Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

Ajankohtaista

15.05.2015

VATT:n johtaja, tuore kansanedustaja Juhana Vartiainen oli yksi kevätpäivien pääpuhujista. Kuvat: Hanken

Pohjoismainen näkökulma innosti korkeakouluväkeä kevätpäivillä Helsingissä

Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät keräsivät Helsinkiin 6.–7.5.2015 suomalaisen korkeakouluväen lisäksi pohjoismaisia kollegoja keskustelemaan, kuulemaan ja pohtimaan pohjoismaisen yhteistyön hyötyjä korkeakoulutuksen kansainvälistämisessä.

Kaksipäiväinen seminaari koostui korkean tason puheenvuoroista, paneelikeskusteluista sekä teemoitetuista rinnakkaissessioista, jotka mahdollistivat korkeakoulujen kansainvälistymiseen liittyvien aiheiden syvällisen käsittelyn. Kevätpäivät järjestivät tänä vuonna yhteisvoimin Arcada, Hanken ja CIMO.

Kansainvälinen yhteistyö on merkityksellistä yhteiskunnalle

Avauspuheenvuorossaan CIMOn johtaja Samu Seitsalo totesi kansainvälisyyden erityisen tärkeäksi osatekijäksi taloudellisen menestyksemme ja kilpailukykymme turvaamisessa sekä avoimen ilmapiirin luomisessa. Toinen päivien avaaja Hankenin professori Timo Korkeamäki lausui korkeakoulujen kansainvälistymisen kehittyneen hyvin ja painotti pohjoismaisen yhteistyön tärkeyttä.

Rakenteelliset haasteet ovat samankaltaiset kaikissa pohjoismaissa. Pohjolassa on korkea elintaso, turvallista, samankaltaiset kieli- ja kulttuuritausta sekä arvomaailma. Juuri väestörakenteen muutosta, sen vaikutusta kansantalouteen ja maan kilpailukykyyn painotti tuore kansanedustaja, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtaja Juhana Vartiainen puheenvuorossaan. Kansainvälisten, nuorten lahjakkuuksien saaminen maahan on elinehto yhteiskunnallemme. Hankenin professori Anne Brunila täydensi edellistä puhujaa lähestymällä taloudellisia haasteita nopean teknologisen kehityksen näkökulmasta. Brunila maalasi kuvaa tulevaisuuden tietoyhteiskunnasta, jossa robotit suorittavat mekaanisen työn ja korkeakoulut ovat innovaatiokeskuksia, joissa opitaan ammattien asemasta taitoja.

Strategiasta käytäntöön pohjoismaiseen tapaan

Tulevaisuuden trendejä peilattaessa nykypäivän strategisiin painopistealueisiin huomattiin, että pohjoismaissa on sekä yhtäläisyyksiä että eroavaisuuksia. Hallinnolliset rakenteet ja poliittinen konteksti eroavat, mutta suosituimmat liikkuvuuskohteet Euroopassa sekä strategiset painopistemaat ovat samat, totesivat panelistit Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Tanskasta SIUn apulaisjohtaja Gro Tjoren vetämässä paneelikeskustelussa.

Tulevaisuuden korkeakoulutuksen resursointia piti tärkeänä ja tietopääoman tärkeyttä alleviivasi opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen. Strategiset pyrkimykset ja valinnat nousivat esille kansanedustaja Pekka Haaviston puheenvuorossa, joka vei pohjoismaisen näkökulman globaalin vaikuttavuuden kontekstiin. Haavisto piti koulutuksen kokonaisvaltaista kehittämistä tärkeänä perusasteesta korkeakoulutusta unohtamatta.

Pohjoismaisessa yhteistyössä on voimaa

Toisen päivän avannut Arcadan rehtori Henrik Wolff totesi kielen ja kulttuurin sekä niihin asennoitumisen liittyvän kiinteästi pohjoismaisuuteen ja kansainvälisyyteen. Pohjoismaisen ilmapiirin aisti konkreettisesti seminaarin aikana, sillä kieli vaihtui tarpeen mukaan suomesta ruotsiksi siinä missä englanniksikin.

