Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

Ajankohtaista

28.06.2012

Kuva: Karin Beate Nøsterud/norden.orgKuva: Karin Beate Nøsterud | norden.org

Maahanmuuttajat EU-työmarkkinoilla – väliinputoajia, hyväksikäytettyjä vai tulevaisuuden rakentajia?

Erityisesti riskiryhmiin kuuluvien kansalaisten mahdollisuudet työllistyä tai ylipäätään pysyä mukana työelämässä ovat radikaalisti heikentyneet useimmissa Euroopan maissa maailmanlaajuisen laman seurauksena. Tämä on tosiasia myös maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen kohdalla. EU-päättäjät ovatkin viime aikoina ratkaisua kriisiin hakiessaan pohtineet sitä, millaiset taloutta ja työllisyyttä elvyttävät toimenpiteet merkittävästi voisivat parantaa kaikkien kansalaisten - mutta etenkin riskiryhmien - asemaa eurooppalaisilla työmarkkinoilla lähivuosina.

Vuonna 2010 EU27-maissa asui yhteensä 32,4 miljoonaa ulkomaan kansalaista. Heistä 12,3 miljoonaa oli EU-maiden ja loput 20,1 miljoonaa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia. Työmarkkinoiden näkökulmasta näissä miljoonissa maahanmuuttajissa on paljon käyttämätöntä potentiaalia, joka olisi tarkoituksenmukaista kanavoida EU-valtioiden elinkeinoelämässä ja julkishallinnossa tuottavaan käyttöön.

Maahanmuuttajien työelämäintegraatio ei kuitenkaan yksin riitä, vaan sen rinnalla on tuettava heidän aktiivista osallistumistaan uuden kotimaansa yhteiskunnalliseen, sosiaaliseen ja poliittiseen elämään. Siitä, kuinka tässä olisi mahdollista onnistua, keskusteltiin Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen Cedefopin Thessalonikissa järjestämässä Empowering vulnerable adults to tackle labour market challenges –seminaarissa kesäkuussa 2012.

EU tarvitsee maahanmuuttajia - väestö ikääntyy ja nuoret ikäluokat pienenevät

EU-maiden väestörakenne on muuttumassa työvoiman nopean ikääntymisen, keskimääräisen syntyvyyden laskun ja kasvavan maahanmuuton seurauksena. On arvioitu, että vuoteen 2060 mennessä EU:n työmarkkinoilta siirtyy pois noin 50 miljoonaa kansalaista. Tämä ei kuitenkaan suoraan merkitse sitä, että työmarkkinoilta vapautuisi sama määrä työpaikkoja.

On selvää, että osa aiemmista työpaikoista häviää työmarkkinoiden rakennemuutosten seurauksena ja osa todennäköisesti siirtyy maihin, joissa on edullisemmat työvoimakustannukset. Tilalle luodaan uusia korkeampaa tietotaito- ja osaamistasoa vaativia työpaikkoja, muttei välttämättä sinne, missä työpaikat ja niiden työntekijät ennen sijaitsivat.

Osaamistarpeiden ennakointi

Niinpä monissa maissa on lähivuosina pakko tehdä työ- ja koulutusmarkkinoilla mittavia uudistuksia, jotka heijastelevat jo tapahtuneita ja pian tapahtuvia väestö- ja tuotantorakenteen muutoksia. Tässä yhteydessä tulevaisuuden koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointi astuu keskiöön, kun yritetään arvioida ja saada käsitys siitä, millaista tietotaitoa ja osaamista tarvitaan kansallisilla tai jopa globaaleilla työmarkkinoilla seuraavina vuosikymmeninä.

Tulevaisuuden eurooppalaisia työmarkkinoita leimaa se, että työvoimalta edellytetään nykyistä suurempaa valmiutta ammatilliseen ja maantieteelliseen liikkuvuuteen. Lisäksi EU-alueen työvoimavajetta paikataan jatkossa entistä useammin korkeasti koulutetuilla ja ammattitaitoisilla maahanmuuttajilla, sillä päteviä työntekijöitä ei enää aina ole riittävästi saatavilla muuta kautta.

