Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

Ajankohtaista

26.06.2017

Lähde: Modernisation of Higher Education in Europe: Academic Staff 2017

Kasvavat opiskelijamäärät ja nopea muutostahti haastavat eurooppalaisten korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstöä

Eurooppalainen korkeakoulusektori on monimuotoistunut ja läpikäynyt useita rakenteellisia muutoksia viime vuosien aikana. Korkeakoulujen akateeminen henkilökunta toimii kasvaneiden opiskelijamäärien, yhteiskunnallisten vaatimusten ja muiden muutosten ristipaineessa, kertoo juuri julkaistu Eurydicen raportti Modernisation of Higher Education in Europe: Academic Staff – 2017.

Raportissa paneudutaan 35 Euroopan maan korkeakoulujen akateemisen henkilökunnan toimintaan ja ympäristöön vaikuttaviin osa-alueisiin. Näitä ovat muun muassa akateemisen henkilökunnan kelpoisuusvaatimukset, rekrytointiprosessit, työolot, korkeakoulujen ulkoinen laadunvarmistus sekä kansainvälistyminen ja henkilökuntaliikkuvuus.

Suomen korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstö ikääntyy

Eurooppalaisten korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 40,3 % on 35─49-vuotiaita ja 31,7 % 50─64-vuotiaita. Alle 35-vuotiaiden osuus on vain 23,5 %. Suomi poikkeaa EU:n keskiarvosta, sillä meillä suurimman ikäryhmän (46,3%) muodostavat 50─64-vuotiaat, joiden osuus EU-maiden korkeakoulujen henkilöstöstä on keskimäärin vain 31,7%. Yli 65-vuotiaiden osalta Suomi kuitenkin alittaa EU-keskiarvon 4,5%: tämän ikäryhmän osuus henkilöstöstä on meillä 2,6%.

Muuttuva yhteiskunta lisää haasteita työsuhteiden kestolle

Epävarmuus työsuhteiden kestosta on lisääntymässä koko Euroopassa ja määräaikaisten sopimusten solmiminen on yleistä. Akateemisen uran vaatima ajallinen satsaus ei korreloidu turvattuna työsuhteena Suomessa, jossa vain noin 30 %:lla korkeakouluhenkilöstöstä on vakinainen työsopimus. Ranskassa, Maltalla ja Turkissa noin 80 % ja Ruotsissa 70 % akateemisista työsuhteista on vakituisia.

Naisten osuus tutkimus- ja opetushenkilöstöstä on Suomessa hyvällä tasolla

Yhdenvertaisuuden periaate sisältyy lainsäädäntöön 24 korkeakoulujärjestelmässä. Vaikka Suomessa yhdenvertaisuus on turvattu lailla, ovat naiset aliedustettuja korkeimmissa akateemisissa viroissa. Tilanne on sama muuallakin Euroopassa. Naisten osuus korkeakoulujen tutkimus- ja opetushenkilöstöstä on Suomessa kuitenkin verrattain hyvä eli 51,1%, kun EU-keskiarvo on noin 40 %.

Tohtorin tutkinto nähdään hyödyllisenä akateemisella uralla

Suurimmassa osassa maita on tohtorin tutkinto vaatimuksena ylempiin akateemisiin tehtäviin. Noin 25 %:ssa eurooppalaisista korkeakoulujärjestelmistä, Suomi mukaan lukien, tohtorin tutkintoa ei kuitenkaan edellytetä. Tutkinto nähdään kuitenkin urakehityksen kannalta tärkeäksi.

Harvassa maassa akateemiselle uralle kouluttautuvan jatko-opiskelijan pakollisiin opintoihin kuuluu opetusharjoittelua. Samoin suunnitelmalliseen täydennyskoulutukseen osallistutaan vain vähän.

Korkeakoulujen ulkoinen laadunvarmistus arvioi harvoin henkilöstöhallintoa Suomessa

Korkeakoulujen laatua valvovat organisaatiot keskittyvät suurimassa osassa maita opetuksen ja tutkimuksen laatuun, jolloin henkilöstöhallintoon liittyviä aihealueita, kuten rekrytointiprosessia, työsuorituksen arviointijärjestelmää ja täydennyskoulutusta, tarkastellaan vähemmän. Tilanne on tämä noin puolessa raportin maissa, myös Suomessa.

Eurydicen raportti kokonaisuudessaan: Modernisation of Higher Education in Europe: Academic Staff – 2017

Raportin tiivistelmä: Eurydice Highlights Modernisation of Higher Education in Europe: Academic Staff – 2017

Lisätietoja: Riikka Koivusalo ja Paula Paronen (etunimi.sukunimi@oph.fi)