Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

Ajankohtaista

22.07.2015


Kuvassa vasemmalta oikealle: Samu Seitsalo, Kristiina Helenius, Jaana Laitinen-Pesola, Matti Isokallio, Leena Suurpää ja Tuuli Kaskinen.

CIMO SuomiAreenalla 2015: Kansainvälinen osaaminen tulisi hyödyntää paremmin

CIMO järjesti 17.7.2015 SuomiAreenalla paneelikeskustelun teemasta Osaako Suomi hyödyntää kansainvälistä osaamista. Keskustelussa nousi esille, että työnantajat eivät aina tunnu arvostavan kansainvälistä osaamista, vaikka sen tarve on jatkuvasti kasvava. Koulutus on tärkeää, mutta kaikkea ei panelistien mielestä opita koulun penkillä. Mitä tulisi tehdä ja kenen toimesta?

Paneeliin oli kutsuttu kokoomuksen kansanedustaja Jaana Laitinen-Pesola, Sataedun johtaja Matti Isokallio, Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Leena Suurpää, Amcham Finlandin toimitusjohtaja Kristiina Helenius sekä CIMOn johtaja Samu Seitsalo. Keskustelua seurasi ja kommentoi kriittinen tuomaristo, johon kuuluivat perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Sebastian Tynkkynen ja vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski. Puheenjohtajana toimi Demos Helsingin toiminnanjohtaja Tuuli Kaskinen.

Keskeisinä teemoina nousivat esille kansainvälisen osaamisen ja työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton tarve sekä kansainvälisen osaamisen hyödyntämisen esteet ja arvostuksen puute. Keskustelijat muistuttivat myös, että osaaminen voi kehittyä myös epäformaalin oppimisen kautta.

Kansainväliselle osaamiselle on tarvetta

”Meillä on korkeakouluissa ulkomaalaisia noin 20 000 reilusta 300 000 tutkinto-opiskelijasta ja suomalaisia on ulkomailla tekemässä koko tutkintoa noin 7000”, latoi Seitsalo lukuja pöytään. ”Oleellinen kysymys on, miten tämä osaaminen pystytään hyödyntämään ja jäävätkö ulkomaalaiset opiskelijat Suomeen tutkinnon suoritettuaan”, huomautti Seitsalo.

Yritysten kanssa työtä tekevä Helenius puolestaan kuvasi, että ”yksi suurimmista kasvua rajoittavista tekijöistä on, etteivät he löydä sopivia työntekijöitä eivätkä sopivaa osaamista”. Hänen mukaansa suomalaisilta puuttuu usein myynti- ja markkinointitaitoa sekä yritysten tarvitsemaa erityisosaamista. ”Lupaprosessit ovat ongelmana kun tarvitaan taitoa ja osaamista nopeasti”. Tilanne on Heleniuksen mukaan kansainvälisille yrityksille haastava: ”Useat yritykset ovat lopulta tehneet päätelmän sijoittua Viroon”.

Isokallio totesi, että ammatillista koulutusta tarjoavasta Sataedusta valmistuneet menevät tyypillisesti töihin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joiden ”erityisesti kansainvälinen kasvu on ihan puhtaasti kiinni kansainvälisestä osaamisesta”. Hän nosti myös esille kasvavan sosiaali- ja terveysalan työvoimatarpeen, jota on mahdotonta täyttää ilman kansainvälistä työvoimaa. ”Sote-ala on suosittua ja lähihoitajakoulutusta on lisätty, mutta siltikään ei volyymi riitä”, hän kuvasi haastavaa tilannetta.

Kansainvälinen kokemus tuo mukanaan piilotettua osaamista jota ei aina tunnisteta. Seitsalo viittasikin piilotettuun osaamiseen, teemaan jota CIMO on yhdessä Demos Helsingin kanssa selvittänyt: ”Yritykset haluavat osaamista, jota nuorilla on, mutta yritykset eivät tätä osaamista tunnista ja nuoret eivät siitä ehkä osaa kertoa”. Kansainvälinen kokemus kehittää kielitaidon, suvaitsevaisuuden ja kulttuurien välisen kompetenssin lisäksi myös sitkeyttä, tuottavuutta ja uteliaisuutta.

Osataanko kansainvälistä osaamista arvostaa?

