Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

Ajankohtaista

07.12.2015


Ami Hasan, Hasan & Partnersin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja

Globaalin luovuuden lähteellä

Helsinki, Tukholma, Amsterdam – kolmessa maassa toimivan Hasan & Partners Groupin edustama mainosala on malliesimerkki kansainvälisten taitojen merkityksestä työelämässä. Niitä vaaditaan, kun työskennellään kansainvälisten brändien, kuten Adidaksen, KONEen ja H&M:n parissa.

Hasan & Partnersin toimistolla Helsingin Punavuoressa kahvipöytäkeskusteluissa ja neuvotteluhuoneissa soljuvat suomi ja englanti sulassa sovussa. Monipuolisempaakin kielikylpyä on tarjolla, sillä toimistolla työskentelee 15 kansallisuutta.
Monikulttuurinen työympäristö ei ole sattumaa. Hasan & Partnersin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Ami Hasan selventää neuvotteluhuoneen pöydän äärestä yrityksen rekrytointiperiaatteita.

– Pyrimme aktiivisesti palkkaamaan sekä ulkomaalaisia osaajia, että ulkomailta työkokemusta hankkineita suomalaisia. Olisi aika naiivia ajatella, että maailman paras markkinointi- ja mainososaaminen on Suomessa, ainakaan siitä ei ole toistaiseksi mitään evidenssiä.

Hasan & Partners hyödyntää myös vuosien mittaan alan kansainvälisissä seminaareissa ja kilpailuissa kertynyttä verkostoaan työntekijöiden ammattitaidon kehittämisessä.

– Pyrimme antamaan työntekijöillemme mahdollisuuden lähteä muutamaksi kuukaudeksi tai puoleksi vuodeksi oppiin johonkin ulkomaiseen laatutoimistoon. Työntekijöitämme on ollut vaikkapa San Franciscossa McCannilla, New Yorkissa Droga5:llä ja Kapkaupungissa TBWA:lla.

Globaalien markkinoiden lähettiläs

Ami Hasan perusti toimiston vuonna 1991 laman keskellä viiden muun kunnianhimoisen mainossuunnittelijan kanssa. Kuusikko halusi rakentaa puhtaalta pöydältä kustannustehokkaan organisaation, joka ei suostuisi tinkimään laadusta, niin kuin laman myötä moni muu toimisto oli päätynyt tekemään.

Hasan & Partnersin perustamisen aikoihin Suomen tuleva liittyminen EU:hun oli jo näkyvissä. Jos Suomi oli aiemmin ollut kielellisesti ja markkinataloudellisesti marginaalissa, avautuisi se jäsenyyden myötä globaalille kilpailulle. Hasan & Partners otti muuttuvan tilanteen alusta lähtien huomioon.

Ami Hasan

– EU-jäsenyys tarkoitti sitä, että päivittäistavarakauppojen hyllyillä suomalaiset brändit kilpailisivat yhä enemmän kansainvälisten brändien kanssa. Tiesimme, että näillä omien alojensa Coca-Colilla ja Heinzeilla oli maailman osaavimmat markkinointiorganisaatiot, joilla oli isot resurssit ja partnereinaan maailman parhaat mainostoimistot, ne pieksisivät suomalaiset 6-0, Hasan kertoo.

Yritys pyrki perustamisestaan lähtien kansainväliselle tasolle niin osaamiseltaan, prosesseiltaan kuin lopputuotteiltaankin. Tavoitteena oli ryhtyä suomalaisten brändien puolustajaksi globaaleille markkinoille. Toisin kuitenkin kävi.

– Meistä innostuivat ensimmäisenä Suomen markkinoille pyrkivät ulkomaiset brändit. Alkuaikoinamme lanseerasimme Suomeen esimerkiksi Arlan, Ikean ja Gigantin.

Suomalaisten yritysten vähäinen panostaminen markkinointiin saa Hasanin pudistelemaan päätään.

– Suomalainen syndrooma on se, että myynnin pienentyessä tilannetta lähdetään korjaamaan markkinointia vähentämällä. Voisi sanoa, että meillä on pitkät perinteet valtavan hyvistä tuotteista, jotka eivät käy kaupaksi, vaikka markkinointia koko ajan vähennetään.

