Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

Ajankohtaista

27.09.2016

Kuvat: Virve Zenkner, CIMO

”Pohjoismainen yhteistyö vahvistaa koulutuksen laatua ja relevanssia”

Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Millaiset työllistymisnäkymät pohjoismaisilla nuorilla on? Mitä koulutusyhteistyöllä voidaan saada aikaan? Muun muassa näihin kysymyksiin syvennyttiin 150 osanottajan voimin Tulevaisuuden liikkuvuus ja yhteistyö Pohjolassa -seminaarissa Helsingissä.

Seminaarin järjestivät yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö ja CIMO osana Pohjoismaiden ministerineuvoston Suomen puheenjohtajuuskautta.

Globalisaatio on tehnyt työelämästä kansainvälisen. Tarvitsemme siksi sekä vuorovaikutustaitoja että lapsuudesta asti rakentuvaa ymmärrystä, että olemme erilaisia, mutta samanarvoisia. Kansainvälisyys onkoulutuksen elinehto. Pohjoismaat jakavat samoja arvoja, ja maailmalla meidät nähdään usein yhtenä. Pohjoismainen yhteistyö vahvistaa koulutuksen laatua ja relevanssia”, korosti opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen avauspuheenvuorossaan.

Tanska vetää tutkinto-opiskelijoita

”Pohjoismaiden keskinäisessä liikkuvuudessa Tanska on tutkinto-opiskelussa eniten vastaanottava maa, vaihto-opiskelussa Ruotsi”, esittelivastaava asiantuntija Irma Garam (CIMO) pohjoismaiden erilaisia liikkuvuusprofiileja korkeakoulutuksessa.

”Samalla meillä on paljon yhteistä: Pohjoismaiset opiskelijat lähtevät aktiivisesti ulkomaille. Taloudelliset esteet eivät ole yhtä vakavia kuin muualla ja julkinen rahoitus on merkittävässä roolissa ulkomailla tehtävien opintojen rahoittamisessa.”

"Pohjoismaat yhdessä muodostavat Hollannin jälkeen opiskelijaliikkuvuuden kärjen Euroopassa" kertoi Berndt Wächter ACAsta.

Liikkuvuuden yksi kulmakivi on tutkintojen tunnustaminen, missä Pohjoismaat tekevätkin yhteistyötä. Kansainvälistymisen tasa-arvoa edistetään tukemalla esteetöntä liikkuvuutta.

Pohjoismainen työvoiman liikkuvuus, mistä vetoapua?

”Pohjoisen suuret investoinnit, esimerkiksi kaivokset, ovat lisänneet yritysten ja ihmisten liikkuvuutta rajojen yli. Mahdollisuudet ovat tulevaisuudessakin hyvät alueen suuren investointipotentiaalin vuoksi. Varsinkin matkailualalla on potentiaalia talvi- ja kesäsesonkien vaihteluna ”, Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki esitteli Pohjoiskalotin talousaluetta.

Helsingin Yrittäjien Kaisa Välivehmas avasi puheenvuorossaan pk-yrityksille tehtyä kyselyä, jonka mukaan rekrytoinnin ongelmaksi yrityksille muodostuu pohjoismaista tulevien työntekijöiden osaamisen tunnistaminen. Hyödyiksi kyselyssä mainittiin uuden osaamisen saaminen yritykseen ja yrityksen toimintaympäristön kansainvälistyminen.

Työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi yritykset toivovat yhteismaista työvoimaportaalia ja apua osaamisen tunnistamiseen. Tukea toisivat myös onnistumistarinat, vertaistuki ja kohtaamispaikkojen luominen yrityksille ja työntekijöille”, Välivehmas summasi kyselyn tuloksia.

Useiden sessioiden aihepiirit liittyivät työelämän osaamistarpeisiin.

Mitä tulevaisuuden työelämä tarvitsee?

Työelämän muutokseen, ohjaukseen ja neuvontaan sekä pohjoismaisten nuorten tulevaisuuden työllistymisnäkymiin paneuduttiin sessioissa ja loppupaneelissa.

Esille nousivat osaamistarpeina oman alan vankan ammattitaidon ja kielitaidon ohella kyky priorisoida, johtaa itseään, toimia oma-aloitteisesti, tehdä itsenäisiä päätöksiä, toimia yhdessä muiden kanssa sekä kyky elinikäiseen oppimiseen.

Mikä sitten on pohjoismaisen koulutusyhteistyön tuoma lisäarvo? Vaihdoissa hankittua osaamista, parhaiden käytäntöjen jakamista, työvoiman liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä ja parempia työllistymismahdollisuuksia.

Lue lisää

Nordplus
Nordic Master

(27.9.2016 / VZ & KN)