Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

Ajankohtaista

23.11.2015

Rosa Maria Torres del Castillo ja Anu Martinez-Särkijärvi

Rosa Maria Torres del Castillo ja Helsingin yliopiston tutkija Anu Martinez-Särkijärvi löysivät paljon yhteisiä keskustelunaiheita. Kuva: Marjo Somari

CIMO Forumissa esillä Latinalaisen Amerikan koulutus – haasteet yhdistävät ja erottavat

Marraskuun kaamokseen saatiin läikähdys väriä kun ecuadorilainen Rosa Maria Torres del Castillo vieraili Helsingissä. CIMOssa järjestetty pyöreän pöydän keskustelu Latinalaisesta Amerikasta keräsi kiinnostuneita asiantuntijoita niin koulutusviennin, opetushallinnon, tutkimuksen kuin diplomatian saralta.

Keskustelutilaisuuden aluksi Rosa Maria Torres totesi, että itse asiassa on harhaanjohtavaa puhua Latinalaisen Amerikan koulutuksesta: manner on valtava ja täynnä erilaisia alueita, joiden sisälläkin on heterogeenisyyttä. Yhteisiä haasteitakin kuitenkin löytyy ja osa niistä tunnistetaan Suomessakin.

Varhaiskasvatusta vai valmennusta?

Varhaiskasvatus on koulutuksen alueista se, joka Latinalaisessa Amerikassa on kasvanut nopeimmin: sen ikäisten lasten määrä on kasvanut nopeasti ja esiopetus on pakollista kuten Suomessakin. Alan arvostuksesta kertoo Torresin mukaan se, että vielä joitakin vuosia sitten se annettiin presidenttien rouvien vastuulle, vaihtelevin tuloksin. Tilanne on onneksi muuttunut. Vastuu varhaiskasvatuksesta on kuitenkin useimmissa maissa hajallaan eri ministeriöissä ja sitä pidetään ennemmin sosiaali- kuin koulutuspolitiikan osana.

Esiopetus on ollut hyvin koulunomaista ja sillä on valmennettu oppilaita parempiin tuloksiin koulussa. Torres ihailee sitä, miten Suomessa esiopetus nähdään jo itsessään arvokkaana keinona antaa lapsille eväitä kokonaisvaltaisesti parempaan elämään.

Laatu edelleen ongelmana

YK:n vuosituhattavoitteisiin kuuluu peruskoulutuksen takaaminen kaikille ja tässä Latinalaisen Amerikan maat ovat onnistuneet melko hyvin. Haasteena ei enää ole se, saadaan kaikki lapset kouluun, vaan se että he saisivat opintonsa loppuun. Alueen maat julkaisevat tilastoja vain koulun aloittaneiden lasten määrästä, mutta eivät siitä, kuinka moni saa käytyä koulunsa loppuun.

Koulun keskeyttämiseen liittyvät haasteet ovat Torresin mukaan paitsi sosioekonomisia myös opetuksen laatua koskevia. Erityisesti toisen asteen koulutuksessa keskeyttäneiden joukko on suuri, lähes puolet aloittaneista, sillä koulutusta ei pidetä kannattavana ajankäyttönä opetuksen tason vuoksi.

Oppimistuloksia seurataan alueellisten arviointien avulla. Niitä koordinoi UNESCOn alainen tutkimuslaitos Latin American Laboratory for Assessment of the Quality of Education (LLECE), joka testaa oppilaiden taitoja lukemisessa, kirjoittamisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä. Vuosien 1997, 2006 ja 2013 testauksissa tulokset ovat parantuneet, mutta kehitys on ollut hidasta: lähes puolella oppilaista osaamisen taso kuuluu edelleen kahteen alimmista luokista.

Torres pitää ongelmana sitä, ettei arviointien tuloksia käsitellä avoimesti. Hallitukset julkaisevat niistä vain positiiviset puolet ja lakaisevat ongelmat maton alle. Arviointeja ei tunneta yleisesti eivätkä edes asiantuntijat välttämättä tiedä niiden olemassaolosta. Torres muistuttaakin, että arvioinnit eivät automaattisesti johda laadun parantumiseen, ellei niiden tuloksista käydä avointa keskustelua eikä esille nousseisiin ongelmiin puututa.

Opettajien arvostus erona

Opettajien asema ja arvostus on Torresin mukaan yksi suurimmista eroista Suomen ja Latinalaisen Amerikan maiden välillä. Siellä opettajan ammattia ei juuri arvosteta ja palkka on huono. Opettajankoulutus on vanhanaikaista ja pohjautuu pitkälti luentomuotoiseen opetukseen.

