Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

16.05.2016

Osaamisperusteisuus oli teemana Taitaja 2016 –kisojen kansainvälisessä seminaarissa

Osaamisperusteisuuden lisäksi seminaarissa esiteltiin Suomen ammatillista koulutusta sekä pohdittiin ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta ja niitä haasteita, joita työelämässä tarvittavien yhä uusien taitojen ennakoiminen vaatii. Nämä teemat yhdistivät seminaarin eri puolilta maailmaa tulleita osallistujia pohtimaan yhdessä ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta. Seminaari kokosi yhteen noin 250 ammatillisen opetuksen asiantuntijaa. Kaukaisimmat seminaarivieraat tulivat Brasiliasta, Kanadan British Columbiasta ja Kiinasta.

Yksikön varapäällikkö Joao Santos Euroopan komissiosta totesi, että tulevaisuudessa yhä tärkeämpää on muun muassa digitaalisten taitojen opettaminen, sillä niitä ei tarvita ainoastaan työelämässä vaan ne tulevat olemaan keskeinen kansalaistaito. Digitaalisessa osaamisessa on yhä paljon vaihtelua Euroopan sisällä ja tämä on haaste. Lisäksi luku- ja kirjoitustaito ovat Euroopassa keskimäärin heikommalla tasolla kuin esimerkiksi Japanissa, vaikka joukossa onkin Suomen kaltaisia maita, joissa luku- ja kirjoitusosaaminen on erinomaista.

Komission uuden Skills Agenda -aloitteen tavoitteena on tuoda osaamisperusteisuus, työelämätaidot ja koulutuksen työelämävastaavuus yhä selkeämmin esiin EU:n ja jäsenmaiden koulutuspolitiikassa. Aloitteessa keskeisessä roolissa on myös ns.”Skills Guarantee”, jonka tavoitteena on edistää jo työelämässä mukana olevien alhaisen koulutustason omaavien aikuisten osaamista erityisesti luku-, kirjoitus- ja digitaitojen osalta. Se, että oppimista tapahtuu muuallakin kuin oppilaitoksissa, tulisi Santoksen mukaan tunnistaa ja tunnustaa yhä laajemmin: ”Oppilaitokset eivät tule tarpeettomiksi, mutta muualta tulevaa osaamista tulisi tunnistaa työpaikoilla.” Ratkaisu tähän on osaamisperusteisuus, jonka avulla voi näyttää osaamisensa ja tarvittaessa hankkia pätevyyteen vaadittavaa täydennyskoulutusta. Santos totesi myös, että vaikkakin korkeakoulutettujenkin työllisyys on viime vuosina Euroopassa heikentynyt, niin isossa mittakaavassa koulutus on yhä takuu parempaan työllistymiseen.

Asiantuntija Michel Aribaud kertoi, että ECVET-järjestelmän (ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä) keskiöön on nyttemmin noussut muualla hankitun osaamisen tunnustaminen. Alkujaan järjestelmä sai innoituksensa vaihto-opiskelussa opitun hyväksymisestä osaksi tutkintoa ja opintojen siirtämisestä maiden välillä. Koska ECVET perustuu oppimisprosessin ja sen tulosten erottamiseen toisistaan, soveltuu se erinomaisesti myös opitun tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Keskeistä on modulaarinen lähestymistapa, jolloin tutkinto on mahdollista koostaa useista palasista. ”Oppimistulokset ovat ECVET:in sydän”, Aribaud totesi. Osaamisperusteisuus tulee vaatimaan oppilaitoksissa paljon yhteistyötä ja kommunikaatiota, kun opettajien työ ja toimintatavat muuttuvat.

Opetusneuvos Hanna Autere kertoi miten ECVET-järjestelmän toimeenpano on Suomessa integroitu vuonna 2015 voimaan tulleeseen tutkintouudistukseen: ”20 vuoden kehittämistyö osaamisperusteisuuden saralla on nyt viety niin pitkälle kun on mahdollista; myös tutkintojen perusteisiin, arviointiin ja käytännön opetustyöhön.”

Rehtori Reija Lepola Koulutuskeskus Sedusta huomautti, että osaamisperusteisuus on koulutuksen järjestäjille iso muutos, jossa tarvitaan paljon tiedotusta ja koulutusta sekä hyvien käytäntöjen jakamista. Kun opetus muuttuu Suomen ammatillisessa koulutuksessa ECVET:in toimeenpanon myötä entistä valmentavaksi ja yksilöllisemmäksi, vaaditaan opettajilta paljon enemmän aikaa jokaiselle opiskelijalle. Lepolan mukaan muutoksen onnistumiselle on myös tärkeää, että on olemassa kansalliset pätevyysvaatimukset ja että ammatillisen koulutuksen evoluutio toteutetaan vähitellen.

(16.5.2016/AK & MS; kuvat: TO)