Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

Ajankohtaista

26.02.2015

Tuore selvitys englanninkielisistä koulutusohjelmista Euroopassa

Englanninkielinen koulutustarjonta vahvistaa asemaansa eurooppalaisessa korkeakoulutuksessa. Ohjelmien lukumäärä on lisääntynyt ja niitä tarjoavien korkeakoulujen osuus on kasvanut. Myös näissä opiskelevien määrä ja osuus ovat niinikään kasvaneet.

Academic Cooperation Associationin (ACA) tuore selvitys selvitys English-Taught Programmes in European Higher Education luo yleiskuvaa englanninkielisen koulutuksen tilanteesta eri puolilla Eurooppaa ja kehityksestä 2000-luvulla. Selvityksen kohteena on englanninkielinen koulutus muun kuin englanninkielisissä maissa.

Pohjoismaat ja Baltian maat kärkialueita Euroopassa

Hollanti, Tanska ja Ruotsi ovat englanninkielisen koulutustarjonnan kärkimaat. Seuraavina tulevat Suomi, Kypros, Sveitsi, Liettua ja Latvia. Tulos perustuu kolmen tekijän yhteiseen tarkasteluun: englanninkielisiä ohjelmia tarjoavien korkeakoulujen osuus korkeakouluista, englanninkielisten ohjelmien osuus kaikista koulutusohjelmista sekä näissä ohjelmissa opiskelevien opiskelijoiden osuus kaikista opiskelijoista. Suomi sijoittuu kärkeen, mikäli tarkastellaan vain englanninkielistä koulutusta tarjoavien korkeakoulujen osuutta.

Pohjoismaat (Suomi mukaan lukien) ja Baltian maat ovat aktiivisia englanninkielistä koulutusta tarjoavia alueita Euroopassa. Pohjoismaat ovat olleet kärjessä aikaisemmissakin selvityksissä, mutta erityisesti Baltia on noussut viime vuosina. Yleisesti ottaen Pohjois-Euroopan maissa englanninkielisellä koulutuksella on vahvempi asema kuin etelässä.

Tyypillinen ohjelma on liiketalouden maisteriohjelma, jonka opiskelijoista puolet tulee ulkomailta

Euroopan tasolla ohjelmat painottuvat enemmän ylempään korkeakoulututkintoon: 80 % selvityksessä mukana olleista koulutusohjelmista oli maisteritasoa. Suomessa ammattikorkeakoulut tarjoavat runsaasti myös kandidaattitason englanninkielisiä ohjelmia.

Yleisimmät koulutusalat ovat yhteiskuntatieteet, liiketalous ja oikeustiede (35 %), luonnontieteet (23 %) sekä tekniikan ala (18 %). Pohjoismaiden korkeakoulut tarjoavat selvityksen mukaan keskimääräistä enemmän myös sosiaali- ja terveysalan ohjelmia. Maisteritason ohjelmat ovat tyypillisesti opiskelijamäärältään pienempiä kuin kandidaattitason ohjelmat.

Englanninkielisiä ohjelmia ei suunnitella vain ulkomaalaisille opiskelijoille, sillä vain hieman yli puolet opiskelijoista on ulkomaisia. EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien osuus on puolestaan suurin – yli puolet opiskelijoista – Puolassa, Belgiassa, Suomessa ja Saksassa.

Opiskelijat osaavat englantia, eivät paikallista kieltä

Koulutusohjelmissa pidetään opiskelijoiden ja akateemisen henkilökunnan kielitaitoa yleisesti ottaen hyvänä. Tosin Pohjoismaissa Suomi mukaan lukien vastaajat pitävät keskimääräistä useammin ulkomaalaisten opiskelijoiden huonoa kielitaitoa ongelmana. Ongelmaksi koulutusohjelmissa koetaan myös opiskelijoiden englanninkielen taidon heterogeenisyys.

Hallintohenkilökunnan englanninkielen taidossa koettiin enemmän parantamisen varaa. Etelä-Euroopan korkeakoulut toivat tämän esille, ei niinkään Pohjoismaat. Korkeakoulujen ja koulutusohjelmien edustajien mielipide eroaa, kun he arvioivat ulkomaalaisten opiskelijoiden paikallisen kielen osaamista. Korkeakoulujen edustajat pitävät huonoa paikalliskielen tuntemusta ongelmana, koulutusohjelmajohtajat eivät.

Vain hieman yli puolet vastanneista korkeakouluista raportoi tarjoavansa opiskelumaan kielen opintoja ulkomaisille opiskelijoille. Pohjoismaissa samoin kuin läntisen Etelä-Euroopan maissa (Ranska, Italia, Espanja, Portugali) opiskelumaan kielen opetuksen tarjoaminen on jonkin verran muita alueita yleisempää.

Kysely lähetettiin korkeakouluille ja koulutusohjelmille

Selvitys toteutettiin korkeakouluille ja koulutusohjelmille suunnatuilla kyselyillä. Korkeakoulukohtainen kysely lähetettiin lähes 3 000 korkeakoululle, joista hieman yli 50 % vastasi. Koulutusohjelmakohtainen kysely lähetettiin puolestaan yli 7 000 englanninkieliselle ohjelmalle, joista alle 20 % vastasi.

Suomen osalta vastausprosentit olivat hieman keskimääräistä paremmat sekä korkeakoulujen että koulutusohjelmien kyselyssä.

Selvitys on kolmas aiheesta. Aikaisemmat on julkaistu ACA:n julkaisusarjassa 2002 ja 2008.

English-Taught Programmes in European Higher Education. The State of Play in 2014.
ACA

Suomalaiskorkeakouluissa on tällä hetkellä 354 tutkintoon johtavaa ohjelmaa englanniksi, joista
  • 81 on kandidaattitasolla
  • 288 on maisteriohjelmia
  • 66 tarjoaa tohtorikoulutusta.

Lähde: CIMOn Studyinfinland.fi-verkkopalvelu

(25.2.2015 / IG)