”Ihmiset olivat ällistyneitä siitä, että työnantajat eivät ole arvostaneet heidän ulkomailla hankkimaansa kokemusta ja osaamista”, Laitinen-Pesola vastasi yleisökysymykseen, joka koski kansainvälisen kokemuksen arvostusta. ”Ei ole otettu huomioon minkälaista rohkeutta ja päätöksenteon kykyä ihminen on osoittanut ja kuitenkin halunnut palata ja tuoda osaamisensa takaisin”, hän pahoitteli. Heleniuksen mielestä se miten kansainväliseen osaamiseen suhtaudutaan on johtamiskysymys: ”Kansainvälinen osaaminen on integroitava johdonmukaisesti, systemaattisesta ja määrätietoisesti”.

”Kuka estää asetelman, että venäläinen lääkäri siivoaa metroja”, kysyi keskustelun kriittiseen tuomaristoon kuulunut Jari Myllykoski. Laitinen-Pesolan mielestä osaamisen tunnistamisessa ja pätevyyksien tunnustamisessa on paljon puutteita. ”Olemme todella kriittisiä ulkomailta tulevia hoitajia kohtaan. Monet joutuvat päivittämään tutkintonsa ihan alusta”, hän kuvasi alan haasteita. Isokallio totesi, että osaamisen tunnustamisessa ja tunnistamisessa on menty eteenpäin. Rahoituksen kiristyessä ei ole myöskään ole kestävää tarjota päällekkäistä koulutusta. Suurpää piti ongelmana työmarkkinoiden etnistymistä - sitä että ”tietyntaustaiset ihmiset tekevät tietynlaisia töitä ja asettuvat tietynlaisiin paikkoihin”. Panelistit näkivät yleisesti ongelmia suomalaisten asenteissa liittyen esimerkiksi korkeisiin kielitaitovaatimuksiin – kaikilla aloilla ei tarvita täydellistä suomen taitoa.

Kaikkea ei opita koulussa

Kansainvälisyys on Suurpään mukaan vahvasti sukupolvikysymys ja nuoret näkevät itsensä kansainvälisinä: ”He tuskin käyttävät tällaista käsitettä, mutta globaali maailma on heille vahvasti läsnä arjessa”. Maailma on heille läsnä esimerkiksi netin ja ystävien kautta. ”Osaaminen on mielen liikettä ja halua katsoa omien lähipiirien ja rajojen yli. Kansainvälinen osaaminen on sitä, että ajatellaan, että maailma ei ole valmis ja ollaan valmiita kriittiseen ajatteluun”, kiteytti Suurpää.

Sebastian Tynkkynen kannatti puheenvuorossaan kansainvälisyyden laajaa ymmärrystä ja esitti paneelille kysymyksen monipuolisen kieltenopetuksen merkityksestä suomalaisten kansainvälistymiselle. Yleisöstä kommentoitiin, että natiivien parissa saa parhaan kielikylvyn oli sitten suomalainen ulkomailla tai ulkomaalainen Suomessa. Suurpää arvioi, että kielenopetusta voisi monipuolistaa siten, että olisi enemmän erikielisiä ja erikulttuurisia opettajia. Paljon enemmän tunnustusta voisi hänen mielestään antaa myös kansalaisjärjestöjen kentälle, joka on jo varsin monikulttuurinen: ”Silti se kieli mitä käytetään on vain suomi. Miksei voisi monikielisempää se kommunikointi siellä, jolloin voisi oppia tekemällä”, hän ideoi. Seitsalo nosti esille seikan, että ulkomaalaiset tutkinto ja vaihto-opiskelijat asuvat usein keskenään: ”Suomalaisten parissa asuminen mahdollistaisi suomen oppimisen epäformaalisti”.

Miten Suomi voisi hyödyntää paremmin kansainvälistä osaamista? Keskustelussa tunnistettiin erityisesti kielitaitoon, asenteisiin ja osaamisen tunnistamiseen liittyviä ongelmia. Lopuksi keskustelijoita pyydettiin kertomaan konkreettinen asia, jonka eteenpäin meneminen auttaisi osaamisen hyödyntämisessä. Heitä pyydettiin myös nimeämään kenen tämä tulisi tehdä. Katso mitä he vastasivat! (Videon pituus 4:45 min.)

Lisätietoa:

Teksti: Ilmari Nokkonen
Kuva ja video: Meri Lukkarinen