Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

Ajankohtaista

18.06.2012

Professori Heyneman korkeakouluille CIMO Forumissa: ”Torjukaa aktiivisesti korruptiota”

Korruptio on tätä päivää myös korruptoituneissa maissa toimivissa yliopistoissa, kärjisti yhdysvaltalaisen Vanderbiltin yliopiston professori Stephen P. Heyneman CIMO Forumiin 13.6. kokoontuneelle korkeakouluväelle. Suomi on rankattu maailman kärkikastiin korruptiosta puhtaana maana. Yhteiskuntamme kansainvälistymisen kärjessä toimivat suomalaiset korkeakoulut joutuvat kuitenkin ottamaan kantaa korruptioon, kun ne rekrytoivat kansainvälisiä opiskelijoita ja tekevät korkeakouluyhteistyötä.

Mitä enemmän te kansainvälistytte, sitä enemmän tulette tekemisiin korruptoituneista maista tulevien opiskelijoiden kanssa. Olkaa proaktiivisia! Ongelma on sen kokoinen, että korkeakoulujen on alettava suojella itseään, sanoi Heyneman.

Tilaisuudessa kommenttipuheenvuoron esittänyt opetusalan neuvonantaja Jussi Karakoski ulkoasiainministeriöstä kertoi ministeriönsä toimivan proaktiivisesti omalla sarallaan, sillä se julkaisee pian opaskirjan kehitysyhteistyötä tekeville. – Kirjassa korostetaan hyvän hallintotavan noudattamista ja selkeiden periaatteiden aukikirjoittamista. Siinä myös annetaan toimintaohjeet käytännön tilanteita varten.

Korruptio korkeakouluissa koostuu monesta

Kansainvälisen koulutuspolitiikan professori Heyneman määritteli korkeakoulujen korruption henkilökohtaisen, ammatillisen tai materiaalisen hyödyn tavoittelemiseksi omaa asemaa hyödyntämällä. Käytännön esimerkkien kirjo on melkoinen: suulliset pääsykokeet mahdollistavat sisäänpääsymaksut, yliopiston kirjastosta saa oppikirjan lainaksi vain lahjuksella, asuntojonossa etenee rahalla, arvosanoja voi ostaa, tenttiin ei voi osallistua ennen kuin on todistanut professorille kuitilla ostaneensa tämän kirjoittaman tenttikirjan.

Korruptioon osallistuvat professorit, tiedekunnat, hallintohenkilökunta, rehtorit, ministeriö ja opiskelijat. Todennäköisesti korruptiota on eniten niissä aineissa, joissa on taloudellisesti hyvät tulevaisuuden näkymät, kuten oikeustieteessä ja liiketaloustieteessä, Heyneman arvioi.

Korruptio vähentää koulutuksen arvostusta yhteiskunnassa, samoin koulutusinvestointien arvoa. Lisäksi se antaa väärän kuvan koulutuksen merkityksestä myös tuleville sukupolville ja tuottaa huonosti asiansa osaavia ammattilaisia.

Mitä keinoja huippuyliopistot käyttävät?

Professori Heyneman on tutkinut opiskelijaryhmänsä kanssa kansainvälisillä ranking-listoilla kärkeen arvioitujen yliopistojen eettistä infrastruktuuria (ethical infrastructure). Työryhmä poimi satunnaisotannalla nelisenkymmentä The Times Higher Education -rankinglistalla (THES) parhaiten sijoittuneista yliopistoista ja etsi niiden verkkosivuilta julkikirjattuja linjauksia ja sopimuksia, joilla yliopistot irtisanoutuvat korruptiosta.

Keinoja on useita. Monet yliopistot vaativat henkilökuntaansa ja myös opiskelijoitaan sitoutumaan tiettyihin menettelytapoihin (code of conduct); lisäksi heitä muistutetaan säännöllisesti rehellisyyden vaatimuksesta ja neuvotaan miten toimia rikkomustilanteessa. Henkilökunta joutuu myös allekirjoittamaan vuosittain listauksen oman ja yleisen edun välisistä ristiriidoista (conflict of interest statement).

Opiskelijoiden kurinpitotoimista vastaa heidän oma kunnianeuvostonsa (honours council), joka käsittelee rikkomukset ja esittää sanktiot ja jonka vuosittaiset raportit julkaistaan. Vastaava on myös monella tiedekunnalla omaa henkilökuntaa varten. Muita välineitä korruption kitkemisessä ovat mm. tiedekuntien käsikirjat, erilaiset julkiset määrittelyt ja sitoutumiset puolueettomuuteen opiskelijavalinnoista asuntolapaikan myöntämiseen, läpinäkyvyyden periaatteen ulottaminen budjetointiin, tutkimusetiikan julkistaminen ja tasa-arvon sekä akateemisen lahjomattomuuden nostaminen keskeisiksi arvoiksi.

Ilman eettistä infrastruktuuria ei huipulle ole asiaa

Professori Heyneman ja hänen työryhmänsä havaitsivat, että parhaat yliopistot toimivat aktiivisesti ja julkisesti korruptiota vastaan. Selvisi, että 98 prosenttia huippuyliopistoista kaikissa tutkituissa maissa on perustanut ja julkistanut oman eettisen infrastruktuurinsa. Yleisintä on erilaisuuden, tasa-arvon ja akateemisen lahjomattomuuden periaatteiden alleviivaaminen, Heyneman totesi.

Hän ei kuitenkaan pidä ranking-listoilla korkealle sijoittuneiden yliopistojen ja eettisen ohjeistuksen välistä suhdetta itsestäänselvyytenä. – Kuitenkin se, että käytännössä kaikilla huippuyliopistoilla on oma eettinen infrastruktuurinsa, viittaa siihen, että huipulle ei päästä ilman sitä, Heyneman summasi.

Videot tapahtumasta

What is Educational Corruption

Cost of Corruption in Education

Ethical Infrastructure Elements



(18.6.2012 / JLK, kuva: TL, videot: CIMO/DreamBroker)