiistaina 13.11.2012. Eri kansainvälistymis-, työharjoittelu- ja vapaaehtoistyömahdollisuuksia tarjoavat organisaatiot päivystivät kauppakeskuksen keskusaukiolla klo 12.00–20.00.

Maailmalle -tapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Kampissa ja ylipäänsä kauppakeskuksessa. Monet ohikulkijat kyselivät, mikä tapahtuma on kyseessä ja mikä on Maailmalle.net. Osa tunsi entuudestaan CIMOn ja muita tapahtumaan osallistuneita organisaatioita.

Osa oli kuullut tapahtumasta Facebookin kautta ja tuli varta vasten Kamppiin kysymään kansainvälistymismahdollisuuksista.

Kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille

Tapahtuman kävijöiden kirjo oli laaja. Nuoret kyselivät mm. vaihto-ohjelmista ja korkeakoulututkinnon suorittamisesta ulkomailla. Paikalla kävi myös opiskelijoita, jotka olivat kiinnostuneita oman alansa harjoittelumahdollisuuksista. Monet kysyivät varttuneempien mahdollisuuksista kansainvälistyä. Tapahtumassa vieraili opettajia, jotka halusivat viedä oppilailleen tietoa ja materiaaleja kansainvälistymismahdollisuuksista.

Lisäksi tapahtumassa kävi Suomessa asuvia tai vierailevia ulkomaalaisia.

Tapahtuma järjestetään myös ensi vuonna. Ajankohta ja paikka vahvistetaan myöhemmin.

Tapahtumassa oli CIMOn lisäksi mukana AIESEC, Allianssin nuorisovaihto, Campus France, Fulbright Center, Goethe Institut Finnland, Haloo Pohjola, KEPAn Vapaaehtoisohjelma Etvo, KVT Finland (Kansainvälinen vapaaehtoistyö),Maailmanvaihto ry, Nordjobb, Opetushallitus/Europassi, Pohjola-Norden, Pohjola-Nordenin nuorisoliitto, Saksan suurlähetystö, Uudenmaan Eurooppatiedotus ja Viro-instituutti.

Maailmalle.net

JJ/20.11.2012, kuvat: Tugba Huhtakallio

Kouluissa kotikansainvälistytään

Fri, 16 Nov 2012 12:20:09 GMT

Kouluissa kotikansainvälistytään

^{Osallistujat toivotti tervetulleeksi Luolavuoren koulun oppilaiden steel pan -orkesteri.

Kuva: Aino Kivelä}

Yleissivistävän koulutuksen Kansainvälisyyspäivillä Turussa 14.11.-15.11. oli tänä vuonna teemana kotikansainvälistyminen. Päivien ohjelma tarjosi hyviä esimerkkejä siitä, miten oma koulu voi tarjota sekä oppilaille että opettajille monipuolisia mahdollisuuksia kansainvälisyyteen.

Tervetulopuheessaan Turun kaupungin opetus- ja kasvatustoimen johtaja Timo Jalonen totesi, että ollakseen kansainvälinen ei omasta koulusta tarvitse lähteä minnekään. Kotikansainvälistymisen mahdollisuuksia kaikille tarjoavat maahanmuuttajataustaiset oppilaat ja kouluissa vierailevat vaihto-oppilaat ja apulaisopettajat. Jalonen painotti monipuolista kieltenosaamista, koska kansainvälisen yhteistyön tärkeä edellytys on hyvä kielitaito.

CIMOn johtaja Pasi Sahlbergin puheenvuoro Seattlesta vastaanotettiin etäyhteyden avulla. Sahlberg muistutti, että kouluille on tarjolla kansainvälistymismahdollisuuksia myös Euroopan ulkopuolella. Koulujen kannattaa etsiä partnereita esimerkiksi Pohjois-Amerikasta, jossa innostus kansainvälisyyteen on suuri. Sahlberg muistutti myös siitä, että kotikansainvälistyminen liittyy vahvasti alueellisen tasa-arvon varmistamiseen, joka on yksi CIMOn toiminnan painopiste.

Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallituksesta kertoi tuoreimmat kuulumiset tuntijaon ja opetussuunnitelmien uudistuksesta sekä siitä, miten kansainvälisyys tulee siinä näkymään. Globalisation ja kestävän tulevaisuuden haasteet ovat kasvaneet, ja lasten ja nuorten kasvuympäristö on muuttunut. Laaja-alaisen osaamisen taitojen opettaminen on noussut tietosisältöjen välittämistä tärkeämmäksi. Uudistuksen periaatteissa ovat vahvasti mukana kieli- ja kulttuuritietoisuuden edistäminen sekä kansainvälisyyden ja globaalin riippuvuuden huomioonottaminen.

Konkreettisia esimerkkejä kotikansainvälistymsistä ja monikulttuurisuudesta toivat professori Pirjo Lahdenperä (Mälardens Högskkolan) ja Terhi Lahdenpohja (Hämeenlinnan opetustoimi). Lahdenperä kertoi monikulttuurisuuden haasteista Pohjoismaissa ja muistutti siitä, että monikulttuurisuus on kouluissa resurssi, jota ei kaikkialla osata vielä hyödyntää. Kulttuurienvälisen kommunikoinnin taitoja tarvitaan yhä enemmän globaalissa maailmassa. Lahdenpohja kertoi Hämeenlinnan koulujen käytännön kansainvälisyystyöstä ja painotti kansainvälisyyskasvatuksessa yhdessä tekemistä.

Päivän päätteeksi toimialajohtaja Mikko Nupponen (CIMO) ja yleissivistävän yksikön päällikkö Nina Rekola (CIMO) kertoivat uudesta EU-ohjelmakaudesta.

Kansainvälisyyspäivien materiaali (OPH:n Polkka-sivustolla)

(16.11.2012 /AK)

Mitä kuuluu Kansalaisten Euroopalle ja kansalaisille Euroopassa?

Mon, 29 Oct 2012 15:07:40 GMT

^{Kuva: Jussi Omaheimo}

Mitä kuuluu Kansalaisten Euroopalle ja kansalaisille Euroopassa?

CIMO / Kansalaisten Eurooppa -piste järjesti tänään aktiivisen kansalaisen aamupalan Hakaniemenrannassa. Tarjolla oli pientä sekä suurempaakin purtavaa. Kuulimme viimeiset uutiset Euroopan parlamentista sekä EU:n uuden Kansalaisten Eurooppa -ohjelman valmistelutilanteesta.

Aamupalatilaisuudessa puhujina olivat Euroopan parlamentin jäsenet Hannu Takkula (ALDE) ja Mitro Repo (S&D). Takkula on Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan suomalaisjäsen ja Mitro Repo on valiokunnan varajäsen. Takkula on jättänyt 14.9.2012 "Mietintöluonnoksen ehdotuksesta neuvoston asetukseksi vuosina 2014-2020 toteutettavasta Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta".

Ohjelman tulevaisuus

Komission esityksen mukaan Kansalaisten Eurooppa -ohjelmassa noudatettaisiin erityistä lainsäätämisjärjestystä. Tästä syystä Euroopan parlamentti saattaa katsoa komission koittavan rajata sen toimivaltaa ohjelman käsittelyssä. Erityisen lainsäätämisjärjestyksen mukaan Euroopan unionin neuvosto on käytännössä ainoa lainsäätäjä. Jollei yhteisymmärrykseen päästä, voi parlamentti jättää koko ohjelman hyväksymättä.

"Pidän käsittämättömänä sitä, että kansalaisten edustajat eivät pääse sanomaan mielipidettään kansalaisille suunnatusta EU-ohjelmasta. Toisaalta luotan kyllä asiantunteviin virkamiehiin ja heidän hyvään tahtoonsa", luonnehti tilannetta Mitro Repo.

"Jotkut maat, mukaan lukien Suomi, ovat sitä mieltä, että Euroopan unionin budjettia tulisi leikata noin 10 prosenttia. Tämä saattaa johtaa koulutus- ja kansalaisohjelmien budjettileikkauksiin. Tähän pitäisi voida vaikuttaa. Olisi hyvä jos kansalaisjärjestöt ottaisivat nyt yhteyttä. Sellainenkin ukaasi on, että koko ohjelman hylätään jos leikkauksia tehdään", selvensi Hannu Takkula Kansalaisten Eurooppa -ohjelman tulevaisuutta.

Kansalaisten Eurooppa -ohjelman budjetti tullee olemaan noin 229 miljoonaa euroa. EU-mittakaavassa kysymyksessä on varsin pieni ohjelma. Kunnille ja kansalaisjärjestöille summa on kuitenkin merkittävä lisäresurssi.

EU ei ole hyvä asia, EU ei ole paha asia. EU on tosiasia.

Aamupalakeskustelussa nousi esille myös kansalais- ja etujärjestöjen edustajien kysymyksissä se, kuinka tärkeä kansalaisista nousevan sosiaalisen ja poliittisen unionin merkitys on. Pitkälti talouden ehdoilla käyty nykykeskustelu unionista ei riitä. Eurooppalaisen identiteetin kysymysten moottorina toivottiin toimivan vaikkapa juuri Kansalaisten Eurooppa -ohjelman tuottamien mahdollisuuksien.

"Erilaisten koulutus- ja kansalaisohjelmien avulla yritetään nyt tulla enemmän kansalaisten puolelle. Ne ovat pienistä budjeteista huolimatta olleet menestystarinoita", muotoili Takkula.

"Valtaa on saatava takaisin kansalle, ja tästä yhtenä osoituksena olisi muun muassa Kansalaisten Eurooppa -ohjelma", lopetti Repo puheenvuoronsa päättäväisesti.

Tilaisuuden juontanut CIMOn Mauri Uusilehto kehottikin kaikkia suomalaisia tahoja aktiivisesti hakemaan rahaa koulutus- ja kansalaisohjelmiin.

CIMO / Kansalaisten Eurooppa -piste on järjestänyt Aktiivisen kansalaisen aamupaloja aiemminkin nuorisoryhmän ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelman puitteissa. Seuraavat aamupalat popsitaan vuoden 2013 puolella

(29.10.2012 / JO)

Katso myös

Nykyinen Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

Lisätietoja

Mietintöluonnos ehdotuksesta neuvoston asetukseksi vuosina 2014–2020 toteutettavasta Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta (pdf)

Suomalaisvetoinen Grundtvig-oppimiskumppanuus palkittiin Alankomaissa

Tue, 23 Oct 2012 10:53:37 GMT

Suomalaisvetoinen Grundtvig-oppimiskumppanuus palkittiin Alankomaissa

Erilaisten oppijoiden liiton koordinoima ”Breaking Barriers – peer learning groups for dyslexics” -oppimiskumppanuus palkittiin vuoden 2012 parhaana kansainvälisenä aikuiskoulutushankkeena Alankomaissa. Vertaisryhmäoppimiseen keskittynyttä hanketta pidettiin innovatiivisena ja toteuttamiskelpoisena muuallakin. Learn for Life -palkinto myönnetään vuosittain hollantilaiselle organisaatiolle, joka on mukana aikuiskoulutuksen kansainvälisessä yhteistyössä.

EU:n Grundtvig-ohjelmasta rahoitetun oppimiskumppanuushankkeen hollantilainen osapuoli Valk&Uil on yritys, joka tarjoaa opetusta lukivaikeuksista kärsiville aikuisille. Hankkeessa oli mukana kumppaneita myös Turkista, Sisiliasta, Norjasta ja Virosta.

Learn for Life -järjestö perusteli palkintoa mm. sillä, miten hankkeessa on levitetty tietoa lukivaikeuksista Alankomaiden vankiloihin. Hankkeen aikana on etsitty lukivaikeuksista kärsiviä vankeja, joita on tuettu tuomalla vertaisryhmäoppiminen erilaiseksi oppimistavaksi vankilaympäristöön.

Breaking Barriers -hankkeessa (2010–2012) on vaihdettu kokemuksia ja tietoja sekä lukivaikeuksista että oppimisesta vertaisryhmässä. Erilaisten oppijoiden liiton toiminnassa käytettyä vertaisryhmäoppimisen mallia sovellettiin hanketyön avulla muiden käyttöön. Lukivaikeuksista on käytetty laajempaa erilainen oppiminen -käsitettä. Hankkeessa hyödynnettiin lukitestiä, jonka tulokset kertoivat lukivaikeuksisia olevan erilaisissa ympäristöissä yliopistoista vankiloihin.

Organisaatiot ovat onnistuneet oppimiskumppanuuden avulla kehittämään lukivaikeuksiin liittyvää toimintaa omassa maassaan. Esimerkiksi vertaisryhmiä on perustettu kaikissa osallistujamaissa ja niiden kehittämistä jatketaan edelleen. Hankkeen avulla on parannettu myös opettajien valmiuksia tunnistaa lukivaikeuksia. Tärkeä osa toimintaa on koko ajan ollut lukivaikeuksisten omien kokemusten huomioiminen.

Hankkeestaan innostuneet partneriorganisaatiot ovat järjestäneet omissa maissaan seminaareja, joihin on osallistunut opettajia, koulunjohtajia ja virkamiehiä. Hankkeelle ollaan suunnittelemassa jatkoa.

Katso myös

Grundtvig: Oppimiskumppanuudet

Muualla verkossa

Erilaisten oppijoiden liitto

(23.10.2012 / TL)

Eurooppalainen järjestelmä varmistaa opintosuoritusten siirtoa ammatillisessa koulutuksessa

Fri, 28 Sep 2012 13:38:53 GMT

Eurooppalainen järjestelmä varmistaa opintosuoritusten siirtoa ammatillisessa koulutuksessa

”Järjestelmä (ECVET) edistää ammatillisen koulutuksen laatua sekä läpinäkyvyyttä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa Euroopassa. Kyse ei ole vain kansainvälistymisasiasta, vaan koskee myös opetussuunnitelmia ja tutkintojen suorittamista oppilaitoksissa”, yksikön päällikkö Sirkka-Liisa Kärki Opetushallituksesta totesi CIMOn järjestämässä ECVET -seminaarissa 21.9.2012. Seminaariin osallistui oppilaitosten rehtoreita, opettajia ja kansainvälistymisasioiden parissa työskenteleviä henkilöitä.

ECVET (European Credit system for Vocational Education and Training) on ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä, jonka suunnittelu alkoi vuonna 2002. Yksi eurooppalaisista tavoitteista oli tuolloin ammatillisen koulutuksen toimijoiden yhteistyön lisääminen ja sen myötä vetovoiman kasvattaminen. Vuonna 2009 Euroopan maat sitoutuivat viemään ECVETiä eteenpäin omissa maissaan.

Suomessa ECVETin toimeenpanosta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä Opetushallituksen kanssa. Tavoitteena on, että järjestelmä on käytössä kaikissa Euroopan ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2014.

Koulutukseen läpinäkyvyyttä

Kärki kertoi, että ECVETin myötä päällekkäiset opintosuoritukset ja arvioinnit poistuvat. Myös ammattitaidon osoittaminen ja arviointi ulkomailla käy helpommin sekä yksilölliset mahdollisuudet saadaan näkyvämmäksi opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelu- ja näyttösuunnitelmassa.

Koulutuksen järjestäjille ECVET merkitsee muun muassa tutkintojen toteutuksen läpinäkyvyyttä sekä luottamusta yhteistyökumppanin oppimistulosten ja osaamisen arviointitaitoon. Työelämä saa osaavampia työntekijöitä, kun koulutus vastaa entistä paremmin yritysten tarpeita.

Ammatillinen koulutus on suosittua

Vaikka järjestelmään siirtyminen tuo haasteita oppilaitoksille, on tilanne Kärjen mukaan Suomessa hyvä. ”Suunnittelu on mennyt täällä positiivisesti eteenpäin. Järjestelmän käyttöönotossa edesauttavat jo olemassa olevat selkeä tutkintorakenne sekä se, että tutkinnot on jaettu osiin ja tavoitteet kuvattu oppimistuloksina”.

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikön päällikkö, Mika Saarinen on samaa mieltä Kärjen kanssa. ”Käyttöönottoa auttavat ammatillisen koulutuksen selkeät järjestelmät, sen suosi ja korkea kansainvälinen liikkuvuus”. CIMOn tilastojen mukaan 6 566 ammatillisen opiskelijaa ja opettajaa lähti Suomesta ulkomaanjaksolle vuonna 2011. ”Luku vastaa 12,9 %:a opintonsa aloittaneiden määrästä”, Saarinen kertoi.

Ekspertit tiedottavat ja kouluttavat ECVETin mahdollisuuksista ja toimeenpanosta

Euroopan komissio käynnisti tänä vuonna ECVET Expert -toiminnon tukemaan sitä, miten järjestelmää viedään käytäntöön kansallisesti. Suomen ECVET Expert -toiminnasta vastaa CIMO yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen kanssa.

Suomessa eksperttejä on 13, jotka ovat ammatillisen koulutuksen kansainvälisen toiminnan ja liikkuvuuden asiantuntijoita. Heillä on kokemusta muun muassa FINECVET- ja Leonardo da Vinci -hankkeista.

Ekspertit tiedottavat järjestelmästä sekä neuvovat, kuinka järjestelmän testaamisessa ja sen työkalujen kehittämisessä voidaan hyödyntää Leonardo da Vinci -ohjelmaa. He järjestävät alueillaan tiedotustilaisuuksia, ja esimerkiksi oppilaitokset voivat kutsua heitä omiin tilaisuuksiinsa.

”Monet eksperteistä ovatkin jo käyneet oppilaitoksissa ja työelämäjärjestöissä markkinoimassa ECVETiä”, vastaava asiantuntija Leena-Maija Talikka CIMOsta kertoi.

Lisätietoja ECVETistä Suomessa

Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET)

FINECVET-pilottihankkeen verkkosivut

ECVET Expert-toiminta Suomessa

(28.9.2012 JJ)

Selvitys maakuntien kansainvälisestä toiminnasta: hyväkin strategia tarvitsee toteuttajansa

Tue, 18 Sep 2012 13:11:09 GMT

Selvitys maakuntien kansainvälisestä toiminnasta: hyväkin strategia tarvitsee toteuttajansa

Kansainvälisyyttä pidetään maakunnissa elinehtona alueen elinkeinoelämän ja koulutussektorin kehittymiselle. Asian tärkeys näkyy myös siinä, että kansainvälisyyttä ja sen edistämistä linjataan ainakin jossain määrin kaikkien maakuntien maakuntasuunnitelmissa. Käytännössä toimintaa ohjaavat kuitenkin käytettävissä olevat resurssit ja toimijoiden asenteet. Vaikka kansainvälisyys näkyisi strategiatasolla kuinka vahvana hyvänsä, tulosta ei synny ilman motivoituneita ja asiasta innostuneita tekijöitä, ilmenee CIMOn tuoreesta selvityksestä.

”Myös kielitaito ja toimivat liikenneyhteydet ovat kansainvälisen toiminnan kynnyskysymyksiä”, sanoo selvityksen tehnyt Siru Korkala CIMOsta. ”Suomalaisten kielitaito koetaan liian kapeaksi: esimerkiksi venäjäntaitoista työvoimaa tarvittaisiin kaikissa maakunnissa, mutta halukkuus kielen opiskeluun jää vähäiseksi. Toisaalta kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset haluavat rekrytoida kansainvälisiä ja kielitaitoisia työntekijöitä, mutta vaativat samalla työntekijöiltään suomen osaamista. Itä-Suomen maakunnissa ollaan huolissaan myös riittävien juna- ja lentoyhteyksien säilymisestä, sillä kansainvälinen toiminta ei ole mahdollista ilman niitä.”

Oppilaitosten ja nuorisotoimialan hankkeet kansainvälistävät maakuntia

Yritysten harjoittaman ulkomaankaupan ohella näkyvintä kansainvälistä toimintaa maakunnissa ovat eri koulutusasteiden ja nuorisotoimialan hankkeet. Erityisesti korkeakouluja pidetään maakuntien kansainvälistymisen vetureina ja opiskelijavaihtoa alueiden keskeisenä kansainvälistäjänä.

Kansainvälisyyden katsotaan kuitenkin kuuluvan kaikille koulutusasteille, sen toivotaan arkipäiväistyvän ja konkretisoituvan opetussuunnitelmissa sekä hanketoiminnassa. Myös kotikansainvälistymistä pidetään tärkeänä. Eri kulttuurien välille siltoja rakentavan nuorisotoiminnan rooli nähdään niin ikään tärkeänä.

Korkalan mukaan tärkeimmät kansainvälistymiseen motivoivat tekijät maakunnissa ovat koulutuksen kehittäminen ja kansainvälisen kaupan edistäminen. Kansainvälistymistä edistää lisäksi se, että sille asetetaan tavoitteita maakuntasuunnitelmassa ja -ohjelmassa, ja tavoitteiden toteutumista myös seurataan. Eri toimijoiden välinen strategiayhteistyö on avainasemassa. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöllä on saatu hyviä tuloksia ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisessä.

CIMOn monivaiheinen selvitys kartoitti maakuntien kansainvälistä toimintaa

CIMOn tuoreessa selvityksessä tarkastellaan maakuntien kansainvälisen toiminnan tilannetta ja eri toimijoiden roolia sen edistämisessä. Toiminnan määrää eri maakunnissa arvioitiin tilastoista, jotka koskevat CIMOn hallinnoimiin EU- ja Nordplus-ohjelmiin tulleita rahoitushakemuksia.

Tilastoanalyysin perusteella valittiin lähempään tarkasteluun 2 aktiivisimmin hankkeilleen rahoitusta hakenutta maakuntaa (Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa) ja 2 tässä passiivisimmaksi jäänyttä (Etelä-Karjala, Päijät-Häme). Kuvaa näiden maakuntien kansainvälistymismekanismeista ja eri koulutusasteiden kansainvälisestä toiminnasta syvennettiin haastattelemalla maakuntaliiton, kauppakamarin, koulutuskuntayhtymän ja sivistystoimen edustajia kustakin maakunnasta.

Lisäksi tarkasteltiin sitä, miten kansainvälisyys näkyy kaikkien Suomen maakuntien maakuntasuunnitelmissa ja -ohjelmissa.

Lue lisää

Selvityksen keskeiset tulokset on kiteytetty Faktaa 2/2012 -julkaisussa.

(18.9.2012 / TL)

Ei laatua ilman kansainvälisyyttä, todettiin ACAn vuosikonferenssissa Helsingissä

Wed, 20 Jun 2012 12:54:41 GMT

Ei laatua ilman kansainvälisyyttä, todettiin ACAn vuosikonferenssissa Helsingissä

”Tänä päivänä laatua ei saavuteta korkeakoulutuksessa ilman kansainvälisyyttä. Kansainvälistyminen ei kuitenkaan ole pelkkä väline, vaan myös arvo sinänsä, koska nationalismin nousu Euroopassa on haaste myös yliopistoille”, lausui Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson puheessaan ACAn vuosikonferenssissa Helsingissä.