Ilahduttavia poikkeuksiakin löytyy. Esimerkiksi Hasan nostaa Supercellin, joka käytti viime vuonna mainontaan lähes 80 % edellisen vuoden liikevaihdostaan ja kasvatti liikevaihtonsa kolminkertaiseksi, 1,5 miljardiin. Peliyhtiön tulos oli 30% vaihdosta.

– Tämä antaa toivoa siitä, että Suomessakin osattaisiin joku päivä uskoa markkinoinnin voimaan ja käyttää sitä strategisena välineenä myös kansainvälisen kasvun vauhdittamiseksi. Tässä työntekijöiden kansainvälisellä osaamisella ja ymmärryksellä on suuri merkitys.

Kaikki valtit käyttöön

– Mainosala on luovien, uteliaiden ja tiedonhaluisten ihmisten ala. Täytyy olla kiinnostunut kaikesta uudesta ja jaksaa perehtyä asioihin, Hasan luettelee.

Hasan & Partners saa usein yhteydenottoja ulkomaalaisilta osaajilta, jotka ovat kiinnostuneet työskentelystä toimistossa. Valmius muuttaa toiseen maahan ja kulttuuriin on Hasanin mielestä osoitus kunnianhimosta.

– Sellaiset henkilöt ovat valmiita lähtemään omalta mukavuusalueeltaan ja laittamaan kaiken peliin edetäkseen urallaan.

Rekrytoidessa onkin kannattavaa tähyillä myös Suomen rajojen ulkopuolelle.

– Yhden henkilön rekrytoiminen tuo toimiston käyttöön myös kokonaan uuden kontaktiverkoston. Jos kyseessä on suomalainen kansainvälistä kokemusta hankkinut tai ulkomainen osaaja, saamme verkostojen lisäksi myös näkemystä eri kulttuureista.

Kansainvälisyys tuo mukanaan myös uusia toimintatapoja ja ideoita. Hasan & Partnersilla aloitti hiljan aiemmin tunnetun yhdysvaltalaisen R/GA-digitoimiston henkilöstöhallinnossa työskennellyt henkilö.

– Hän tuo mukanaan vahvan rekrytointiosaamisen lisäksi myös toivon mukaan uusia käytäntöjä, joita soveltamalla voimme tehostaa omaa toimintaamme.

Toimistolla työskennellään 3–7 hengen tiimeissä. Hasan & Partnersin kansainvälisessä työympäristössä ei ole tavatonta, että tiimiin mahtuu vähintään sekä yksi ulkomaalainen että ulkomailla työskennellyt suomalainen.

– Tiimityöskentelyssä kaikki tuovat yhteiseen pöytään omat tietonsa ja taitonsa. Yhdenkin tiimiläisen kansainvälinen kokemus auttaa myös muita.

Toimiston kansainvälisyydestä hyötyvät tietenkin myös asiakkaat.

– Kerran asiakkaamme halusi kampanjan, joka olisi kohdistettu ennen kaikkea BRIC-maiden, eli Brasilian, Venäjän, Intian ja Kiinan markkinoille.

Suunnittelutiimissä kutakin maata edusti yksi toimiston työntekijöistä: he toivat pöytään arvokasta käytännön tietoa siitä, mitkä asiat toimisivat kussakin maassa.

Rohkeasti maailmalle

CIMOn vuosijulkaisun mukaan vuonna 2014 ulkomaanjaksolle lähti yli 10 000 korkeakouluopiskelijaa. Kasvava kansainvälisyys jää silti usein rekrytointivaiheessa sivuosaan. Hasanin mukaan muutosta on kuitenkin jo tapahtumassa.

– Nykypolven yritysjohtajista löytyy jo niitä, jotka eivät palkkaa johtotehtäviin ketään, jolla ei ole kansainvälistä kokemusta.

Lääkkeeksi kansainvälisen kokemuksen arvostuksen nostamiseksi Hasan tarjoaa tietoisuuden lisäämistä.

– Jos ei itse ole saanut kansainvälisiä kokemuksia, ei niitä osaa rekrytointitilanteessakaan vaatia tai huomioida. Jokaisen kannattaisi lähteä uteliaasti maailmalle katsomaan, mitä siellä on.


Kansainvälinen osaaminen on muutakin kuin kielitaitoa

Teksti: Essi Nummi

Lisätietoa