Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

Ajankohtaista

05.06.2015

Vaikuttamista ja vaikuttavuutta ammatillisen koulutuksen kesäpäivillä 2015

Kv-mestarin polulla heittäydyttiin kv-koordinaattorin työn vaihteleviin tilanteisiin improvisaatioteatterin keinoin.

EU:n Leonardo-ohjelma on jo vähitellen jäämässä historiaan, mutta sen vaikutukset ammatillisen koulutuksen kehittämiseen ja kansainvälisyyteen jäävät elämään ja jatkuvat nykyisessä Erasmus+ - ohjelmassa, totesi CIMOn järjestämien ammatillisen koulutuksen kesäpäivien avauspuheenvuorossa vastaava asiantuntija Sari Turunen-Zwinger CIMOsta.

Jo perinteeksi muodostuneet kesäpäivät kokosi yhteen noin 70 kv-koordinaattoria ammatillisista oppilaitoksista eri puolilta Suomea keskustelemaan oman työn muutoksesta ja merkityksestä leikkauspaineiden ja supistusten aikakaudella. Osallistujia yhdisti huoli ja kysymys siitä, miten kansainvälistymisen käy.

Tavoitteena kehittää osaamista ja laatua

Kansainvälisen työkokemuksen ja -harjoittelun merkitys opiskelijoille jo opintojen aikana on vain lisääntynyt vuosien mittaan. Globaalissa työelämässä tarvitaan ymmärrystä erilaisista kulttuureista ja uusia ideoita, joita kontaktit eri maihin ja muista kulttuureista tuleviin ihmisiin antavat. Turunen-Zwinger totesi, että kansainvälisyys ei kuitenkaan saa olla itseisarvo, vaan se on keino kehittää osaamista ja laatua sekä toteuttaa oppilaitoksen strategisia tavoitteita ja opetussuunnitelmia. Kesäpäivien tavoitteena olikin antaa osallistujille eväitä vaikuttaa oman organisaationsa kansainvälisen toiminnan ja oman työnsä kehittämiseen.

Muutoksen tuulet puhaltavat kaikkialla

Tutkija Anna-Leena Kurjen (Työterveyslaitos) johdolla pohdittiin työelämän muutoksia ja muutosten vaikutusta kv-koordinaattorin työhön. ”Muutoksen luonne on muuttunut: aikaisemmin muutos ennakoitiin ja hallittiin, nyt muutos on pysyvä tila”, Kurki totesi. Kv-koordinaattoreiden työssä tämä on näkynyt muun muassa organisaatiomuutoksina, vaihtuvina esimiehinä, opetussuunnitelmien muutoksina, yt-neuvotteluina, tukipalveluiden loppumisena ja siirtymisenä opetushenkilöstölle sekä osaksi asiantuntijatyötä, työn mielekkyyden ja logiikan muuttumisena sekä tehokkuuden lisäämisenä jopa laadun ja opiskelijoiden kustannuksella. Merkittävän osan työstä muodostaa nykyisin ulkopuolisen rahoituksen hankkiminen.

Pohdittaessa keskeisiä rooleja kv-koordinaattorin työssä nousi esille monia ajatuksia: ydinrooli on projektiosaaja, jonka alle mahtuu ihan kaikki. Kv-koordinaattori on paitsi mahdollistaja, ohjeistaja ja tiedonhankkija niin myös innovaattori, joka sukkuloi ja viestittää oppilaitoksen eri tahojen välillä. Hän on rohkaisija ja uteliaisuuden herättäjä sekä äiti, mummo, isä ja rahan hankkija, joka sanoittaa rahoittajan tavoitteet opiskelijan kielelle ja tekee unelmista totta.

Kansainvälistä arkea

Yhteisissä keskusteluissa kävi ilmi, että useissa oppilaitoksissa kansainvälisyys on jo arkipäivää ja kytkeytyy tiukasti ammatillisuuteen; se ei siis enää ole jokin ”hieno lisä” normaaliin toimintaan. Kriteerit liikkuvuusjaksoille lähtijöille ovat tiukentuneet, ja nyt viimeistään on siirrytty huvimatkailusta todelliseen vaikuttavuuteen, kun ulkomaanjaksoilla tulee olla selkeät tavoitteet.

Samalla kun kansainvälisyys on arkipäiväistynyt, se on myös laajentunut: oppilaitoksissa on siirrytty kansainvälisen kokemuksen hankkimisesta osaamisen kerryttämiseen. Aikaisemmin kansainvälisyys oli ”vain” opiskelijaliikkuvuutta, nyt kansainvälisyys on laajentunut organisaation sisälle ja koko ympäröivään yhteiskuntaan. Opiskelijat kohtaavat kansainvälisyyden luontevasti monissa eri paikoissa opintojensa aikana.

Oppilaitoksen strateginen kehittäminen on tullut tiiviisti mukaan hankkeisiin, sillä nykyään harkitaan tarkkaan millaisiin hankkeisiin lähdetään mukaan ja ketkä henkilöt oppilaitoksesta osallistuvat hanketyöhön, ts. miten oppilaitos saisi hankkeesta suurimman mahdollisen hyödyn ja kuinka hanke palvelisi oppilaitoksen päämääriä. Kansainvälinen toiminta on ensimmäisenä tuonut oppilaitosten arkeen monia asioita; yhtenä tällaisena voi mainita ECVET-järjestelmän, joka on nyt osa oppilaitosten opetussuunnitelmia.

Ensimmäisen päivän päätteeksi seminaarin osallistujat suorittivat joukkueissa leikkimielisen Kv-mestarin polun Hanasaaren merellisissä maisemissa:

Teksti ja kuvat: Aino Kivelä / CIMO