Academic Cooperation Associationin 19. vuosikonferenssi Tying it all together. Internationalisation, excellence, funding and social dimension in higher education järjestettiin Helsingin yliopistolla 10.–12.6.2012. ACA on eurooppalainen järjestö, joka edistää korkeakoulutuksen kansainvälistymistä.

Paikalla oli liki 300 kansainvälisistä asiantuntijaa ja yliopistoväkeä eri puolilta maailmaa, valtaosin Euroopasta. CIMO vastasi tänä vuonna konferenssin järjestelyistä yhdessä ACAn kanssa.

Yhteistyötä ja osaamisen jakamista

Kahden päivän ajan sessioissa ja työryhmissä pureuduttiin korkeakoulutuksen kansainvälistymiseen, laatuun, rahoitukseen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen – kantavana ajatuksena näiden linkittyminen toisiinsa.

”Parikymmentä vuotta sitten Eurooppa saattoi pitää itseään yliopistokoulutuksen keskiönä, tänään tilanne on toinen. Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan ohimarssi ja mm. Euroopan talouskriisi sekä tarve luoda uusia työpaikkoja tarkoittavat, että tarvitaan uusia tapoja ajatella ja toimia”, johtaja Anita Lehikoinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä tiivisti. Lehikoinen myös listasi korkeakoulupolitiikan keinoja vastata muutokseen: ”Globaali verkottuminen ja yhteistyö, osaamisen jakaminen sekä tasapaino kysynnän ja sosiaalisen vastuun, innovaatioiden ja perustutkimuksen välillä.”

Ranking-listoista apua kumppaniyliopistojen valintaan?

Dr. Robert Coelen alusti yliopistojen kansainvälisistä rankingeistä, joita on toteutettu jo yli 100 vuotta. ”Ranking-listoja tuotetaan kaupallisesti hyödynnettäviksi, akateemisiin tarpeisiin, yhteiskunnallisesta velvoitteesta tai poliittisista tavoitteista käsin. Mitattavat muuttujat ja tiedon läpinäkyvyys vaihtelevat paljon. Rankingit eivät koskaan huomioi kaikkia osa-alueita. Tämän vuoksi niitä pitääkin osata tulkita kriittisesti.”

Professori Ulrich Teichler lisäsi, että ranking-listojen taustoilla vaikuttavat ideologiset valinnat ovat ongelma tiedon objektiivisuuden kannalta. Kohdeyleisön tunnistaminen on yksi tapa arvioida listausten tuottamaa tietoa.

Ei-tyypillisten opiskelijoiden joukko kasvaa

Liikkuvuus on yksi kansainvälistymisen osa-alueista, mutta ei sen koko kuva. Dr. Dominic Orr muistutti, että edelleenkään kaikilla opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta osallistua vaihtoon – liikkuvuuden esteitä tulee pyrkiä poistamaan systemaattisesti. Silti haasteena on, että selvitysten mukaan perinteisten opiskelijoiden suhteellinen osuus Euroopassa tulee laskemaan tulevaisuudessa. ”Osa-aikaiset tai perheelliset opiskelijat eivät voi samalla tavalla lähteä opiskelijavaihtoon, mikä asettaa vaatimuksia kansainvälistymisen toteutustavoille.”

Kutistuva julkinen rahoitus vs. sosiaalinen ulottuvuus

Yliopistojen rahoitus oli seminaarin yhtenä teemana, sitä peilattiin mm. sosiaaliseen ulottuvuuteen.

”EUA:n [Association of European institutions of higher education] selvityksen mukaan 75 % eurooppalaisten korkeakoulujen rahoituksesta on tällä hetkellä julkista”, Dr. Dietmar Ertmann kertoi. Odotettavissa on, että julkisen rahan osuus tulee vähenemään – kasvua toivotaan mm. yrityksiltä, säätiöiltä, yksityisiltä lahjoittajilta, aikuis- ja täydennyskoulutuksesta ja kansainvälisten opiskelijoiden maksuista.

Dr. David Grocierin mukaan saavutettavuus ja sosiaalinen ulottuvuus keskittyvät vielä liikaa erityisryhmien syrjinnän ehkäisyyn, vaikka aihepiiri on laajempi ja monimutkaisempi. Syvällisempää tarkastelua hankaloittaa, että systemaattista tietoa ja tutkimusta ei juuri ole.

Elinikäisen oppimisen toteutumiseksi koulutusjärjestelmässä ei saisi olla ’umpiperiä’ ja esimerkiksi lukukausimaksuja ja opintososiaalisia etuja tulee tarkastella kokonaisuutena. Haasteena on kuitenkin se, miten palkita yliopistoja sosiaalisen ulottuvuuden huomioimisesta. Poliittisesti näitä tavoitteita edistää osaltaan yhteiseen eurooppalaiseen korkeakoulutusalueen syntyyn tähtäävä Bolognan prosessi,joka antaa Crocierin mielestä signaalia myös Euroopan ulkopuolelle.

^{_{Academic Cooperation Association (ACA) on vuonna 1993 perustettu, pääosin eurooppalainen yhdistys, joka edistää korkeakoulutuksen kansainvälistymistä ja innovaatioita. ACA toimii ajatushautomona, tekee tutkimuksia, julkaisee kirjoja sekä järjestää seminaareja ja konferensseja. Sen jäseniä ovat kansalliset organisaatiot, jotka edistävät korkeakoulutuksen kansainvälistymistä omissa maissaan. Järjestön toimisto sijaitsee Brysselissä. CIMO on yksi ACAn perustajajäsenistä.}}

Katso myös

ACAn verkkosivut (englanniksi)

Puhujien biografiat ACAn sivuilla

(20.6.2012 / VZ kuva: Helsingin yliopisto)

Professori Heyneman korkeakouluille CIMO Forumissa: ”Torjukaa aktiivisesti korruptiota”

Mon, 18 Jun 2012 07:29:53 GMT

Professori Heyneman korkeakouluille CIMO Forumissa: ”Torjukaa aktiivisesti korruptiota”

Korruptio on tätä päivää myös korruptoituneissa maissa toimivissa yliopistoissa, kärjisti yhdysvaltalaisen Vanderbiltin yliopiston professori Stephen P. Heyneman CIMO Forumiin 13.6. kokoontuneelle korkeakouluväelle. Suomi on rankattu maailman kärkikastiin korruptiosta puhtaana maana. Yhteiskuntamme kansainvälistymisen kärjessä toimivat suomalaiset korkeakoulut joutuvat kuitenkin ottamaan kantaa korruptioon, kun ne rekrytoivat kansainvälisiä opiskelijoita ja tekevät korkeakouluyhteistyötä.

– Mitä enemmän te kansainvälistytte, sitä enemmän tulette tekemisiin korruptoituneista maista tulevien opiskelijoiden kanssa. Olkaa proaktiivisia! Ongelma on sen kokoinen, että korkeakoulujen on alettava suojella itseään, sanoi Heyneman.

Tilaisuudessa kommenttipuheenvuoron esittänyt opetusalan neuvonantaja Jussi Karakoski ulkoasiainministeriöstä kertoi ministeriönsä toimivan proaktiivisesti omalla sarallaan, sillä se julkaisee pian opaskirjan kehitysyhteistyötä tekeville. – Kirjassa korostetaan hyvän hallintotavan noudattamista ja selkeiden periaatteiden aukikirjoittamista. Siinä myös annetaan toimintaohjeet käytännön tilanteita varten.

Korruptio korkeakouluissa koostuu monesta

Kansainvälisen koulutuspolitiikan professori Heyneman määritteli korkeakoulujen korruption henkilökohtaisen, ammatillisen tai materiaalisen hyödyn tavoittelemiseksi omaa asemaa hyödyntämällä. Käytännön esimerkkien kirjo on melkoinen: suulliset pääsykokeet mahdollistavat sisäänpääsymaksut, yliopiston kirjastosta saa oppikirjan lainaksi vain lahjuksella, asuntojonossa etenee rahalla, arvosanoja voi ostaa, tenttiin ei voi osallistua ennen kuin on todistanut professorille kuitilla ostaneensa tämän kirjoittaman tenttikirjan.

Korruptioon osallistuvat professorit, tiedekunnat, hallintohenkilökunta, rehtorit, ministeriö ja opiskelijat. – Todennäköisesti korruptiota on eniten niissä aineissa, joissa on taloudellisesti hyvät tulevaisuuden näkymät, kuten oikeustieteessä ja liiketaloustieteessä, Heyneman arvioi.

– Korruptio vähentää koulutuksen arvostusta yhteiskunnassa, samoin koulutusinvestointien arvoa. Lisäksi se antaa väärän kuvan koulutuksen merkityksestä myös tuleville sukupolville ja tuottaa huonosti asiansa osaavia ammattilaisia.

Mitä keinoja huippuyliopistot käyttävät?

Professori Heyneman on tutkinut opiskelijaryhmänsä kanssa kansainvälisillä ranking-listoilla kärkeen arvioitujen yliopistojen eettistä infrastruktuuria (ethical infrastructure). Työryhmä poimi satunnaisotannalla nelisenkymmentä The Times Higher Education -rankinglistalla (THES) parhaiten sijoittuneista yliopistoista ja etsi niiden verkkosivuilta julkikirjattuja linjauksia ja sopimuksia, joilla yliopistot irtisanoutuvat korruptiosta.

Keinoja on useita. Monet yliopistot vaativat henkilökuntaansa ja myös opiskelijoitaan sitoutumaan tiettyihin menettelytapoihin (code of conduct); lisäksi heitä muistutetaan säännöllisesti rehellisyyden vaatimuksesta ja neuvotaan miten toimia rikkomustilanteessa. Henkilökunta joutuu myös allekirjoittamaan vuosittain listauksen oman ja yleisen edun välisistä ristiriidoista (conflict of interest statement).

Opiskelijoiden kurinpitotoimista vastaa heidän oma kunnianeuvostonsa (honours council), joka käsittelee rikkomukset ja esittää sanktiot ja jonka vuosittaiset raportit julkaistaan. Vastaava on myös monella tiedekunnalla omaa henkilökuntaa varten. Muita välineitä korruption kitkemisessä ovat mm. tiedekuntien käsikirjat, erilaiset julkiset määrittelyt ja sitoutumiset puolueettomuuteen opiskelijavalinnoista asuntolapaikan myöntämiseen, läpinäkyvyyden periaatteen ulottaminen budjetointiin, tutkimusetiikan julkistaminen ja tasa-arvon sekä akateemisen lahjomattomuuden nostaminen keskeisiksi arvoiksi.

Ilman eettistä infrastruktuuria ei huipulle ole asiaa

Professori Heyneman ja hänen työryhmänsä havaitsivat, että parhaat yliopistot toimivat aktiivisesti ja julkisesti korruptiota vastaan. –Selvisi, että 98 prosenttia huippuyliopistoista kaikissa tutkituissa maissa on perustanut ja julkistanut oman eettisen infrastruktuurinsa. Yleisintä on erilaisuuden, tasa-arvon ja akateemisen lahjomattomuuden periaatteiden alleviivaaminen, Heyneman totesi.

Hän ei kuitenkaan pidä ranking-listoilla korkealle sijoittuneiden yliopistojen ja eettisen ohjeistuksen välistä suhdetta itsestäänselvyytenä. – Kuitenkin se, että käytännössä kaikilla huippuyliopistoilla on oma eettinen infrastruktuurinsa, viittaa siihen, että huipulle ei päästä ilman sitä, Heyneman summasi.

Videot tapahtumasta

What is Educational Corruption

Cost of Corruption in Education

Ethical Infrastructure Elements

(18.6.2012 / JLK, kuva: TL, videot: CIMO/DreamBroker)

HEI ICI -ohjelmalle kolmivuotinen jatkokausi

Fri, 15 Jun 2012 11:19:06 GMT

HEI ICI -ohjelmalle kolmivuotinen jatkokausi

Ulkoasiainministeriö on tehnyt päätöksen suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen yhteistyöhankkeita tukevan HEI ICI -ohjelman uudesta kaudesta vuosiksi 2012–2014. Samalla budjetti kasvoi pilottikauteen 2009–2011 nähden lähes kaksinkertaiseksi, 10,5 miljoonaan euroon.

Uuden ohjelmakauden painopisteitä ovat Suomen kehityspoliittisen toimenpideohjelman mukaisesti toiminnan tukeminen Suomen pitkäaikaisten kumppanimaiden lisäksi Afrikan ja Aasian vähiten kehittyneissä maissa sekä hankkeiden kytkeytyminen tiiviimmin kumppanimaiden, -alueiden ja korkeakoulujen omiin kehitystavoitteisiin ja ulkoasiainministeriön maaohjelmiin. Lisäksi pyritään vahvistamaan etelän kumppanikorkeakoulujen sitoutuneisuutta ja omistajuutta.

Seuraava hakukierros avataan syksyllä 2012. CIMO tiedottaa tarkemmasta aikataulusta ja haun yksityiskohdista elo–syyskuussa.

HEI ICI tukee korkeakoulujen kapasiteetin kehittämistä

HEI ICI -ohjelman tavoitteena on edistää etelän korkeakoulujen hallinnollista ja opetuksellista kapasiteettia sekä tukea kumppanimaiden korkeakoulujen omia kehittämishankkeita. Yhteistyöhankkeita voi toteuttaa kaikissa niissä kehitysmaissa, jotka ovat OECD:n määritelmän mukaan kelpoisia julkisen kehitysrahoituksen (Official Development Assistance, ODA) vastaanottamiseen.

Kaudella 2009–2011 tukea myönnettiin hankkeisiin, jotka tähtäsivät kehitysmaiden korkeakoulujen perustoimintojen vahvistamiseen, hallintorakenteiden, työmenetelmien ja palvelurakenteen uudistamiseen, opetusohjelmien ja -menetelmien kehittämiseen, tietojärjestelmien ja kirjastojen uudistamiseen sekä opetushenkilöstön vertaisoppimiseen, asiantuntijuuden kasvattamiseen ja kansainvälistymiseen.

Ohjelmasta rahoitettiin yhteensä 15 hanketta, kokonaiskooltaan enimmillään 500 000 euroa. Hankkeet ovat kestoltaan 1–2-vuotisia ja käynnissä vuoden 2012 loppuun asti.

CIMOn kehitysyhteistyötoiminta vahvistuu

Globaali vastuu on yksi CIMOn strategisista painopisteistä, jonka tavoitteena on tukea yleisten kehitystavoitteiden saavuttamista sekä edistää liikkuvuutta ja yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa. HEI ICI -ohjelman jatkokauden ja kasvavan budjetin myötä CIMOn kehitysyhteistyötoiminta vahvistuu entisestään.

HEI ICI -ohjelman lisäksi CIMOssa on hallinnoitu vuodesta 2004 lähtien ulkoasiainministeriön rahoittamaa North–South–South-ohjelmaa, josta tuetaan opiskelijoiden ja opettajien liikkuvuutta, verkostoitumista sekä intensiivikursseja suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen välillä. Uudistunut harjoittelupaikkatarjonta kehitysyhteistyötä tekevissä organisaatioissa sekä Afrikan koulutussektorin kehittämisjärjestön ADEAn suomalaisosallistumisen hallinnointi CIMOssa tukevat myös osaltaan tavoitetta globaalin vastuun edistämisestä.

Lue lisää

(15.6.2012 Ulkoasiainministeriö & CIMO)

Pohjoismaista yhteistyötä syvennettiin sisarorganisaatioiden johdon tapaamisessa

Wed, 13 Jun 2012 13:23:58 GMT

^{CIMO isännöi pohjoismaisten sisarorganisaatioiden johtajien tapaamista Helsingissä. Kuva: Johanna Järviranta}

Pohjoismaista yhteistyötä syvennettiin sisarorganisaatioiden johdon tapaamisessa

CIMOa vastaavien pohjoismaisten organisaatioiden johtajat tapaavat puolen vuoden välein keskustellakseen Pohjoismaille yhteisistä ilmiöistä ja haasteista kansainvälistymisen kentällä. Tuorein tapaaminen järjestettiin 7.–8. kesäkuuta Helsingissä, jossa CIMO isännöi Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Islannista tulleita vieraita. Agendalla olivat tällä kertaa mm. korkeakoulutuksen kansainvälistymisstrategiat.

Strategia oli aiheena ajankohtainen siksi, että Euroopan komissio on suosittanut kansallisille viranomaisille erillisen kansainvälistymisstrategian laatimista korkeakoulusektorille. Suomi on tässä edelläkävijän asemassa, sillä meillä on ainoana Pohjoismaana jo vuonna 2009 hyväksytty kansainvälistymisstrategia, jossa määritellään tavoitteet korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle. Toimialajohtaja Juha Ketolainen CIMOsta esitteli strategian toteutumista Suomessa; nyt ollaan väliarviovaiheessa.

Tapaamisessa keskusteltiin myös toiminnan vaikuttavuuden tunnistamisesta ja raportoinnista, joka on kaikille yhteinen haaste. Pohjoismaisille vieraille esiteltiin suomalaista global mindedness -mittaristoa, jota CIMO on kehittämässä yhdessä Oulun yliopiston kanssa. Tavoitteena on saada aikaan instrumentti, jolla voidaan hahmottaa kansainväliseen toimintaan osallistuneiden avarakatseisuudessa tapahtuneita muutoksia eli yksilötason vaikutuksia. Ensimmäinen mittaus ulkomaanjaksolla olleille korkeakouluopiskelijoille on tulossa syksyllä 2012.

Kaikissa Pohjoismaissa painiskellaan myös erilaisten sähköisten järjestelmien ja sovellusten kehittämisen kanssa. Ruotsalaiset vieraat esittelivät verkkopalvelussaan olevaa Sverigekartan-sovellusta, jolla voi helposti nähdä alue-, kunta- ja jopa koulutasolla tilastoja kansainväliseen toimintaan osallistumisesta.

Tapaamisen isäntinä toimivat CIMOn johtaja Pasi Sahlberg ja apulaisjohtaja Samu Seitsalo. Vieraina olivat Alf Rasmussen ja Vidar Pedersen Norjan SIU:sta (Norwegian Centre for International Cooperation in Education), Ulf Melin ja Helene Säll Mattson Ruotsin Programkontoretista, Morten Overgaard Tanskan UI:sta (Danish Agency for Universities and Internationalisation) sekä Karitas Kvaran Islannin yliopistosta.

Johdon säännölliset tapaamiset toimivat yhteistyöfoorumina, jonka tarkoituksena on lisätä ja syventää yhteistyötä pohjoismaisten sisarorganisaatioiden välillä. Tapaamisissa jaetaan parhaita käytänteitä ja keskustellaan avoimesti alan ajankohtaisista ilmiöistä, trendeistä ja haasteista.

Muualla verkossa

Programkontoret: Sverigekartan

(13.6.2012/TL)

Intensiivikurssit edistävät korkeakoulujen kansainvälistä toimintaa, opetusta ja partneriyhteistyötä

Mon, 04 Jun 2012 11:13:30 GMT

Intensiivikurssit edistävät korkeakoulujen kansainvälistä toimintaa, opetusta ja partneriyhteistyötä

Vaasan yliopiston Levón-instituutti selvitti CIMOn tilauksesta intensiivikurssien vaikuttavuutta ja hyötyjä suomalaisissa korkeakouluissa. Nyt julkaistu selvitys osoittaa, että intensiivikurssit hyödyttävät sekä korkeakouluja että opiskelijoita monella tavalla.

Intensiivikurssit ovat lyhyitä opintojaksoja, jotka toteutetaan yhteistyössä ulkomaisten partnerikorkeakoulujen kanssa. Selvitys kattoi intensiivikurssit Erasmus-, Nordplus-, North-South-South- ja FIRST-ohjelmissa. Niissä järjestettiin lukuvuonna 2010−2011 yhteensä 65 intensiivikurssia, joihin osallistui yli 2000 opiskelijaa.

Intensiivikursseja ei suoraan mainita korkeakoulujen strategioissa, mutta ne ovat yksi keino korkeakouluille edistää strategisia tavoitteita erityisesti kansainvälistymisen saralla. Intensiivikurssit ovat yksi kansainvälistymisen väline. Ne nähdään korkeakouluissa väliaskelmana perinteisestä liikkuvuudesta syvempään yhteistyöhön. Intensiivikursseja käytetäänkin usein partnereiden testaamiseen ja toiminnan pitkäaikaisena tavoitteena on yhteistyön kehittäminen.

Selvityksessä mainittiin, että intensiivikursseja ei tulisi suunnitella, jos niissä ei tavoitella jotain uutta. Intensiivikurssit voivat tarjota alustan testata uusia opetusmateriaaleja tai -menetelmiä tai mahdollistaa erityisaiheiden opetuksen tai monialaisen lähestymistavan. Intensiivikurssi voi antaa opettajille eväitä pedagogiseen kehittymiseen tai opetussuunnitelmien kehittämiseen. Parhaimmillaan intensiivikurssi voi johtaa yhteisiin opetusmoduuleihin, julkaisuihin, yhteistyöhankkeisiin tai yhteistutkintoihin.

Vaihtoehtoinen tapa kansainvälistyä

Lyhyen kestonsa vuoksi intensiivikurssi soveltuu ryhmille, jotka eivät välttämättä lähde pitkäkestoiseen vaihtoon. Selvityksessä mainittiin tällaisina ryhminä mm. aikuisopiskelijat, tekniikan alan opiskelijat ja arat opiskelijat, joille intensiivikurssi tarjoaa turvallisen tavan kansainvälistyä ryhmässä.

Hyvin suunniteltu ja tavoitteellinen intensiivikurssi on hyödyllinen kaikille osapuolille, niin opettajille kuin opiskelijoille. Partnereiden sitoutuminen, oman korkeakoulun tukipalvelut ja tiedon kulku ovat edellytyksiä hyvälle kurssille ja vaikuttavuuden syntymiselle.

Selvitys osoitti myös, että ulkopuolisen rahoituksen merkitys intensiivikurssien toteutukselle on suuri. Toiminnan määrätietoinen kehittäminen vaatii ennen kaikkea johdon sitoutumista ja tukea toiminnalle.

