Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

Ajankohtaista

23.07.2015

Kuva: Ilmari Nokkonen

CIMO SuomiAreenalla 2015: Käytiin maailmalla – mitä jäi käteen? Kolme näkökulmaa kansainvälistymiseen

CIMO esittäytyi perjantaina 17.7. SuomiAreenalla Torilavan tietoiskussa teemalla ”Käytiin maailmalla - mitä jäi käteen? Osallistujien kokemuksia kansainvälisistä hankkeista”. Haastateltavien mukaan kansainväliset kokemukset avartavat näkemyksiä, muokkaavat asenteita ja antavat monipuolisia taitoja elämää varten.

Tietoisku keskittyi kansainvälisten hankkeiden osallistujien sekä kansainvälisessä toiminnassa mukana olleiden kokemuksiin ja ajatuksiin siitä, miten kansainvälistä osaamista voi hyödyntää esimerkiksi työelämässä. Keskustelijat edustivat kolmea eri näkökulmaa – suomalaisen opiskelijan kokemuksia kansainvälisestä työharjoittelusta, työnantajan kokemuksia kansainvälisen harjoittelijan työllistämisestä sekä ulkomaalaisten työntekijöiden kokemuksia Suomessa työskentelemisestä.

Suomalaisena työharjoittelijana ulkomailla

Suomalaisen opiskelijan kokemuksia kansainvälisestä harjoittelusta edusti Sataedussa rakennusalaa opiskellut Anton Murashev. Vastavalmistuneella Murashevilla oli kokemusta Latviassa työskentelystä viiden viikon harjoittelujaksolta.

Lähtökohtana Murashevin ulkomaankokemukseen oli se, että hänen opinahjonsa Sataedu tarjosi mahdollisuuden kansainväliseen työharjoittelujaksoon. Myös Murashevin ulkomailla opiskelleiden kavereiden jakamat positiiviset kokemukset vaikuttivat hänen halukkuuteensa käyttää mahdollisuus hyväksi.

Murashev koki oppineensa työharjoittelussaan monipuolisesti uutta. Uuden ammatillisen opin sijaan Murashev piti merkittävämpänä elämän kannalta hyödyllisten asioiden oppimista, oli kyseessä sitten uusien ruokalajien kokeileminen tai uudessa kaupungissa eläminen ja uusiin ihmisiin tutustuminen.

Murashev uskoo kokemuksesta olevan hyötyä tulevaisuudessa. Hän ei ole varma, auttaako kansainvälinen kokemus kuitenkaan kotimaassa työllistymisessä, mutta erityisesti kansainvälisten työmahdollisuuksien kohdalla Murashev uskoo olevansa muihin hakijoihin nähden etulyöntiasemassa kokemuksensa ansiosta. Hän myös myöntää oppineensa ulkomailla sitkeyttä ja periksiantamattomuutta. Juuri sitkeys on tuottavuuden ja uteliaisuuden lisäksi CIMOn ja Demos Helsingin vuonna 2013 toteuttaman selvityshankkeen (Piilotettu osaaminen) mukaan yksi merkittävimmistä kansainvälisistä taidoista.

Työnantajana kansainvälisille työharjoittelijoille

Johanna Ruusunen johtaa kokemäkeläistä hoitoalalla toimivaa Vuollekotia. Heidän työyhteisönsä sai keväällä työharjoitteluun virolaisen työharjoittelijan viiden viikon harjoittelujakson ajaksi.

Ruususen mukaan työharjoittelija sopeutui erittäin hyvin työyhteisöön kuten myös työyhteisö häneen. Koko työyhteisö oli myös yhtä mieltä siitä, että harjoittelija hoiti työnsä työparina toimiessaan erinomaisesti.

Ruususen mukaan kokemuksen keskeisintä antia Vuollekodin näkökulmasta oli myös oman henkilöstön työn arvostuksen kohentuminen. Suomessa hoitoalaa uutisoidaan Ruususen mukaan usein valitettavan negatiivisessa valossa. Vaikka kehitettävää löytyy edelleen, huomasivat he Vuollekodissa työharjoittelijan kertomuksia kotimaansa hoitoalan tilanteesta kuunnellessaan, että moni asia on Suomessa hyvin. Kauemmas katsominen avartaa ja auttaa usein näkemään paremmin sen, miten asiat ovat kotimaassa. ”Ruoho ei aina ole vihreämpää aidan toisella puolella”, totesi Ruusunen.