EU:lla kunnianhimoiset työllisyystavoitteet

EU-jäsenmaat ovat asettaneet tavoitteeksi saavuttaa 75 %:n työllisyystason kaikkien 20-64-vuotiaiden kansalaisten osalta vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä vertailuvuonna 2010 EU-kansalaisten kokonaistyöllisyys oli 64,1 %, kun se EU:n ulkopuolelta tulleiden kolmansien maiden kansalaisten osalta oli vielä tätäkin alhaisempi, vain 55,2 %. EU-työmarkkinoille on tyypillistä se, että aikuisilla maahanmuuttajilla on yleisesti ottaen kantaväestöä selvästi korkeampi työttömyysaste ja se, että he valitettavan usein ovat työtehtävissä, joihin he ovat ylikoulutettuja tai liian ammattitaitoisia.

Työnantajat portinvartijoina

Mikäli maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt nähdään EU:ssa todellisena voimavarana ja mikäli heidän työllistymistään aidosti halutaan parantaa, olisi syytä kääntyä työnantajien puoleen ja vaikuttaa suoraan heihin. Keinoina voivat olla esim. veronkevennykset, joilla työnantajia kannustetaan palkkaamaan maahanmuuttajia/etnisiin vähemmistöihin kuuluvia työntekijöitä tai tiedotuskampanjat, jotka antavat työnantajille tietoa siitä, millaista osaamispääomaa ja sosiaalisia verkostoja nämä ryhmät pystyvät työelämässä tarjoamaan.

Työnantajat ovat avainasemassa, sillä he joko avaavat tai sulkevat ovia työelämään. Sen vuoksi olisi tärkeää saada heidät aktiivisesti mukaan luomaan työtilaisuuksia maahanmuuttajille/etnisille vähemmistöille. Mikäli tähän ei ryhdytä jo tänään, on se edessä huomenna joka tapauksessa.

Monikulttuurinen työelämä – unelmaa vai todellisuutta EU:ssa?

Cedefopin järjestämän seminaarin johtopäätöksissä korostui se, että paljon voidaan vielä tehdä aikuisten maahanmuuttajien aseman parantamiseksi EU-jäsenmaiden työmarkkinoilla sekä heidän työelämään siirtymisen ja osallistumisen helpottamiseksi.

Tapahtumaan osallistuneet eri maiden asiantuntijat antoivat kuitenkin tunnustuksen kaikelle sille työlle, jota maahanmuuttajien työllistymisen eteen on tähän mennessä EU- ja kansallisvaltiotasolla tehty. Samoin todettiin, että monissa Euroopan maissa monikulttuurinen työelämä on jo pitkään ollut arkitodellisuutta, tosin joissakin maissa siihen suuntaan on alettu mennä vasta viime vuosina.

Tapahtuman johtopäätöksiin koottiin monia kaikille EU-maille yhteisiä haasteita, joihin niiden olisi ajoissa kyettävä reagoimaan kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja parantamiseksi.

Seminaarissa kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, että Euroopan unionin jäsenmaissa