Anna Martin – Miia Mäntylä: CIMOn rahoittamien intensiivikurssien vaikuttavuus suomalaisissa korkeakouluissa (pdf)

(4.6.2012 / UT)

Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät keräsi ennätysyleisön Lahteen

Thu, 31 May 2012 10:04:30 GMT

_{CIMOn johtaja Pasi Sahlberg toivoi tasavertaisia mahdollisuuksia kansainvälistyä.}

Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät keräsi ennätysyleisön Lahteen

Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät 21.–23.5. keräsi lähes 500 osallistujaa korkeakouluista ympäri Suomen aurinkoiseen Lahteen.

”Maailmanlaajuisesti on harvinaista, että maan korkeakouluväki kokoontuu yhdessä keskustelemaan ja verkostoitumaan avoimesti tämänkaltaiselle yhteistyöfoorumille”, kertoi järjestelytoimikunnan jäsen, korkeakoulutuksen toimialajohtaja Juha Ketolainen CIMOsta.

Lahden ammattikorkeakoulun, Lahden yliopistokeskuksen ja CIMOn järjestämät korkeakoulujen kansainvälisten asioiden vuosittaiset kevätpäivät pidettiin Fellmanniassa ja Sibelius-talolla.

PISA-menestys nostaa korkeakoulutuksenkin mainetta

Avajaistilaisuudessa puhunut Helsingin yliopiston professori Hannele Niemi käsitteli PISA-tulosten takana olevia suomalaisen koulutusjärjestelmän menestystekijöitä. PISAn kautta tullut koulutusjärjestelmän hyvä maine heijastuu myös suomalaisen korkeakoulutuksen arvostukseen maailmalla.

Hannele Niemen mukaan tärkeä perusta on korkeatasoinen opettajankoulutus. Suomessa opettajat ovat suorittaneet maisterintutkinnon kun monissa muissa maissa tyypillinen koulutus on alempi korkeakoulututkinto. Suomalaisopettajat osaavat kehittää ja analysoida omaa työtään ja huomioida oppilaiden erityispiirteet opetuksessaan.

”Muualla maailmalla harvinainen lämmin kouluruoka symboloi samalla kokonaisvaltaista ja tasavertaista lapsen kasvusta ja oppimisesta huolehtimista, mihin koulujärjestelmämme perustuu”, Niemi sanoi.

Hallitusohjelmassa asetetuista tavoitteista, korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian toteutumisen tilasta sekä yhteiseen eurooppalaisen korkeakoulutusalueeseen tähtäävän Bolognan prosessin etenemisestä kertoi opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Hän korosti valintojen merkitystä korkeakouluissa niin kansainvälistymisen painopisteiden kuin strategisten kumppanuuksien osalta.

_{Kevätpäivät koostuivat luennoista, sessioista, infoista ja round table -keskusteluryhmistä. Ohjelmaa oli tarjolla paikoin jopa yhdeksässä rinnakkaisessa salissa.}

Kansainvälistymistä kaikille?

Suomalaisten opiskelijoiden halukkuutta ulkomaille lähtöön auttaa merkittävästi opintotukijärjestelmä, vaihto-ohjelmien apurahojen ohella. Avainasemassa ovat myös korkeakoulun hyvät kansainväliset kontaktit yhteistyökumppaneihin ympäri maailmaa.

”Vaikuttaa kuitenkin siltä, että suomalaisopiskelijoiden liikkuvuutta voi olla vaikea enää kasvattaa, vaikka tavoitteena onkin saada kaikki korkeakouluopiskelijat kansainvälistymiseen mukaan. Jos ei opiskelija lähde jostakin syystä ulkomaille, hän voi kotikansainvälistyä esimerkiksi osallistumalla täällä vieraskieliseen opetukseen”, vastaava asiantuntija Irma Garam CIMOsta kertoi.

Yhteiskunta hyötyy

Kansainvälistymisestä keskusteltiin vilkkaasti myös yhteiskunnallisen hyödyn kannalta. Esimerkiksi ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden avulla tutkimusryhmät ja elinkeinoelämä voivat saada arvokkaita yhteyksiä ja kykyjä omiin kansainvälistyviin työvoimatarpeisiinsa. Korkeakoulujen kansainvälistyminen tuleekin nähdä laajasti osana yhteiskuntamme kansainvälistymistä, loppupaneelissa todettiin.

Korkeakoulujen kansainvälistymiselle asetetut maakohtaiset painopisteet näkyivät kevätpäivien ohjelmassa mm. Kiinan, Venäjän sekä Brasilian erityiskysymyksiä käsittelevien esitysten kautta.

Alan ammattilaisille yhteiset tapaamiset antoivat runsaasti ajankohtaista tietoa, kokemuksia hyvistä käytännöistä ja mahdollisuuden verkostoitua.

Lapin korkeakoulut ja CIMO järjestävät seuraavat kevätpäivät Levillä ensi vuoden toukokuussa.

_{Sibeliustalon pääaula toimi kohtaamispaikkana tauoilla.}

Katso myös

Kevätpäivien sivut Lahden ammattikorkeakoulun verkkopalvelussa

Kevätpäivät CIMOn verkkopalvelussa

(31.5.2012 Teksti: Anne Antila, Lahden yliopistokeskus & Virve Zenkner, CIMO Kuvat: Ilkka Siitari)

Seminaaripäivä kannusti seniorit liikkeelle

Tue, 29 May 2012 08:55:46 GMT

_{Vappu Taipale kannusti puheenvuorossaan senioreja luottamaan oppimiskykyynsä. Kuva: Tiina Lehmusvaara.}

Seminaaripäivä kannusti seniorit liikkeelle

Seniorit liikkeellä -seminaari kokosi 70 senioriopiskelijaa ja aikuiskouluttajaa jakamaan kokemuksia osallistumisesta EU:n Grundtvig-ohjelmaan. CIMOssa 23.5.2012 pidetty seminaari liittyy vuoden 2012 eurooppalaiseen teemavuoteen, jonka aiheena on aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus. Seminaarin tarkoituksena oli nostaa esille kansainvälistymisen tärkeyttä ikäihmisille.

Toimialajohtaja Mikko Nupponen CIMOsta totesi avaussanoissaan, että kansainvälistyminen mielletään helposti vain nuorten asiaksi. Monia mahdollisuuksia on tarjolla myös seniorikansalaisille; esimerkiksi EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaan kuuluvan Grundtvigin kohderyhmänä on koko aikuisväestö. Ikä ei ole este oppimiselle, ei ystäväpiirin laajentamiselle eikä myöskään kansainvälisten kokemusten hankkimiselle.

Vappu Taipale: ”Aivoissa on aina käyttämätöntä kapasiteettia oppimiselle”

Seminaarin pääpuhujana oli Vappu Taipale, joka toimii nykyään Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton VALLIn puheenjohtajana. Taipaleen mukaan väestön ikääntyminen on globaali megatrendi, joka näkyy kaikkialla. Hieman yllättäen Suomea pidetään kansainvälisessä vertailussa vanhustenhuollon mallimaana, jonka menettelytavoista muut haluavat ottaa opikseen.

Taipale puhui erilaisista murrosvaiheista, jotka vaikuttavat yhteiskuntaan ja eri-ikäisten ihmisten rooliin siinä toimimisessa. Maatalousyhteiskunnassa miehet ja naiset työskentelivät rinnakkain ja eri-ikäisillä perheenjäsenillä oli arjen pyörittämisessä omat tehtävänsä. Vasta teollistuminen voi mukanaan elinkaari-ajattelun, jossa ihmiselämään kuuluu lapsuus, nuoruus, työikä ja vanhuus. Hitaat ja kömpelöt eivät kelvanneet tuotannon rattaisiin, joita työikäiset pyörittivät. Tietoyhteiskunnan valttiaikaa on nuoruus.

Tietoyhteiskunnassa korostuvat mentaaliset taidot – osaaminen, joustavuus, innovatiivisuus, luovuus sekä sosiaaliset ja verkostotaidot. Jatkuvasti jää tarpeettomiksi ihmisiä, joiden osaaminen ei riitä ja jotka eivät kelpaa mihinkään. Myös tahti on kiihtynyt kaikkialla, jopa lastenohjelmissa. Nettisukupolvi kasvaa nopeamman rytmin keskellä, mikä muuttaa myös aivoja. ”Tulevaisuuden valtiaita ovat kuitenkin ne, joiden nettiaikaa rajoitetaan,” sanoo Taipale. ”Vanhojen viisauden ydin on siinä, että aivoja ei ole pilattu liialla nopeudella, jolloin asioita ja niiden välisiä yhteyksiä pystytään ymmärtämään ilman Googlea, ihan oman kokemuksen perusteella.”

Taipale pitää erinomaisena sitä, että erilaisten oppijoiden olemassaolo on havaittu ja hyväksytty. ”Kaikki oppivat, mutta eivät välttämättä samalla tavalla. Nuorilla mekaanisen muistamisen kyky on parempi. Vanhojen oppimista auttaa, jos siihen on motiivi, jos asiat esitetään loogisesti ja oikeassa järjestyksessä, jos asioita toistetaan riittävästi ja harjoitellaan käytännössä. Lisäksi ympäristön täytyy olla kiireetön ja rauhallinen.”

Taipale puhuu myös vanhojen opettamiseen erikoistuneiden opettajien eli ”gerogogien” tarpeesta, mutta myös vertaisoppiminen on hyvä tapa. ”Koskaan ei kannata uskoa, että minä en enää opi – aivoissa on aina käyttämätöntä kapasiteettia.”

_{CIMOn seminaari oli saanut liikkeelle 70 senioriopiskelijaa ja aikuiskouluttajaa. Kuva: Tiina Lehmusvaara.}

Grundtvig tarjoaa monia mahdollisuuksia oppimiseen

Taipaleen puheenvuoron jälkeen keskityttiin Grundtvig-ohjelman eri toimintoihin ja osallistujien kokemuksiin niistä. Aluksi haastateltiin aikuisopiskelijoita, jotka olivat osallistuneet mm. senioreiden vapaaehtoistyöhön ja workshopeihin toisissa Euroopan maissa. Sitten esiteltiin monen maan välisiä oppimiskumppanuushankkeita, joiden aiheina olivat muistikoulu eli miten muistamista voi tehostaa, sodanjälkeisten vuosien muistojen tallentaminen sekä senioreiden tietotekniikkaopiskelu vertaisohjaajien tukemana. Lisäksi saatiin osallistua Skypen välityksellä Grundtvig-oppimiskumppanuuden kokoukseen Italiassa.

Päivän lopuksi todettiin, että Grundtvig-ohjelman tarjoamien aihealueiden kirjo on todella lavea: jo seminaaripäivän aikana kuultiin kokemuksia taiteen, luonnon, tietotekniikan, seniorien vertaisohjauksen, vapaaehtoistyön ja historian aloilta. Kun tehdään yhteistyötä muiden maiden opiskelijoiden ja opettajien kanssa, ei oppiminen rajoitu hankkeen aiheeseen, vaan kyse on kulttuurien kohtaamisesta, toisten maiden tapoihin ja elämään tutustumisesta ja omien rajojen avartumisesta.

Seminaari oli ensimmäinen CIMOn järjestämä senioriopiskelijoiden kansainvälisyyspäivä. Osallistujien toiveena oli, että tämäntyyppistä, vain senioriopiskelijoille suunnattua päivää tarvitaan myös jatkossa.

Katso myös

EU:n Grundtvig-ohjelma

(29.5.2012 TL & EW)

Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa – opas korkeakouluille

Mon, 28 May 2012 07:12:55 GMT

Kriistilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa – opas korkeakouluille

Kansainvälisyys kasvaa – yhä useampi suomalainen lähtee maailmalle ja maailmalta tullaan tänne entistä useammin. Asian nurja puoli on, että samalla myös riskit erilaisille onnettomuuksille ja muille kriiseille kasvavat. CIMO on julkaissut oppaan Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa tukemaan korkeakoulujen työtä myös silloin kun kaikki ei menekään kuten piti.

Käsikirjaksi tarkoitettu opas on suunnattu kaikille suomalaisten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kansainvälisen liikkuvuuden parissa työskenteleville sekä monille muille ammattilaisille, joiden työtä aihepiiri sivuaa.

Oppaassa on käsitelty monia erilaisia kriisityyppejä. Siinä on kriisitilanteiden ennakointiin ja ehkäisyyn liittyviä muistilistoja, ohjeita kriisisuunnitelman laatimiseen ja kriisitilanteissa toimimiseen, oman toiminnan arviointiin kriisin jälkeen ja paljon esimerkkejä todellisista kriisitilanteista.

Kriisioppaassa on huomioitu korkeakoulujen opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuus sekä saapuvien että lähtevien osalta. Painotus on kuitenkin opiskelijaliikkuvuudessa, koska valtaosa korkeakoulujen liikkuvuudesta on opiskelija- tai harjoittelijavaihtoa.

Kriiseihin voi valmistautua

Tarkoituksena on tukea korkeakouluja varautumaan kriisitilanteisiin ennakolta. Internet ja sosiaalinen media tuovat nykypäivänä lisää paineita toimia nopeasti, kun jotain ikävää tapahtuu. Viestintä onkin keskeinen osa kriisinhallintaa.

Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa on valmisteltu yhteistyössä korkeakoulujen ja muiden eri alojen asiantuntijoiden kanssa. Oppaan kirjoittaja Emilia Tolvanen on työskennellyt aikaisemmin Jyväskylän yliopiston kansainvälisissä palveluissa opintoneuvojana ja kansainvälisten asioiden suunnittelijana.

Vaikka opas on suunnattu ensisijaisesti korkeakouluille, siitä löytyy paljon yleishyödyllistä tietoa kaikille kansainvälistymisen kanssa tekemisissä oleville.

Kriisitilanteet kansainvälisessä liikkuvuudessa – opas korkeakouluille (pdf)

(28.5.2012 / VZ)

CIMOn selvitys: Keinot korkeakouluopintojen kansainvälistämiseen tunnetaan, mutta niiden tulisi näkyä myös opetussuunnitelmissa

Fri, 25 May 2012 12:31:15 GMT

CIMOn selvitys: Keinot korkeakouluopintojen kansainvälistämiseen tunnetaan, mutta niiden tulisi näkyä myös opetussuunnitelmissa

Koulutusohjelmista vastaavat henkilöt haluaisivat tarjota opiskelijoilleen runsaasti kansainvälistymistä tukevaa toimintaa korkeakouluopintojen eri vaiheissa. Heillä on myös tiedossaan monia erilaisia keinoja, joilla kansainvälisyyttä voi opintoihin nivoa. Käytännön ongelmana on kuitenkin satunnaisuus ja systemaattisuuden puute niiden käytössä: vierailuluennot, intensiivikurssit, kansainväliset projektit ja muut kansainvälistymiskeinot jäävät helposti yksittäisiksi kokeiluiksi.

Tällaisia tuloksia saatiin CIMOn tuoreessa selvityksessä, jossa tarkastellaan sitä, kuinka kansainvälistymistä ja sitä tukevia elementtejä voidaan nivoa korkeakouluopintoihin. Millaisia malleja korkeakouluilla tässä on ja millaisia esteitä tai edesauttavia tekijöitä kansainvälistymisen tiellä nähtiin? Vastauksia haettiin haastattelemalla koulutusohjelmista vastaavia henkilöitä sekä korkeakoulujen edustajille järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassaan (2009) yhdeksi tavoitteeksi sen, että kaikkiin korkeakoulututkintoihin sisältyisi jatkossa opiskelijan kansainvälistymistä tukeva osio.

Korkeakouluissa onkin vireillä hankkeita, joissa opintoihin rakennetaan kansainvälisiä kokonaisuuksia. Niissä kehitetään opetussuunnitelmiin kursseja ja toimintoja, jotka tukevat opiskelijoiden kansainvälisiä valmiuksia, ja tehdään näkyväksi jo olemassa olevaa kansainvälistä tarjontaa. Kansainvälinen kokonaisuus voiolla opiskelijalle pakollinen tai vapaaehtoinen lisä tutkintoon. Olennaista on se, että kansainväliselle osiolle määritellään tavoitteet, laajuus sekä kriteerit sille, millaiset suoritukset siihen hyväksytään. Tyypillisesti osio koostuu erilaisista suorituksista kuten harjoittelu- tai opiskelujaksoista ulkomailla, vieraskielisistä opinnoista, kieliopinnoista, kansainvälisistä kesäkouluista ja korkeakoulun ulkomaisten opiskelijoiden tuutoroinnista.

Kansainvälisten elementtien nivominen opintojen osaksi edellyttää monia asioita korkeakoulussa: kansainvälisyydelle on luotava tilaa opetussuunnitelmiin, se on otettava huomioon opiskelijan ohjauksessa, vieraskielistä opetustarjontaa on kehitettävä ja eri kulttuuritaustoista tulevia opiskelijoita saatettava opiskelemaan yhteen. Tärkein edellytys asiassa onnistumiselle on kuitenkin myönteinen asenneilmasto eli se, että sekä korkeakoulun johto, muu henkilökunta että opiskelijat suhtautuvat kansainvälisyyteen positiivisesti ja haluavat sitä edistää.

Lue lisää selvityksestä

Keskeiset tulokset: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja. Irma Garam. Faktaa 1/2012. (pdf ja e-julkaisu)

Koko selvitysraportti: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja. Irma Garam. Tietoa ja tilastoja -raportti. (pdf)

Mitä maailma sinulle tarjoaa Maailma kylässä -festivaalilla?

Thu, 24 May 2012 10:41:40 GMT

Mitä maailma sinulle tarjoaa Maailma kylässä -festivaalilla?

CIMO osallistuu Maailma kylässä -festivaaliin, joka järjestetään Helsingin Rautatientorilla ja Kaisaniemenpuistossa tulevana viikonloppuna, 26.–27.5. Tänä vuonna CIMOlla on osaston lisäksi tietoisku aiheesta ”Esteettömyystuella maailmalle”. Tietoiskussa Arman Alizad haastattelee Tuomas Tuurea Kynnys ry:stä ja Sari Kokkoa Näkövammaisten keskusliitosta. He pohtivat esimerkiksi sitä, voivatko kaikki väestöryhmät osallistua kansainväliseen toimintaan. Tietoisku pidetään Rautatientorilla sijaitsevalla Mekong-lavalla lauantaina 26.5. klo 11.30–11.45.

Rautatientorille sijoittuu myös muu CIMOn toiminta. CIMOn osastolla, R523, festivaalikävijä voi kysyä ja keskustella kansainvälistymisvaihtoehdoista CIMOn asiantuntijoiden kanssa.

Osastolla tapahtuu koko viikonlopun ajan, sillä osastolla on käynnissä reseptikilpailu, Maailma on täynnä reseptejä. Kilpailussa kävijä kertoo reseptin, jossa hän käyttää jotakin CIMOn messuosastoon kuuluvaa maustetta. Maustepusseja kävijä voi ottaa mukaansa. Messumausteet, sinapinsiemen, korianteri, katajanmarja, kurkuma ja piri piri, kuvaavat eri maanosia. Kaikkien reseptin ja yhteystietonsa jättäneiden kesken CIMO arpoo 10 sarjakuvapiirtäjä Kaisa Lekan suunnittelemaa paitaa.

Räsymattoseinälle kansainvälistymisviestejä

Reseptikilpailun lisäksi festivaalikävijä voi kirjoittaa kansainvälistymislauseita tai -sanoja paperille. Paperi kiinnitetään CIMOn osaston räsymattoseinälle. CIMOn asiantuntijat ottavat seinästä kuvia säännöllisesti festivaalin aikana ja näin siitä muodostuu ”Mitä kansainvälisyys sinulle merkitsee?” -seinä.

Näiden lisäksi osastolla voi muistella lapsuutta. Osastolla askarrellaan lapsuudesta tuttua kysymyspeliä. Jokaisessa tahkossa on kysymyksiä, jotka herättelevät miettimään kansainvälistymismahdollisuuksia.

Monikulttuurisuutta ja kestävää kehitystä

Maailma kylässä järjestetään nyt 17:ttä kertaa. Se on koko perheen ilmaisfestivaali. Vain iltaklubeille on sisäänpääsymaksu. Festivaalitarjonnassa on musiikkia, tanssia, teatteria, elokuvia, taidetta ja toimintaa. Näytteilleasettelijoita on yli 400. Festivaali antaa uusia kokemuksia ja näkökulmia suvaitsevaan monikulttuurisuuteen, kehitysyhteistyöhön, kestävään kehitykseen ja globaaliasioihin.

Maailma kylässä -festivaalin pääjärjestäjä on Kepa ry, joka on noin 300:n kehitysyhteistyötä tekevän tai muuten kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevän suomalaisen kansalaisjärjestön kattojärjestö.

Lisätietoja

Korkeakoulutus vahvistaa kehitysmaiden kapasiteettia

Mon, 14 May 2012 13:22:09 GMT

^{Annika Sundbäck CIMOsta toivotti tervetulleeksi yhden}^{seminaarin pääpuhujista, ADEAn korkeakoulutyöryhmän koordinaattori Alice Lampteyn.}

Korkeakoulutus vahvistaa kehitysmaiden kapasiteettia

CIMOn seminaari The Role of Higher Education in Capacity Building in Developing Countries kokosi Finlandia-talolle liki 200 osallistujaa. Paikalla oli korkeakoulujen ja julkishallinnon ohella myös kehitysmaiden edustajia sekä ensimmäistä kertaa kansalaisjärjestöjä.

Kehityspoliittisen osaston päällikkö Jorma Julin ulkoasianministeriöstä esitteli korkeakoulutuksen näkökulmasta Suomen kehityspoliittista toimenpideohjelmaa, jonka valtioneuvosto vahvisti helmikuussa 2012. ”Korkeakoulutus on ohjelmassa aiempaa enemmän esillä”, Julin kertoi. ”Korkeakoulutus rakentaa tietoyhteiskuntaa myös kehitysmaissa ja sillä on merkittävä rooli muidenkin koulutusasteiden kapasiteetin kehittämisessä. Suomalaiskorkeakouluilla on lisäksi paljon tarvittavaa ympäristöosaamista.”

Kehityspoliittisen toimenpideohjelman läpileikkaavana periaatteena on, että toiminnan omistajuus on aina kumppanina olevassa kehitysmaassa. Omistajuuden nosti seminaarissa painokkaasti esille myös INHEAn (International Network for Higher Education in Africa) perustajajäsen Damtew Teferra.

Ulkoasiainministeriö tukee suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen koulutusyhteistyötä CIMOn ohjelmien North–South–South ja HEI ICI kautta. Ohjelmat rahoitetaan Suomen kehitysyhteistyövaroista ja ne tähtäävät paikallisen kapasiteetin vahvistamiseen.

Myös YK:n Koulutus kaikille -prosessin (Education for All) asialistalla korkeakoulutus on nostettu tärkeämmälle sijalle. Tähän liittyen IAU (International Association of Universities) on rakentanut Afrikkaan laajan korkeakoulusektorin asiantuntijaryhmän.