Myös puutteet opettajien ja rehtorien tietoteknisissä taidoissa ovat ongelma. Suomalaiseenkin korvaan kuulostaa tutulta se, miten koulujen tietotekniikan käyttöä on kehitetty teknologia edellä: laitteistoon on investoitu suuria summia, välillä jopa kilpaa poliittisten ryhmien kesken. Koska käyttäjiä ei kunnolla kouluteta, laitteet jäävät pölyttymään ATK-varaston nurkkaan. Torres kertoo esimerkin Brasiliasta: eräässä koulussa uusia koneita ei vuosiin edes otettu laatikoista, koska kukaan ei osannut niitä käyttää. Teknologiaan kaivataan systemaattisempaa ja pedagogisempaa lähestymistapaa.

Positiivistakin kehitystä on tapahtunut – joissakin maissa opettajien ammattijärjestöt ovat ottaneet vahvan roolin opetuksen kehittämisessä ja myös jotkut hallitukset panostavat opettajien koulutukseen. Tätä kommentoi Helsingin yliopiston tutkija Anu Särkijärvi-Martinez, joka on työskennellyt useaan otteeseen opetusalan asiantuntijana alueen maissa: hän oli juuri palannut Kolumbiasta, jossa opettajille tarjotaan stipendejä maisteritasoisiin opintoihin. Kiinnostus alaa kohtaan on yleisesti ottaen kasvamassa. Opettajakoulutus hyötyisi vielä siitä, että teorian ja käytännön välille saataisi luotua vahvempi linkki, kuten Suomessa on tehty.

Oppia alkuperäiskansoilta

Haasteiden ympärillä pyörineen keskustelun päätteeksi Rosa Maria Torresilta kysyttiin, mikä Latinalaisen Amerikan koulutuksessa on sellaista, mistä hän on ylpeä ja mitä hän mielellään esittelisi maailmalla. Kysymys sai kriittisen Rosa Marian mietteliääksi, mutta lopulta vastaus oli selvä: alkuperäiskansojen koulutusjärjestelmästä voisi oppia paljon.

Torres oli v. 2003 alkuperäiskansojen valitsemana opetusministerinä Ecuadorin hallituksessa. Tuolloin hän perehtyi yhteisön perinteisiin ja periaatteisiin, ja vaikuttui heidän tavastaan keskustella avoimesti sekä korostaa yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä myös koulutuksessa.

”Alkuperäiskansoilla ME on tärkeämpi kuin MINÄ, koska ME on edellytys MINÄn selviytymiselle.” Tätä asennetta Torres pitää tärkeämpänä kuin testaamista, arviointeja ja ulkopuolisten esimerkkien ihannoimista, joilla asioita nyt lähestytään. ”Koulujärjestelmiä pitäisi kehittää samalla asenteella. Meidän pitäisi osata kääntää katseemme myös itseemme ja oppia omista vahvuuksistamme, eikä aina hakea mallia muualta. Nyt me tutkimme alkuperäiskansoja, mutta emme opi niiltä.”

Suomalaisen koulutuksen maine kiinnosti

Rosa Maria Torres on viime vuosikymmenten aikana ollut monessa roolissa tutkimassa ja kehittämässä Latinalaisen Amerikan koulutusjärjestelmiä. Hän on työskennellyt erilaisissa asiantuntijatehtävissä mm. UNICEFille ja UNESCOlle, ja julkaissut lukuisia kirjoja koulutuksesta. Suomeen hänet toi suomalaisen koulutuksen maine ja kiinnostus sen taustalla oleviin periaatteisiin, joihin hän on tutustunut mm. Pasi Sahlbergin kautta. Vierailunsa aikana Torres keskusteli opetushallinnon edustajien kanssa ja vieraili kouluissa.

Lisätietoja:

Rosa Maria Torresin blogi

Laboratoria latinoamericano de evaluation de calidad de education LLECE

CimoForum on CIMOn asiantuntijaverkoston kohtaamispaikka, jossa keskustellaan ajankohtaisista kansainvälisistä kysymyksistä koulutuksen, nuorison, kulttuurin ja liikunnan aihepiireistä. Halutessasi tiedon tulevista tapahtumista voit liittyä postituslistalle lähettämällä sähköpostin osoitteeseen CIMO-Forum@cimo.fi

(23.11.2015 / MS)