Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

Ajankohtaista

21.06.2011

Kenen koulu, kenen Eurooppa? CIMOn seminaarissa puitiin osallistumisen tematiikkaa

Osallistuvatko eri väestöryhmät yhtä aktiivisesti EU-ohjelmiin? Miten hyvin ohjelmilla tavoitetaan esimerkiksi vammaisia tai maahanmuuttajataustaisia ihmisiä? Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin vastauksia kesäkuisessa seminaarissa, johon CIMO oli kutsunut osallistujia erityisryhmien kanssa toimivista oppilaitoksista ja organisaatioista. Tilaisuuden tarkoituksena oli vaihtaa tietoa ja kokemuksia osallisuuden tematiikasta, ideoida uusia toimintatapoja ja tarjota osallistujille mahdollisuuksia verkostoitua.

Seminaarin avannut CIMOn johtaja Pasi Sahlberg totesi, että eriarvoisuus on maailmassa ja Suomessa kasvamassa. CIMOnkin haasteena on saada toimintaansa mukaan niitä ihmisiä, jotka ovat syrjäytymässä ja vaarassa pudota yhteiskunnan rattailta. ”CIMOn ohjelmat keräävät vuosittain noin 25 000 osallistujaa. On havaittu, että kansainvälistymiskokemuksilla on taipumusta kasaantua – on nuoria, jotka osallistuvat moneen kertaan eri ohjelmiin, ja toisaalta on monia, jotka eivät tiedä näistä vaihtoehdoista mitään.”

Siivuja eurooppalaisesta todellisuudesta

Geraldine Libreau Euroopan komissiosta tarkasteli omassa puheenvuorossaan sitä, miten koulutuksen tasa-arvo ja osallisuus toteutuvat tämän päivän Euroopassa. Tilastot kertovat, että marginaaliin jääviä ihmisiä on paljon: 80 miljoonaa eurooppalaista elää köyhyydessä tai köyhyyden rajamailla, sama määrä aikuisväestöä on vailla lukutaitoa tai ammattia.

Euroopan köyhien joukossa on 19 miljoonaa lasta. Eurooppalaista todellisuutta on myös se, että maahanmuuttajataustaiset tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset saavat kantaväestöä heikomman koulutuksen ja vähempiosaiset loistavat poissaolollaan niin alku- kuin aikuiskoulutuksestakin.

Osallistavan koulutuksen ajatuksen taustalla on kaikkien kansalaisten oikeus koulutukseen, joka turvaa perustaidot ja auttaa yksilöä kehittymään oman kapasiteettinsa mukaan. Kamppailu tämän puolesta on näkynyt EU:n kannanotoissa ja strategioissa jo aikaisemminkin, ja Education and Training 2020 -strategiaan on tavoitteeksi kirjattu mm. oikeudenmukaisuuden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen.

Libreau näkee keskeiseksi työkaluksi EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman (LLP), jonka keskitetysti rahoitetuista hankkeista 20 % käsitteli osallisuuden problematiikkaa. Alaohjelmista Libreau nosti esille ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vincin, joka tavoittaa hyvin erilaisia kohderyhmiä, sekä aikuiskoulutuksen Grundtvigin, jonka hankkeista 2/3 sisältää osallisuusnäkökulman.

CIMOn Eija Wilén esitteli vielä tarkemmin sitä, miten osallisuutta on EU-ohjelmissa huomioitu. Pisimmällä ollaan nuorisotoimintaohjelma Youth in Actionissa, jonka pysyviin painopisteisiin kuuluu muita huonommassa asemassa olevien nuorten saaminen mukaan toimintaan. LLP-ohjelman alaohjelmista ainoastaan Grundtvigin tavoitteissa mainitaan erikseen tasavertaisuuden edistäminen.

Kaikissa LLP-ohjelmissa tarjotaan lisätukea niille osallistujille, joilla on erityisiä tarpeita esimerkiksi vammaisuuden takia. Wilén kertoi myös LLP:n alla toimivasta eurooppalaisesta Inclusion-verkostosta, jossa CIMO on mukana. Sen tarkoituksena on nostaa aihetta esille ja tarjota verkkosivuillaan esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä teemaan liittyvistä hankkeista sekä tehdä konkreettisia ehdotuksia tasavertaisen osallistumisen lisäämiseksi LLP-ohjelmassa.

Hengaamalla aktiivikansalaisiksi

Sofia Laine Nuorisotutkimusverkostosta pohti omassa osuudessaan sitä, miksi aktiivinen kansalaisuus on tärkeää nyky-Suomessa. Aktiiviset kansalaiset voi jakaa arkipolitikoijiin ja asiantuntijakansalaisiin, joista ensimmäiset toteuttavat muutoksia omalla toiminnallaan ja toiset poliittisten rakenteiden kautta.

Laine näkee vapaan kansalaistoiminnan tärkeäksi erityisesti nuorisolle, jonka vapaa-aikaa pyritään hallinnoimaan liiaksi asti. Vapaa ”hengailu” on tärkeää, se antaa mahdollisuuksia kehittää poliittista mielikuvitusta ja tehdä asioita toisin. Laine jakaa seminaarissa esille nousseen huolen siitä, että nuoriso on vahvasti polarisoitumassa – osalla menee hyvin, osalle kasaantuu ongelmia.

Hankkeet tekevät tavoitteista totta

Seminaarin aikana esiteltiin lukuisia EU:n ohjelmista tuettuja hankkeita, joissa osallisuusasia on vahvasti läsnä. Hankkeista saatuja kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jaettiin esteettömän liikkuvuuden, maahanmuuttajien, luovien menetelmien ja vaikuttamisen näkökulmiin keskittyvissä työpajoissa. Lisäksi asiaa tarkasteltiin työelämän tarpeiden kannalta.

Malliesimerkin organisaatiosta, joka on saanut paljon irti eurooppalaisesta yhteistyöstä, tarjoaa Helsingin lyhytaikaiskoti ja työpaja Lyhty. Sen toimintaan kuuluvat mm. asumispalvelut, työpajamuotoinen työ ja tapahtuma- ja kulttuurituotanto jatkuvaa tukea elämässään tarvitseville aikuisille kehitysvammaisille.

Yhdistys on ollut mukana lukuisissa Leonardo da Vinci- ja Youth in Action -hankkeissa ja koulutuksissa. Lisäksi se on tarjonnut paikan yli 20:lle Youth in Action -ohjelman vapaaehtoistyöntekijälle ja useille Leonardo da Vinci -työssäoppijoille. Lyhdyn Friikkisirkus palkittiin keväällä Euroopan nuorisoviikon päättäneessä juhlassa yhtenä parhaista eurooppalaisista vapaaehtoishankkeista, jotka edistävät osallisuutta.

(TL/21.6.2011)