”Rauhaa ja vaurautta Afrikkaan korkeakoulutuksen avulla”

”Afrikan korkeakoulusektori on murroksen edessä: yhteiskunnat kehittyvät ja korkeakoulujen kansainvälinen toiminta lisääntyy”, ANIEn (African Network for Internationalization of Education) edustaja James Otieno Jowi kertoi.

Afrikkalaisen korkeakoulutuksen nykytilasta kertoi Afrikan koulutussektorin kehittämisjärjestö ADEAn korkeakoulutyöryhmän koordinaattori Alice Sena Lamptey. ADEA (Association for Development of Education in Africa) toimii keskustelufoorumina, tiedon tuottajana ja välittäjänä ja edistää hyvien käytäntöjen jakamista Afrikan maiden kesken. CIMO koordinoi Suomen osallistumista ADEAn työryhmiin UM:n kehitystyhteistyövaroista.

”1950–1960-luvuilla Afrikan korkeakouluilla oli tasoa ja mainetta, mutta 1980-luvun talouskriisi kurjisti myös yliopistoja”, Lamptey kertoi. ”2000-luvulla tilanne on alkanut parantua: 2006 Afrikan unioni julkisti mantereen laajuisen korkeakoulutuksen politiikkaohjelman ja 2009 UNESCO järjesti maailmankonferenssin Afrikan korkeakoulutuksesta. Korkeakoulutuksen avulla Afrikka haluaa rakentaa rauhaa ja vaurautta.”

Afrikan korkeakoulusektori koostuu pääosin yliopistoista, joita valtiot rahoittavat. Yksityisten toimijoiden määrä kasvaa kuitenkin nopeasti, samoin erilaisten ulkomaisten korkeakoulujen tarjoamat koulutuspalvelut. Siirtomaa-ajan perintönä Afrikassa on useita eriäviä korkeakoulutuksen traditioita: brittiläinen, ranskalainen, portugalilainen ja arabialais-eurooppalainen.

”Huolenaiheita ovat opetussuunnitelmien työelämärelevanssi ja mm. naisten suhteellisen vähäinen osuus opiskelijakunnassa. Myös kumppanuuksia yksityissektorin kanssa tarvittaisiin huomattavasti enemmän”, Lamptey tiivisti. ”Myönteistä puolestaan on, että tieto nähdään luonnonresurssien sijaan nyt avainroolissa koko Afrikan mantereen kehittämisessä.”

^{Korkeakoulutuksen toimialajohtaja Juha Ketolainen lausui seminaarin avaussanat.}

”Lisää kansallista ja pohjoismaista yhteistyötä”

Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara opetus- ja kulttuuriministeriöstä nosti seminaarissa esille ministeriön terveisinä yhteistyön merkityksen. Seminaarin työpajoista tuli myös vahva viesti, että tarvitaan lisää kansallista yhteistyötä eri toimijoiden ja sektoreiden välillä, hyvien käytänteiden jakamista, verkostoitumista ja keskustelufoorumeja. Noradin (The Norwegian Agency for Development Cooperation) asiantuntija Tove Kvil puhui pohjoismaisen yhteistyön puolesta.

Yleisökommenttina nousivat esille käytännön esimerkkinä hyvästä yhteistyöstä yhteistutkinto-ohjelmat. Yhteistyötä edistää myös 10 suomalaisyliopiston verkosto UniPID (The Finnish University Partnership for International Development).

Seminaarista odotetaan alkua monenlaiselle yhteistyölle. Tulevaisuudessa toimintaan toivottaisiin enemmän mukaan myös yksityissektoria ja kansalaisjärjestöjä.

Katso myös

North–South–South-ohjelma

HEI ICI -ohjelma

Afrikan koulutuksen kehittämisjärjestö ADEA

Suomen kehityspoliittinen ohjelma ulkoasiainministeriön verkkopalvelussa

Unipidin verkkosivut

(14.5.2012 / Teksti VZ, kuvat PH)

Uusien EU-ohjelmien sisältöjä puitiin Brysselissä

Fri, 11 May 2012 12:47:39 GMT

Uusien EU-ohjelmien sisältöjä puitiin Brysselissä

Brysselissä 10.–11. toukokuuta kokoontunut EU:n koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto sopi Yhteinen Erasmus -ohjelmaehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä. Ehdotuksen mukaan Yhteinen Erasmus korvaa nykyiset koulutus- ja nuoriso-ohjelmat ja tukee myös liikunnan alalla tehtävää eurooppalaista yhteistyötä. Kulttuuriministerit sopivat uuden Luova Eurooppa -ohjelman sisällöstä ja nimesivät vuoden 2016 kulttuuripääkaupungit.

Komissio ehdottaa uuden Yhteinen Erasmus -ohjelman budjetiksi yhteensä 17,2 miljardia euroa, josta koulutus- ja nuorisoalan osuus olisi 16,7 miljardia ja urheilun 238 miljoonaa. Ohjelman pääpaino on liikkuvuudessa, jolla tähdätään osaamisen kehittämiseen ja eurooppalaisten työmarkkinoiden rakentamiseen. Neuvosto ei ottanut vielä kantaa ohjelman kokonaisrahoitukseen.

Koulutuksen alueella ohjelmalla on tarkoitus mm. tukea oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, edistää elinikäisen oppimisen eurooppalaisen alueen syntymistä ja lisätä oppilaitosten kansainvälistymistä. Lisäksi tuetaan koulutusjärjestelmien uudistamista sekä lisätään innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävää yhteistyötä. Suomi on ohjelmaneuvotteluissa pitänyt tärkeänä sitä, että ohjelma huomioi mahdollisimman laajasti kaikki koulutuksen tasot elinikäisen oppimisen periaatteen mukaisesti.

Nuorisoalalla ohjelmalla tuetaan vapaaehtoistyötä, nuorisotyöntekijöiden liikkuvuus- ja verkottumishankkeita sekä nuorisovaihtoa ja ryhmätapaamisia. Suomi on pitänyt tärkeänä, että nuorisosektorin identiteetti ja näkyvyys turvataan myös tulevalla ohjelmakaudella.

Liikuntayhteistyön alalla ohjelma tukee urheilun hyvää hallintotapaa sekä edistää liikunnan avulla sosiaalista osallisuutta, vapaaehtoisuutta, tasa-arvoa ja terveyttä. Lisäksi tuetaan yhteistä kamppailua mm. dopingin ja urheilutulosten manipuloinnin kaltaisia ongelmia vastaan.

Suomen delegaatiota ohjelmaneuvotteluissa johtanut valtiosihteeri Tapio Kosunen nosti neuvotteluissa esille ohjelman suuren merkityksen aikuisille oppijoille sekä sen tarjoamat mahdollisuudet muita heikommassa asemassa oleville nuorille. Suomi katsoi, että kolme toimialaa yhdistävä uusi ohjelma tukee EU:n koulutus-, nuoriso- ja liikunta-alojen keskinäistä yhteistyötä ja antaa toimille vaikuttavuutta.

Ministerit sopivat uuden Luova Eurooppa -ohjelman tavoitteista ja painopisteistä. Ohjelma kattaa kaikki kulttuuri- ja luovat alat ja korvaa nykyiset Kulttuuri-, Media- ja Media Mundus -ohjelmat. Uusi ohjelma tukee erityisesti toimijoiden kansainvälisten toimintamadollisuuksien vahvistamista sekä toimijoiden ja teosten liikkuvuutta. Vuoden 2016 Euroopan kulttuuripääkaupungeiksi nimettiin Espanjan Donostia-San Sebastián ja Puolan Wroclaw. Myös Kansalaisten Eurooppa -ohjelman sisällöstä saavutettiin yhteisymmärrys.

(11.5.2012)

Haettavana 3,5 miljoonaa euroa EU-tukea liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeille

Mon, 07 May 2012 13:44:46 GMT

Haettavana 3,5 miljoonaa euroa EU-tukea liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeille

Euroopan komissio on käynnistänyt hakukierroksen, jolla tuetaan eurooppalaisia liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeita seuraavista teemoista:

sopupelien torjuminen
aktiivista ikääntymistä tukevan liikunnan edistäminen
tietoisuuden lisääminen tehokkaista tavoista edistää urheilua kuntatasolla
kansainväliset ruohonjuuritason urheilukilpailut naapurialueiden tai -jäsenvaltioiden kesken.

Hakuaika päättyy tiistaina 31.7.2012.

Alan yhteistyötä ja verkostoitumista tukemalla valmistellaan EU:n tulevia toimia urheilun alalla. Vuosille 2014–2020 on ehdotettu perustettavaksi koulutuksen, nuorison ja urheilun Yhteinen Erasmus -ohjelma (Erasmus for All).

Hakukierroksen järjestää Euroopan komission koulutus-, nuoriso- ja kulttuuriasioista vastaavan pääosaston (DG EAC) urheiluyksikkö. CIMO tiedottaa hakukierroksesta Suomessa.

Lue lisää CIMOn uutiskirjeestä

(7.5.2012 / RL)

Opiskelu Ruotsissa kiinnostaa suomalaisia

Wed, 04 Apr 2012 08:25:45 GMT

^{Opiskelijoita Göteborgissa. Kuva: Johannes Jansson, norden.org}

Opiskelu Ruotsissa kiinnostaa suomalaisia

Yhteishaku Ruotsin korkeakouluissa ensi syksynä alkaviin opintoihin käynnistyi 15.3.2012. CIMOssa pidettiin samana päivänä Opiskelemaan Ruotsiin -infotilaisuus, jossa mm. hakumenettelyä, opiskelukaupungin valintaa ja opiskelijana elämistä valotettiin noin 60:lle kiinnostuneelle.

Ruotsi on suomalaisille Britannian jälkeen toiseksi suosituin kohdemaa koko tutkinnon suorittamiseen ulkomailla. KELAn tilastojen mukaan yli 800 suomalaista opiskelijaa sai lukuvuonna 2010–2011 opintotukea tutkinnon suorittamiseen ruotsalaisessa korkeakoulussa.

CIMOn Samuli Repo listasi esityksessään Ruotsin vetovoimatekijöiksi laajat opiskelumahdollisuudet, pohjoismaisittain läheisen kulttuurin sekä hakumenettelyn helppouden: korkeakoulujen opiskelijavalinnat tehdään pääasiassa ilman pääsykokeita ja Ruotsiin opiskelemaan haluava, kelpoisuusvaatimukset täyttävä hakija voi hakea yhteishakujärjestelmän kautta yhteensä 20 paikkaa.

”Rohkeasti kohti Ruotsia”

Matias Åberg Ruotsinsuomalaisten nuorten liitosta avasi näkökulmia opiskelijana elämiseen Ruotsissa ja rohkaisi suomalaisia suuntaamaan kohti Ruotsia. Åberg opiskelee Tukholmassa ja hänen kandidaatin tutkintonsa on valmistumassa.

Åberg tarjosi hyödyllisiä vinkkejä esimerkiksi opiskelukaupungin valintaan: ”Sen lisäksi, että vertailee sopivan koulutusohjelman tarjoavia yliopistoja, kannattaa miettiä sitä, mitä haluaa asuinympäristöltään: kaipaako mahdollisesti vilkasta opiskelijaelämää vai laajaa kulttuuritarjontaa, tai onko hintatasolla merkitystä.” Åberg muistutti, että asunnon löytäminen varsinkin isoista kaupungeista saattaa olla haastavampaa kuin opiskelupaikan saaminen.

Infotilaisuuden anti katseltavissa Maatieto.netissä

CIMO tarjoaa nyt ensimmäisen kerran mahdollisuuden päästä mukaan infotilaisuuden tunnelmiin myös niille, jotka eivät päässeet osallistumaan varsinaiseen tilaisuuteen Helsingissä. Infotilaisuuden anti on tallennettu aihepiireittäin jaotelluille videoille, jotka voi katsoa Suuntana Ruotsi -maaoppaasta.

Suuntana Ruotsi -oppaasta löytyy myös lisätietoja hakumenettelystä ruotsalaisiin korkeakouluihin sekä infotilaisuudessa näytetyt esitykset. Yhteishaku Ruotsin korkeakouluihin jatkuu 16.4.2012 saakka.

Katso myös:

Suuntana Ruotsi -opas
CIMOn tietopalvelut: yhteishaku Ruotsin korkeakouluihin (prezi)

(3.4.2012 / AL)

Pitkää ikää, Erasmus!

Mon, 02 Apr 2012 07:52:33 GMT

_{Erasmuksen 25-vuotisjuhlaseminaari kokosi korkeakouluväkeä CIMOon. Edessä juhlavuoden suomalaiset lähettiläät Elina Ylipelkonen ja Paula Pietilä.}

Pitkää ikää, Erasmus!

”Tulevat sukupolvet tarvitsevat entistä enemmän myös kansainvälistä osaamista ja kulttuurien välistä vuorovaikutustaitoa”, tiivisti opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä Erasmuksen 25-vuotisjuhlaseminaarissa korkeakouluväestä koostuvalle yleisölle.

Vuonna 1987 perustettu Euroopan unionin Erasmus-ohjelma on ollut menestys: koko Euroopassa Erasmus-vaihtoon on osallistunut yhteensä 2,5 miljoonaa opiskelijaa. Erasmus on sekä rahoituksen että vaihtoon osallistuvien henkilöiden määrällä mitattuna maailman suurin korkeakoulutuksen vaihto-ohjelma. Suomi on osallistunut Erasmukseen vuodesta 1992.

Kuluneiden 20 vuoden aikana yli 55 000 suomalaista korkeakouluopiskelijaa on lähtenyt vaihtoon muualle Eurooppaan. Tunnetuin osallistuja ja Erasmuksen puolestapuhuja Suomessa on luultavasti pääministeri Jyrki Katainen, joka opiskeli Erasmus-vaihdossa Iso-Britanniassa 1990-luvulla. Joukosta vajaat 4000 on osallistunut Erasmus-työharjoitteluun, joka tuli mahdolliseksi 2007. Erasmus kattaa kaikesta suomalaisten korkeakoulujen lähtevästä opiskelijavaihdosta noin puolet.

_{Elena Gorschkow-Salonrannan vetämässä paneelissa Erasmuksen olemuksesta keskustelivat Pasi Sahlberg, Henna Juusola, Fatbardhe Hetemaj, Arja Hannukainen ja Outi Snellman.}

Vain eliitin juttu?

Erasmuksen juhlavuoden teemana ovat tasavertaiset mahdollisuudet kansainvälistyä, mikä oli myös seminaarin paneelikeskustelun aiheena. Kaksi kolmesta vaihtoon lähtijästä on naisia, Itä-Suomesta lähdetään vaihtoon vähiten ja myös vanhempien koulutustaso ja varallisuus vaikuttavat vaihtoinnokkuuteen. Toisaalta erityisryhmien kynnystä osallistua madalletaan esteettömyystuella – esimerkiksi liikuntarajoitteinen opiskelija voi saada tukea vaikka esteettömään asumiseen.

Paneelin puheenjohtaja Elena Gorschkow-Salonranta haastoi osallistujat pohtimaan, onko Erasmus vain eliitin juttu. ”En usko, että näin on. Lähdin itse Erasmus-vaihtoon, vaikka kotoa ei pystytty tukemaan taloudellisesti. Kannustus riitti”, perusteli CIMOn neuvottelukunnan jäsen Fatbardhe Hetemaj. Hän kuitenkin korosti, että maahanmuuttajien päätymistä korkeakouluopiskelijoiksi pitää edistää. Metropolia Ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden päällikkö Arja Hannukainen painotti korkeakoulujen roolia: ”Opiskelijoita pitää kannustaa tasapuolisesti ja kertoa vaihdon hyödyistä, kuten kielitaidosta ja henkilökohtaisesta kasvusta, joka jatkuu vielä vaihdon jälkeisinäkin oivalluksina.”

Lapin yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Outi Snellman kyseenalaisti alueittaista tilastointia: ”Kun aikoinaan tulin Kemijärveltä Helsinkiin opiskelemaan ja vuonna 1984 lähdin vaihtoon, minut varmaan olisi tilastoitu etelästä lähteväksi, mutta minähän olin ulkomailla jo Helsingissä!” Kansainvälisten asioiden koordinaattori Henna Juusola Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta korosti tasa-arvon toteuttajina erilaisia tapoja kansainvälistyä: ”Kotikansainvälistyminen, ryhmäliikkuvuus ja intensiivikurssit ovat tärkeitä.”

CIMOn johtaja Pasi Sahlberg nosti esille, että tutkimusten mukaan korkeakouluissa opiskelevat ovat eliittiä, mutta: ”EU rahoittaa myös muiden koulutusasteiden ja nuorison kansainvälistymistä. CIMO kuitenkin kantaa huolta kansainvälistymisen polarisaatiosta, aiheesta on tekeillä selvitys.”

Suomi on suosittu vaihtokohde

Erasmus-ohjelman kautta Suomeen on saapunut yli 70 000 opiskelijaa opiskelemaan tai harjoittelemaan. Suomi on suosittu vaihtokohde: saapuvia opiskelijoita on vuosituhannen vaihteesta lähtien ollut vuosittain enemmän kuin Suomesta lähteviä. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa opiskelijavaihdossa Erasmuksen osuus tulijoista on noin 75 %.

Erasmus on EU:n tukemista toiminnoista koskettanut laajimmin tavallisia kansalaisia antamalla korkeakoulujen opiskelijoille, mutta myös opettajille ja muulle henkilökunnalle mahdollisuuden asua ja työskennellä toisessa Euroopan maassa.

Katso myös

Erasmus-ohjelma

Juhlavuoden lähettilään haastattelu: Suomen Erasmus-henkilökuntalähettiläs haluaa parantaa saavutettavuutta

Juhlavuoden lähettilään haastattelu: Suomen Erasmus-opiskelijalähettiläs sai vaihdosta eväitä uudelle uralle

(2.4.2012 / Teksti VZ & AS, kuvat TL)

Harjoittelu Euroopan ulkopuolella kiinnosti jälleen

Thu, 09 Feb 2012 14:56:57 GMT

^{Tammikuun lopussa pidetty infotilaisuus houkutteli CIMOon noin 50 ulkomailla harjoittelusta kiinnostunutta. Kuva: Tiina Lehmusvaara}

Harjoittelu Euroopan ulkopuolella kiinnosti jälleen

CIMOn harjoitteluohjelmien ensimmäinen hakuaika tälle vuodelle päättyi helmikuun alussa. Haettavana oli eri alojen paikkoja korkeakouluopiskelijoille ja valmistuneille. Arviolta kolmannes tähän hakuun osallistuneista pääsee opintojaan tukevaan harjoitteluun Argentiinaan, Chileen, Peruun, Intiaan, Kiinaan tai Venäjälle.

Vastaava asiantuntija Jaana Mutanen CIMOn harjoittelun ja jatko-opiskelun yksiköstä kertoo hakukierroksen kiinnostaneen suomalaisopiskelijoita entiseen tapaan: määräpäivään mennessä saatiin 239 hakemusta, joista noin kolmannes lähtee CIMOssa tehtävän esivalinnan jälkeen eteenpäin eri maissa toimiville yhteistyökumppaneille. Nämä etsivät jatkoon valituille sopivia harjoittelupaikkoja, mutta lopullisen päätöksen tarjolla olevaan tehtävään valittavasta harjoittelijasta tekee työnantaja.

Tieto esivalinnan tuloksista tulee kaikille hakeneille 19.3. mennessä, mutta lopullista vahvistusta harjoittelupaikasta joutuu vielä odottelemaan. Varmuus edessä olevasta lähdöstä toiselle puolelle maailmaa saattaa joskus tulla vasta melko lähellä harjoittelujakson alkua. Mutanen kehottaa malttiin: – CIMOsta ollaan yhteydessä heti, kun paikka on vahvistunut. Samalla paikan saaneelle lähetetään ohjeet jatkoa varten.

Harjoittelupaikat on tarkoitettu 18 vuotta täyttäneille päätoimisille korkeakouluopiskelijoille tai vastavalmistuneille, joiden valmistumisesta ei harjoittelun alkaessa ole enempää kuin vuosi. Hakijalta edellytetään harjoittelu- tai työkokemusta ja riittävää kielitaitoa harjoittelumaassa selviämiseksi. Valinnassa auttaa, jos hakija on ollut aikaisemmin kohdemaassa tai samalla kielialueella esimerkiksi opiskelijavaihdossa. Opintojen ja hakijan taustan tulee myös soveltua juuri tarjolla olevaan tehtävään.

Harjoittelu rahoitetaan CIMOn apurahalla, joka on suhteutettu kunkin maan elinkustannuksiin. Osassa paikoista työnantaja on mukana rahoituksessa.

CIMOn harjoitteluohjelmiin haetaan 4 kertaa vuodessa. Parhaillaan ovat haettavina tekniikan alan IAESTE-ohjelman harjoittelupaikat, joiden hakuaika päättyy 17.2. Tässä haussa on tarjolla paikkoja myös saksan kielen opiskelijoille Saksan IAESTE-toimistojen paikalliskomiteoihin. Organisaatio-ohjelmaan, jossa voi harjoitella maailmalla toimivissa suomalaisorganisaatioissa, Suomen kielen ja kulttuurin opetuspisteissä, ulkosuomalaistoiminnassa ja YK:ssa, haetaan maaliskuussa ja syksyllä.

Katso myös

Kansainvälinen harjoittelu opiskelijoille ja vastavalmistuneille

(9.2.2012/TL)

Monikielinen koulu CIMO Forumilla

Tue, 31 Jan 2012 11:10:51 GMT

Monikielinen koulu CIMO Forumilla

– Koulujärjestelmän pitää ottaa vastuu jokaisesta oppilaasta. Monikielisyyden ja -kulttuurisuuden huomioiminen luokkahuoneessa kietoutuu pohjimmiltaan kysymyksiin ennakkoluuloista, rodusta ja köyhyyden torjumisesta, tiivisti yhdysvaltalainen monikulttuurisen opetuksen asiantuntija, PhD Nancy Commins luennoidessaan CIMOssa.

Monikielinen ja -kulttuurinen koulu -luennon pitänyt Commins on Coloradon yliopiston professori, jolla on aihepiiristä 30 vuoden kokemus ja joka on kirjoittanut siitä useita kirjoja. Hän on Fulbright-stipendiaattina Turun yliopistossa lukuvuoden 2011–2012.

