Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

Ajankohtaista

13.11.2013

Professori Slavko Gaber CIMO Forumissa: Oppimisen ilo on edellytys koulutusjärjestelmän kestävyydelle

Professori Slavko Gaber Ljublkanan yliopistostaKoulutusjärjestelmän menestyksekäs uudistaminen edellyttää opettajien vahvaa osallistamista prosessiin. Näin oli ainakin Sloveniassa, totesi CIMO Forumissa 6.11.2013 puhunut Ljubljanan yliopiston kasvatussosiologian professori Slavko Gaber, joka toimi Slovenian opetusministerinä vuosina 1992–1999 ja 2002–2004.

1990-luvulla Slovenia pyrki rakentamaan omaa kansallista koulutuspolitiikkaansa Jugoslavian hajoamisen jälkeen. Osittain jo 1980-luvulla alkaneilla uudistuksilla pyrittiin varmistamaan, että koulutusjärjestelmä vastaisi muuttuvan työelämän haasteisiin.

Oppivelvollisuutta pidennettiin, ammattikoulutusta kehitettiin yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa, opettajankoulutus uudistettiin, vieraiden kielten opiskelun alkamista aikaistettiin ja tietotekniikka otettiin avuksi opetuksessa. Opettajat otettiin mukaan muun muassa opetussuunnitelman uudistamiseen, ja periaatteista ja linjauksista saatiin aikaan laaja kansallinen konsensus. Sen ansiosta esimerkiksi vuonna 1998 hyväksytty opetussuunnitelma on edelleenkin käytössä.

Uudistuksissa haettiin oppia muista maista

Gaberin mukaan pienelle maalle on tärkeää suuntautua ulospäin ja olla avoin vaikutteille, jotta muutokset voidaan perustaa kansainväliseen vertailutietoon. Koulujärjestelmän uudistusten tueksi maassa haettiin oppia monista maista niin Euroopasta kuin kauempaakin – mukaan lukien Suomesta.

Gaber toteaa, että Sloveniassa läpi viety opettajankoulutuksen uudistus kohti maisteritason koulutusta ja tutkivampaa lähestymistapaa opettajan ammattiin ovat Suomen esimerkkiin pohjautuvia linjauksia. Eroina Suomeen ovat valtiollisesti tuetun, yksityisen koulutuksen aseman vahvistaminen julkisen koulutusjärjestelmän vaihtoehtona sekä arviointi, jossa Sloveniassa on annettu Suomea suurempi paino ulkoiselle arvioinnille. Sen sijaan oppilaitosten väliset ranking-listat ovat kiellettyjä.

Balkanin alueen tilanne aiheutti omat haasteensa

Balkanin alueen tilanne ja kansalaisuuksien väliset jännitteet toivat oman lisänsä muutosvaiheen haasteisiin. Gaberin mukaan Jugoslavian hajoamista seuranneiden vuosien latautunut ilmapiiri näkyi myös hänen työssään opetusministerinä. Häntä jopa uhkailtiin kadulla esimerkiksi kansalliskieliä ja niiden opetusta koulussa koskevien linjausten takia.

Tilanne on neutralisoitunut ja yhteistyö alueen valtioiden ja etnisten ryhmien kesken normalisoitumassa – itse asiassa yksittäistenasiantuntijoiden yhteistyön tasolla suhteet pysyivät usein hyvinä myös vaikeimpina vuosina. Kuitenkin esimerkiksi tunnustuksellinen opetus valtion kouluissa on edelleen kysymys, joka jakaa vahvasti mielipiteitä Slovenian kansallisessa keskustelussa.

Korkeakoulutettujen määrä on edelleen alhainen, tarvetta myös kansainvälisyydelle

Vaikka 90-luvun aikana ja sen jälkeen tehdyt uudistukset ovat osoittautuneet hyviksi, ja Slovenia on monilla vertailuluvuilla tarkastellen saavuttanut ja osin ylittänytkin EU27-maiden keskiarvon, on maalla yhä edessään myös suuria haasteita.

