Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

Ajankohtaista

22.04.2013

CIMOn johtaja Pasi Sahlberg kertoi, että kansainvälistä osaamista on, mutta se on piilossa.

Utelias luokka marssii työelämässä

CIMO ja Demos Helsinki julkistivat Piilotettu osaaminen -selvityksen 18.4.2013. Se käsittelee kansainvälisyyden merkitystä työelämässä. Julkistamistilaisuudessa käsiteltiin tuloksia, joista merkittävin on uteliaan luokan löytyminen. Utelias luokka on Demos Helsingin tutkijan Juha Leppäsen mukaan ennen kaikkea asennetta, ja uteliaita esiintyy kaikkialla yhteiskunnassa. CIMOn johtajan Pasi Sahlbergin mukaan uteliaisuus on parempi ilmaus kuin nykyisin paljon käytetyt luovuus ja innovatiivisuus.

Tilaisuuden avasi Demos Helsingin tutkija Maria Ritola, yksi raportin tekijöistä. Ritola kertoi, että tutkimuksella haluttiin selvittää, mitä kansainvälinen osaaminen on globalisoituneessa maailmassa. ”Perinteisesti ajatellaan sen olevan esimerkiksi kielitaitoa tai suvaitsevaisuutta, mutta nyt se saattaisi olla jotakin muuta”.

Pasi Sahlberg kertoi, että CIMO oli tutkinut kansainvälisyyden merkitystä työelämässä kahdeksan vuotta sitten. Tuolloin selvisi, että yli puolet työnantajista oli sitä mieltä, ettei kansainvälisyydellä ole merkitystä. ”Tämä oli meille yllätys”, Sahlberg totesi. Uudet megatrendit, kuten ilmasto- ja väestönmuutos, niukkenevat resurssit ja globalisaatio ovat kuitenkin muuttaneet tilannetta yhteiskunnassa ja työelämässä. Sahlberg totesi tutkimukseen tuloksiin pohjautuen, että kansainvälistä osaamista on, mutta se on piilossa. ”Tutkimus ja raportti antavat CIMOlle käytännön toimenpiteitä kansainvälisyyden edistämiseen ja asiaa tullaan käsittelemään laajemmin”.

Piilotettu osaaminen -raportti perustuu CIMOn ja Demos Helsingin kokoamiin aineistoihin, jotka kerättiin syksyllä 2012 järjestetyistä työpajoista ja kattavasta kyselytutkimuksesta. Kyselyyn vastasi noin 2 000 henkilöä.

Suo, kuokka ja Jussi – näin meistä tuli uteliaita

Juha Leppänen kertoi puheenvuorossaan, että kansainvälinen osaaminen on työnantajien mukaan perinteisesti kulttuurien tuntemusta, kielitaitoa ja yhteistyötaitoja. Niiden rinnalle nousi tutkimuksessa kolme ulottuvuutta, jotka tutkijat nimesivät tuottavuudeksi, uteliaisuudeksi ja sitkeydeksi. ”Mutta rekrytointitilanteessa ei tiedetä, että nuo ominaisuudet yhdistyvät kansainväliseen osaamiseen”. Leppänen kiteytti: ”Sano kansainvälinen, kun haluat hyvää”.

Miten kansainvälisyys rakentuu? Leppänen selvensi, että kansainvälisyys ja kiinnostus maailman suuria kysymyksiä kulkevat käsi kädessä. ”Nyt olemme siirtymässä luovasta luokasta uteliaaseen luokkaan”. Tämä luokka ei ole Leppäsen mukaan varsinainen luokka, eikä paikkasidonnainen, vaan asennetta.

Leppänen muistutti, että Suomi on ollut utelias Mikael Agricolan ajoista lähtien. Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -romaanin Jussikin lähti uteliaana perkaamaan suota. ”Olemme kysyneet itseltämme aina, haluammeko olla juuri niitä, keitä olemme”, Leppänen filosofoi. Leppäsen puheenvuoron tärkein viesti oli se, että jokainen työpaikka tarvitsee uteliaita ihmisiä. Hänen mukaansa voisimme myös puhua globaalista osaamisesta kansainvälisen osaamisen sijaan.

Demos Helsingin Juha Leppänen kertoi uteliaasta luokasta.

