Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

Ajankohtaista

01.04.2015

Kuva: Mikko Lehtimäki

Kuva: Mikko Lehtimäki

Mitä ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kouluttaminen maksaa?

Suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevien ulkomaalaisten koulutuksen järjestämisestä aiheutuu Suomelle kustannuksia, joita kompensoivat muun muassa opiskelijoiden opiskeluajan kulutuksesta ja työnteosta syntyvät taloudelliset hyödyt. Tarkan kustannus-hyötylaskelman tekeminen on kuitenkin vaikeaa eikä kaikkia vaikutuksia voi mitata rahassa. Tämä käy ilmi CIMOn Valtion taloudellisella tutkimuskeskuksella VATT:lla teettämästä selvityksestä, jossa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden opiskeluajan taloudellisia vaikutuksia Suomelle.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden taloudellisten vaikutusten tarkastelu on tarpeen, sillä heidän määränsä on kaksinkertaistunut alle 10 vuodessa. Suomalaisissa korkeakouluissa oli 2013 lähes 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa, joista noin puolet opiskelee ammattikorkeakouluissa ja noin puolet yliopistoissa.

Opiskelukieli on useimmiten englanti. Suomalaisissa korkeakouluissa on tarjolla lähes 400 tutkintoon johtavaa koulutusohjelmaa tällä kielellä.

Korkeakoulutuksella ei ole yksiselitteistä hintaa

Kustannuksia syntyy korkeakoulujen opetuksen, ohjauksen ja tukipalvelujen lisäksi ulkomaalaisille erikseen räätälöidyistä palveluista, kuten opiskelijoiden rekrytoinnista ulkomailta sekä vieraskielisestä opetuksesta. Kustannuksiin kuuluvat myös opiskelijoiden asumiseen, terveydenhuoltoon ja opiskelijalounaisiin liittyvät julkisen sektorin menot. Noin kymmenesosa ulkomaalaisista, erityisesti Suomeen alun perin muun kuin opiskelun takia tulleet, on lisäksi oikeutettu opintotukeen.

Selvityksessä korkeakouluille ulkomaalaisista opiskelijoista aiheutuneita kustannuksia arvioitiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen koulutusalakohtaisten tietojen avulla.

Yksinkertaisimman laskutavan mukaan ulkomaalaisen opiskelijan koulutus maksaa vuodessa keskimäärin 7000 euroa yliopistoissa ja hieman enemmän ammattikorkeakouluissa. Alakohtaiset erot ovat suuria, mutta eniten ulkomaalaisia opiskelee aloilla, jotka jäävät kustannusvertailussa keskiarvon alapuolelle.

Ei kuitenkaan ole yksiselitteistä vastausta siihen, mitä ulkomaalaisten kouluttaminen maksaa, sillä eri laskutavat antavat erilaisia arvioita. Todelliset kustannukset voivat olla pienempiä, sillä edellä esitetty laskutapa ei huomioi sitä, että osa korkeakoulujen kustannuksista on kiinteitä eikä kasva välittömästi opiskelijamäärän mukana.

Suomen talous hyötyy ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kulutuksesta ja työnteosta

Suomen talous hyötyy ulkomaalaisen opiskelijan opiskeluaikaisesta kulutuksesta ja kulutukseen liittyvistä veroista sekä työnteosta esimerkiksi palkasta perittyjen verojen muodossa.

Selvityksessä opiskelijoiden kulutusta ja tuloja arvioitiin Opiskelijatutkimus 2014 -kyselyn perusteella. Kyselyyn vastanneet ulkomaalaiset käyttivät kulutukseen noin 10 000 euroa vuodessa. Suurin tulonlähde oli palkka, jota sai 36 % vastanneista. Lähes yhtä suuri merkitys oli vanhempien ja sukulaisten taloudellisella tuella sekä säästöillä. Kolmannes sai myös opintotuen kaltaisia tulonsiirtoja.

Opiskelijatutkimus-kysely ei kuitenkaan kerro, mistä maasta ulkomaalaisen opiskelijan tulot ovat peräisin. Mikäli opiskeluaikainen kulutus maksetaan ulkomailta tulleella rahoituksella, kyse on vientiin verrattavasta tulonlähteestä Suomelle. Jos taas osa kulutuksesta maksetaan Suomesta saaduilla palkalla ja tulonsiirroilla, Suomen taloudellinen nettohyöty jää pienemmäksi.

Suomi hyötyy, jos opiskelija valmistuttuaan jää maahan ja työllistyy

Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden kouluttamisella on monenlaisia vaikutuksia, joista kaikkia ei voi mitata rahalla. Esimerkiksi sille, mitä kansainvälistyvät kampukset voivat suomalaisille opiskelijoille tarjota kielitaidon, muun kansainvälisen osaamisen ja verkostojen muodossa, on hankala määrittää hintaa.

Nyt tehty selvitys koskee vain opiskeluaikaa. Valmistumisen jälkeiset vuodet, jolloin koulutuksen suurimmat hyödyt yhteiskunnalle konkretisoituvat, jää siinä kokonaan huomioimatta. Merkittävimmät hyödyt syntyvät, mikäli opiskelija työllistyy opintojensa jälkeen Suomeen. Tämä koskee myös kotimaisia opiskelijoita.

Selvityksen jälkeen jää selkeä tarve tutkia ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden taloudellisia vaikutuksia laajemmalla aikajänteellä, joka kattaa myös valmistumisen jälkeisen tilanteen.

Taloudellisten vaikutusten kannalta on olennaista, mitä Suomessa opiskeleville ulkomaalaisille tapahtuu valmistumisen jälkeen. On tärkeää huolehtia siitä, että opiskelijat jäävät Suomeen, integroituvat yhteiskuntaan ja työllistyvät. Tämä edellyttää esimerkiksi sitä, että koulutuksessa tuetaan opiskelijoiden suomen kielen oppimista, sillä riittävä kielitaito on muun osaamisen ohella edelleen keskeinen avain työmarkkinoille.

Lue lisää aiheesta

Koko selvitysraportti ilmestyy VATT:n julkaisusarjassa toukokuussa 2015.

Tilastoja ja aihepiiriä sivuavia selvityksiä

(1.4.2015 / TL & VZ)