Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

Ajankohtaista

11.12.2014

Ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuus saa tukea ECVETistä

Opetusneuvos Seija Rasku

Opetusneuvos Seija Rasku avasi seminaarin.

Joulukuun 1. päivänä järjestetty ECVET Round Table -seminaari kokosi yhteen ammatillisen koulutuksen opettajia ja koulutuksen järjestäjiä sekä opetus- ja työvoimahallinnon edustajia kuulemaan ECVET-suosituksen tilannekatsausta kansainvälisen liikkuvuuden ja elinikäisen oppimisen näkökulmasta sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla. Tilaisuuden järjestivät yhteistyössä CIMO, opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus, ja se oli osa CIMOn koordinoimaa kansallista ECVET Expert –toimintoa.

Opetusneuvos Seija Rasku opetus- ja kulttuuriministeriöstä totesi avauspuheenvuorossaan, että ECVET on Suomessa istutettu mukaan kansallisiin säädöksiin. ”Oppimistulosten tunnistaminen ja tunnustaminen on meillä Suomessa ollut jo ennen ECVETiä; meillä on siis vahva pohja ottaa ECVET käyttöön”, Rasku totesi. Suomessa ollaan myös hyvin perillä ECVETin lisäarvosta: ”ECVET tukee pedagogista muutosta, joka on tavoitteena tutkintojärjestelmän uudistamisessa. ECVET edistää laatua ja läpinäkyvyyttä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa sekä tukee myös kansallista liikkuvuutta.”

Suomessa on kehitetty valmiuksia ECVETin käyttöönottoon muun muassa vahvistamalla tutkinnon osaamisperustaa säädöksissä, kun terminologiaa on yhtenäistetty ja täsmennetty ja ammatilliset tutkinnot on määritelty uudestaan osaamisperusteisesti ja työelämälähtöisesti. Suomessa kansainvälinen liikkuvuus on ammatillisen koulutuksen puolella runsasta, eli myös sikäli edellytykset ECVETin käyttöönottoon ovat hyvät. Rasku totesi myös, että ECVETin käyttöönotto perustuu keskinäiseen luottamukseen, organisaatioiden väliseen kumppanuuteen ja dokumentointiin.

Esityskalvo

ECVET ei ole järjestelmä vaan väline

Opetusneuvos Sirkka-Liisa Kärki Opetushallituksesta korosti sitä, että nyt on tärkeää kirkastaa sitä, mistä ECVETissä on kyse ja mitkä ovat sen tavoitteet. ”ECVET ei ole järjestelmä vaan väline toteuttaa osaamisperusteisuutta. Suomessa tehdyillä sääntömuutoksilla on haluttu tukea sitä, että oppimistulokset voidaan siirtää osaksi tutkinnon suorittamista. Samalla parannetaan sekä opiskelijoiden että työntekijöiden liikkuvuutta ja ymmärretään paremmin mitä muista maista tulevat osaavat”, Kärki totesi. Hän muistutti myös että Suomessa kansallisessa lainsäädännössä tehdyt muutokset eivät ole lähteneet ECVETin vaan suomalaisen koulutusjärjestelmän tarpeista. ”Meillä ECVET ei ole ollut uudistuksen pohjana, vaan TUTKE 2:ssa on vain huolehdittu siitä, että ECVET voidaan toimeenpanna Suomessa.”

ECVET on EU:n jäsenmaille suositus eikä siis sääntele maiden omia järjestelmiä, mutta helpottaa yhteistyötä eurooppalaisten kumppanien kanssa. Tutkintojärjestelmän perusteiden kehittämisen tahtotilana ovat olleet työelämäperusteisuus, työelämälähtöisyys ja reagointikyky; toisin sanoen, kun työelämään tarvitaan tiettyä osaamista, niin sitä on nyt mahdollista lähteä hakemaan myös ulkomailta ja sisällyttää opittu asia luontevasti ammatilliseen tutkintoon. ECVETin käyttöönoton tilanne Euroopan eri maissa vaihtelee vielä, sillä maiden lähtökohdat ovat hyvin erilaiset. Suurin osa Euroopan maista on kuitenkin jo jotenkin pilotoinut ECVETiä tai jotain osaa siitä. ”ECVET on tuonut mukanaan suuntauksen oppimistulosperusteiseen ajatteluun – osaaminen on olennaisin asia”, Kärki sanoi.

Kansainvälinen liikkuvuus tuottaa myös non-formaalia oppimista

”Kansainvälinen liikkuvuus on värittänyt aiempaa ECVET-keskustelua, mutta viimeiset pari vuotta ECVET-keskustelu Suomessa on ollut muuta kuin kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvää; se on puhetta kansallisesta tilanteesta”, totesi ammatillisen koulutuksen yksikön päällikkö Mika Saarinen CIMOsta. Opiskelijaliikkuvuus ei ole ECVETissä se ainoa näkökulma, vaan myös työelämän tarpeet ja työntekijöiden liikkuvuus on otettava huomioon. Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus on Suomessa 2000-luvun puolella lisääntynyt, ja vuodessa toteutuu yli 6000 liikkuvuutta. Vuodesta 2003 vuoteen 2013 määrän kasvu on ollut noin 50 prosenttia; vuosina 2011-2013 määrät ovat sen sijaan laskeneet muutaman prosentin, mutta toisaalta myös ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärät ovat pienentyneet. Pohtia voi, vaikuttavatko tähän kehitykseen rahoituskuviot tai oppilaitosten yhdistymiset.

