Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

Ajankohtaista

16.12.2015

Entisiä instituuttien johtajia haastatteli Helsingin Sanomien toimittaja Katarina Baer. Kuva: Jaana Mutanen

Harjoittelija on korvaamaton voimavara Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituuteille

Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry ja Svenska kulturfonden järjestivät Designmuseossa marraskuussa seminaariin ”Korvaamaton voimavara – entä sitten?”. Seminaari toimi lisäksi instituuttiharjoittelusta tehdyn selvityksen julkistamistilaisuutena. CIMOn kautta on vuosien varrella mennyt kulttuuri- ja tiedeinstituutteihin kaikkiaan noin 450 harjoittelijaa.

Selvityksen esittelijänä toimi Cuporen erikoistutkija Pasi Saukkonen ja kommenttipuheenvuoron seminaarissa esitti CIMOn johtaja Samu Seitsalo. Kaksikielisessä seminaarissa oli lisäksi paneelikeskustelu harjoittelijoille. Entisiä instituuttien johtajia haastatteli Helsingin Sanomien toimittaja Katarina Baer.

Harjoittelijat instituuteissa

Vuosina 2002–2013 instituuteissa oli yhteensä noin 400harjoittelijaa. He edustivat pääasiallisesti humanistisia ja yhteiskuntatieteellisiä aloja. Instituutin profiili on vaikuttanut siihen, minkä alan harjoittelijoita kulloinkin on haettu. Näistä 400 harjoittelijasta kyselyyn vastasi yhteensä 89. Tämän lisäksi vastaajina olivat melkein kaikki kulttuuri- ja tiedeinstituutit. Selvitystä varten haastateltiin myös 7 eri aikoina ja eri paikoissa ollutta harjoittelijaa.

Harjoittelun huippuvuodet sijoittuvat vuosille 2006–2008. Sen jälkeen harjoittelijamäärässä tapahtui hieman laskua, nyt ollaan taas noususuunnassa. Vuonna 2013 harjoittelijoita oli yhteensä 71, joista CIMOn ja Svenska Kulturfondenin harjoittelijoita oli yhteensä 37.

Eniten harjoittelijoita oli ollut Suomen Madridin instituutissa ja hyvänä kakkosina ovat seuranneet Suomen Lontoon instituutti sekä harjoittelukuukausien määrän perusteella Suomen Saksan instituutti Berliinissä.

Harjoittelu harjoittelijan ja instituutin silmin

Kulttuuri- ja tiedeinstituutit kasvattavat ja kouluttavat harjoittelijoistaan kansainvälisiä osaajia suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan.

Monelle harjoittelijalle harjoittelu on ollut tärkeä vaihe elämässä, jopa yksi elämän käännekohdista, joka on parantanut edellytyksiä työllistyä. Työnantajat eivät kuitenkaan aina tunnu kiinnittävän huomiota ulkomaanjakson mukanaan tuomaan osaamiseen työntekijää palkatessaan, kuten myös DEMOS Helsingin ja CIMOn vuonna 2013 ilmestyneestä Piilotettu osaaminen -selvityksestä kävi ilmi.

Selvityksen kehittämisehdotuksia

Selvityksen kohteena olleissa Suomen ulkomailla sijaitsevissa kulttuuri- ja tiedeinstituuteissa ja Kulturfondenin muissa sopimuskumppaneissa ei ilmennyt mitään suuria harjoitteluun liittyviä ongelmia. Joihinkin asioita olisi selvityksen mukaan kuitenkin hyvä kiinnittää huomiota.

Perehdytyksestä selvityksessä todettiin, että varsinkin lyhyelle harjoitteluajanjaksolle saapuva nuori haluaisi mielellään tietää mahdollisimman pian, mikä on hänen asemansa ja työtehtävänsä sekä saada mahdollisimman konkreettisen ja tehokkaan perehdytyksen näihin tehtäviin. Epätietoisuus luo tehottomuutta ja pahimmassa tapauksessa syö työskentelymotivaatiota ja heikentää ilmapiiriä. Pienissä organisaatioissa harjoittelijan opastaminen ja muu perehdytys koetaan helposti aikaa vieväksi. Tästä syystä kannattaisi luoda systemaattisia käytäntöjä, jotka olisivat helposti toistettavissa uuden harjoittelijan tullessa taloon.

Nykynuoret ovat usein myös eteenpäin pyrkiviä ja halukkaita kehittämään itseään. Yleinen turhautumisen syy harjoittelun yhteydessä oli se, että työtehtäviä ei ollut tarpeeksi tai niitä ei koettu riittävän haastaviksi tai kehittäviksi.

Harjoittelujaksojen pituudesta todettiin, että harjoitteluajanjakson kannattaisi olla mieluummin pidempi kuin lyhyempi. Samoin toivottiin, että harjoitteluapurahaa tarkistettaisiin edelleen, varsinkin elinkustannuksiltaan kalliissa kaupungeissa. Toivottiin myös että CIMO ja Kulturfonden antaisivat enemmän tukea harjoittelupaikassa tapahtuvalle kielenopetukselle. Samalla kuitenkin todettiin että tilanteen korjaaminen riippuu harjoitteluohjelman yleisistä resursseista ja niiden kohdentamisen periaatteista.

Harjoittelun jälkeinen yhteydenpito
harjoittelijoiden ja harjoitteluorganisaatioiden välillä oli monimuotoista. Ääripäissä yhteyttä pidetään usein ja säännöllisesti tai sitten ei lainkaan. Kaikki entiset harjoittelijat eivät tätä kaivanneet. Monilla niistä harjoittelijoista, joilla ei ollut myöhempää yhteyttä entiseen harjoittelupaikkaansa, oli kuitenkin toive ainakin jonkinlaisesta kontaktista. Suosituksena oli, että harjoitteluorganisaatioiden keskuudessa voitaisiin jakaa kokemuksia hyvistä käytännöistä ja soveltaa niitä mahdollisuuksien mukaan myös niissä paikoissa, joista yhteydenpitojärjestelmä tällä hetkellä puuttuu. Lisäksi todettiin että kulttuuri- ja tiedeinstituuttiverkoston kannattaisi luoda omia tarpeitaan varten standardisoitu seurantajärjestelmä, jonka avulla kerran vuodessa kerättäisiin tiedot harjoittelijoista ja harjoittelusta.

Mahdollisuus tehdä harjoittelu kulttuuri- tai tiedeinstituutissa paikassa tarkoittaa harjoittelijalle inhimillisen pääoman monenlaista kasvua. Se, että harjoittelu myös toteutuu onnistuneesti, edellyttää siihen panostamista ja säännöllistä arvioimista ja suositeltavaa kyllä, myös alumniverkoston luomista entisistä harjoittelijoista.

Korvaamaton voimavara ja tärkeä vaihe elämässä. Harjoittelu ulkomailla harjoittelupaikan ja harjoittelijan silmin. Kerttu Raittila, Riina Kontkanen ja Pasi Saukkonen. Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cupore, 2015.

Lue lisää

Kansainvälisestä harjoittelusta opiskelijoille ja vastavalmistuneille
Kansainvälisestä harjoittelusta organisaatiot-ohjelmassa (sisältää harjoittelun kulttuuri- ja tiedeinstituuteissa)

(16.12.2015 / Jaana Mutanen)