Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

Ammatillisen koulutuksen uutiskirjeet

OPH ja OKM:n yhteiset uutiskirjeet

Tilaa uutiskirje

21.09.2012

Selvitys maakuntien kansainvälisestä toiminnasta: hyväkin strategia tarvitsee toteuttajansa

Kansainvälisyyttä pidetään maakunnissa elinehtona alueen elinkeinoelämän ja koulutussektorin kehittymiselle. Asian tärkeys näkyy myös siinä, että kansainvälisyyttä ja sen edistämistä linjataan ainakin jossain määrin kaikkien maakuntien maakuntasuunnitelmissa. Käytännössä toimintaa ohjaavat kuitenkin käytettävissä olevat resurssit ja toimijoiden asenteet. Vaikka kansainvälisyys näkyisi strategiatasolla kuinka vahvana hyvänsä, tulosta ei synny ilman motivoituneita ja asiasta innostuneita tekijöitä, ilmenee CIMOn tuoreesta selvityksestä.

”Myös kielitaito ja toimivat liikenneyhteydet ovat kansainvälisen toiminnan kynnyskysymyksiä”, sanoo selvityksen tehnyt Siru Korkala CIMOsta. ”Suomalaisten kielitaito koetaan liian kapeaksi: esimerkiksi venäjäntaitoista työvoimaa tarvittaisiin kaikissa maakunnissa, mutta halukkuus kielen opiskeluun jää vähäiseksi. Toisaalta kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset haluavat rekrytoida kansainvälisiä ja kielitaitoisia työntekijöitä, mutta vaativat samalla työntekijöiltään suomen osaamista. Itä-Suomen maakunnissa ollaan huolissaan myös riittävien juna- ja lentoyhteyksien säilymisestä, sillä kansainvälinen toiminta ei ole mahdollista ilman niitä.”

Oppilaitosten ja nuorisotoimialan hankkeet kansainvälistävät maakuntia

Yritysten harjoittaman ulkomaankaupan ohella näkyvintä kansainvälistä toimintaa maakunnissa ovat eri koulutusasteiden ja nuorisotoimialan hankkeet. Erityisesti korkeakouluja pidetään maakuntien kansainvälistymisen vetureina ja opiskelijavaihtoa alueiden keskeisenä kansainvälistäjänä.

Kansainvälisyyden katsotaan kuitenkin kuuluvan kaikille koulutusasteille, sen toivotaan arkipäiväistyvän ja konkretisoituvan opetussuunnitelmissa sekä hanketoiminnassa. Myös kotikansainvälistymistä pidetään tärkeänä. Eri kulttuurien välille siltoja rakentavan nuorisotoiminnan rooli nähdään niin ikään tärkeänä.

Korkalan mukaan tärkeimmät kansainvälistymiseen motivoivat tekijät maakunnissa ovat koulutuksen kehittäminen ja kansainvälisen kaupan edistäminen. Kansainvälistymistä edistää lisäksi se, että sille asetetaan tavoitteita maakuntasuunnitelmassa ja -ohjelmassa, ja tavoitteiden toteutumista myös seurataan. Eri toimijoiden välinen strategiayhteistyö on avainasemassa. Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyöllä on saatu hyviä tuloksia ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisessä.

CIMOn monivaiheinen selvitys kartoitti maakuntien kansainvälistä toimintaa

CIMOn tuoreessa selvityksessä tarkastellaan maakuntien kansainvälisen toiminnan tilannetta ja eri toimijoiden roolia sen edistämisessä. Toiminnan määrää eri maakunnissa arvioitiin tilastoista, jotka koskevat CIMOn hallinnoimiin EU- ja Nordplus-ohjelmiin tulleita rahoitushakemuksia.

Tilastoanalyysin perusteella valittiin lähempään tarkasteluun 2 aktiivisimmin hankkeilleen rahoitusta hakenutta maakuntaa (Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa) ja 2 tässä passiivisimmaksi jäänyttä (Etelä-Karjala, Päijät-Häme). Kuvaa näiden maakuntien kansainvälistymismekanismeista ja eri koulutusasteiden kansainvälisestä toiminnasta syvennettiin haastattelemalla maakuntaliiton, kauppakamarin, koulutuskuntayhtymän ja sivistystoimen edustajia kustakin maakunnasta.

Lisäksi tarkasteltiin sitä, miten kansainvälisyys näkyy kaikkien Suomen maakuntien maakuntasuunnitelmissa ja -ohjelmissa.

Lue lisää

Selvityksen keskeiset tulokset on kiteytetty Faktaa 2/2012 -julkaisussa.

(18.9.2012 / TL)