Nancy Commins väitteli kaksikielisistä oppijoista 1980-luvun alussa. Hän keräsi tutkimusaineistonsa havainnoimalla puolen vuoden ajan luokkatilanteessa neljää äidinkielenään espanjaa puhuvaa lasta, jotka kävivät koulua toisella kielellään englanniksi. Samalla hänelle valkeni, miten tärkeää on opettaa, että lasten oma äidinkieli on myös tiedon kieli, vaikka kaikki opetus tapahtuisikin englanniksi.

– Kielen kautta oppiminen on paljon enemmän kuin kielen oppimista. Se vaatii sekä oppilaalta että opettajalta enemmän. Kieli on väline käsitteelliselle ajattelulle. Tavoitteena on samalla kaksikielisen lapsen äidinkielen tukeminen: taata akateemiset valmiudet molemmilla kielillä.

Koulujen johdon ja opettajien lisäksi tärkeässä asemassa on lapsen oma kieliyhteisö. – Monikulttuurisen koulun rakentaminen lähtee jaetusta vastuusta, yhteisistä pyrkimyksistä ja arvostavasta kohtaamisesta.

Sopiiko malli suomalaiskouluihin?

Yleisökeskustelussa heräsi kysymys siitä, miten mielekästä Suomessa olisi pyrkiä maahanmuuttajalasten täydelliseen kaksikielisyyteen akateemisten valmiuksien osalta kun opeteltavana on lisäksi vielä englanti ja ruotsi. – Malli ei varmaan sovikaan sellaisenaan Suomeen, mutta sitä voi soveltaa. On tärkeää korostaa oppilaille ja vanhemmille sitä, että omaa äidinkieltään pitää käyttää, että se on arvokas, sekä ohjata heitä tiedon lähteille myös tällä kielellä, vaikka koulukirjat olisivatkin suomeksi.

– Kieli on osa identiteettiä ja juuria. Kerron esimerkin omasta perheestäni. Isovanhempani tulivat siirtolaisina Venäjältä Yhdysvaltoihin äitini ollessa 7-vuotias. 13-vuotiaana äitini oli oppinut englannin, mutta unohtanut kokonaan ensimmäisen kielensä jiddishin. Minulla ei ole yhteyttä isovanhempieni kieleen, mikä on suuri menetys.

Entä Suomessa ajankohtainen kysymys kaksikielisistä kouluista, joissa opetusta olisi sekä suomeksi että ruotsiksi? Commins kertoo ihmetelleensä Suomeen tultuaan, miksei tällaisia kouluja ole, kunnes perehtyi Suomen historiaan kielikysymyksessä. – Silti kannustaisin olemaan avoin myös tällaisten koulujen perustamiselle. Kaksikielisyys – tai monikielisyys – on suuri rikkaus.

Luennon esitys (ppt)

Lue myös CIMOn blogi (24.1.): Kaksikielisyydestä monikielisyyteen

CIMO Forum on useamman kerran vuodessa järjestettävä kutsuvierasluento, jossa vierailee korkean tason kansainvälisiä asiantuntijoita puhumassa CIMOn toimialaan liittyvistä teemoista.

(Teksti: Virve Zenkner Kuva: Jaanaliisa Kuoppa)

CIMOn uudet harjoittelupaikat kehitysyhteistyötä tekevissä organisaatioissa ulkomailla

Tue, 31 Jan 2012 08:13:53 GMT

CIMOn uudet harjoittelupaikat kehitysyhteistyötä tekevissä organisaatioissa ulkomailla

CIMO uudistaa harjoittelupaikkatarjontaansa vuoden 2012 alusta lukien. Uudet harjoittelupaikat kehitysyhteistyötä tekevissä organisaatioissa tulevat hakuun kaksi kertaa vuodessa Organisaatio-ohjelmien haun yhteydessä.

CIMO rahoittaa aluksi korkeintaan 8 paikkaa. Paikoista 4 tulee hakuun keväällä ja 4 syksyllä 2012.

Yhteistyö UNDP:n kanssa alkaa

Syksyllä 2009 CIMO ja YK:n kehitysohjelma UNDP (United Nations Development Programme) aloittivat kokeilun harjoitteluyhteistyössä sopimalla 3 harjoittelupaikasta vuodelle 2010. UNDP toimitti CIMOlle paikkakuvaukset, joissa harjoittelumaat, opiskelijoiden opintoala ja työtehtävät oli etukäteen määritelty CIMOn esittämien toiveiden mukaan.

Yhteistyö UNDP:n kanssa on toiminut hyvin. Suomalaiset nuoret harjoittelijat ovat saaneet hyvää palautetta työstään ja ovat itse olleet tyytyväisiä harjoitteluunsa. Tämä on kannustanut jatkamaan yhteistyötä UNDP:n kanssa ja harkitsemaan harjoitteluyhteistyön laajentamista myös muihin organisaatioihin.

Apurahan maksaminen itse hankittuihin harjoittelupaikkoihin päättyy

UNDP:n harjoittelupaikat rahoitettiin ohjaamalla niihin osa apurahoista, jotka oli suunnattu opiskelijoiden itse hankkimiin harjoittelupaikkoihin YK:n ja EU:n alaisissa organisaatioissa.
Viimeiset apurahat itse hankittuihin harjoittelupaikkoihin maksettiin vuonna 2011. Jatkossa apurahat kohdistetaan kokonaisuudessaan etukäteen määriteltyihin harjoittelupaikkoihin sellaisissa organisaatioissa, jotka toimivat kehitysyhteistyön parissa ulkomailla.

Globaali vastuu näkyy CIMOn ohjelmissa

Globaali vastuu on yksi CIMOn strategian painopisteistä, millä tuetaan yleisten kehitystavoitteiden saavuttamista. Ohjelmilla edistetään liikkuvuutta ja yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa.

Uudet harjoittelupaikat tukevat konkreettisesti CIMOn tavoitetta kansainvälisen osaamisen kehittämisestä. Harjoittelupaikkojen valinnassa otetaan huomioon CIMOn maantieteelliset painopistealueet.

Kansainvälistä kehitysyhteistyöosaamista tulevaisuuden tekijöille

Uusien harjoittelumahdollisuuksien tavoitteena on antaa arvokasta, kansainvälisessä työympäristössä hankittua kokemusta nuorille suomalaisille korkeakouluopiskelijoille, joiden tavoitteena on työskennellä kehitysyhteistyötehtävissä myös valmistumisensa jälkeen.

Harjoittelupaikkoja ei ole sidottu tiettyihin organisaatioihin tai maihin, jotta paikkoja voi jatkossa kohdentaa joustavasti Suomen kehitysyhteistyön kannalta tärkeille aloille ja painopistealueille.

Hakuaika maaliskuussa

Harjoittelupaikat tulevat hakuun CIMOn seuraavassa Organisaatio-ohjelmien haussa 5.3.–19.3.2012. Paikkatiedot julkaistaan haun alkaessa. Paikoista on alustavasti sovittu UNDP:n ja Afrikan kehityspankin kanssa.

Lue lisää kansainvälisestä harjoittelusta

Kelan opintotukitilastot: Britannia on edelleen suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden suosikki

Mon, 23 Jan 2012 09:34:54 GMT

Kelan opintotukitilastot: Britannia on edelleen suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden suosikki

Lukuvuonna 2010–2011 opiskeli ulkomaisissa korkeakouluissa 5052 suomalaista koko tutkinnon suorittajaa, jotka rahoittivat opintojaan Kelan myöntämällä opintotuella. Lisäksi muilla koulutusasteilla opiskeli reilut 400 suomalaista, joista yli puolet (268) ammatillisessa oppilaitoksessa. Ulkomaille Kelan tuella suunnanneiden opiskelijoiden kokonaismäärä kasvoi edellisestä lukuvuodesta lähes 500 henkilöllä, joista 460 opiskeli korkeakouluissa.

Valtaosa (4148) suomalaisista opintotuen saajista opiskelee toisen EU-maan korkeakoulussa. Ylivoimaisesti suosituin opiskelumaa on Britannia, jonka korkeakouluissa opiskeli viime lukuvuonna 1727 suomalaista. Seuraavaksi eniten opiskeltiin Ruotsissa (814), Virossa (528), Saksassa (253), Alankomaissa (215) ja Tanskassa (127). Euroopan ulkopuolisten maiden kärjessä olivat Yhdysvallat (337) ja Australia (126).

Suomalaisopiskelijoiden suosiossa olivat erityisesti humanistiset tieteet, joita opiskeli 2041 henkilöä, sekä taloustieteet (953), yhteiskunta- ja käyttäytymistieteet (733) ja taidealojen ylempi koulutus (516).

Kelan opintotuella ulkomailla opiskelevien suomalaisten määrä laski 2000-luvun alusta lukuvuoteen 2006–2007 saakka. Nyt ollaan taas vuosituhannen alun määrissä.

Britannia on säilyttänyt asemansa suosituimpana kohdemaana koko ajan. Kärkimaiden joukko on muutenkin pysynyt suunnilleen samana. Uutena tulokkaana tässä joukossa on Alankomaat, jossa opiskelevien määrä on kasvanut tasaisesti. Reippain nousija suomalaisten suosikkimaissa on kuitenkin Viro, jossa opiskelevien määrä on tuplaantunut 2000-luvun puolivälin jälkeen. Muiden kärkimaiden opiskelijamäärät ovat pienempiä kuin vuosituhannen alussa.

Kelan opintotukitilastoista saa suuntaa antavaa tietoa ulkomailla opiskelevien suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrästä. Näiden tilastojen ulkopuolelle jäävät ne opiskelijat, jotka rahoittavat opintonsa muulla tavoin.

Koko tutkintoa suorittavien lisäksi ulkomailla opiskelee vuosittain tuhansia suomalaisia vaihto-opiskelijoita, joiden liikkumista tilastoi CIMO. CIMOn tilastojen mukaan suomalaisista korkeakouluista lähti vuonna 2010 vaihtoon 10 123 opiskelijaa. Lukuvuonna 2010–2011 opiskelijavaihdossa olleista 7874 sai Kelan opintotukea.

Lue lisää

CIMOn tilastot: Vaihto-opiskelu korkeakouluissa ja Suomalaiset tutkinto-opiskelijat ulkomailla (CIMOn kooste KELAn tilastoista)

Muualla verkossa

Kela: Koko tutkinto ulkomailla

Kelan opintoetuustilastot

(23.1.2012 / TL)

Vuoden 2011 parhaat kieliteot palkittiin European Label -laatuleimalla

Fri, 02 Dec 2011 09:42:37 GMT

Vuoden 2011 parhaat kieliteot palkittiin European Label -laatuleimalla

Opetushallitus on myöntänyt vuoden 2011 eurooppalaisen kieltenopetuksen laatuleiman European Labelin Hämeenlinnan kaupungin Kielitivoli-hankkeelle. Kunniamaininnoilla palkittiin Turun Kielireppu-hanke ja Raaseporin Hakarinteen koulun kielihanke. Tunnustuksen saivat myös Vuoden kieltenopettaja, joksi valittiin Iitin lukion ja yläkoulun ranskan ja saksan opettaja Tarja Virtanen, sekä Vuoden kieltenopiskelija Salla Vainio Vihdin lukiosta.

Palkinnot jakoi Opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen Helsingin Säätytalolla 24.11.2011 pidetyssä tilaisuudessa.

European Label -laatuleimalla halutaan korostaa kielitaidon ja kieltenopiskelun merkitystä sekä edistää yksilöiden monipuolista kielitaitoa. Laatuleimalla palkitut hankkeet ovat innovatiivisia ja tasokkaita kielten opettamishankkeita, joissa innostetaan kielten opiskeluun luovalla tavalla ja jotka toimivat esimerkkinä muille.

European Label -kilpailu on osa EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaa (LLP), jota Suomessa hallinnoi ja toimeenpanee CIMO. Kilpailun toteuttaa Opetushallitus.

Muualla verkossa

Lisätietoa palkituista hankkeista löytyy Opetushallituksen lehdistötiedotteesta.

(2.12.2011 TV & TL)

Euroopan komissio tiedotti uusista ohjelmista

Wed, 23 Nov 2011 10:10:32 GMT

Euroopan komissio tiedotti uusista ohjelmista

Koulutuksesta, kulttuurista, monikielisyydestä ja nuorisoasioista vastaava komissaari Androulla Vassiliou esitteli 23.11. Euroopan komission ehdotuksen uudesta koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelmasta Yhteinen Erasmus (Erasmus for All) sekä uudesta kulttuurialan ja luovien toimialojen ohjelmasta Luova Eurooppa(Creative Europe). Ohjelmien toimikausi on 2014–2020.

Kyseessä on komission ehdotus, jota tullaan käsittelemään jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin kanssa. Ehdotuksen mukaan Yhteinen Erasmus -ohjelma kokoaa yhteen nykyiset Elinikäisen oppimisen ohjelman (LLP), kolmansille maille suunnatut korkeakouluohjelmat (mm. Erasmus Mundus, Tempus) sekä Nuorisotoimintaohjelma Youth in Actionin. Luova Eurooppa -ohjelma yhdistää EU:n Kulttuuri-ohjelman ja mediaohjelmat.

Tarkempaa tietoa uusista ohjelmaehdotuksista saa komission verkkosivuilta.

Erasmus for All

Creative Europe

(23.11.2011 / TL)

Eurobarometri: Suomalaiset luottavat ammatillisen koulutuksen laatuun

Fri, 07 Oct 2011 14:49:55 GMT

Eurobarometri: Suomalaiset luottavat ammatillisen koulutuksen laatuun

Lähes puolet eurooppalaisista nuorista jatkaa peruskoulun jälkeen ammatillisessa koulutuksessa, todetaan Euroopan komission julkistamassa Eurobarometri-tutkimuksessa. Sen mukaan useimmilla ikäryhmillä on ammatillisesta koulutuksesta myönteinen mielikuva, sillä opintojen laatua ja työllistävyyttä pidetään hyvänä. Suomalaiset näyttävät suhtautuvan ammatilliseen koulutukseen huomattavasti eurooppalaista keskiarvoa myönteisemmin.

Eurobarometri-tutkimuksella kartoitettiin eurooppalaisten käsityksiä oman maansa ammatillisesta koulutuksesta. Tutkimukseen osallistui 27 000 henkilöä eri EU-maista.

Kaikista kyselyyn vastanneista 71 % arvioi, että ammatillista koulutusta pidetään heidän kotimaassaan myönteisenä asiana. Suomalaiset olivat maltalaisten jälkeen positiivisimpia eurooppalaisia, sillä 90 % suomalaisista ja 92 % maltalaisista vastaajista suhtautuu ammatilliseen koulutukseen myönteisesti.

Myönteinen kuva perustuu laatuun

Euroopassa uskotaan ammatillisen koulutuksen laatuun: 75 % vastaajista pitää ammatillista koulutusta korkeatasoisena. Myönteistä kuvaa vahvistavat myös vastaajien luottamus opettajien pätevyyteen (76 %) sekä mahdollisuus jatkaa opintoja korkeakoulussa (68 %). Suomalaiset olivat jälleen keskimääräistä positiivisempia, sillä 88 % suomalaisvastaajista luottaa ammatillisen koulutuksen korkeaan tasoon ja 84 % opettajien pätevyyteen. Lisäksi 83 % pitää jatkomahdollisuutta korkeakoulussa ammatillisen koulutuksen kannalta hyvänä asiana.

Koulutuksesta löytyi parannettavaakin, sillä 34 % kaikista vastanneista arvioi, että kehittämisen varaa on esimerkiksi viestintä- ja ryhmätyötaitojen opettamisessa. Suomalaisissa oppilaitoksissa tässä on onnistuttu paremmin, sillä vastaajista vain 21 % oli tätä mieltä.

Ammatillisen koulutuksen työllistävyyteen luotetaan laajasti. 82 % eurooppalaisista vastaajista oli sitä mieltä, että ammatillisessa koulutuksessa oppii työnantajien arvostamia taitoja. Useimmat (73 %) uskovat, että sitä kautta pääsee kiinni työmarkkinoilla kysyttyihin ammatteihin. Yli puolet (55 %) arvioi ammattiopintojen toimivan takeena hyvin palkatulle työlle. Suomalaiset luottavat ammatilliseen koulutukseen vielä enemmän: työnantajien arvostamien taitojen oppimiseen ja opintojen työllistävyyteen uskoo 89 % vastanneista suomalaista, hyvään palkkaukseen 68 %.

Ammatillisen koulutuksen kansainvälistymismahdollisuuksia ei tunneta kunnolla

Ammatillisen koulutuksen kautta avautuvista kansainvälistymismahdollisuuksista ei olla Euroopassa kovin hyvin selvillä. Kaikista vastanneista 35 % uskoi virheellisesti siihen, ettei ammatillisiin opintoihin sisälly mahdollisuuksia opiskella ulkomailla; 22 % vastaajista sanoi, ettei tiedä asiaa. Vain 43 % oli selvillä siitä, että osan opinnoista voi suorittaa oman maan ulkopuolella. Suomalaiset olivat asiasta paremmin tietoisia, sillä 69 % tiesi ulkomailla opiskelun onnistuvan. 23 %:lla suomalaisvastaajista oli asiasta väärä käsitys.

Suomalaiset myös käyttävät kansainvälistymismahdollisuuksia hyväkseen, sillä CIMOn tekemän liikkuvuustilastoinnin mukaan 11–12 % ammatillisessa koulutuksessa opiskelevista suorittaa osan opinnoistaan ulkomailla.

Worldskills-ammattitaitokilpailu kokoaa nuoria osaajia Lontooseen

Myönteistä kuvaa ammatillisesta koulutuksesta rakentaa myös Worldskills, maailman suurin kansainvälinen ammattitaitokilpailu. Joka toinen vuosi järjestettävä kilpailu on parasta aikaa käynnissä Lontoossa. Kilpailuun osallistuu noin 1000 nuorta 55 maasta; kisaa käydään 46 lajissa. Suomesta on mukana 46 kilpailijaa, jotka ottavat osaa 41 lajiin. Lisäksi joukkueeseen kuuluu 40 asiantuntijaa, jotka toimivat mm. kilpailutuomareina.

Ammattitaitokilpailuilla ja niihin valmistautumisella edistetään toisen asteen ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä. Kilpailujen ympärille on muodostunut laaja kansainvälisten toimijoiden ja asiantuntijoiden verkosto.

Muualla verkossa

Euroopan komissio: Eurobarometri-tutkimus, jossa kartoitettiin ammatilliseen koulutukseen liittyviä asenteita

Euroopan komissio: Suomea koskevat tutkimustulokset:

Skills Finland: Worldskills-kisa

(7.10.2011 TL)

Amerikkalaisen koulutuspolitiikan kärkikriitikko Diane Ravitch luennoi CIMOssa

Fri, 23 Sep 2011 14:20:18 GMT

_{Diane Ravitch vastustaa oppilaiden ylenpalttista testaamista. Kuva: Tiina Lehmusvaara / CIMO.}

Amerikkalaisen koulutuspolitiikan kärkikriitikko Diane Ravitch luennoi CIMOssa

New Yorkin yliopiston kasvatuksen tutkimuksen tutkijaprofessori Diane Ravitch kertoi amerikkalaisen koulutusunelman hajoamisesta suomalaisille koulutusalan asiantuntijoille 20.9. CIMOssa. Ravitchin kritiikki kohdistuu oppilaiden yhdenmukaiseen testaamiseen, yksityisten mutta julkisesti rahoitettujen charter-koulujen käyttämiseen koulutusreformin ajureina sekä filantrooppien kasvavaan rooliin koulutuspolitiikan vaikuttajina. Tilanteen tekee kiinnostavaksi se, että Ravitch on aikanaan ollut itse luomassa testaamisvetoista koulutuspolitiikkaa toimiessaan George H.W. Bushin apulaisopetusministerinä.

Viime vuonna julkaistu kirja The Death and Life of Great American School System nosti Ravitchin amerikkalaisen koulutuspolitiikan tunnetuimmaksi kriitikoksi, joka kiertää kotimaassaan puhumassa muun muassa siitä, kuinka No Child Left Behind -laki ja myös nykyinen Race to the Top -aloite vahingoittavat amerikkalaista koulutusjärjestelmää. Hän käyttää usein Suomea esimerkkinä maasta, jossa koulutus perustuu ajatukseen julkisesta palvelusta, jonka tehtävänä on myös edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.

Ravitch kiinnostui suomalaisesta koulutusjärjestelmästä kuultuaan Suomen menestyksestä Pisa-tutkimuksissa. Hänen mukaansa suomalaisen koulutusjärjestelmän menestys perustuu korkeasti koulutettuihin, erittäin motivoituneisiin ja vastuullisiin opettajiin, joiden ammattitaitoa myös arvostetaan.

Ravitchin mukaan Yhdysvalloissa on unohdettu lapsen yksilölliset lähtökohdat ja tavat oppia, mihin taas Suomessa panostetaan. Myös opettajankoulutus ja opettajien työolot ovat kehnolla tolalla, opettajan ammattia ei arvosteta ja vallalla on käsitys, että työ ei edes vaadi erityistä pätevyyttä.

Ravitchin keskeinen kritiikin kohde on yhdenmukainen testausjärjestelmä, jolla amerikkalaisten oppilaiden ja koulujen tuloksia mitataan. Testeissä menestymisestä on tullut koulutyön keskeinen päämäärä – oppilaita valmennetaan vain testeissä pärjäämiseen muiden aineiden opettamisen kustannuksella. Sen seurauksena koulutustaso kapenee, oppilailta jää puuttumaan jatko-opinnoissa tarvittavia tietoja ja valmiuksia, ja syrjäytymisvaara kasvaa. Testimenestyksen vaatimus kasvattaa myös opetushenkilöstön epävarmuutta, sillä huonojen tulosten seurauksena opettajia ja rehtoreita irtisanotaan. Opettajat ovat työpaikan menettämisen pelossa jopa ryhtyneet väärentämään oppilaidensa koevastauksia.

Diane Ravitch vieraili Suomessa ensimmäistä kertaa ja pääsi tutustumaan arvostamaansa suomalaiseen koulutyöhön myös käytännössä, sillä ohjelmaan sisältyi vierailuja useissa kouluissa. Hänen asiantuntijaluentonsa kuuluu CIMOn sidosryhmille tarkoitettuun CIMO Forum -tilaisuuksien sarjaan, jossa vierailee korkean tason kansainvälisiä asiantuntijoita puhumassa toimialaan liittyvistä teemoista.