Korkeakoulutuksessa haasteena on opiskelijoiden kokonaismäärien nousuun saaminen: vaikka korkeakoulutettujen osuus on kuudessa vuodessa saatu kaksinkertaistumaan, on Slovenia edelleen selvästi EU-maiden keskitasoa alempana. Sloveniassa on kuitenkin näyttöä siitä, että kouluttautuminen kannattaa: koulutusasteen nousu korreloi selvemmin kuin EU-maissa keskimäärin sekä työllistymisasteeseen että työllistymisen nopeuteen.

Opiskelijoita pitäisi kuitenkin saada ohjattua oikeille aloille, sillä yhteiskuntatieteet, kaupallinen ala ja oikeustieteet ovat työllistymismahdollisuudet huomioiden yliedustettuja, kun taas esimerkiksi luonnontieteisiin kaivattaisiin lisää opiskelijoita.

Slovenian koulutuksen pitäisi myös pystyä kansainvälistymään. Lukuvuoden 2010–2011 aikana vain noin 1200 opiskelijaa eli noin 1 % slovenialaisista opiskelijoista opiskeli ulkomailla, pääosin Erasmus-ohjelman tuella.

Gaber näkisikin mielellään Suomessakin lisää slovenialaisia opiskelijoita, samoin kuin ulkomaalaisia opiskelijoita kotimaansa korkeakouluissa. CIMOn vuotta 2012 koskevien tilastojen mukaan Suomessa opiskeli vain 18 tutkinto-opiskelijaa Sloveniasta ja Suomesta vain 3 opiskelijaa Sloveniassa. Samana vuonna Sloveniasta tuli Suomeen 43 vaihto-opiskelijaa ja vastaavasti Suomesta lähti 61 vaihto-opiskelijaa Sloveniaan.

Nuorisotyöttömyys on Euroopan yhteinen ongelma

Monet Sloveniaa kohtaavista haasteista ovat kuitenkin sellaisia, jotka koskettavat muitakin Euroopan maita, ja joissa tarvittaisiin myös Euroopan tason ratkaisuja. Isoimpana ongelmana Gaber näkee nuorisotyöttömyyden.

Sloveniassa tilanne on kohtalaisen hyvä, mutta Euroopassa on myös Kroatian kaltaisia maita, joissa nuorisotyöttömyysaste on jo lähes samalla tasolla kuin pahimmissa kriisimaissa Espanjassa ja Kreikassa. Niissä jo yli puolet alle 25-vuotiaista nuorista on vailla töitä. Gaber pohtikin, miten nuoria voi motivoida investoimaan koulutukseen, jos työllistymismahdollisuudet ovat kouluttautumisesta huolimatta heikot.

Ratkaisujen löytäminen tämän kokoluokan ongelmiin vaatii aivan uutta ajattelua. Gaber peräänkuulutti kilpailu - ja tuottavuusajattelun tilalle vaihtoehtoisia, radikaalejakin ratkaisuja: työn uudelleen jakamista, liikakulutuksen verotusta sekä ikääntyneiden panostuksen tunnustamista ja arvostusta.

Vaikka Sloveniakin on ilolla valinnut kapitalismin ja demokraattisen yhteiskuntarakenteen sosialismin ajan jälkeen, uskoo Gaber, että ihmisyyden spektri kapenee liikaa, jos markkinatalouden lainalaisuuksia ei tasapainoteta sosiaalisten verkostojen ja jopa altruismin avulla. Eriarvoisuuden vähentäminen on tärkeää niin kansakuntien sisällä kuin globaalistikin ja myös koulutusjärjestelmien pitäisi osaltaan olla tukemassa uudenlaista, yhteisöllisempää ajattelua. Oppimisen ilo on edellytys koulutusjärjestelmän kestävyydelle – niin Balkanilla kuin Suomessakin.

CIMOForum on CIMOn asiantuntijaverkoston kohtaamispaikka, jossa vierailee korkean tason kansainvälisiä asiantuntijoita johdattelemassa keskustelua ajankohtaisista kansainvälisistä ja vertailevista kysymyksistä koulutuksen, työelämän, nuorison ja kulttuurin alueella. Voit halutessasi liittyä CIMO Forum postituslistalle lähettämällä sähköpostia osoitteeseen CIMO-Forum(at)cimo.fi.

(MS 13.11.2013)