Pohjoismaiden yhtenäisyyden näki voimavarana myös Helsingin yliopiston kansleri Thomas Wilhelmsson, joka muistutti kuulijoita siitä, kuinka luontevaa pohjoismainen yhteistyö on. Kansainvälisyyden tai pohjoismaisuuden hyötyjen epäilijöille Wilhelmssonilla on selkeä viesti: yhdessä voimme saavuttaa enemmän! On selvää, että pohjoismaista brändiämme, toimivia rakenteitamme ja kulttuurillista yhteenkuuluvaisuuttamme hyödyntämällä pärjäämme globaaleilla korkeakoulumarkkinoilla paremmin yhdessä kuin erikseen.

Vapaamuotoinen verkostoituminen on osa kevätpäivien keskeistä antia.

Teemoitetuissa sessioissa pureuduttiin pintaa syvemmälle

Toisen seminaaripäivän sessioissa sukellettiin syvemmälle Pohjolan ja korkeakoulutuksen ajankohtaisiin teemoihin.

Korkeakoulujen ranking-listaukset sekä niiden vaikutus Pohjolan korkeakouluihin keskustelutti, sillä vaikka tyypillisesti pohjoismaissa tai Euroopassa ne saavat vähän painoarvoa, voivat ne olla merkityksellisempiä globaalien opiskelijoiden valitessa opinahjojaan. Samoin pohjoismaissa uudehko asia, ulkoeurooppalaisilta opiskelijoilta perittävät lukukausimaksut, keskusteluttaa korkeakouluja – aihe on saanut pohjoismaisissa yhteiskunnallisissa keskusteluissa laajemminkin huomiota.

Kansainvälisten opiskelijoiden työllisyyden tukemisesta ja integraatiosta vaihdettiin ajatuksia pohjoismaiden kesken: käytäntöjen todettiin olevan samankaltaiset, mutta tukea tarvitaan vielä paljon. Markkinointiyhteistyön syventäminen nähtiin niin ikään hyödyllisenä korkeakoulusektorille, sillä pohjoismailla on trendikäs brändi, jota yksittäisten maiden samankaltaiset maakuvat tukevat. Synergiaetuja voitaisiin yhteisvoimin työskentelemällä hyödyntää nykyistä paremmin.

Kansainvälistymisen laatuun perehdyttiin CeQuint-laatujärjestelmän kautta arvioitsijoiden ja arvioitavien näkökulmasta. Aihe kiinnosti kuulijoita, sillä kansainvälistymisen laadun mittaamisen metodit liittyvät niin korkeakoulun strategiseen johtamiseen kuin jokapäiväisiin arjen toimiin kansainvälisten asioiden toimistolla. Strateginen korkeakouluyhteistyö BRICS-maiden kanssa kiinnosti myös ja sessiossa vaihdettiin innokkaasti tietoa eri pohjoismaiden käytännöistä ja strategioista BRICS-maissa toimimiseen.

Päivien uusi rakenne otettiin positiivisesti vastaan

Kevätpäivillä kokeiltiin tänä vuonna uusittua konseptia, jossa keskityttiin useiden pienempien, samanaikaisten sessioiden sijaan muutamaan pääpuhujaan ja tiivistetympään aikatauluun. Osallistujamäärä oli tänä vuonna aiempaa alhaisempi, noin 280 henkeä. Vaikka palautteen keruu on vielä kesken, ensivaikutelman perusteella vastaanotto oli positiivinen. Nähtäväksi jää miten päivät organisoidaan tulevaisuudessa. Yhtä kaikki toivotettiin korkeakouluväki lämpimästi tervetulleeksi 2016 keväiseen Turkuun.

Lue lisää

Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät

Tilastoja kansainvälisestä liikkuvuudesta

Nordplus ja muut pohjoismaiset ohjelmat

(15.5.2015 / Teksti: Riikka Koivusalo)