(23.9.2011 AG ja TL)

Suomalaista uutta Erasmus Mundus -ohjelmassa

Thu, 18 Aug 2011 09:55:34 GMT

Suomalaista uutta Erasmus Mundus –ohjelmassa:

Ensimmäinen yliopisto mukaan tohtoriohjelmaan ja ensimmäinen ammattikorkeakoulu maisteriohjelmaan

Euroopan komissio on hyväksynyt 137 hakemuksen joukosta 10 yhteiseurooppalaista Erasmus Mundus -tohtoriohjelmaa, jotka aloittavat syksyllä 2012. Joukossa on ensimmäistä kertaa suomalainen korkeakoulu, Aalto-yliopisto. Rahoitusta myönnettiin myös 30 uudelle maisteriohjelmalle; näistä kolmessa on mukana suomalainen korkeakoulu.

Aalto-yliopisto osallistuu kestäviä energiapalveluita koskevaan kansainväliseen Environomical Pathways for Sustainable Energy Services -tohtoriohjelmaan. Saman alan maisteriohjelma on jo ollut vuoden käynnissä ja tohtoriohjelma tarjoaa luontevan jatkumon jatko-opinnoista kiinnostuneille opiskelijoille.

– Tuskin mistään muualta saa tukea pitkäjänteiseen yhteistyöhön näin isolle kansainväliselle verkostolle yksittäisellä tutkimusalueella, professori Tapani Vuorinen Kemian tekniikan korkeakoulun puunjalostustekniikan laitokselta kommentoi. Lisäarvoa tuo myös mahdollisuus vahvaan yritysyhteistyöhön, tässä tapauksessa mm. Stora Enson kanssa. Yritykselle Erasmus Mundus -tohtoriohjelma antaa oivan tilaisuuden globaaliin verkostoitumiseen.

Ohjelmaa koordinoi ruotsalainen KTH (Kungliga Tekniska Högskolan), ja Aallon ohella muita partneriyliopistoja ovat Politecnico di Torino, Technische Universiteit Eindhoven, Technical University of Catalonia, Ecole des Mines de Nantes, Akademia Górniczo-Hutnicza im Stanislawa Staszica ja Instituto Superior Técnico.

Metropolia ensimmäisenä ammattikorkeakouluna mukaan Erasmus Mundus -maisteriohjelmaan

Suomalainen ammattikorkeakoulu osallistuu nyt ensimmäistä kertaa Erasmus Mundus -maisteriohjelmaan. Metropolia Ammattikorkeakoulu tarjoaa syksystä 2012 eurooppalaisen maisteriohjelman Emergency and Critical Care Nursing.

Muut uudet suomalaiset Erasmus Mundus -maisteriohjelmat ovat Tampereen yliopistonResearch and Innovation in Higher Education ja Turun yliopistonInternational Masters in Russian, Central and East European Studies.

Hyväksyttyjen eurooppalaisten maisteri- ja tohtoriohjelmien erityisenä vahvuutena on laaja yhteistyö yhteiskunnallisten sidosryhmien, kuten esimerkiksi yritysten, tutkimuslaitosten ja järjestöjen kanssa. Tämä mahdollistaa koulutuksen laadun ja työelämärelevanssin jatkuvan seuraamisen.

Lukuvuonna 2010–2011 Euroopassa toimi kaikkiaan 116 maisteriohjelmaa ja 13 tohtorinkoulutusohjelmaa; suomalaiset yliopistot olivat mukana 14 maisteriohjelmassa. Erasmus Mundus -ohjelmiin voivat hakea myös suomalaiset kansainvälisistä opinnoista kiinnostuneet opiskelijat.

Euroopan komission rahoittama Erasmus Mundus -ohjelma tukee korkeakoulujen välisiä yhteistyöhankkeita, joista osa on yhteisiä tutkinto-ohjelmia. Ohjelman tavoitteena on kohottaa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen maailmanlaajuista profiilia sekä edistää Euroopan ja muun maailman korkeakoulujen välistä yhteistyötä korkeakoulutuksen alalla. Yhteistutkinto-ohjelmien lisäksi siitä rahoitetaan erilaisia kumppanuustoimintoja ja markkinointihankkeita.

Katso myös

Erasmus Mundus

Muualla verkossa

Lisätietoa kaikista hyväksytyistä Erasmus Mundus -yhteisohjelmista Euroopan komission verkkopalvelussa

(18.8.2011 / VZ + JLK)

Kenen koulu, kenen Eurooppa? CIMOn seminaarissa puitiin osallistumisen tematiikkaa

Tue, 21 Jun 2011 09:16:00 GMT

Kenen koulu, kenen Eurooppa? CIMOn seminaarissa puitiin osallistumisen tematiikkaa

Osallistuvatko eri väestöryhmät yhtä aktiivisesti EU-ohjelmiin? Miten hyvin ohjelmilla tavoitetaan esimerkiksi vammaisia tai maahanmuuttajataustaisia ihmisiä? Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin vastauksia kesäkuisessa seminaarissa, johon CIMO oli kutsunut osallistujia erityisryhmien kanssa toimivista oppilaitoksista ja organisaatioista. Tilaisuuden tarkoituksena oli vaihtaa tietoa ja kokemuksia osallisuuden tematiikasta, ideoida uusia toimintatapoja ja tarjota osallistujille mahdollisuuksia verkostoitua.

Seminaarin avannut CIMOn johtaja Pasi Sahlberg totesi, että eriarvoisuus on maailmassa ja Suomessa kasvamassa. CIMOnkin haasteena on saada toimintaansa mukaan niitä ihmisiä, jotka ovat syrjäytymässä ja vaarassa pudota yhteiskunnan rattailta. ”CIMOn ohjelmat keräävät vuosittain noin 25 000 osallistujaa. On havaittu, että kansainvälistymiskokemuksilla on taipumusta kasaantua – on nuoria, jotka osallistuvat moneen kertaan eri ohjelmiin, ja toisaalta on monia, jotka eivät tiedä näistä vaihtoehdoista mitään.”

Siivuja eurooppalaisesta todellisuudesta

Geraldine Libreau Euroopan komissiosta tarkasteli omassa puheenvuorossaan sitä, miten koulutuksen tasa-arvo ja osallisuus toteutuvat tämän päivän Euroopassa. Tilastot kertovat, että marginaaliin jääviä ihmisiä on paljon: 80 miljoonaa eurooppalaista elää köyhyydessä tai köyhyyden rajamailla, sama määrä aikuisväestöä on vailla lukutaitoa tai ammattia.

Euroopan köyhien joukossa on 19 miljoonaa lasta. Eurooppalaista todellisuutta on myös se, että maahanmuuttajataustaiset tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset saavat kantaväestöä heikomman koulutuksen ja vähempiosaiset loistavat poissaolollaan niin alku- kuin aikuiskoulutuksestakin.

Osallistavan koulutuksen ajatuksen taustalla on kaikkien kansalaisten oikeus koulutukseen, joka turvaa perustaidot ja auttaa yksilöä kehittymään oman kapasiteettinsa mukaan. Kamppailu tämän puolesta on näkynyt EU:n kannanotoissa ja strategioissa jo aikaisemminkin, ja Education and Training 2020 -strategiaan on tavoitteeksi kirjattu mm. oikeudenmukaisuuden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen.

Libreau näkee keskeiseksi työkaluksi EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman (LLP), jonka keskitetysti rahoitetuista hankkeista 20 % käsitteli osallisuuden problematiikkaa. Alaohjelmista Libreau nosti esille ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vincin, joka tavoittaa hyvin erilaisia kohderyhmiä, sekä aikuiskoulutuksen Grundtvigin, jonka hankkeista 2/3 sisältää osallisuusnäkökulman.

CIMOn Eija Wilén esitteli vielä tarkemmin sitä, miten osallisuutta on EU-ohjelmissa huomioitu. Pisimmällä ollaan nuorisotoimintaohjelma Youth in Actionissa, jonka pysyviin painopisteisiin kuuluu muita huonommassa asemassa olevien nuorten saaminen mukaan toimintaan. LLP-ohjelman alaohjelmista ainoastaan Grundtvigin tavoitteissa mainitaan erikseen tasavertaisuuden edistäminen.

Kaikissa LLP-ohjelmissa tarjotaan lisätukea niille osallistujille, joilla on erityisiä tarpeita esimerkiksi vammaisuuden takia. Wilén kertoi myös LLP:n alla toimivasta eurooppalaisesta Inclusion-verkostosta, jossa CIMO on mukana. Sen tarkoituksena on nostaa aihetta esille ja tarjota verkkosivuillaan esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä teemaan liittyvistä hankkeista sekä tehdä konkreettisia ehdotuksia tasavertaisen osallistumisen lisäämiseksi LLP-ohjelmassa.

Hengaamalla aktiivikansalaisiksi

Sofia Laine Nuorisotutkimusverkostosta pohti omassa osuudessaan sitä, miksi aktiivinen kansalaisuus on tärkeää nyky-Suomessa. Aktiiviset kansalaiset voi jakaa arkipolitikoijiin ja asiantuntijakansalaisiin, joista ensimmäiset toteuttavat muutoksia omalla toiminnallaan ja toiset poliittisten rakenteiden kautta.

Laine näkee vapaan kansalaistoiminnan tärkeäksi erityisesti nuorisolle, jonka vapaa-aikaa pyritään hallinnoimaan liiaksi asti. Vapaa ”hengailu” on tärkeää, se antaa mahdollisuuksia kehittää poliittista mielikuvitusta ja tehdä asioita toisin. Laine jakaa seminaarissa esille nousseen huolen siitä, että nuoriso on vahvasti polarisoitumassa – osalla menee hyvin, osalle kasaantuu ongelmia.

Hankkeet tekevät tavoitteista totta

Seminaarin aikana esiteltiin lukuisia EU:n ohjelmista tuettuja hankkeita, joissa osallisuusasia on vahvasti läsnä. Hankkeista saatuja kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jaettiin esteettömän liikkuvuuden, maahanmuuttajien, luovien menetelmien ja vaikuttamisen näkökulmiin keskittyvissä työpajoissa. Lisäksi asiaa tarkasteltiin työelämän tarpeiden kannalta.

Malliesimerkin organisaatiosta, joka on saanut paljon irti eurooppalaisesta yhteistyöstä, tarjoaa Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty. Sen toimintaan kuuluvat mm. asumispalvelut, työpajamuotoinen työ ja tapahtuma- ja kulttuurituotanto jatkuvaa tukea elämässään tarvitseville aikuisille kehitysvammaisille.

Yhdistys on ollut mukana lukuisissa Leonardo da Vinci- ja Youth in Action -hankkeissa ja koulutuksissa. Lisäksi se on tarjonnut paikan yli 20:lle Youth in Action -ohjelman vapaaehtoistyöntekijälle ja useille Leonardo da Vinci -työssäoppijoille. Lyhdyn Friikkisirkus palkittiin keväällä Euroopan nuorisoviikon päättäneessä juhlassa yhtenä parhaista eurooppalaisista vapaaehtoishankkeista, jotka edistävät osallisuutta.

(TL/21.6.2011)

Erasmus-ohjelma huikeassa suosiossa

Fri, 17 Jun 2011 12:46:42 GMT

Erasmus-ohjelma huikeassa suosiossa

Maailman parhaiten menestynyt vaihto-ohjelma Erasmus myönsi 213 000 opiskelijalle Erasmus-apurahan ulkomailla opiskelemista tai harjoittelua varten lukuvuonna 2009—2010. Kyseessä on uusi ennätys. Määrä nousi 7,4 prosentilla edeltävästä vuodesta.

Lukuvuonna 2009—2010 Erasmus-tukea saaneista opiskelijoista 178 000 suoritti osan korkeakoulututkinnostaan ulkomailla.Erasmus-työharjoitteluun osallistui 35 000 opiskelijaa, mikä tarkoittaa 17,3 prosentin nousua edellisestä vuodesta. Korkeakoulujen henkilökunnalle ja opettajille myönnettiin lisäksi 38 000 apurahaa. Suosituimmat kohdemaat olivat Espanja, Ranska ja Iso-Britannia. Suomi oli 10. suosituin kohdemaa.

EU:n tavoitteena on, että lukuvuoteen 2012—2013 mennessä on tuettu kolmea miljoonaa opiskelijaa ohjelman käynnistämisvuodesta 1987. Mikäli nykyinen kehityssuunta jatkuu, tavoite saavutetaan.

Suomessa pientä kasvua

Suomalaisopiskelijat lähtivät Erasmus-vaihtoon hieman aiempaa useammin: opiskelijavaihtoon osallistui 3529 ja harjoittelijavaihtoon yhteensä 1020 opiskelijaa. Saksa oli opiskelijavaihdon suosituin kohdemaa, seuraavan sijan jakoivat Espanja ja Iso-Britannia. Harjoittelussa ykkössijalla oli Espanja, jonka jälkeen tulivat Saksa ja Iso-Britannia. Erasmus-opettajavaihtoon lähti yhteensä 1039 opettajaa ja Erasmus-henkilökuntavaihtoon lähti 656 opettajaa tai korkeakoulun muun henkilökunnan jäsentä.

Opiskelu tai harjoittelu ulkomailla kehittää oman alan osaamisen ohella muun muassa kielitaitoa, kulttuurienvälistä tietoisuutta ja mukautumiskykyä. Erasmus-opiskelijat ovat yleensä muita halukkaampia lähtemään myöhemmin elämänsä aikana töihin ulkomaille.

EU rahoitti Erasmus-ohjelmaa kaikkiaan 415 miljoonalla eurolla lukuvuonna 2009—2010.

Lue lisää Erasmus-ohjelmasta

(Julkaistu 15.6.2011/lähteet: Euroopan komission Suomen edustusto, CIMOn tilastot)

Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen yhteistyöhankkeisiin 5,6 miljoonaa euroa

Wed, 15 Jun 2011 08:05:51 GMT

Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen yhteistyöhankkeisiin 5,6 miljoonaa euroa

HEI ICI -ohjelman hanketoteutuksen 22.12.2010 päättyneen haun päätökset on tehty. Rahoitusta myönnettiin 15 hankkeelle yhteensä 5 647 000 euroa. Tukea haettiin liki kolminkertainen määrä.

HEI ICI -ohjelma (Higher Education Institutions Institutional Cooperation Instrument) tukee suomalaisten ja kehitysmaiden korkeakoulujen välisiä yhteistyöhankkeita. Ohjelman tarkoituksena on vahvistaa kehitysmaiden korkeakoulujen kapasiteettia ja rahoitetaan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista.

CIMOn sähköiseen hakujärjestelmään jätettiin määräaikaan mennessä 43 hakemusta. Näistä suomalaisten yliopistojen koordinoimia oli 30 ja ammattikorkeakoulujen koordinoimia 13. Verkostoissa oli mukana 15 eri suomalaista ammattikorkeakoulua ja 9 yliopistoa.

Korkeakouluja 23 eri maasta

Hankkeissa on mukana korkea-asteen oppilaitoksia 23 eri maasta. Suosituimpia yhteistyömaita olivat Tansania (7 hakemusta), Namibia (6), Etiopia (5), Kenia (5) ja Vietnam. Hankehakemusten joukossa suosituimpia aloja olivat maatalous-metsätieteet (9), hallinto- ja kauppatieteet (8) sekä kasvatustieteet (6). Valtaosa hankkeista oli valmisteltu poikki- tai monitieteelliseltä pohjalta.

Tiedote päätöksestä sekä hyväksyttyjen hankkeiden lista UM:n verkkosivuilla

Lue lisää HEI ICI -ohjelmasta

(Julkaistu 14.6.2011/KP&VZ)

CIMOsta kansallista tukea EU:n Kulttuuri-ohjelman hankkeiden valmisteluun

Mon, 13 Jun 2011 14:41:33 GMT

CIMOsta kansallista tukea EU:n Kulttuuri-ohjelman hankkeiden valmisteluun

CIMOn Kulttuurin yhteyspiste käynnistää opetus- ja kulttuuriministeriön tuella pilottiohjelman, josta myönnetään vuonna 2011 kansallista valmistelurahaa EU:n Kulttuuri-ohjelman hankkeille. Tavoitteena on edistää suomalaisten kulttuuriorganisaatioiden mahdollisuuksia osallistua eurooppalaisen kulttuuriyhteistyöhön, etenkin EU:n Kulttuuri-ohjelmaan.

Avustusta voi hakea eurooppalaisena yhteistyönä toteutettavien kulttuurihankkeiden valmistelutapaamisten matka- ja majoituskuluihin. Valmisteleva vierailu toteutetaan aina ennen varsinaisen hankehakemuksen jättämistä EU:n Kulttuuri-ohjelmaan. Avustuksia koskevien hakemusten arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että vierailulla on selkeät tavoitteet ja ohjelma, ja että se liittyy EU:n Kulttuuri-ohjelman uusien hankkeiden valmisteluun.

Vuonna 2011 on kaksi hakuaikaa, jotka päättyvät 5. elokuuta ja 1. marraskuuta 2011.

Lisätietoja tuesta CIMOn verkkopalvelussa

(13.6.2011/RL)

”Yhdessä olemme enemmän”, todettiin pohjoismaista ja Baltia-yhteistyötä käsitelleessä konferenssissa

Tue, 31 May 2011 12:52:40 GMT

”Yhdessä olemme enemmän”, todettiin pohjoismaista ja Baltia-yhteistyötä käsitelleessä konferenssissa

Yli 200 pohjoismaista ja baltialaista asiantuntijaa kokoontui viime viikolla Helsinkiin jakamaan tietoa ja kokemuksia liikkuvuudesta, koulutusyhteistyöstä ja pohjoismaisista kielistä. Kaksipäiväisen konferenssin aiheena olivat myös Nordplus-ohjelmat, joiden ohjelmakausi päättyy tänä vuonna. Konferenssi on osa Suomen puheenjohtajuusvuoden ohjelmaa Pohjoismaiden ministerineuvostossa.

Konferenssin aiheita lähestyttiin mm. lasten ja nuorten, korkeakouluopiskelijoiden, aikuiskoulutuksen, työelämän ja tasa-arvon näkökulmista. Osallistujat työskentelivät temaattisissa ryhmissä ja heille esiteltiin konferenssin teemoihin liittyviä tuoreita tutkimuksia sekä Pohjoismaiden ja Baltian tarjoamia mahdollisuuksia koulutuksen kansainvälistymistyössä.

Motivaatio kielten oppimiseen syntyy ihmisten kohtaamisesta ja yhteisistä asioista

Konferenssin erääksi teemaksi nousi se, mistä motivaatio kansainvälistymiseen ja kielitaidon kehittämiseen syntyy. Ensimmäisen päivän paneelikeskustelijoiden mukaan motivaatio kasvaa henkilökohtaisen kiinnostuksen, oppilaitosten vaikutuksen tai työelämän vaatimusten kaltaisten taloudellis-poliittisten tekijöiden voimasta.

Toimittaja Bettina Sågbomin vetämässä osuudessa esiteltiin lapsille ja nuorille suunnattuja kielihankkeita. Nähtyjen esimerkkien valossa kävi selväksi, että nuoret saa parhaiten motivoitua kielten oppimiseen tarjoamalla heille mahdollisuuksia toisten nuorten tapaamiseen kiinnostavien ja puhuttavien aiheiden merkeissä.

Näin tapahtuu esimerkiksi Rap It Up -hankkeessa, jossa kilpaillaan rap-musiikissa ja valmistetaan samalla oppimateriaalia pohjoismaisten kielten opetukseen. Peruskoululaisille tarjotut mahdollisuudet TET-jaksoihin Ruotsissa ovat vakuuttaneet opettaja Antti Malassun sosiokulttuurisen innostamisen tehosta; hänen oppilaidensa puheenvuorot vahvistivat käsitystä metodin toimivuudesta kieltenopetuksessa.

Kielten osaaminen tuo myös naapurimaiden kulttuurin lähemmäksi

Kielten – ja erityisesti pohjoismaisten kielten – merkitystä kansainvälisessä yhteistyössä pohdittiin monelta kannalta. Naapureiden kielten taitamisen katsottiin lähentävän ihmisiä ja kulttuureja.

Kielitaidon todettiin myös edistävän luovuutta ja yhteiskunnan avoimuutta sekä vahvistavan identiteettiä. Erityisesti pienet maat hyötyvät maiden välisestä yhteistyöstä. Nordplus-ohjelmien rooli on kielellisen ja kulttuurisen ymmärryksen sekä yhteistyön edistäjänä ollut keskeinen.

Liikkuvuuden todettiin olevan vahvasti esillä kansainvälisen yhteistyön tulevaisuutta linjaavissa strategioissa. Tuloksellinen liikkuvuus on suunnitelmallista, tulijoiden ja lähtijöiden määrät ja liikkuvuusvirrat ovat tasapainossa. Oppilaitosten liikkuvuuden tulisi olla joustavaa ja mahdollistavaa. Tarjolla olevien mahdollisuuksien markkinointi ulkomaisille opiskelijoille on tärkeä osa korkeakoulujen kansainvälistymisen edistämistä.

Tavoitteena entistä joustavammat Nordplus-ohjelmat

Tuoreen arvioinnin perusteella on päätetty, että koulutusyhteistyötä tukevat Nordplus-ohjelmat saavat jatkoa vuoden 2012 alusta. Konferenssipäivien aikana ideoitiin myös uusien ohjelmien sisältöä. Keskeisenä tavoitteena on yksinkertaistaa ohjelmia ja tehdä niistä käyttäjäystävällisempiä. Nordplus-ohjelmat voisivat jatkossa täydentää EU:n elinikäisen oppimisen ohjelmaa nimenomaan joustavana vaihtoehtona.

Opitaan yhdessä -konferenssin järjesti opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä CIMOn, Opetushallituksen ja Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa.

Muualla verkossa

Videotallenne seminaarin alusta

Nordplus-ohjelmien arviointi Pohjoismaiden ministerineuvoston verkkopalvelussa norjaksi: Evaluering av Nordplus

Seminaarin ohjelma

Opitaan yhdessä! Konferenssi liikkuvuudesta, pohjoismaisista kielistä ja Nordplus-ohjelmasta (pdf)

(31.5.2011 NE & TL)

EU-tukea liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeille

Tue, 17 May 2011 12:23:09 GMT

EU-tukea liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeille

Euroopan komissio on toukokuun alussa käynnistänyt hakukierroksen, jolla tuetaan eurooppalaisia liikunta- ja urheilualan yhteistyöhankkeita seuraavista teemoista:

väkivallan ja suvaitsemattomuuden ehkäiseminen ja torjunta urheilussa
innovatiiviset lähestymistavat Euroopan liikunta- ja urheilualan järjestäytymisen vahvistamiseksi.

Hakuaika päättyy perjantaina 29.7.2011.