Kansainvälisenä vapaaehtoistyöntekijänä Suomessa

Kolmantena näkökulmana tietoiskussa kuultiin ukrainalaisen Nataliia Fateevan sekä ranskalaisen Dany Mizrahin kokemuksia Suomessa työskentelemisestä. EVS:n (European Voluntary Service) kautta nuoret ovat tehneet vapaaehtoistyötä Porin Nuorisoasiainkeskuksella jo kymmenen kuukauden ajan. Työhön on kuulunut muun muassa ajan viettäminen porilaisnuorten kanssa, heidän kanssaan keskusteleminen ja kansainvälistymisen mahdollisuuksista kertominen. Myös erilaisiin tapahtumiin kuten nuorten kesäleireille osallistuminen sekä kouluvierailut ovat kuuluneet kaksikon tehtäviin. Fateevalle ja Mizrahille annettiin haastattelun alussa tehtäväksi tiivistää kokemus Suomesta yhteen sanaan, jonka he paljastaisivat haastattelun lopuksi.

Kasvatustieteitä kotimaassaan opiskelleella Fateevalla oli Suomea kohtaan suuria odotuksia, olihan hän kuullut suomalaisesta koulujärjestelmästä ja opetuksen tasosta puhuttavan paljon hyvää opintojensa aikana. Hän toivoikin voivansa hyödyntää täällä oppimaansa kotimaassaan Ukrainassa. Fateeva kertoi hyötyneensä työssään ulospäinsuuntautuneisuudestaan, sillä ujoja suomalaisnuoria on saanut hieman houkutella ulos kuorestaan. Mizrahi puolestaan kertoi nuorten parissa työskentelyn olleen hänelle uutta ja tuottaneen toisinaan haasteita.

Ranskalainen ja suomalainen työskentelykulttuuri eroavat Mizrahin mukaan toisistaan siinä, että Ranskassa työskennellään kiireessä ja paineessa niin, ettei työn suunnitteluun jää useinkaan aikaa. Suomalaista työkulttuuria Mizrahi kuvasikin kulttuurina, jossa ajatellaan ennen kuin tehdään (”more thinking before doing”), kun taas Ranskassa ajatellaan usein vasta jälkikäteen.

Millä sanalla Mizrahi ja Fateeva sitten kuvasivat kokemustaan Suomessa? Mizrahi valitsi sanakseen ”kontrasti” kuvaamaan eroja Suomen ja Ranskan välillä sekä suomalaisen kesän ja talven välillä. Fateeva puolestaan kuvasi kokemustaan sateenkaarena, joka ilmestyy niin sateen kuin haasteidenkin ylittämisen jälkeen.

Kuva: Ilmari Nokkonen

”Asennemuokkausta parhaimmillaan”

Haastateltavat suosittelivat lämpimästi tarttumaan kansainvälistymistä edistäviin mahdollisuuksiin. Ammatillisella puolella opiskelleen Murashevin mukaan opiskelijoiden kannattaisi käyttää hyväkseen kansainvälisen työharjoittelun mahdollisuus, jos sellainen on tarjottu.

Työnantajanäkökulmaa haastattelussa edustanut Ruusunen puolestaan suositteli yrityksiä ottamaan vastaan kansainvälisiä harjoittelijoita. ”Siinä on itsellä paljon enemmän saatavaa kuin annettavaa, ja se palvelee puolin ja toisin. Asennemuokkausta parhaimmillaan”, Ruusunen kiteytti. Ruususen mukaan he välttyivät karikoilta oman kansainvälisen harjoittelijansa kohdalla: ”Avoimin mielen, kuunnellen, avointa vuorovaikutusta puolin ja toisin, niin kyllä sillä pärjää”.

Teksti: Meri Lukkarinen
Kuvat: Ilmari Nokkonen