Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

Ajankohtaista

30.10.2015

Koulutusvienti ja strategiat olivat ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivien teemoja

Viidennettoista ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät 27.-28.10. kokosi Vierumäelle 150 kv-koordinaattoria eri puolilta Suomea. Päivien teemoina olivat koulutusvienti ja kansainvälistymisstrategiat. Järjestäjinä toimivat Suomen urheiluopisto, Opetushallitus ja CIMO.

Avauspuheenvuorossaan opetusneuvos Tarja Riihimäki opetus- ja kulttuuriministeriöstä totesi, että kansainvälistyminen on keino kehittää koulutusta ja lisätä opiskelijoiden ja opettajien osaamista. ”Onneksi EU:n rahoitusinstrumentti eli Erasmus+ -ohjelma vastaa hyvin koulutuksen kansainvälistymisen tarpeisiin.” Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi hallituksen kärkihankkeista. Sen tavoitteena on kehittää ammatillista koulutusta ja poistaa päällekkäisyyksiä siten että koulutus palvelee paremmin sekä oppijoita että työelämää. Tutkintojen viennin mahdollisuutta tutkitaan ministeriössä, ja koulutusviennin esteitä puretaan kaikilta koulutusasteilta. ”Toivon että ammatillisen koulutuksen reformi ja viennin esteiden purkaminen lisäävät osaamista oppilaitoksissa.” Koulutusviennin esteenä ovat aiemmin olleet ajatukset siitä että suomalainen koulutus on lähtökohtaisesti maksutonta. Onnistumisen kannalta on tärkeää, että tuotteistaminen ja yhteistyö saadaan toimimaan. ”Koulutusviennin aloittaminen on iso asia ja vaatii erillisiä päätöksiä.”

Koulutusvienti on Suomessa vielä uusi asia

Ammatillisen koulutuksen koulutusvientiin perehtyneet Mervi Jansson (Omnia), Kirsi Koivunen (Jyväskylän koulutuskuntayhtymä), Ulla Virtanen (TAKK) ja Katariina Walker (OSAO) puhuivat koulutusviennin kehityksestä ja nykytilasta. Julkisuudessa koulutusvientikeskustelu on ollut lähinnä kiistelyä lukukausimaksuista EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille korkeakouluopiskelijoille. Ammatillisen koulutuksen vienti on eri tilanteessa, sillä siinä tähdätään tutkintojen vientiin ja oppilaitosten verkostoitumiseen – siihen, että järjestetään opetusta kohdemaissa. Kansainvälistyminen perinteisessä mielessä ja koulutusvienti ovat kaksi eri asiaa, vaikka ensin mainittu luokin hyvän pohjan kansainväliselle liiketoiminnalle. Koulutusvienti on oma kaupan genrensä, eikä siitä ole Suomessa vielä paljon kokemusta. On eri asia viedä ulkomaille oppimispelejä kuin opetussuunnitelmatyötä.

Oppilaitosnäkökulmasta ongelma on, että viennin tukimekanismit on nykyään suunnattu pääosin yrityksille: teknologian ja laitteiden, ei palvelujen vientiin. Vientitukea pitäisi saada myös julkiselle sektorille, sillä suomalaisten opiskelijoiden koulutukseen varattua rahaa ei voida käyttää koulutusvientiin. Tarvitaan ketteriä toimintatapoja kuten lisensointi ja fransiching, jotka eivät ole oppilaitoksille tuttuja toimintamalleja. Siksi niiden kannattaa koulutusviennissä tehdä yhteistyötä keskenään ja myös yksityisen sektorin kanssa.

CIMOn johtaja Samu Seitsalo oli tyytyväinen siihen, että koulutusvientiä katsotaan nyt myös ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. ”Koulutusviennin kehitys ei kuitenkaan saa heikentää tutkintojen laatua tai vaikuttaa negatiivisesti siihen kansainväliseen yhteistyöhön mitä nyt tehdään.” EU-tasolla koulutus ja EU-maiden välinen yhteistyö ja liikkuvuus nähdään tärkeänä asiana. Tälle ohjelmakaudelle Erasmus+ -ohjelman rahoitusta lisättiin, vaikka koko EU:n budjetti laski kaksi prosenttia.

