Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

Ajankohtaista

28.04.2015

Kansainvälisyydestä uutta meininkiä maahanmuuttajakoulutukseen


CIMOssa 21.4.2015 pidetty iltapäiväseminaari kokosi yhteen viitisenkymmentä maahanmuuttajien koulutuksen kehittämisestä kiinnostunutta. Tilaisuuden tavoitteena oli tehdä näkyväksi maahanmuuttajakoulutukseen liittyviä aikuiskoulutuksen kansainvälisiä hankkeita ja levittää niiden hyviä tuloksia. Seminaarissa esiteltiin Grundtvig-, Nordplus Aikuiskoulutus – ja Erasmus+ -ohjelmien kansainvälisiä aikuiskoulutuksen hankkeita.

”Maahanmuuttajakoulutus on ollut jo useiden vuosien ajan suosittu aihealue aikuiskoulutuksen kansainvälisissä hankkeissa”, totesi seminaarin puheenjohtaja, vastaava asiantuntija Eija Laine CIMOsta. Syynä on varmasti se, että maahan muuttaneiden määrä Suomessa on kasvanut, ja he ovat nykyisin suuri aikuiskoulutuksen kohderyhmä.

Kansainvälinen yhteistyö auttaa toiminnan kehittämisessä

Kansainvälisen toiminnan konkari Kristel Kivisik Axxell Utbildningistä kertoi seminaarissa siitä, miten kansainvälistä hanketoimintaa voi hyödyntää pitkäjänteisesti maahanmuuttajakoulutuksen kehittämisessä. Axxell Utbildningissä on pitkäaikainen kokemus sekä maahanmuuttajien koulutuksesta että eurooppalaisista ja pohjoismaisista hankkeista ja opettajavaihdoista.

Kansainvälistymisen tuomia selkeitä hyötyjä ovat olleet esimerkiksi opettajan työn monimuotoistuminen ja työmotivaation lisääntyminen. Hankepartnereilta on myös saatu konkreettisia ideoita oman toiminnan kehittämiseen sekä löydetty uusia menetelmiä ja toimintatapoja. Kansainvälisestä yhteistyöstä ovatkin saaneet alkunsa aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointiin keskittynyt Testipiste pääkaupunkiseudulla sekä Opetushallituksen rahoittama koto-kouluttajien valtakunnallinen verkosto Kotoverkko.
Kristel Kivisik korosti, että kansainvälisiin hankkeisiin osallistuminen ei saa olla organisaatiolle itseisarvo. Ollakseen hyödyllistä hanketoiminnan tulee tukea organisaation omaa perustyötä, jolloin hanketyön lähtökohtana on omien kehittämistarpeiden tunnistaminen.

Tavoitteena löytää uusia oppimistapoja maahanmuuttajille

IP-Koulutuspalvelujen Irma Partanen Lappeenrannasta on hyvä esimerkki siitä, miten yhden naisen yrityskin voi verkostoitua ja löytää uusia toimintatapoja kansainvälisissä hankkeissa. Koulutustyössään hän oli törmännyt siihen että joutui opettamaan maahanmuuttajille suunnattuja kursseja, joiden sisältöä hän ei itse voinut päättää: ”Opiskelijoiden kielitaito ei esimerkiksi riittänyt kulttuurituntemuksen kurssiin.” Tästä syntyi ajatus lähteä itse tarjoamaan koulutusta maahanmuuttajille. Keskeinen oivallus oli se, että kaikki oppivat - opetustapa on ratkaiseva. Kiinnostus kansainvälisiin hankkeisiin lähti puolestaan siitä, että Irma Partanen alkoi pohtia mitä voisi oppia maista, joissa maahanmuuttajien koulutusta on tehty kauemmin kuin Suomessa. ”Hanketyöstä sain vahvistusta omalle toiminnalle ja varmuutta omaan toimintaan”, Irma Partanen kertoi. Lisäksi hanketoiminta toi uusia yhteistyökumppaneita myös kotimaassa sekä kansainvälisen yhteistyöverkoston ja ystävyyssuhteita.

Espoossa viedään maahanmuuttajien opetusta pois luokkahuoneesta

Laura Hartikainen Espoon työväenopistosta näkee kansainvälisen hankkeen antina muun muassa sen, että partnereilta opittuja hyviä käytäntöjä on voitu siirtää suoraan omaan toimintaan: ”Hanketyössä saamiamme hyviä käytäntöjä on esimerkiksi se, että kielenoppimista ollaan siirtämässä ulos luokkahuoneesta — tehdään jotain ihan muuta kuin opiskellaan kieltä, kuten pelataan kansallisia pelejä yhdessä ja ollaan mukana nuorten urheiluseuratoiminnassa.” Konkreettisena tuloksena hän näkee muun muassa kurssisuunnittelun kehittämisen ja oppimisympäristöjen laajenemisen. Muista maista on opittu myös se, miten tärkeää on työelämätiedon ja työelämän kielitaidon opettaminen maahanmuuttajille.

Suomen kielen opintoihin nopeammalla aikataululla

Päivän aikana kuulluissa kehittämisehdotuksissa tuli ilmi sen tärkeys, että suomen kielen opintoihin pääsisi mahdollisimman nopeasti. Pääkaupunkiseudulla kurssipaikkaa voi joutua odottamaan kokemusten mukaan jopa 7-9 kuukautta. Ruuhka näkyy myös esimerkiksi Helsingin suomenkielisen työväenopiston kursseilla, jotka voidaan rinnastaa kotoutumiskoulutukseen. ”Kun ilmoittautuminen avautuu, kurssit täyttyvät muutamassa minuutissa”, kertoo johtokunnan jäsen Binar Mustafa.

Suomessa kurssit jaetaan osaamistason ja etenemisvauhdin mukaisesti, ja kotoutumiskoulutus on hyvin työelämälähtöistä. Suomen ja Kanadan maahanmuuttajakoulutusta vertaillut Marianne Seppä Luksiasta toi esiin sen, että Kanadassa maahanmuuttajakoulutusta on tarjolla erilaisille kohderyhmille kuten esimerkiksi senioreille tai kotiäideille, eikä se tähtää aina työllistymiseen. Kanadassa on huomattu, ettei työelämälähtöinen maahanmuuttajakoulutus välttämättä olekaan kaikille se paras tapa sopeutua uuteen kotimaahan, vaan tarvitaan monia erilaisia koulutusmahdollisuuksia maahanmuuttajien erilaisiin elämäntilanteisiin.


(28.4.2015/RV & AK)