Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

Ajankohtaista

10.04.2013

Vaihto-opiskelijat

Kuva: Mikko Lehtimäki

Pohjoismainen vertailu: suomalaisia kannustetaan opiskelijavaihtoon enemmän kuin norjalaisia ja ruotsalaisia

Erityisesti toisten opiskelijoiden, ystävien tai perheenjäsenten tuki rohkaisee pohjoismaisia korkeakouluopiskelijoita lähtemään opiskelijavaihtoon, ilmenee tuoreesta selvityksestä. Suomalaisopiskelijat kokevat saavansa kannustusta enemmän kuin ruotsalaiset ja norjalaiset ikätoverinsa. Silmiinpistävä ero oli siinä, miten paljon tukea saatiin oman korkeakoulun kansainvälisten asioiden koordinaattorilta.

”Suomen korkeakouluissa kansainvälisten asioiden hallinto on kattavampi kuin naapurimaissa: koordinaattoreita on keskushallinnon lisäksi myös tiedekunnissa ja yksiköissä. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että näin järjestetty hallinto tukee opiskelijoiden kansainvälistymistä paremmin kuin naapurimaiden järjestelmät,” arvioi selvityshankkeessa mukana ollut Siru Korkala CIMOsta.

CIMO osallistui keväällä 2012 käynnistyneeseen selvityshankkeeseen, jossa kysyttiin vaihtoon lähtemisen motiiveja, esteitä ja hyötyjä suomalaisilta, ruotsalaisilta ja norjalaisilta korkeakouluopiskelijoilta. Vastauksia saatiin 6531 opiskelijalta, joiden joukossa oli 1426 suomalaista. Suomesta kyselyyn osallistui 10 korkeakoulua. Selvityksen toteuttajiin kuuluvat CIMOn lisäksi Senter for internasjonalisering av utdanning (SIU) Norjasta ja Universitets- och högskolerådet Ruotsista.

Vaihto-opiskelijat ovat keskimääräistä aktiivisempia kotikansainvälistyjiä

Kysely lähetettiin kaikille 3. ja 5. vuoden opiskelijoille, siis myös niille joilla ei ollut omia kokemuksia vaihdosta. Vastanneista näitä kokemattomia oli valtaosa eli 67 %.

Vastausten perusteella kävi ilmi, että vaihdossa olleiden tausta oli erilainen kuin muiden. He olivat useimmiten naisia, korkeasti koulutettujen vanhempien lapsia ja muuttaneet opintojen perässä pois kotipaikkakunnaltaan.

Vaihto-opiskelijat olivat myös keskimääräistä aktiivisempia kotikansainvälistyjiä: he osallistuivat muita useammin jo omassa korkeakoulussaan kursseille, joiden sisältö oli kansainvälinen ja jotka opetettiin englanniksi. Lisäksi he viettivät vapaa-aikaansa ulkomaalaisten opiskelijoiden kanssa.

Suomalaiset eivät usko kotimaisten uranäkymien paranevan vaihdon aikana

Kyselyyn vastanneet suhtautuivat vaihto-opiskeluun positiivisesti, vaikka eivät sitä itselleen sopivana vaihtoehtona pitäisikään. Eniten arvostettiin vaihdossa tapahtuvaa henkilökohtaista kehitystä, enemmän kuin esimerkiksi akateemisia hyötyjä. Tärkeimpiä asioita, joihin vaihdon uskottiin vaikuttavan, olivat uudet ystävät, kielitaito ja kulttuurierojen ymmärtäminen. Suomalaisopiskelijat luottivat vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen kehittymiseen hieman enemmän kuin muut.

Suomalaiset uskoivat muita harvemmin siihen, että vaihto-opiskelu parantaisi uramahdollisuuksia kotimaassa. Ulkomaisten uranäkymien paranemiseen suomalaiset luottivat useammin kuin norjalaiset, mutta harvemmin kuin ruotsalaiset.

Opiskelijavaihtoon lähdettiin oppimaan kieltä ja kulttuuria

Vaihdossa olleilla yleisimmät lähtösyyt olivat kielitaidon parantaminen, uuteen kulttuuriin tutustuminen, uusien näkökulmien saaminen opintoihin sekä uramahdollisuuksien paraneminen. Näistä kielitaitoon ja kulttuuriin liittyvät tekijät olivat tärkeämpiä kuin suoraan opintoihin liittyvät. Suomalaisopiskelijoille ne merkitsivät vielä enemmän kuin muille. Myös henkilökohtaiset syyt ja vaihtelun tarve näyttivät motivoivan suomalaisia enemmän kuin naapurimaiden opiskelijoita.

Sen sijaan ulkomaisen oppilaitoksen tunnettuus ja koulutuksen laadun parantuminen eivät saa suomalaisia liikkeelle samaan tapaan kuin norjalaisia ja ruotsalaisia. Erityisesti norjalaiset opiskelijat näyttävät olevan laatutietoisia ulkomaisen koulutuksen suhteen.

Kotiin jäätiin ihmissuhteiden takia

Kyselyn perusteella yleisimmät syyt siihen, että opiskelijat eivät lähde vaihtoon, olivat perhe, parisuhde, ystävät tai muut henkilökohtaiset syyt. Myös opintoihin liittyviä syitä, kuten pelkoa opintojen pitkittymisestä, nousi esille.

Perhe, ihmissuhteet ja pelko opintojen viivästymisestä hillitsivät erityisesti suomalaisopiskelijoiden lähtöhaluja. Suomalaiset olivat muita useammin myös sitä mieltä, ettei vaihto-opiskelu ole heille taloudellisesti mahdollista.

Kotiin jääminen ei kuitenkaan harmita, sillä 68 % vaihto-opiskelun väliin jättäneistä katuu päätöstään vain vähän tai ei ollenkaan. Suomalaisia kaduttaa vielä harvemmin: 73 % kotiin jääneistä katuu vain vähän tai ei lainkaan.

Lue lisää selvityksestä

Selvityksen keskeiset tulokset: Opiskelijavaihdon motiivit, esteet ja hyödyt: suomalaisopiskelijat pohjoismaisessa vertailussa. Faktaa Express 2/2013.

Koko raportti: Living and Learning – Exchange Studies Abroad. A Study of Motives, Barriers and Experiences of Finnish, Norwegian and Swedish Students.

(10.4.2013 / TL)