Kansainvälisyystaitojen tulisi olla osa kaikkien opiskelijoiden opintoja

CIMOn ammatillisen koulutuksen yksikön päällikkö Mika Saarinen totesi, että kansainvälisyys on tällä hetkellä oppilaitoksissa arkipäivää. ”Joka kahdeksas ammatillisen koulutuksen opiskelija pääsee opintojensa aikana ulkomaille." Sen sijaan Suomeen saapuvien opiskelijoiden määrä ei ole lisääntynyt. Vastavuoroisuutta tulisikin kehittää. Opetusneuvos Hanna Autere Opetushallituksesta sanoi, että tutkintojärjestelmän kehittyessä suunta on sama koko Euroopassa: osaamisperusteisuus, yksilöllisen opintopolut, osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä työelämälähtöisyys antavat enemmän mahdollisuuksia myös kansainvälistymiselle.

Rehtori Seija Mahlamäki-Kultanen (HAMKK) totesi, että ammatillisen koulutuksen kansainvälistymiskehitys on ollut voittopuolisesti positiivista, ja EU on tuonut siihen hyvän lisän. ”Suomalaisen ammatillisen koulutuksen kehittäminen on ollut menestystarina. On pystytty rakentamaan järjestelmä, jota muissa maissa kehutaan ja kiitellään.” Nyt kun talous on tiukemmalla, on vaarana että kansainvälisyys oppilaitoksissa marginalisoituu eikä tarjoa kaikille opiskelijoille samanlaisia kansainvälistymismahdollisuuksia. ”Tutkintoperusteiden uudistaminen luo toisaalta mahdollisuudet siihen, että kansainvälisyys on jokaisen opiskelijan oikeus.” Kansainvälisyys on myös jokaisen opettajan työn välttämätön osaamisalue, joka on läsnä jokaisessa arkipäivässä. Se ei ole enää vain jonnekin matkustamista.

Yhdessä laadittu strategia edistää kansainvälistymistä

CIMOn tutkija Siru Korkala on tutkinut oppilaitosten kansainvälisyysstrategioita. Puolitoista vuotta sitten alkanut hanke paljasti, että kolme keskeisintä teemaa oppilaitosten kv-strategiatyössä ovat koulutuksen laadun kehittäminen, kotikansainvälisyys ja henkilöstön kehittäminen. Yhdessä laadittu strategia on paras, siihen sitoudutaan ja se otetaan käyttöön. Johdon tuki on tärkeää: ilman sitä kv-toiminta pysähtyy.

Kansainvälisyys koetaan toisaalta jo niin arkipäiväiseksi että aina ei nähdä miksi se pitäisi viedä strategiaan. Lisäksi toiminta halutaan pitää konkreettisella tasolla, ilman liikaa sääntöohjausta. Strategian puuttuminen ei täysin estä hyvää kansainvälisyystyötä, mutta kansainvälistymisen sisällyttäminen oppilaitoksen strategiaan kannattaa. ”Se toimii muistuttajana ja auttaa opettajia aktivoitumaan”, Korkala totesi.

Verkostoitumista ja uusia ideoita

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivien syntysanat lausuttiin vuonna 2000 Helsingissä järjestetyssä seminaarissa, ja ensimmäiset varsinaiset kv-päivät järjestettiin Imatralla 2001. Taustalla oli ajatus siitä, että olisi hyvä, jos hajallaan toimivat kv-koordinaattorit voisivat edes kerran vuodessa vaihtaa ajatuksia ja verkostoitua. Verkostoituminen ja kollegojen tapaaminen ovat vielä digitalisaation ja sosiaalisen median aikakaudellakin olennainen osa kansainvälisyyspäiviä, motivoivien ja innostavien puheenvuorojen ohella. Tämä toteutui Suomen Urheiluopiston järjestämillä kansainvälisyyspäivillä sekä virallisen ohjelman että epävirallisen urheiluohjelman puitteissa kauniissa metsäympäristössä.

(30.10.2015/AK)