  • tulisi olla vallalla avoin ja vastaanottavainen kulttuuri, jossa erilaisuutta arvostetaan ja jossa se nähdään rikkautena ja voimavarana. Tällaisen ilmapiirin luomiseen osallistuvat kaikki maahanmuuttaja-asioista päättävät viranomaiset eri hallinnonaloilla ja eri alueilla, maahanmuuttajia palvelevat ja neuvovat asiantuntijat sekä erityisesti työelämän edustajat.
  • kansallisen tason päätöksenteon valmistelua, suunnittelua, koordinaatiota ja siihen liittyvää yhteistyötä maahanmuuttaja-asioissa tulisi mahdollisuuksien mukaan selkeyttää eri ministeriöiden ja hallinnonalojen välillä. Tavoitteena tulisi olla kokonaisvaltainen maahanmuuttopolitiikka, jossa määritetään konkreettiset tavoitteet ja tehtävät sekä linjataan eri osapuolten välistä työnjakoa toimeenpanossa.
  • maahanmuuttajien kotoutumista ja työelämäintegraatiota julkisella rahoituksella tuettavia ohjelmia ja hankkeita tulisi säännöllisesti arvioida. Näin eri toimenpiteiden ja niiden kautta maahanmuuttajille tarjottavien palvelujen tuloksellisuudesta javaikuttavuudesta saataisiin puolueetonta tietoa,jota voitaisiin käyttää palvelujen edelleen kehittämiseen.
  • maahanmuuttajien osallisuutta tulisi lisätä heitä itseään koskevien asioiden käsittelyssä. Näin siksi, että monissa maissa maahanmuuttajat saavat äänensä kuuluville liian harvoin viranomaisten heille tarjoamien ohjelmien ja toimenpiteiden valmistelussa, suunnittelussa, päätöksenteossa, toimeenpanossa ja arvioinnissa. Ajantasainen tietämys kohderyhmän tarpeista tukisi myös palvelutarjontaan kohdennettavien resurssien tehokkaampaa käyttöä.
  • maahanmuuttajienkoulutukseen ja työelämäänohjauksen ja neuvonnan tulisi olla kunkin yksilöllisiin tarpeisiin perustuvaa. Palveluja tuottavien tahojen ei pidä tuudittautua ajattelemaan, että kaikki tiettyyn maahanmuuttajaryhmään kuuluvat
    olisivat samanlaisia ja että siksi myös heidän tarpeensa olisivat identtiset. Lisäksi maahanmuuttajien tulisi ymmärtää, että heillä itsellään on vastuu omasta formaalista, informaalista ja nonformaalista oppimisestaan ja sitä tukevan henkilökohtaisen motivaation ylläpitämisestä.
  • maahanmuuttajille tulisi pyrkiä tarjoamaan enemmän kielikoulutusta ja monipuolisempaa perehdytystä kohdemaan työelämään. Kielitaito on avain yhteiskuntaan kotoutumisessa sekä työelämään pääsemisessä ja siellä etenemisessä. Lisäksi maahanmuuttajien olisi tärkeää tuntea uuden kotimaansa työelämää koskeva lainsäädäntö (sis. työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet, työelämän säännöt ja normit, työttömyysturva, jne.).
  • maahanmuuttajien menestystarinoista koulutuksessa ja työelämässä tulisi säännöllisesti kertoa ja tiedottaa eri foorumeilla ja eri kanavia pitkin. Maahanmuuttajien hyvien oppimistulosten (esim. ammatillisen pätevyyden hankkiminen) ja työmenestyksen (esim. yksityisyrittäjäksi ryhtyminen tai tärkeään julkiseen virkaan pääseminen) näkyväksi tekeminen voi parhaassa tapauksessa rohkaista muitakin maahanmuuttajia ja kannustaa heitä entistä parempiin suorituksiin.

Tavoitteeksi yhdenvertaisuus työelämässä

Cedefopin seminaarin maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä koskeva osuus päätettiin kokoavaan toteamukseen siitä, että vielä on matkaa tilanteeseen, jossa näiden ryhmien edustajat olisivat työelämässä täysin yhdenvertaisessa asemassa EU-maiden kantaväestön kanssa.

Useissa tapauksissa maahanmuuttajat ja etnisiin ryhmiin kuuluvat ovat nykyisin EU-työmarkkinoilla väliinputoajia, jopa hyväksikäytettyjä. Se on huomattava epäkohta, johon on saatava pikaisesti parannusta. Maahanmuuttajia ja etnisiä ryhmiä ja heidän arvokasta osaamistaan kuitenkin tarvitaan, jotta yritysten ja julkisen sektorin toimintaedellytykset Euroopassa säilyvät hyvinä jatkossakin.

Kirjoittaja: Mika Launikari, CIMO (Euroguidance Finland)

Lisätietoja

Empowering vulnerable adults to tackle labour market challenges –seminaarin sivut

Lähteinä käytetty

European Commission (2011). Communication on annual growth survey - advancing the EU's comprehensive response to the crisis

European Voice (2010). EU must remain open to migration

Eurostat Newsrelease (50/2011). Latest figures on the demographic challenges in the EU