Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

Ajankohtaista

10.06.2015

Polkuvoimalla tutustumassa korkeakoulutukseen Hollannissa

Seppo Linnaranta, Tampereen lyseon lukion opinto-ohjaaja, osallistui toukokuun lopulla Hollannissa järjestettyyn kansainväliseen opintovierailuun. Sen tavoitteena oli esitellä hollantilaista korkeakoulutusta mm. Kiinasta, Yhdysvalloista, Kanadasta, Turkista, Venezuelasta ja Suomesta tulleille asiantuntijoille. Viisipäiväinen ohjelma vei 15 vierasta seitsemään kaupunkiin eri puolilla Hollantia. Pääasiassa matkaa taitettiin minibussilla kohteesta toiseen, mutta Maastrichtissa ja Leidenissä myös polkupyörän selässä.

Tutustumiskohteina olivat Etelä-Hollannin korkeakoulukaupungit Utrecht, Leiden, Rotterdam, Middelburg, Vlissingen, Tilburg ja Maastricht. Sepon mukaan vierailu oli kokonaisuutena erittäin antoisa, hyvin järjestetty ja mahdollisti ammatillisen verkostoitumisen sekä hollantilaisten isäntien että kansainvälisten vieraiden kanssa. ”Vaikka Hollannin koulutusjärjestelmästä paljon etukäteen tiesinkin, on se aina hienoa päästä paikan päälle näkemään, kokemaan ja kuulemaan, miten asiat oikeasti ovat”, tiivisti Seppo tunnelmiaan matkan jälkeen.

Hollanti on Suomessa suosiossa

Hollanti on viime vuosina noussut suomalaisnuorten suosimaksi opiskelumaaksi. Sen korkeakouluissa opiskeli 323 tutkinto-opiskelijaa Suomesta lukuvuonna 2013-14 (Kela) ja 496 suomalaista vaihto-opiskelijaa 2013 (CIMO). Seppo arveli suosion syiksi sitä, että Hollannin korkeakoulujen lukukausimaksut ovat kilpailukykyisiä muihin maihin verrattuna, sikäläiset oppilaitokset ovat hyvätasoisia ja Hollanti on yhteiskuntana toimiva ja aidosti monikulttuurinen.

Vierailut paikallisiin korkeakouluihin tekivät Seppoon vaikutuksen erityisesti siksi, että useissa oppilaitoksissa ryhmäkoot ovat pienet, oppiainerajat ylittävät koulutusohjelmat ovat yleisiä ja uusia ajassa kiinni olevia business-orientoituneita koulutusohjelmia kehitetään jatkuvasti. Lisäksi tuutorointi on laajasti käytössä ja korkeakoulukampukset ovat kansainvälisiä.

Opiskelijoilla on kuitenkin suuri vastuu opinnoistaan ja niissä etenemisestä. Yleisesti ohjauksellista tukea on kaikille opiskelijoille tarjolla, mutta sitä pitää tarvittaessa itse osata ja ymmärtää hakea. University College -tyyppisissä oppilaitoksissa ohjaus on kiinteämmin nivottu osaksi opintoja. Niissä pari kertaa vuodessa ohjaajan johdolla käydään läpi kunkin opiskelijan kurssivalinnat, millä varmistetaan se, että opinnot etenevät tavoitteiden mukaisesti kohti loppututkintoa.

Suomen PISA-maine tunnetaan maailmalla edelleen

”Mielikuva Suomesta hyvän koulutuksen maana istuu yhä tiukassa”, kertoi Seppo keskusteluistaan muiden maiden asiantuntijoiden kanssa. Samalla hän tosin kriittisesti pohti sitä, miten Suomen onnistuisi paremmin markkinoida ja tuotteistaa koulutusosaamistaan maailmalla tulevaisuudessa. PISA-tulokset ovat olleet Suomelle tuhannen taalan paikka, mutta hiukan heikosti ne on kuitenkin osattu ”rahasampona” hyödyntää.

Myös Sepon jututtamat hollantilaisopiskelijat tiesivät suomalaisen koulutuksen vahvuuksista, ja osa heistä suunnittelikin tulevansa Suomeen maisteriopintojaan varten. Tämä kertoo siitä, että kohdemaan maine- ja imagotekijät ovat erittäin tärkeässä roolissa kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla silloin, kun suunnitellaan ulkomaille vaihto- tai tutkinto-opiskelijaksi lähtöä. Seppo itse ainakin aikoo kotikaupunkinsa Tampereen lukio-opiskelijoille jatkossa suositella Hollantia hyvänä vaihtoehtona ulkomailla opiskelua harkitseville.

Teksti: Mika Launikari, CIMO
Kuva: Seppo Linnaranta