Alan yhteistyötä tukemalla EU haluaa lisätä alan verkostoitumista ja kokemusten vaihtoa, mutta myös pohjustaa EU:n tulevia toimia urheilun alalla. CIMO tiedottaa pilottihausta Suomessa. Hakukierroksen järjestämisestä vastaa Euroopan komission koulutus-, nuoriso- ja kulttuuriasioista vastaavan pääosaston (DG EAC) urheiluyksikkö.

Lue lisää CIMOn uutiskirjeestä

(17.5.2011)

Suomi ja kanadalainen Albertan provinssi ovat sopineet koulutusyhteistyön aloittamisesta – albertalaiset vierailivat CIMOssa

Thu, 12 May 2011 09:09:59 GMT

Suomi ja kanadalainen Albertan provinssi ovat sopineet koulutusyhteistyön aloittamisesta – albertalaiset vierailivat CIMOssa

Suomi ja kanadalainen Albertan provinssi ovat aloittaneet toisen asteen koulutusyhteistyön, jota CIMO tukee yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen kanssa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää toisen asteen koulutusta Suomessa ja Albertassa hallinnollisen ja pedagogisen yhteistyön avulla.

Albertalaiset yhteistyökumppanit vierailivat Suomessa 2.–6.5. ja CIMOlaiset saivat heidän vieraakseen perjantaina 6.5. Tilaisuudessa albertalaiset esittelivät provinssiaan ja koulutusjärjestelmäänsä ja kertoivat Suomen vierailunsa annista. Suomalaisissa ja albertalaisissa koulujärjestelmissä on hyvin samankaltaisia piirteitä, ja molemmat ovat sijoittuneet kansainvälisissä vertailuissa huippusijoille.

Koulutusyhteistyöhankkeessa on Suomesta mukana seitsemän toisen asteen oppilaitoksen muodostama verkosto: Kiteen lukio, Seinäjoen lukio, Turun suomalaisen yhteiskoulun lukio, Valkeakosken lukio, Vasa Övningsskola, Kainuun ammatti-opisto ja Turun ammatti-opisto. Albertassa hanketta tukee Alberta Teachers’ Association (ATA) ja verkostossa on mukana viisi koulua eri puolilta Albertaa.

Hankkeessa mukana olevat suomalaiset oppilaitokset vierailivat CIMOn tuella Albertassa maaliskuussa 2011. CIMO rahoittaa hankkeessa mukana olevien oppilaitosten suomalaisia opettajia opettajavaihtoon Albertaan syksyllä 2011.

Albertalaiset ja suomalaiset yhteistyökumppanit kokoontuivat CIMOssa 6.5.2011.

(Julkaistu 12.5.2011/AG)

CIMOn ja Taideteollisen korkeakoulun yhteistyössä toteuttaman Avarakatseinen Suomi -julistekilpailun voittajat palkittiin

Tue, 19 Apr 2011 06:56:47 GMT

CIMOn ja Taideteollisen korkeakoulun yhteistyössä toteuttaman Avarakatseinen Suomi -julistekilpailun voittajat palkittiin

_{Voittajat palkittiin 18.4. CIMOssa järjestetyssä tilaisuudessa. Kuvassa vasemmalta CIMOn johtaja Pasi Sahlberg, Eva Temponera, Martina Babišová, Kristyna Lesková, Tuuli Häggman ja Tapio Vapaasalo. Voittajatöitä näkyy taustalla.}

CIMO ja Taideteollinen korkeakoulu toteuttivat kaikille Taideteollisen korkeakoulun opiskelijoille avoimen julistesuunnittelukilpailun, jossa tehtävänä oli suunnitella CIMOn käyttöön juliste teemalla Avarakatseinen Suomi.

Kilpailuaikana järjestettiin kaksi työpajaa, joissa osallistujilla oli mahdollisuus työstää kilpailutöitään ammattilaisen ohjauksessa. Kilpailuaika oli 24.1.–28.1. ja määräaikaan mennessä palautettiin 17 työtä. Kilpailun tuomaristo käsitteli kilpailutyöt nimettöminä 2.3. kokoontuneessa arviointitilaisuudessa.

Tuomariston muodostivat viestintäjohtaja Merja Lankinen ja viestinnän suunnittelija Arna Grym CIMOsta sekä professori Tapio Vapaasalo ja professori Marjatta Itkonen Taideteollisesta korkeakoulusta.

Kilpailun voittajat

Kilpailun voittajiksi valikoituivat:

sija Eva Temponera teoksella ”LALA”
sija Martina Babišová teoksella ”Tealover”

Lisäksi kunniamaininnat saivat Kristyna Lesková teoksella ”Aalto flags” ja Tuuli Häggman teoksella ”Salmiakki Lollipop mix”. Voittajat palkittiin 18.4. CIMOssa järjestetyssä tilaisuudessa.

Kilpailutöissä näkyy kulttuurien kohtaaminen

Professori Tapio Vapaasalo kuvaa kilpailutöiden erilaisia näkökulmia: ”Palkittujen julisteiden tekijöistä puolet on Suomessa olevia ulkomaisia vaihto- tai tutkinto-opiskelijoita. Heidän julisteensa ovat muotoutuneet siitä kokemuksensa joka syntyy suomalaisuuden kohdatessa heidän omia kulttuurisia taustojaan.

Yhtälailla kilpailun suomalaisten opiskelijoiden ehdotukset kuvaavat tilannetta missä elämme, suomalaisuuden antaessaan omaleimaisen panoksensa muotoutuvassa olevaan globaaliin tulevaisuuteen.

Rikkautta on, kun ymmärrämme omia paikallisia arvojamme siinä kudelmassa, josta elämän ilot ja mahdollisuudet syntyvät. Toivon että kulttuurien monimuotoisuuden kautta elämä antaa hyvässä paikallisuutta, yllätyksellisyyttä ja elämyksellisyyttä.

Kaikissa kilpailutöissä keskeinen ilmaistava asia on tämä kuinka uusi ja itselleen tuttu limittyvät toisiinsa ja antavat elämälle makua. Kansallisuutta kunnioittaen sen kohdatessa uutta ja joskus outoakin.”

Vapaasalon mukaan Eva Temponeran voittanut juliste onnistuu ilmaisemaan älykkäästi ja pelkistyneesti tätä monimutkaistakin asiaa nautittavasti. Hänen ehdotuksensa on eniten juliste mieleenpainuvaisuudessaan ja iskevyydessään. ”Ajatus jää kutiamaan mieleen.”

CIMOn unelma on aidosti avarakatseinen Suomi

Julistekilpailun teema ”Avarakatseinen Suomi” perustuu CIMOn strategiaan, jonka mukaan CIMOn unelma on aidosti avarakatseinen Suomi. CIMO pyrkii kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön avulla edistämään suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä ja siten osaltaan aidosti avarakatseisen Suomen rakentamista.

(Julkaistu 19.4.2011/AG)

Ensimmäiset Young Ambassadors -stipendiaatit lähtövalmennuksessa

Wed, 06 Apr 2011 07:33:30 GMT

Young Ambassadors -stipendiaatit Yhdysvaltain lähetystön stipendienjakotilaisuudessa. Kuvassa myös Elina Talonen-Lintunen YFUsta ja Danny Hall Yhdysvaltain suurlähetystöstä. (Kuva: Nina Eskola)

Ensimmäiset Young Ambassadors -stipendiaatit lähtövalmennuksessa

Ensimmäiset suomalaiset Finland-US Young Ambassadors -stipendiaatit kokoontuivat viikonvaihteessa Helsinkiin saamaan valmennusta ensi kesän Yhdysvaltain vierailuaan varten. Paikalla oli 15 koulutyössään motivoitunutta ja ympäristöasioista kiinnostunutta nuorta, jotka oli valittu ohjelmaan 200 hakijan joukosta.

Nuoret matkustavat aluksi Washingtoniin, jossa on lyhyt perehdytysjakso. Sen jälkeen siirrytään varsinaiseen kohteeseen Coloradoon, jossa stipendiaatit asuvat noin 5 viikon ajan paikallisen perheen vieraana.

Young Ambassadors -ohjelman tavoitteena on tutustuttaa 16–17-vuotiaat nuoret Yhdysvaltoihin ja amerikkalaiseen elämäntapaan. Lisäksi edistetään osallistujien kiinnostusta ympäristöasioihin mm. tematiikan ympärille rakennetulla vierailuohjelmalla. Osallistujat saavat matkaansa varten täysstipendin.

Young Ambassadors -ohjelmaa rahoittavat Yhdysvaltain Suomen suurlähetystö ja CIMO. Käytännön järjestelyistä on vastannut Suomen Youth for Understanding ry (YFU). Ohjelma täydentää Senaattori-ohjelmaa, joka vastavuoroisesti tuo 14 amerikkalaista lukiolaista kesäksi Suomeen.

Avauspuheessa korostettiin tulevien yhteistyösuhteiden rakentamista

Valmennus käynnistyi aloitustilaisuudella Amerikka-kirjastossa ja Yhdysvaltain suurlähetystössä. Ohjelmassa oli mm. ympäristöaiheisia luentoja, mutta myös juhlava stipendienjakotilaisuus.

David McGuire suurlähetystön lehdistöosastolta korosti omassa puheenvuorossaan oppilas- ja opiskelijavaihdon tärkeyttä Suomen ja Yhdysvaltain tulevaisuuden yhteistyön kannalta: "Näistä yhteyksistä suhteitamme rakennetaan".

Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreck, jonka kotiseudulle Coloradoon stipendiaatit matkustavat, on ollut innostunut ohjelmasta. Kolmen tahon yhteistyö ohjelman toimeenpanossa on onnistunut hyvin ja ympäristöteema on herättänyt runsaasti kiinnostusta nuorissa.

Stipendiaatit – 11 tyttöä ja 4 poikaa eri puolilta Suomea – jatkoivat toisiinsa ja vierailunsa sisältöön tutustumista vielä viikonloppuna YFU:n lähtövalmennuksessa. Varsinainen matkaan lähtö on edessä 8. kesäkuuta.

* * * * *

Young Ambassadors -ohjelman stipendit olivat haussa ensimmäistä kertaa. Se jatkuuko ohjelma tulevana kesinäkin, on vielä auki. Tästä odotetaan päätöksiä alkusyksyn aikana.

(6.4.2011/NE + TL)

2,5 miljoonaa euroa Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen yhteistyöhön

Fri, 25 Mar 2011 12:46:44 GMT

Kehitysmaiden ja Suomen korkeakoulujen yhteistyöhön 2,5 miljoonaa euroa

Liikkuvuutta ja yhteistyötä Suomen ja kehitysmaiden korkeakoulujen välillä edistävästä North–South–South -ohjelmasta on myönnetty tukea yhteensä 29 yhteistyöverkostolle kaudelle 2011–2013.

Valinnoissa painotettiin hankkeiden kehityspoliittista vaikuttavuutta: niiden tarkoituksena on mm. vahvistaa pysyvästi kehitysmaiden korkeakoulujen omaa kapasiteettia. Ohjelma rahoitetaan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyövaroista.

Tukea myönnettiin 16 yliopistojen sekä 13 ammattikorkeakoulujen koordinoimalle verkostolle, joista 7 oli uusia. Hakemuksia saapui yhteensä 47 kpl.

North–South–South -ohjelmasta tuetaan liikkuvuutta, verkostoitumista tukevia toimia sekä intensiivikursseja. Intensiivikurssit kestävät 1–10 viikkoa ja ne järjestetään aina kehitysmaiden korkeakouluissa. Nyt tukea myönnettiin 28 intensiivikurssille, jotka käsittelevät mm. ihmisoikeuksiin, naistutkimukseen ja terveydenhuoltoon liittyviä aiheita eri näkökulmista.

Laajasti eri maita ja aloja

Nyt myönnetty tuki kattaa opintoaloja taiteesta yhteiskuntatieteisiin. Ammattikorkeakouluissa painottuivat terveydenalan hankkeet. Haku kattoi ensimmäistä kertaa kaikki kehitysmaat, jotka ovat kelpoisia vastaanottamaan julkisia kehitysyhteistyövaroja, eli nk. ODA-maat.

Suositumpia yhteistyömaita ohjelmassa ovat aiempien vuosien lailla Etelä-Afrikka, joka on mukana 12 verkostossa sekä Tansania, joka on mukana 9 verkostossa. Myös Kenia ja Namibia ovat yhteistyömaista kärkipäässä. Uusista maista rahoitusta myönnettiin mm. yhdelle verkostolle Balkanin alueella. Kumppanikorkeakouluja on mukana yhteensä 26 maasta.

Rahoitusta myönnettiin yhteensä 2 557 904 €, josta noin 2 miljoonalla tuetaan opiskelija- ja opettajaliikkuvuutta. Nyt myönnetyllä tuella tulee liikkumaan arviolta 200 opettajaa ja yli 350 opiskelijaa.

Ohjelman seuraava hakukierros järjestetään todennäköisesti syksyllä 2011, ja siitä tiedotetaan verkkosivuilla.

North–South–South -ohjelma

Tuettavat verkostot 2011–2013

(Julkaistu 25.3.2011/VZ)

Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden tyytyväisyydestä saa pian vertailukelpoista tietoa

Tue, 22 Mar 2011 15:32:16 GMT

Kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden tyytyväisyydestä saa pian vertailukelpoista tietoa

Kaikkiaan 23 suomalaista korkeakoulua osallistui marras-joulukuussa 2010 CIMOn koordinoimaan ja International Graduate Insight Groupin toteuttamaan tutkimukseen, jossa mitattiin kansainvälisten opiskelijoiden tyytyväisyyttä opinahjoonsa. Kyselyyn vastasi yli 5000 kansainvälistä tutkinto- ja vaihto-opiskelijaa. Suomi oli mukana ensimmäistä kertaa.

International Student Barometer -kysely mittasi Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa opiskelevien kansainvälisten opiskelijoiden kokemuksia ja odotuksia itse opiskelun, elämisen ja asumisen, tukipalveluiden ja hakuprosessin osalta.

Tutkimukseen osallistuneille korkeakouluille syntyy nyt ensimmäistä kertaa kansainvälisesti vertailukelpoinen käsitys siitä, mihin kansainväliset opiskelijat ovat niiden tarjonnassa tyytyväisiä ja mitä on tarpeen kehittää.

Korkeakoulujen kokonaiskuvasta piirtyy lisäksi näkymä Suomesta opiskelumaana kansainvälisten opiskelijoiden silmissä.

Korkeakoulujen tulokset ovat paraikaa työn alla, samoin kyselyn tuottaman Suomi-kuvan rakentuminen. CIMOssa järjestettiin 22.3. tuloksia pohtinut seminaari, johon oli kutsuttu asiantuntijoita korkeakouluista ja opiskelijajärjestöistä.

International Student Barometer -tutkimuksen tulokset julkaistaan kansainvälisesti huhtikuun alkuviikolla. Tuolloin myös CIMO tuottaa lisää tietoa Suomen profiilista.

(22.3.2011/JLK)

Kilpailukykyä viennistä -kiertue esittelee kansainvälistymispalveluita yrityksille

Fri, 18 Mar 2011 13:28:19 GMT

Kilpailukykyä viennistä -kiertue esittelee kansainvälistymispalveluita yrityksille

Yrityksille suunnattu Kilpailukykyä viennistä -kiertue avattiin Kouvolassa 17.3.2011. Ympäri Suomea kiertävällä KiVi-kiertueella välitetään tietoa yrityksille suunnatuista kansainvälistymispalveluista ja kansainvälistymiseen liittyvästä rahoituksesta. Myös CIMO osallistuu kiertueelle omalla osastollaan.

Kansainvälistyvät yritykset tarvitsevat apua monissa kysymyksissä. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) asiantuntijan Outi Ervastin mukaan näitä ovat muun muassa kansainvälisen toiminnan suunnittelu ja käynnistäminen, markkinaselvitykset, vientitoiminnan, partnereiden hankinnan sekä myyntikonttoreiden ja yhteisyritysten perustaminen. Esimerkiksi markkinoinnin tai verkostoitumisen saralla yrityksiä voi tukea kansainvälinen harjoittelija tai työssäoppija.

Kouvolan tapahtumassa CIMOn osastolla kävijöitä kiinnosti erityisesti mahdollisuus saada harjoittelija Venäjältä, Kiinasta tai Intiasta. Harjoittelijan tyypilliset tehtävät voivat liittyä esimerkiksi markkinointimateriaalien tuottamiseen tämän omalla kielellä, potentiaalisten yhteistyökumppaneiden etsimiseen tai messuosallistumisen valmisteluihin. Joensuun ammattikorkeakoulussa työskennelleen Tenho Kohosen mukaan erityisesti kansainvälistymisen alkuvaiheessa olevilla tai uusille markkinoille suuntaavilla yrityksillä on jo hyviä kokemuksia kansainvälisistä työssäoppijoista ja harjoittelijoista.

Korkeakouluharjoittelijan voi saada yritykseen suoraan CIMOn kautta, kun taas ammatillisella toisella asteella opiskelevan työssäoppijan tavoittaa oman alueen ammatillisen oppilaitoksen kautta. Yritykset voivat hakevat CIMOsta rahoitusta myös muun muassa henkilöstökoulutuksensa kehittämiseen, minkä lisäksi yrityksillä on mahdollisuus osallistua kehittämishankkeisiin yhteistyössä oppilaitosten kanssa.

KiVi-kiertue järjestetään nyt neljättä kertaa. Ensimmäiset yritysten kansainvälisyyspalveluita tunnetuksi tekevät tilaisuudet pidettiin vuosina 2005–2006. CIMO on mukana kiertueella ensimmäistä kertaa.

Lisätietoja CIMOn työnantajille tarjoamista palveluista antaa vastaava asiantuntija Ulla Härmä.

_{Janika ja Hannu Ripatti e.litestä tuovat maahan valaisimia Espanjasta, Saksasta ja Kiinasta. Heitä kiinnosti mahdollisuus ottaa yritykseensä Kiinalainen harjoittelija helpottamaan kieleen ja kulttuuriin liittyviä haasteita kaupankäynnissä Kiinan kanssa.}

Lue lisää:

Tarkemmat tiedot KiVi-kiertueesta Elinkeinoelämän keskusliiton verkkopalvelussa

Seuraava KiVi-kiertueen tilaisuus järjestetään Helsingissä 23.3.2011

Katso myös:

Yritys-Suomi.fi-portaalissa esitellään yrityspalveluiden tarjoajia, sivuille tulossa tietoa Venäjästä ja Kiinasta

Tenho Kohosen julkaisu ”Opiskelijat yritysten kansainvälistymisen edistäjinä” (pdf)

(Julkaistu 18.3.2011/KLR,RH)

CIMO tiedotti opiskelusta Ruotsissa

Fri, 18 Mar 2011 12:31:26 GMT

^{Kuva: Tiina Lehmusvaara}

CIMO tiedotti opiskelusta Ruotsissa

CIMO järjesti torstaina opiskelua Ruotsissa käsittelevän infotilaisuuden, joka houkutteli Tietosilta-palveluun kolmisenkymmentä nuorta saamaan käytännön vinkkejä opiskelupaikan hakemisesta. Aihe on ajankohtainen juuri nyt, sillä yhteishaku ruotsalaisiin korkeakouluihin päättyy huhtikuun puolivälissä.

Tilaisuudessa pääsivät ääneen myös Ruotsinsuomalaisten nuorten liitto, Haloo Pohjola ja Pohjola-Nordenin nuorisoliitto.

CIMOssa pidetään vuosittain kymmenkunta opiskelua tai harjoittelua eri maissa koskevaa tilaisuutta: tänä keväänä käsitellään vielä mm. opiskelua Virossa ja Saksassa. Lisäksi CIMO osallistuu esimerkiksi Turussa huhtikuussa järjestettävään tapahtumaan, jossa kerrotaan yleisesti opiskelusta ulkomailla.

Tilaisuuksia järjestetään yhdessä eri maiden lähetystöjen, kulttuuri-instituuttien ja muiden opiskelusta tiedottavien tahojen kanssa. Paikalle pyritään myös saamaan maassa opiskelleita, jotka kertovat omista kokemuksistaan.

Aiheesta riippuen tilaisuudet ovat houkutelleet paikanpäälle 10–80 kuulijaa. Viime vuonna kiinnostavimmiksi osoittautuivat Britanniassa opiskelua ja kansainvälistä harjoittelua koskevat infot sekä ulkomailla opiskeluun keskittyneet minimessut. Yhteensä Tietosillassa järjestetyissä tilaisuuksissa kävi lähes 400 henkilöä.

Tietosillassa vierailee myös ryhmiä, tyypillisesti kansainvälistymisestä innostuneen opon johdattamia luokkia. Vuoden 2010 kuluessa vierailuja tehtiin 10 ja ne toivat taloon lähes 200 kävijää.

Ruotsin käynnissä oleva hakuaika on näkynyt myös muissa CIMOn neuvontapalveluissa, jotka vastaavat asiasta kiinnostuneiden kysymyksiin ja jakavat hakukatalogeja. CIMOn ja Fulbright Centerin yhteinen Tietosilta on avoinna kolmena päivänä viikossa. Lisäksi Maailmalle.net-verkkopalvelu sekä puhelin- ja sähköpostineuvonta tarjoavat tietoa niillekin, jotka eivät pääse käymään paikanpäällä.

Katso myös

Maailmalle.net

Suuntana Ruotsi -verkko-opas

(18.3.2011 / TL)

CIMO julistautuu syrjinnästä vapaaksi alueeksi

Fri, 11 Mar 2011 13:11:43 GMT

^{Kuva: Tiina Lehmusvaara}

CIMO julistautuu syrjinnästä vapaaksi alueeksi

CIMO on julistautunut syrjinnästä vapaaksi alueeksi tästä päivästä lukien. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että olemme mukana Syrjinnästä vapaa alue -tiedotuskampanjassa. Kyseessä on kaikenlaisen syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän vastainen tiedotuskampanja, jonka avulla organisaatiot ja työyhteisöt tuovat julki sitoutumisensa syrjimättömyyden periaatteeseen. Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuminen merkitsee sitä, että CIMO vastustaa syrjintää, puuttuu siihen ja tunnustaa ihmisten yhdenvertaisuuden.

Julistautuminen on myös merkki työntekijöille, työnhakijoille ja asiakkaille siitä, että CIMO toivottaa kaikki ihmiset tervetulleiksi riippumatta sukupuolesta, iästä, etnisestä taustasta, uskonnosta tai vakaumuksesta, mielipiteestä, terveydentilasta, vammaisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Samalla sitoudumme kohtelemaan kaikkia asiakkaitamme ja henkilökuntaa yhdenvertaisesti sekä ottamaan kaikki ilmoitukset ja epäilyt syrjinnästä vakavasti.

