Opetushallitus uutisoi Erasmus+ -ohjelmasta

10.12.2013

Erasmus+ -infotilaisuudet tavoittivat lähes 500 henkilöä

CIMO järjesti loka–marraskuussa kolme infotilaisuutta vuoden 2014 alussa alkavasta koulutus-, nuoriso- ja urheilusektoreiden Erasmus+ -ohjelmasta. Tilaisuudet pidettiin Rovaniemellä, Vaasassa ja Helsingissä ja ne keräsivät yhteensä noin 400 kuulijaa. Lisäksi Helsingin tilaisuuden suoraa verkkolähetystä seurasi parhaimmillaan 80 henkilöä.

Tilaisuuksissa käsiteltiin Erasmus+ -ohjelmaa ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen, yleissivistävän koulutuksen ja nuorisotyön näkökulmista. Korkeakoulutuksen Erasmus+ toimintoja käsiteltiin erillisellä kiertueella.

Opetus- ja kulttuuriministeriön edustajat kertoivat tilaisuuksissa ohjelman valmistelutyöstä Euroopan unionissa ja ohjelman budjetista, joka tulee olemaan noin 40 % enemmän verrattuna edelliseen. CIMOn Eurooppa-toimialajohtaja Mikko Nupponen kertoi ohjelman eri toiminnoista. Uutta on mahdollisuus sektorien väliseen yhteistyön: esimerkiksi ammatillisen koulutuksen oppilaitos ja nuorisoalan järjestö voivat toteuttaa yhdessä hankkeen vaikka nuorisotyöllisyyden parantamiseksi.

Jokaisessa tilaisuudessa pidettiin paneelikeskustelu siitä, miten Erasmus+ -ohjelman edeltäjät, Elinikäisen oppimisen ohjelma ja Youth in Action, ovat vaikuttaneet alueeseen ja oppilaitoksiin. Paneelikeskusteluihin osallistui paikallisia koulutus- ja nuorisoalan asiantuntijoita.

Mahdollisuuksia kansainvälistymiseen löytyy niin Lapista kuin Pohjanmaalta

Sekä Rovaniemen että Vaasan tilaisuuteen osallistui noin 90 henkilöä. Osa Rovaniemen tilaisuuden osallistujista oli tullut Inarista ja Enontekiöiltä saakka.

Rovaniemen tilaisuuden avannut Lapin aluehallintoviraston opetustoimen ylitarkastaja Kari Torikka kertoi Lapin erityisolosuhteista ja hankkeiden epätasaisesta jakautumasta Lapin kuntien välillä. ”Pohjois-Suomen kunnilla on vielä paljon saavutettavana kansainvälisen hankeyhteistyön saralla”, Torikka totesi. Rovaniemen kaupungin kulttuuripalvelupäällikkö Merja Tervon vetämässä paneelikeskustelussa kuultiin erinomaisia hanke-esimerkkejä ja miten hankkeet ovat vaikuttaneet Lapin alueeseen.

Kaksikielisenä järjestetyn Vaasan tilaisuuden avasi Vaasanseudun kehitys Oy:n viestintäpäällikkö Suvi Markko. Markko kertoi Vaasan seudun poikkeuksellisen suotuisasta kehityksestä. ”Kauppa käy ja vienti vetää, eikä lama ole ulottunut alueelle samassa määrin kuin muualla Suomessa”.

Vaasassa uuteen ohjelmaan suhtauduttiin uteliaasti ja innostuneesti, ja iltapäivän alakohtaisissa työpajoissa pohdittiin esimerkiksi strategisten kumppanuushankkeideneri tyyppejä. ”Paikalla olleet kokeneet konkarit rohkaisivat esimerkiksi aikuiskoulutustoimijoita hakemaan myös vaativampia tuotostavoitteisia hankkeita, joissa EU-tukea voidaan myöntää myös palkkakuluihin”, vastaava asiantuntija Eija Laine CIMOsta kertoi.

Erasmus+ toteuttaa EU:n koulutuspolitiikan tavoitteita

Helsingin paneelikeskusteluun osallistuivat yläluokkien vararehtori Marja Martikainen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulusta, koulutuskoordinaattori Sari Turunen-Zwinger Stadin ammattiopistosta, suunnittelijaopettaja Johanna Jokinen Valkeakoski-opistosta ja etsivä nuorisotyöntekijä Heidi Elo Liedon kunnasta. Kuva: Jussi Omaheimo

Helsingin tilaisuuteen osallistui noin 220 henkilöä. Puheenvuoroissaan sekä tilaisuuden avannut CIMOn apulaisjohtaja Samu Seitsalo että opetusneuvos Tarja Riihimäki korostivat, että oppilaitoksissa kansainvälisyyden tulisi olla osa normaalia toimintaa.

Riihimäki oli erittäin tyytyväinen siihen, että uusi Erasmus+ -ohjelma alkaa ja pääsemme ohjelmassa hyvin käyntiin. Riihimäki totesi, että ohjelma tukee EU:n kasvun ja kilpailukyvyn sekä koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutumista. Ohjelmassa eri sektorit voivat tehdä paremmin yhteistyötä. Riihimäki kuitenkin totesi, että jokaisella sektorilla on omat toimintatavat, mikä voi aluksi tuoda haasteita yhteistyölle.

Paneelissa keskusteltiin Erasmus+ -ohjelmaa edeltävien ohjelmien vaikutuksista. ”Esimerkiksi Comenius-ohjelma on vaikuttanut enemmän toisiin kuin toisiin ja haasteena näen, miten vaikutuksia saadaan leviämään”, Marja Martikainen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulusta totesi. Heidi Elo muistutti, että Suomessa on paljon nuorisotyöttömyyttä. Elo näkee Erasmus+ -ohjelman yhdeksi portiksi siihen, että nuori voi päästä ulos syrjäytymisestä.

Helsingin panelistit puhuivat myös kotikansainvälistymisestä. Haasteena on kuitenkin se, kuinka kotikansainvälistyminen saadaan yhdistettyä osaksi esimerkiksi oppilaitosten toimintaa. Uutta ohjelmaa odotetaan oppilaitoksissa. ”Mahdollisuudet näyttäisivät kasvavan”, Sari Turunen-Zwinger Stadin ammattiopistosta pohti. Kaikki panelistit olivat sitä mieltä, ettei yksin kannata lähteä rakentamaan kansainvälistä yhteistyötä oppilaitoksissa, vaan yhteistyössä muiden kanssa.

Lisätiedot

Infotilaisuuksien materiaalit

Kohti uutta EU-ohjelmakautta

Korkeakoulutuksen kiertue

JJ/10.12.2013