Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

Ajankohtaista

12.05.2015

Kuva: Marjo Somari

Korkeakoulutuksen kansainvälistyminen, missä menet?

Onko suomalainen korkeakouluyhteisö aidosti kansainvälistä? Kansainvälistyvätkö opiskelijat tarpeeksi? Millainen on korkeakoulutuksemme vetovoima? Muun muassa näihin kysymyksiin syvennyttiin kun Valtavirrassa vai marginaalissa? Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian 2009–2015 arviointiseminaari kokosi lähes 70 osanottajaa Hotelli Paasitornin saliin Helsinkiin.

Tilaisuuden järjestivät yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kansainvälisten asioiden päälliköiden verkostot yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM), Unifi ry:n, Arenen ja CIMOn kanssa.

”Kansainvälistyminen on kehittynyt, mutta trendi olisi voinut olla nopeampi”

Kansainvälisyys tukee laatua”, tiivisti OKM:n korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osastolta johtaja Riitta Maijala, joka alusti strategiakauden tuloksista indikaattorien valossa. Opiskelija- ja harjoittelijavaihdoissa on ollut hivenen nousua, ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen määrä on kasvanut, samoin yliopistojen kansainvällisen opetus- ja tutkimushenkilöstön määrä. Ammattikorkeakoulujen asiantuntijaliikkuvuus on sen sijaan hieman laskenut. Yliopistojen kansainvälinen kilpailtu rahoitus on kasvanut loivasti. ”Kansainvälistyminen on kehittynyt, mutta trendi olisi voinut olla nopeampi”, Maijala summasi.

”Jos Suomen kilpailukykyä halutaa kehittää,
kansainvälinen osaaminen on aivan keskeistä.”

Korkeakoulutuksen toimialajohtaja Juha Ketolainen CIMOsta kertoi strategian tuoneen tukirankaa CIMOn työlle ja muistutti miksi kansainvälistymistä edistetään: ”Jos Suomen kilpailukykyä halutaa kehittää, kansainvälinen osaaminen on aivan keskeistä.”

Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö on kaiken keskiössä

Osallistujien näkemyksiä strategian toteutumisesta oli kysytty ennakkokyselyssä*, jonka tulokset esitteli yksikön päällikkö Maija Airas CIMOsta. Yhteenvetona strategian viidestä päätavoitteesta todettiin seuraavaa:

Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteisö nähtiin vastaajien kesken edelleen relevanttina, jopa relevanteimpana, tavoitteena. Laadun ja vetovoiman lisääntyminen sai hajanaisempia arvioita, moni toivoi lukukausimaksuista EU-ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille pysyvämpää ratkaisua. Osaamisen viennin osalta tärkeiksi koettiin edelleen mm. alumnitoimintaan panostaminen, viennin esteiden poistaminen, kansallisen yhteistyön tarve sekä Venäjän potentiaali. Monikulttuurisen yhteiskunnan toteutumisesta kaivattiin tietoa, tärkeäksi nostettiin ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistämisen ja integroinnin tukeminen. Globaalin vastuun edistämisessä korkeakoulutuksen kehitysyhteistyöohjelmat nähtiin aivan keskeisinä.

Vastauksista kävi ilmi, että tieto strategian toimenpiteiden toteutumisesta oli usein puutteellista. ”Välttämättä aivan kattavaa tilannekuvaa ei olekaan”, Maija Airas huomautti.

Kansallisia suuntaviivoja kaivataan

Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta oli sitä mieltä, että korkeakoulujen kansainvälistymisstrategialla on ollut vaikutusta. Moni korkeakoulujen edustaja nosti esille sekä kyselyn vastauksissa että tilaisuudessa kansallisen tason strategian tai muun ohjavan asiakirjan tarpeellisuuden myös tulevaisuudessa.

OKM on jo viime vuonna ilmaissut, ettei uutta korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaa ole ministeriössä suunnitteilla. ”Se, mitä tulevaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan tulee, on auki”, kertoi opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara, joka oli tilaisuudessa mukana myös keräämässä mahdollisia syötteitä suunnitelmaa varten.

Kansainvälistymiseen liittyviä strategisia tavoitteita sisältyy jatkossakin mm. yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitusmalleihin.

Perustyö jatkuu

Tilaisuuden kolmessa työpajassa porauduttiin hivenen syvemmälle. Niissä nostettiin tärkeiksi muun muassa seuraavia, varsin tuttujakin asioita:

Suomalaisen korkeakoulutuksen vetovoima

  • Ulkomaisen opetus- ja tutkimushenkilökunnan rekrytointi ja sitouttaminen, tähän liittyy mm. tutkintojen, opetus- ja tutkimusinfrastruktuurin laatu sekä erilaiset palvelut
  • Kielikysymys, suomen kielen opettaminen kansainvälisille opiskelijoille
  • Selkeä ratkaisu lukukausimaksuista EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille
  • Kansallisen tason maakuvatyö

Aidosti kansainvälinen korkeakouluyhteistyö

  • Opiskelijan kansainvälinen osaaminen
  • Kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden integroituminen
  • Suomalaisen korkeakoulutuksen markkinointi kansallisella tasolla
  • Rekrytointi, haut ja valinnat sujuviksi

Kansainvälisen osaamisen kehittäminen tutkintojen kautta

  • Kansainvälinen osaaminen näkyväksi, monipuolinen tarjonta opinnoissa tämän kartuttamiseksi
  • Kansainvälisen toiminnan lisäarvon ja vaikuttavuuden selvittäminen
  • Opiskelijaliikkuvuus, mahdollisuus kaikilla tutkintotasoilla

Korkeakoulutuksen laadun ja vetovoiman parantamiseksi peräänkuulutettiin tiiviimpää yhteistyötä niin korkeakoulujen kuin eri viranomaistenkin välillä.

Helsingin yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö, EAIE:n varapuheenjohtaja Markus Laitinen kertoi loppuyhteenvedossaan tuoreesta EAIE:n barometrista, jossa vertailtiin korkeakoulutuksen kansainvälistymistä Euroopan eri maissa: ”Suomalaisilla ei ole mitään hävettävää siinä, miten asioita on tehty ja missä kansainvälistymisessä mennään. Meillä on erittäin hyvä pohja mille rakentaa.”

*) Vastaajia oli 33, joista noin puolet oli yliopistoista ja noin puolet ammattikorkeakouluista.

Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–2015
Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lue lisää

Tilastoja kansainvälisestä liikkuvuudesta

Faktaa Express 3/2015: Korkeakoulutus Suomen kehitysyhteistyössä

Faktaa Express 2A/2015: Mitä ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kouluttaminen maksaa?

Faktaa Express 5A/2014: Ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistyminen Suomeen

(12.5.2015 / VZ)