Kansainvälisyys on tärkeää yrittäjien näkökulmasta

Tilaisuudessa Suomen Yrittäjien kehittämispäällikkö Petri Rajaniemi kommentoi selvitystä yrittäjyyden näkökulmasta. Rajaniemen mukaan kansainvälisten mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää kykyä nähdä ja yhdistää erilaisia asioita. Hän totesi, että tällä hetkellä pahoinvointi työelämässä vuotaa yrittäjyyden puolelle. Post-nokialaisessa Suomessa moni pohtii yrityksen perustamista, kun korkea koulutus ja osaaminen eivät olekaan taanneet turvallisuutta palkkatyössä.

Rajaniemi esitteli hauskoja kansainvälisyyden käsitteitä yrittäjien näkökulmasta. Perinteinen näkemys siitä on Frankfurtin messut kerran vuodessa. ”Hörhöjen” kansainvälisyys taas voi olla sitä, että Afrikasta tuotuja vaatteita tuunataan itse ja myydään alihintaan omille Facebook-kavereille. ”Mikä meidät sitten pelastaa?”, Rajaniemi pohti. Hänen mukaansa arvoketjuosaaminen on ratkaisevaa, eli että Suomi onnistuu siellä, missä raha syntyy.
Tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että piilotettu osaaminen nähdään paitsi ihmisissä, niin myös olemassa olevien yritysten hyödyntämättömissä mahdollisuuksissa, sekä kansakuntana niissä vahvuuksissa, jotka ovat meille itsestäänselvyyksiä, mutta muille ylellisyyttä.

Priorisoi, tee ja pelaa joukkueena

Rekrytoijan näkökulman tilaisuuteen toi toimitusten esimies Niina Leino Sanoma Magazinesta. Media-ala on muutoksessa, ja alan yrityksissä tarvitaan nyt rohkeita ja sitkeitä muutoksentekijöitä.
”Huomaan, että muutosta saavat aikaan ne ihmiset, jotka ymmärtävät, mihin toimialan muutos globaalisti perustuu”, Leino sanoo. ”He seuraavat media-alan kansainvälisiä onnistumisia, eivätkä jää ihmettelemään kilpailevan yrityksen tekemisiä.”

Leino kertoi, että resurssien tiukentuessa tärkeintä on priorisoida ja käyttää eniten aikaa muutoksen kannalta olennaisimpien asioiden parissa. Nyt tarvitaan myös joukkuepelaajia. Todellinen kohtaaminen on tärkeämpää kuin verkostoituminen. Mediatalossa ei kukaan enää pärjää yksin, vaan toimittajankin työ on tiimityötä.

Leinon mukaan todellinen muutoksentekijä on sitkeä ja jaksaa taistella hankkeidensa puolesta silloinkin, kun ne saavat vastustusta. Tärkeää on sekin, ettei muutoksentekijä miellä itseään ensisijaisesti firman naiseksi tai mieheksi, koska muutostilanteessa tarvitaan riippumatonta ajattelua.

”Tärkeää on myös pitää oma tarina avoimena. Muutoksentekijä ei mieti seuraavaa urasteppiä vaan etsii kiinnostavia työtehtäviä”; Leino sanoo.

Leino muistutti myös hyvän esimiehen ominaisuuksista: ”Hän asettaa tavoitteita, mutta luottaa siihen, että työntekijä pääsee tavoitteisiinsa omalla tavallaan”. Kansainvälisissä osaajissa on juuri sitä sitkeyttä ja uteliaisuutta, mitä työelämä tarvitsee.

Raportista ilmeni, että nämä ominaisuudet löytyvät parhaiten kansainväliltä osaajilta. Piilotettu osaaminen -raportissa ehdotetaan toimenpiteiden sijaan konseptilahjoja eri toimijoille. Lahjat pohjautuvat selvityksen havaintoihin, joiden kansainvälinen osaaminen ja uteliaisuus kehittyvät Suomessa. ”Kenelle Pasi Sahlberg haluaisi antaa ensimmäisen lahjan”, yleisöstä kysyttiin. ”Valtioneuvostolle ja siellä ensimmäiseksi Alexander Stubbille”, Salhberg vastasi.

Lisätietoja

Piilotettu osaaminen -raportti

(Johanna Järviranta/22.4.2013)

Kuvat: Jussi Omaheimo