Opetushallitus uutisoi Erasmus+ -ohjelmasta

16.11.2017

Seuraavan Erasmus+ -ohjelmakauden valmistelu on käynnissä

(Kuva: Euroopan komission kuvapankki)


Nykyisen Erasmus+ -ohjelman neljäs vuosi on lopullaan; edessä on vielä kolme vuotta. Uuden ohjelmakauden valmistelu on jo käynnissä. Arvio on, että Euroopan komissio pyrkii julkistamaan esityksen unionin seuraavasta monivuotisesta budjettikehyksestä vuosille 2021-2027 toukokuussa 2018. Esitys linjaa yleisellä tasolla myös Erasmus+ -ohjelman jatkoa. Varsinainen Erasmus+ -ohjelmaesitys julkistettaneen pian tämän jälkeen, eli kesällä 2018.


Nopeaan aikatauluun vaikuttavat keväällä 2019 pidettävät europarlamenttivaalit, jotka käytännössä keskeyttävät EU-tasoisen päätöksenteon. Uusi komissio muodostettaneen vasta loppuvuodesta 2019. Siksi ohjelmaneuvotteluja pyritään viemään mahdollisimman pitkälle jo Itävallan puheenjohtajakaudella syksyllä 2018.


Lähtökohdat uudelle ohjelmalle ovat hyvät: Erasmus+ -ohjelma on hyvässä myötätuulessa, ja se on noussut korkealle eurooppalaisella agendalla. Kuluva vuosi on ollut ohjelman juhlavuosi, sillä ensimmäisen Erasmus -ohjelman käynnistämisestä on tänä vuonna kulunut 30 vuotta. Päättäjät ovat juhlavuonna todenneet ohjelman olleen menestys, painottaneet sen merkitystä, ja korostaneet ohjelman jatkamisen tärkeyttä.


Alustavien tietojen mukaan Euroopan komission koulutuksen pääosasto, jonka vastuulla Erasmus+ -ohjelman toimeenpano on, esittää, että uusi ohjelma rakentuisi nykyisen Erasmus+ -ohjelman vahvuuksille. Tavoitteena olisi nykyisen kaltainen integroitu ohjelma, joka kattaisi elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti koko oppimisen kaaren lapsista aikuisiin, niin muodollisen koulutuksen kuin nuorisotoiminnankin. Urheilun toiminnot jatkuisivat myös uudessa ohjelmassa.


Johtoajatuksena uuden ohjelman laatimisessa tulisi olemaan ”evolution, not revolution”. Sen mukaisesti ohjelman perusrakenne pidettäisiin ennallaan. Ohjelmasta pyritään tekemään entistä osallistavampi, ”Erasmus for all”. Pienten toimijoiden, erityisesti koulujen, osallistumista pyrittäisiin helpottamaan. Sen rinnalla uutena piirteenä panostettaisiin huippuosaamisen kehittämiseen sekä kilpailukyvyn ja innovaatiokapasiteetin vahvistamiseen. Uusien teknologioiden mahdollistama virtuaalinen yhteistyö olisi vahvemmin mukana ohjelman toiminnoissa. Yhteistyötä Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa lisättäisiin.


Uudet avaukset riippuvat ohjelman budjetista. Nykyisen Erasmus+ -ohjelman budjetti on varovaisen alun jälkeen ollut nousujohtoinen siten että ohjelmakauden viimeisen vuoden 2020 hankerahoitus olisi 70 prosenttia suurempi kuin ohjelman alussa. Jotta uusi ohjelma säilyttäisi vuoden 2020 rahoitustason, tulisi sen kokonaisbudjetin kasvaa jo 40 prosenttia verrattuna nykyiseen ohjelmaan. Erasmus 30 -juhlapuheissa on kuitenkin esitetty kunnianhimoisempia tavoitteita: Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker totesi, että uuden ohjelman pitäisi olla yhdeksän kertaa kunnianhimoisempi, kun taas europarlamentin maltillisemmissa puheenvuoroissa on vaadittu budjetin kaksinkertaistamista.


Suomessa Erasmus+ -ohjelmaan ja sitä edeltäviin ohjelmiin on osallistunut kaikkiaan jo neljännesmiljoona suomalaista. Tänä vuonna rahoitettiin noin 20 000 henkilön ulkomaanjaksoja. Ohjelmalla on keskeinen rooli koulutuksen ja nuorisotyön kansainvälisessä yhteistyössä. Se rahoittaa esimerkiksi yli puolet korkeakouluopiskelijoiden ja ammattiin opiskelevien ulkomaanjaksoista.

(16.11.2017)