Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

Ajankohtaista

31.01.2012

Monikielinen koulu CIMO Forumilla

– Koulujärjestelmän pitää ottaa vastuu jokaisesta oppilaasta. Monikielisyyden ja -kulttuurisuuden huomioiminen luokkahuoneessa kietoutuu pohjimmiltaan kysymyksiin ennakkoluuloista, rodusta ja köyhyyden torjumisesta, tiivisti yhdysvaltalainen monikulttuurisen opetuksen asiantuntija, PhD Nancy Commins luennoidessaan CIMOssa.

Monikielinen ja -kulttuurinen koulu -luennon pitänyt Commins on Coloradon yliopiston professori, jolla on aihepiiristä 30 vuoden kokemus ja joka on kirjoittanut siitä useita kirjoja. Hän on Fulbright-stipendiaattina Turun yliopistossa lukuvuoden 2011–2012.

Nancy Commins väitteli kaksikielisistä oppijoista 1980-luvun alussa. Hän keräsi tutkimusaineistonsa havainnoimalla puolen vuoden ajan luokkatilanteessa neljää äidinkielenään espanjaa puhuvaa lasta, jotka kävivät koulua toisella kielellään englanniksi. Samalla hänelle valkeni, miten tärkeää on opettaa, että lasten oma äidinkieli on myös tiedon kieli, vaikka kaikki opetus tapahtuisikin englanniksi.

– Kielen kautta oppiminen on paljon enemmän kuin kielen oppimista. Se vaatii sekä oppilaalta että opettajalta enemmän. Kieli on väline käsitteelliselle ajattelulle. Tavoitteena on samalla kaksikielisen lapsen äidinkielen tukeminen: taata akateemiset valmiudet molemmilla kielillä.

Koulujen johdon ja opettajien lisäksi tärkeässä asemassa on lapsen oma kieliyhteisö. – Monikulttuurisen koulun rakentaminen lähtee jaetusta vastuusta, yhteisistä pyrkimyksistä ja arvostavasta kohtaamisesta.

Sopiiko malli suomalaiskouluihin?

Yleisökeskustelussa heräsi kysymys siitä, miten mielekästä Suomessa olisi pyrkiä maahanmuuttajalasten täydelliseen kaksikielisyyteen akateemisten valmiuksien osalta kun opeteltavana on lisäksi vielä englanti ja ruotsi. – Malli ei varmaan sovikaan sellaisenaan Suomeen, mutta sitä voi soveltaa. On tärkeää korostaa oppilaille ja vanhemmille sitä, että omaa äidinkieltään pitää käyttää, että se on arvokas, sekä ohjata heitä tiedon lähteille myös tällä kielellä, vaikka koulukirjat olisivatkin suomeksi.

– Kieli on osa identiteettiä ja juuria. Kerron esimerkin omasta perheestäni. Isovanhempani tulivat siirtolaisina Venäjältä Yhdysvaltoihin äitini ollessa 7-vuotias. 13-vuotiaana äitini oli oppinut englannin, mutta unohtanut kokonaan ensimmäisen kielensä jiddishin. Minulla ei ole yhteyttä isovanhempieni kieleen, mikä on suuri menetys.

Entä Suomessa ajankohtainen kysymys kaksikielisistä kouluista, joissa opetusta olisi sekä suomeksi että ruotsiksi? Commins kertoo ihmetelleensä Suomeen tultuaan, miksei tällaisia kouluja ole, kunnes perehtyi Suomen historiaan kielikysymyksessä. – Silti kannustaisin olemaan avoin myös tällaisten koulujen perustamiselle. Kaksikielisyys – tai monikielisyys – on suuri rikkaus.

Luennon esitys (ppt)

Lue myös CIMOn blogi (24.1.): Kaksikielisyydestä monikielisyyteen

CIMO Forum on useamman kerran vuodessa järjestettävä kutsuvierasluento, jossa vierailee korkean tason kansainvälisiä asiantuntijoita puhumassa CIMOn toimialaan liittyvistä teemoista.

(Teksti: Virve Zenkner Kuva: Jaanaliisa Kuoppa)