Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

Ajankohtaista

06.06.2016

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen CIMOn 25-vuotisjuhlissa. Kuvat: Satu Haavisto

#CIMO25! Neljännesvuosisata kansainvälistymistä

CIMOn perustamisesta tulee 25 vuotta 1.6.2016. CIMO on vuosien myötä kasvanut korkeakoulusektorilla henkilövaihtoa hoitaneesta toimistosta laaja-alaiseksi kansainvälistymisen asiantuntijaksi, jonka toimialaan kuuluvat kaikki koulutussektorit, nuorison ja kulttuurin alat sekä koko kansalaisyhteiskunta. Juhlavuosi jää CIMOn viimeiseksi toimintavuodeksi itsenäisenä organisaationa, sillä vuoden 2017 alusta töitä jatketaan uudessa virastossa yhdessä Opetushallituksen kanssa.

CIMO perustettiin vaiheessa, jossa suomalainen yhteiskunta oli alkanut kansainvälistyä vauhdilla. Taustalla myllersi suuria kansainvälispoliittisia muutoksia, kuten Euroopan yhdentyminen ja sosialismin romahtaminen. 1990-luvun taitteessa kansainvälinen liikkuvuus koski Suomessa muutamia tuhansia henkilöitä ja oli organisoitu pääasiassa kahden maan välisillä ohjelmilla, joita hoidettiin eri ministeriöissä. CIMOn perustamisen taustalla oli halu tehostaa hallintoa, koordinaatiota ja palvelua keskittämällä ohjelmat saman katon alle.

Henkilövaihdosta laaja-alaiseen yhteistyöhön

CIMOn toiminnan peruskivinä olivat opetusministeriöstä siirretyt stipendiasiainkeskus ja asuntolatoiminta, työministeriöstä siirretty kansainvälinen harjoittelu sekä kauppa- ja teollisuusministeriöstä siirretyt asiantuntija-, harjoittelu- ja apurahaohjelmat.

Euroopan unioni on näkynyt CIMOn toiminnassa alusta saakka, sillä Suomi liittyi korkeakoulutuksen Erasmus-ohjelmaan vuonna 1991 ja CIMOsta tuli ohjelman kansallinen toimisto. Eta-sopimus toi 1994 mukanaan Youth for Europe -nuoriso-ohjelman, joka laajensi CIMOn toiminnan koulutuksen ulkopuolelle. CIMOn rooli EU-ohjelmien kansallisena toimistona ja yhteyspisteenä on laajentunut merkittävästi vuosien kuluessa. Nyt ohjelmavastuut ulottuvat varhaiskasvatuksesta yleissivistävään, ammatilliseen, korkea- ja aikuiskoulutukseen saakka, ja kattavat lisäksi nuoriso- ja kulttuurialat sekä kansalaisyhteiskunnan.

Vieraina oli runsaslukuinen joukko CIMOn asiakkaita ja yhteistyökumppaneita.

Myös pohjoismaisella yhteistyöllä on vakiintunut asemansa CIMOn toiminnassa. Tässä merkittäviä työkaluja ovat olleet Pohjoismaisen ministerineuvoston Nordplus-ohjelmat. Kansallisesti rahoitettuja ohjelmia on kehitetty kansainvälistyvän yhteiskunnan tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi kansainvälisen harjoittelun ja stipenditoiminnan painopistettä on siirretty Euroopan ulkopuolelle, kun opiskelu, liikkuminen ja työskentely Euroopassa kävi EU-jäsenyyden myötä helpommaksi. Korkeakouluyhteistyössä on nostettu esille mm. globaalivastuun teemoja kehitysyhteistyömäärärahoilla rahoitetuilla ohjelmilla.

CIMOsta on kasvanut myös merkittävä tiedon tuottaja. Kohderyhmäkohtaista tietoa tarjotaan verkkopalveluissa ja ajankohtaisista aiheista tehtävät selvitykset ja tilastoinnit tarjoavat sidosryhmille, päättäjille ja kansalaisille faktoja kansainvälistymisestä.

Kansainvälistymisen vaiheet teemana vuosijulkaisussa

Vuonna 1991 CIMOssa työskenteli 26 henkilöä ja sen ohjelmissa oli noin 3500 osallistujaa. Nykyään CIMOn Helsingin toimistossa työskentelee yli 100 henkilöä ja lisäksi sillä on toistakymmentä Suomen kielen ja kulttuurin opettajaa eri maiden yliopistoissa. Tätä nykyä CIMOn vastuulla oleviin ohjelmiin ja hankkeisiin osallistuu vuosittain noin 25 000 henkilöä. CIMOn perustamisvuoden määrärahat olivat noin 17 miljoonaa markkaa eli 2,9 miljoonaa euroa; koko rahoitus tuli valtion budjetista. Vuonna 2015 CIMOn budjetti oli 47,8 miljoonaa euroa, josta 37 miljoonaa jaettiin eteenpäin apurahoina ja hanketukina. Nykyään valtion määrärahojen osuus CIMOn rahoituksesta on vain 25 %. Suurin rahoittaja on Euroopan unioni, jonka osuus on lähes 60 %.

CIMOn juuri ilmestyneen vuosijulkaisun aiheena on Neljännesvuosisata kansainvälistymistä. Julkaisussa hahmotellaan kuvaa siitä, miten kansainvälistyminen on edistynyt CIMOn toimialalla sen olemassaolon aikana. Kronologisesti etenevään tekstiin on poimittu tapahtumia Suomesta, Euroopasta ja maailmalta, ja suurimpia käänteitä CIMOnkin vaiheista käydään läpi. Joidenkin teemojen kehitystä katsotaan hieman tarkemmin. Lopussa opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen visioi sitä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Katso myös

Neljännesvuosisata kansainvälistymistä. CIMOn vuosijulkaisu 2016.

Muistoja, kuvia ja videoita CIMOn taipaleelta

Avarakatseisen ja osaavan Suomen puolesta
“Tänään juhlitaan edistyksellistä Suomea: naisten äänioikeus täyttää 110 vuotta ja CIMO 25 vuotta. Viime vuosikymmenten aikana Suomi on kansainvälistynyt. CIMOlla on ollut iso rooli tässä”, aloitti opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen puheensa kun CIMOn sidosryhmät kokoontuivat aurinkoiseen Hakaniemenrantaan juhlistamaan neljännesvuosisadan täyttymistä.
“Omakohtainen kokemus kansainvälisyydestä toimii parhaiten ennakkoluulojen vähentäjänä. Se mitä ei tunne, sitä on helppo pelätä, arvostella ja vihata. CIMO on toiminnallaan lisännyt avarakatseisuutta.” Paneelissa myös CIMOn entiset johtajat Lauri Lantto, Ulla Ekberg, Pasi Sahlbelg sekä johtaja Jaana Palojärvi OKM:stä näkivät kansainvälisyyden yhä tärkeämpänä rakennettaessa parempaa tulevaisuutta. Työ jatkuu!

6.6.2016 | TL & VZ