Syrjinnästä vapaa alue -merkit hissiaulassa ja Tietosillassa kertovat kaikille tiloissamme liikkuville CIMOn sitoutumisesta syrjimättömyyteen. Samalla edistämme unelmaamme Suomesta aidosti avarakatseisena yhteiskuntana.

Kampanjan suunnittelu ja toteutus on tehty yhteistyössä Helsingin Sanomien, Monikulttuurisen liikuntaliitto FIMU:n, Euroopan komission moninaisuuden puolesta syrjintää vastaan kampanjan, Vammaisfoorumi ry:n, Ihmisoikeusliitto ry:n, SETA ry:n sekä sisäasiainministeriön koordinoiman Yhdenvertaisuus EtuSijalle -hankkeen kesken.

Muualla verkossa

Kampanjan sivut sisäasiainministeriön verkkopalvelussa

(11.3.2011/TL)

Vuoden pakolaisnaisen vapaaehtoistyöuralla myös EU:n nuoriso-ohjelman hankkeita

Thu, 10 Mar 2011 11:42:17 GMT

Vuoden pakolaisnaisen vapaaehtoistyöuralla myös EU:n nuoriso-ohjelman hankkeita

Suomen pakolaisavun hallitus valitsi Saido Mohamedin vuoden pakolaisnaiseksi vaikuttuneena tämän pitkästä ja monipuolisesta vapaaehtoistyöurasta. Mohamed on urallaan osallistunut myös erilaisiin EU:n nuoriso-ohjelmista rahoitettuihin hankkeisiin.

Mohamed toimii muun muassa Somaliliitossa, Kanava nuoriso ry:ssä ja Suomen Somalia-verkostossa. Kanava nuoriso ry on aktiivinen toimija EU:n nuoriso-ohjelmissa, joiden rahoituksella Mohamed on osallistunut myös erilaisten nuorisohankkeiden toteutukseen.

Mohamedissa henkilöityy laajemminkin nuorisotyön vaikutus yhteiskuntaan. Nuorena opitut asiat ja asenteet kasvattavat positiivisia ja eteenpäin pyrkiviä kansalaisia. Mohamedin saavutukset ovat myös hyvä esimerkki EU:n nuoriso-ohjelmien toiminnan tuloksista. Hankkeissa opitaan aktiivista osallistumista, solidaarisuutta ja aloitteellisuutta.

CIMO onnittelee vuoden 2011 pakolaisnaiseksi valittua Saido Mohamedia.

Onnea Saido!

(Julkaistu 9.3.2011/RH)

Kuva: Eva-Liisa Orupold

Erasmuksen suosio pysyy

Tue, 01 Feb 2011 13:13:21 GMT

Erasmuksen suosio pysyy

Suomalaisopiskelijat lähtivät Erasmus-vaihtoon taas hiukan aiempaa useammin, kertovat alustavat Erasmus-tilastot lukuvuodelta 2009–2010. Myös Erasmus-harjoittelun suosio suomalaisopiskelijoiden parissa kasvoi.

Erasmus-opiskelijavaihtoon osallistui yhteensä 3529 ja Erasmus-harjoitteluun 1020 opiskelijaa.Harjoittelijavaihtoon lähteneistä enemmistö (74 %) oli ammattikorkeakouluista kun taas 58 % opiskelijavaihtoon lähteneistä oli yliopistoista.

Saksa säilyi Erasmus-opiskelijavaihdon suosituimpana kohdemaana. Seuraavan sijan jakoivat Espanja ja Iso-Britannia. Erasmus-harjoittelun suosituin kohdemaa oli Espanja, jonka jälkeen tulivat Saksa ja Iso-Britannia.

Ammattikorkeakoulut aktiivisimpia opettaja- ja henkilökuntavaihdoissa

Erasmus-opettajavaihtoon lähti yhteensä 1039 opettajaa ja Erasmus-henkilökuntavaihtoon lähti 656 opettajaa tai korkeakoulun muun henkilökunnan jäsentä.

Opettajavaihtoon lähteneistä 62 % ja henkilökuntavaihtoon lähteneistä peräti 81 % tuli ammattikorkeakouluista. Opettajavaihdon suosituimmat kohdemaat olivat Saksa, Iso-Britannia ja Espanja. Henkilökuntavaihdoista 60 % suuntautui toiseen korkeakouluun ja 40 % yritykseen tai konferenssiin ulkomailla.

Opettajavaihtojen määrä laski 38:llä edellisestä lukuvuodesta. Jonkin verran vaihtoja jäi toteutumatta keväisen tuhkapilven peruttua lentoja.

Eramus-intensiivikurssit tavoittivat 822 opiskelijaa

Lukuvuonna 2009−2010 suomalaiset korkeakoulut koordinoivat 22 Erasmus-intensiivikurssia. Näistä 18 oli ammattikorkeakoulujen ja 4 yliopistojen koordinoimia.

Tämä näkyy myös opintojen tasossa: opiskelijoista valtaosa (74 %) suoritti alempaa korkeakoulututkintoa.

Kursseilla opiskeli yhteensä 822 opiskelijaa ja opetusta tarjosi 248 opettajaa. Opiskelijoista 212 (26 %) oli kirjoilla suomalaisissa korkeakouluissa ja opettajista 81 (33 %) tuli suomalaisista korkeakouluista. Osallistujamäärissä on huomattavaa kasvua (27 %), mikä selittyy kasvaneella rahoituksella edellisvuoteen verrattuna.

Intensiivikursseille oli ensimmäistä kertaa mahdollista valita myös kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat kirjoilla intensiivikurssiin osallistuvassa korkeakoulussa. Kursseista 8 oli käyttänyt tätä mahdollisuutta ja opiskelijoista 42:n kansalaisuus oli muu kuin jonkin Elinikäisen oppimisen ohjelmaan kuuluvan maan kansalaisuus.

Erasmus-vaihto Suomesta ulkomaille	2008–2009	2009–2010	Muutos
Opiskelijavaihto	3436	3529	+ 93 (+ 2,7 %)
Harjoittelijavaihto	975	1020	+ 45 (+ 4,6 %)
Opettajavaihto	1077	1039	- 38 (- 3,5 %)
Henkilökuntavaihto	656	656	+/-0

CIMO järjestää keskiviikkona 2. helmikuuta korkeakoulujen Erasmus-päivän.

Lue lisää Erasmus-ohjelmasta

(Julkaistu 1.2.2011/VZ)

Kilpailukykyiset asumispalvelut houkuttelevat opiskelijoita Suomeen

Fri, 21 Jan 2011 12:46:14 GMT

Kilpailukykyiset asumispalvelut houkuttelevat opiskelijoita Suomeen

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä esittää opiskelija- ja tutkija-asumisen kehittämistä korkeakoulujen kansainvälistymisen tueksi. Työryhmä luovutti perjantaina mm. korkeakouluille, kaupungeille, opiskelijajärjestöille ja valtiolle annettuja suosituksia sisältävän muistionsa opetusministeri Henna Virkkuselle.

Työryhmän mielestä laadukkaat asumispalvelut ovat keskeinen kilpailutekijä rekrytoitaessa kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita Suomeen. Asumisen tulee täyttää riittävät laatuvaatimukset riippumatta opiskelijan kansallisuudesta, asunnontarjoajasta, opiskelupaikkakunnasta tai korkeakoulusta.

Laatua kohtuuhinnalla

Lähtökohtaisesti opiskelijoille ja tutkijoille tarjottavien asuntojen tulisi olla yhden hengen huoneita. Vuokran pitää olla kohtuullisessa suhteessa asukkaan kokonaistuloihin. Kulttuuri- ja varallisuuserojen vaikutus on otettava huomioon myös tutkija-asumisessa. Tarjolla täytyy olla sekä lyhyt- että pitkäkestoiseen asumiseen sopivia asumispalveluita.

Eri kansallisuuksia edustavia tutkinto-opiskelijoita olisi pyrittävä asuttamaan siten, että sijoittelu edistäisi opiskelijoiden verkottumista ja suhdetta suomalaiseen kulttuuriin.

Lisäksi on varmistettava, että Suomeen tuleva opiskelija tai tutkija saa tarvitsemaansa neuvontaa ja peruspalveluja.

Yhteistyössä on tiivistämisen varaa

Työryhmän mukaan asumispalvelujen kehittämisessä korkeakoulujen ja kaupunkien kannattaa tiivistää yhteistyötään. Korkeakoulukaupunkien tulee varmistaa riittävän tonttimaan tarjonta uudisrakentamiselle sekä etsiä opiskelija- ja tutkija-asuntojen peruskorjauksiin uusia ratkaisumalleja. Valtion tulisi taata riittävät resurssit opiskelija-asuntojen rakentamisen tukemiseen. Tutkija-asumisen eri rahoitusmuotoja on myös syytä selvittää.

Työryhmä esittää valtakunnallisen verkkopalvelun sekä alueellisten korkeakouluasumisen markkinapaikkojen kehittämistä asumispalvelujen tueksi.

CIMO luopuu asuntolatoiminnastaan

Työryhmä esittää lisäksi, että CIMOn asuntolatoiminnasta luovutaan viimeistään vuonna 2012. Tämä on perusteltua siksi, että pääkaupunkiseudulle on syntymässä muita vastaavia lyhytaikaisen tutkija-asumisen palveluita. Lisäksi asuntolakäytössä olevissa kiinteistöissä tullaan tekemään peruskorjauksia, jotka nostavat merkittävästi asumisen hintatasoa. Työryhmä kuitenkin toivoo, että asuntolat säilyvät jatkossakin opiskelija- ja tutkijakäytössä. CIMOn budjetissa asuntolatoiminnan määrärahoja siirretään stipenditoimintaan kompensoimaan opiskelijoiden ja tutkijoiden kasvaneita asumiskustannuksia.

Työryhmä ehdottaa, että opiskelija- ja tutkija-asumisen alueellisten palvelumallien kehittäminen, toimeenpano ja seuranta käynnistetään suositusten pohjalta kuluvan vuoden aikana. CIMO lähtee kehittämään valtakunnallista verkkopalvelua yhdessä korkeakoulujen ja muiden asumispalveluita tuottavien tahojen kanssa.

OKM:n verkkopalvelu: Korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyvät asumispalvelut -muistio

(21.1.2011/TL)

Kulttuuripääkaupunkivuosi käynnistyy Turussa

Tue, 18 Jan 2011 09:00:11 GMT

Kulttuuripääkaupunkivuosi käynnistyy Turussa

Turku avaa kulttuuripääkaupunkivuoden näyttävällä tapahtumaviikonlopulla 14.- 16.1.2011. Viikonlopun ohjelmisto levittäytyy Turun keskustaan ja eri kaupunginosiin, mutta myös muualle Varsinais-Suomeen.

Avajaisesitys, englantilaisen Walk the Plank -ryhmä yhdessä paikallisten taiteilijoiden ja vapaaehtoisten kaupunkilaisten kanssa rakentama tarinaesitys Tällä puolen, tuolla puolen nähdään lauantai-iltana 15.1. Esitys on koko vuoden suurin yksittäinen tapahtuma, ja sen toteuttamiseen osallistuu pari tuhatta turkulaista.

Esityksen käsikirjoittaa ja ohjaa Mark Murphy, tekstin suomenkielisissä osuuksissa Murphyn kanssa on tehnyt yhteistyötä kirjailija, teatteriohjaaja Emma Puikkonen. Esityksen teemana on viestintä: tarina ammentaa sisältönsä Turun historiasta ja viestitulista aina tähän hetkeen ja nykyaikaiseen telekommunikaatioon saakka.

Kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumakeskus Logomo on toiminut aikaisemmin konepajana. Nyt teollisuusrakennus on muutettu monipuoliseksi tapahtumakeskukseksi, jonka näyttelytiloissa ja estradilla nähdään vuoden aikana mm. Eija-Liisa Ahtilan videoinstallaatio WHERE IS WHERE? - MISSÄ ON MISSÄ? (2008) Kiasman kokoelmista sekä Tero Saarinen Companyn Borrowed Light.

Avajaisia voi seurata suorana lähetyksenä MTV3-kanavalta lauantaina 15.1. klo 18 alkaen.

Turku jakaa kulttuuripääkaupunkitittelin vuonna 2011 yhdessä Tallinnan kanssa. Kulttuuripääkaupunkeja rahoitetaan EU:n Kulttuuri-ohjelmasta.

Kuusi uutta pohjoismaista maisteriohjelmaa käynnistyy

Tue, 18 Jan 2011 08:58:17 GMT

Kuusi uutta pohjoismaista maisteriohjelmaa käynnistyy

Pohjoismaiden ministerineuvoston (PMN) Nordic Master -ohjelman tuensaajat on valittu. Kolmessa uudessa maisteriohjelmassa on mukana suomalaiskorkeakoulu.

Teatterikorkeakoulu osallistuu tanssialan ohjelmaan ja Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu sekä ympäristöteknologian että kestävän yhdyskuntasuunnittelun ohjelmiin.

Tukea saavat seuraavat maisteriohjelmat, suluissa koordinaattori:

Viking and Medieval Norse Studies (University of Iceland)
Aquatic Food Production – Safety and Quality (AQFood) (Technical University of Denmark)
Dance Education as Artistic Practice and Research – Teaching and Learning in Dance as Embodied Reflective Practice (Danish National School of Theatre and Contemporary Dance)
eNviro5Tech (Technical University of Denmark)
Nordic Master Program in Sustainable Urban Transitions (Chalmers University of Technology in Göteborg)
Master Programme in Biodiversity and Systematics (Göteborg University)

Hakuun osallistui 34 korkeakoulujen muodostamaa konsortiota, joihin kuuluu yli 100 laitosta kaikista viidestä Pohjoismaasta. Monissa hakijakonsortioissa oli mukana suomalainen korkeakoulu. Hakemusten taso oli hyvä.

Nordic Master -ohjelmalla kehitetään Pohjolaa tieto- ja innovaatioalueena ja vahvistetaan Pohjolan asemaa kansainvälisessä kilpailussa. Tähän mennessä ohjelmasta on järjestetty kolme hakua ja tuettu yhteensä 16 maisteriohjelmaa.

CIMO tiedottaa ohjelmasta Suomessa ja sitä hallinnoi CIMOn norjalainen sisarorganisaatio SIU.

Nordic Master -ohjelmaa arvioidaan paraikaa. PMN päättää arvioinnin perusteella ohjelman jatkosta.

Nordic Master, SIU
Pohjoismainen maisteriohjelma, Pohjoismaiden ministerineuvosto

Lisätietoja: vastaava asiantuntija Kenneth Lundin, CIMO, etunimi.sukunimi(at)cimo.fi

(01/2011)

Korkeakoulujen Venäjä-yhteistyö kasvoi FIRST-ohjelmassa

Tue, 18 Jan 2011 08:57:52 GMT

Korkeakoulujen Venäjä-yhteistyö kasvoi FIRST-ohjelmassa

FIRST-ohjelma liikuttaa yhä enemmän opiskelijoita ja opettajia Suomesta Venäjälle ja Venäjältä Suomeen, kertovat korkeakoulujen lukuvuodelta 2009–2010 raportoimat luvut. FIRST (Finnish–Russian Student and Teacher Exchange Programme) edistää Suomen ja Venäjän lähialueiden korkeakoulujen yhteistyötä. Ohjelman avulla tuetaan Suomen ja Venäjän korkeakoulujen välistä opiskelija- ja opettajavaihtoa sekä yhteisten intensiivikurssien järjestämistä.

Lukuvuonna 2009–2010 opiskelijavaihtojen määrä kasvoi lähes sadalla. Maiden välillä liikkui yhteensä 312 opiskelijaa. Määrät nousivat selvästi sekä Suomesta Venäjälle lähtevien että Venäjältä Suomeen saapuvien opiskelijoiden osalta. Paino säilyi Venäjältä saapuvissa opiskelijoissa, joita oli 216.

Opettajavaihtojen määrä on kasvanut tasaisesti jo usean vuoden ajan. Nyt raportoitiin voimakasta kasvua: ohjelman kautta liikkui 147 opettajaa, kun edellisenä lukuvuonna opettajavaihtoja oli yhteensä 91. Määrien kasvu koski sekä lähteviä että saapuvia opettajia.

Intensiivikurssit innostavat opiskelijoita Venäjälle

Intensiivikurssien kysyntä on ollut jatkuvasti paljon suurempaa kuin myönnettävissä olevan tuen määrä. Rahoitusta on pystytty hiljalleen lisäämään: lukuvuonna 2009–2010 kursseja järjestettiin 9, nyt tukea saa 10 intensiivikurssia.

FIRST-verkostojen koordinaattorit tapasivat joulukuussa CIMOssa. Parinkymmenen koordinaattorin voimin todettiin, että ohjelmassa on saatu suhteellisen pienin varoin monipuolista toimintaa ja hyviä tuloksia aikaan.

– Erityisesti intensiivikurssien nähtiin muodostavan toimivan tavan innostaa opiskelijoita lähinaapuriin. Ne myös mahdollistavat kansainvälistymisen opiskelijaryhmille, joille pidemmät vaihdot eivät olisi mahdollisia, kertoo projektikoordinaattori Sini Piippo CIMOsta.

Valtaosa suomalaisista korkeakouluista on mukana ohjelmassa. FIRST-ohjelma toiminut reilut kymmenen vuotta.

FIRST-haku käynnissä

Uusi hakukierros on alkanut ja viimeinen hakemuksen jättöpäivä on 15.2.2011. Hakukierroksella 2011 verkostojen toimintaan on jaossa 600 000 €.

Lue lisää ohjelmasta, raportoidun kauden 2009–2010 tilastoista ja hausta

Lisätietoja: projektikoordinaattori Sini Piippo, first(at)cimo.fi

12.1.2011

Euroguidance-toiminta täytti vuosia

Thu, 09 Dec 2010 13:06:00 GMT

_{Kuva: Jenni Kuokka / Hahmo.}

Euroguidance-toiminta täytti vuosia

CIMOn Euroguidance-keskus kokosi marraskuun alussa asiakkaitaan ja yhteistyökumppaneitaan juhlimaan 15-vuotista taivaltaan Suomessa. CIMOn toimitiloihin saapui noin 60 ohjaus- ja neuvontatyön ammattilaista työ- ja elinkeinohallinnosta sekä oppilaitoksista eri puolilta maata.

Juhlan teemana olivat kansainvälisen ohjauksen tarinat ja työkalut. Teemaa lähestyttiin mm. suunnistamalla eri puolille taloa pystytetyille rasteille, joista sai tietoa kansainvälistymismahdollisuuksista ja CIMOn tarjoamista ohjelmista.

Yhtenä rastina olivat samana iltapäivänä järjestetyt kansainväliset minimessut, joissa ulkomailla opiskelemisen vaihtoehtoja esiteltiin usean organisaation toimesta.

Minimessuilla vieraili Euroguidance-väen lisäksi noin 80 nuorta selvittämässä omia mahdollisuuksiaan.

Euroguidance-iltapäivän loppupuolella suunnattiin kohti aidosti avarakatseista Suomea. Aiheeseen johdatteli CIMOn johtajan Pasi Sahlbergin lisäksi vuoden 2009 pakolaisnainen ja CIMOn tuoreen neuvottelukunnan jäsen Fatbardhe Hetemaj, joka osallistui tapahtumaan Skype-yhteyden välityksellä.

Juhlat huipentuivat tarinateatteri Storiaan, joka improvisoi mininäytelmiä juhlavieraiden omasta työstään kertomista tarinoista.

Katso myös

Euroguidance-sivut

Ensimmäinen EU-rahoitteinen vaihto-oppilasohjelma käynnistyi 7.9.2010

Fri, 15 Oct 2010 12:01:00 GMT

Tiedotusvälineille/vapaa julkaistavaksi 7.9.2010

Ensimmäinen EU-rahoitteinen vaihto-oppilasohjelma käynnistyi

Tästä syksystä alkaen 14 vuotta täyttäneiden suomalaisnuorten on mahdollista lähteä oppilasvaihtoon EU:n Comenius-ohjelman kautta. Alkaneena lukuvuonna vaihto-oppilaaksi lähtee 62 suomalaiskoululaista, ja vastavuoroisesti suomalaisiin oppilaitoksiin saapuu 36 nuorta eri Euroopan maista.

Rahoitus 3–10 kuukauden mittaisiin vaihtojaksoihin saadaan Comenius-ohjelman yksilöllisen oppilasliikkuvuuden toiminnosta. Vaihdot ovat mahdollisia sellaisten yläkoulujen, lukioiden ja toisen asteen ammatillisten oppilaitosten välillä, joilla on jo aiemmin ollut yhteinen Comenius-hanke, yksittäiset oppilaat eivät siis voi hakeutua vaihtoon ohjelman kautta. Comenius-ohjelmaa hallinnoi Suomessa CIMO.

Valtaosa tämän lukuvuoden vaihdoista tehdään Espanjan kanssa: suomalaiset suuntaavat useimmiten Espanjaan ja espanjalaiset Suomeen. Toiseksi suosituin kumppanimaa on Italia. Yksittäisiä oppilaita tulee Suomeen lisäksi Tanskasta, Latviasta ja Tšekistä, ja edellä mainittujen maiden lisäksi Suomesta lähdetään Ranskaan, Viroon ja Ruotsiin. Suurin osa vaihto-oppilaista on lukiolaisia. Toiminnossa on toistaiseksi mukana 13 maata, mutta uusia maita tulee mukaan pikku hiljaa. Ensi lukuvuonna uusina ovat mukana Belgian kaikki kielialueet, Liechtenstein, Puola, Slovakia ja Slovenia.

Suomeen syyslukukaudella saapuvat oppilaat ja heidän suomalaiset tukihenkilönsä valmennetaan koitokseen Hotelli Kiljavanrannassa Nurmijärvellä 9.–10.9.2010. Tiedotusvälineet ovat tervetulleita Kiljavalle seuraamaan eurooppalaisten nuorten valmentautumista koulunkäyntiin Suomessa.

Haku lukuvuonna 2011–2012 toteutettaviin oppilasliikkuvuushankkeisiin on käynnissä, ja päättyy 1.12.2010.

Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville – oppilaille, opettajille ja muulle opetusalan henkilöstölle. Ohjelma tukee oppilaitosten hankeyhteistyötä, yksilöllistä liikkuvuutta sekä verkostoitumista. Comenius on osa Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmaa (LLP).

Lisätietoja

CIMO
Hilma Ruokolainen, ohjelma-asiantuntija
p. 0207 868 560, hilma.ruokolainen (at) cimo.fi

CIMO
Nina Rekola, yksikön päällikkö
p. 0207 868 567, nina.rekola (at) cimo.fi