EU-ohjelmien tuki ammatillisen koulutuksen liikkuvuuteen on kasvanut vuosina 2007-2013 peräti 43 prosenttia, ja siirryttäessä Erasmus+ -ohjelmakaudelle yhä 27 prosenttia. ”Toisaalta tämä on hyvä asia, mutta toisaalta oppilaitosten omarahoitus on tästä syystä vaarassa vähentyä”, Saarinen sanoi. ECVETin rooli oppilaitosten kansainvälistymisessä on se että se tukee liikkuvuuden laadukasta toteuttamista. Vaikka ECVETin toimeenpano on jo Suomessa hyvällä mallilla, niin kehittämiskohteitakin löytyy toki yhä, muun muassa osaamisperusteisuuden arviointi liikkuvuudessa vaatii vielä työtä. Keskeistä on myös ei-suunnitellun oppimisen ja non-formaalin oppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen vaihdon aikana tai sen jälkeen. Kansainvälinen osaaminen voidaankin nähdä indikaattorina laajemmasta osaamisesta, kuten CIMOn ja Demos Helsingin Piilotettu osaaminen -selvityksessä vuonna 2013 todettiin.

Amamtillisen koulutuksen yksikön päällikkö Mika Saarinen

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikön päällikkö Mika Saarinen puhui muun muassa non-formaalin oppimisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta.

Kansainvälisen osaamisen hankkimisesta luonteva osa opintosuunnitelmaa

Riitta Karusaari Rovaniemen koulutuskuntayhtymästä pohti, mitä mahdollisuuksia tutkintouudistus ja ECVET antavat koulutuksen järjestäjälle. ”ECVET tarjoaa mahdollisuuden työelämälähtöiselle osaamisperusteiselle koulutukselle, auttaa opiskelijaa työelämätaitojen hankinnassa ja työllistymisessä ja edistää syvällisiä kumppanuuksia sidosryhmäverkostojen kesken”, hän totesi. Aito mahdollisuus tarjota erilaisia osaamisen hankinnan vaihtoehtoja opiskelijoille paranee, ja ECVETin myötä kansainvälisen osaamisen hankkiminen muodostuu arkisemmaksi osaksi HOPSia (henkilökohtainen opintosuunnitelma) ja opettajien ohjausta. Näin kansainvälinen kokemus saadaan luontevaksi osaksi opintoja. On lisäksi huomioitava se, että myös nopeammin etenevät opiskelijat tarvitsevat tukea opintosuunnitelmiinsa.

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Kristiina Takaneva sanoi, että ECVET ei ole vain kansainvälisyyttä, vaan linkittyy vahvasti pedagogiseen kehittämiseen. ECVETin mukaiset vaihdot ovat tuoneet oppilaitokseen kehittymistä opettajan ja ohjaajan työssä sekä uutta opettajuutta. Opiskelijoita on vastuutettu oppimiseen ja itsearviointiin, eurooppalaisia laatuvaatimuksia tunnetaan paremmin, ja luottamus ulkomailla tehtyyn arviointiin on helpottanut vaihtojaksojen mahdollistamista ja liittämistä henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan (HOPS).'

Erja Kotimäki Oulun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta ja Virpi Spangar Oulun seudun ammattiopistosta esittelivät ajatuksia opettajan työn muutoksen tilasta tällä hetkellä sekä työelämäpedagogisen osaamiskartan, johon oli koottu keskeisiä työelämäpedagogin taitoja; keskeisimpinä niistä pedagoginen osaaminen, johtamisosaaminen, työelämäpedagoginen perusosaaminen sekä verkosto- ja yhteistyöosaaminen. Kaksikko totesi puheenvuorossaan, että tulevaisuuden opettajuus näyttää aika haastavalta, mutta kaikkea ei toki yhden opettajan tulekaan hallita, vaan tarvittava osaamispaletti voi löytyä organisaatiosta. Oppilaitokset ovat pystyneet reagoimaan muutokseen vaihtelevasti, sillä uudistukset ovat tulleet nopealla tahdilla. Vaikka osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on ilmiönä tuttu, on haasteena henkilökohtaisten opintopolkujen luominen. Vanhojen opiskelijoiden siirtäminen mukaan uuteen järjestelmään herättää oppilaitoksissa tällä hetkellä paljon huolta ja keskustelua.

Jaetaan tietoa ja opitaan toisiltamme

Päivän annin voisi summata Seija Raskun sanoin: ”Keskeistä on, että tutkinnonuudistus ja ECVET eivät ole toisistaan erilliset asiat vaan tukevat toisiaan.” Tärkeänä seminaarissa nähtiin työelämän tarpeiden huomioiminen ennakoivastikin sekä toisilta ammatillisen koulutuksen alan toimijoilta oppiminen – kun osaamista ja tietoa ECVETin toimeenpanosta ja hyvistä käytännöistä jaetaan avoimesti oppilaitosten kesken, niin joka paikassa ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan.


(11.12.2014/AK)