Opetushallitus uutisoi Erasmus+ -ohjelmasta

16.11.2016

Suomalaisopiskelijat osaavat englantia hyvin jo vaihtoihin lähtiessään

Taidot ovat paremmat kuin Erasmus+ -opiskelija- ja harjoittelijavaihtoihin muista ohjelmamaista lähtevillä opiskelijoilla keskimäärin, kertoo komission tuorein koonti kielitestien tuloksista.

Erasmus+ -ohjelma on tarjonnut vuodesta 2015 alkaen opiskelijoille verkossa kielitaitotestin ennen lähtöä, kielikurssin vaihdon aikana ja sen päätteeksi uudelleen kielitaitotestauksen.

Suomesta lähtevät korkeakouluopiskelijat suorittivat testin useimmiten englannin kielessä. Heistä lähes 90 % ylsi vähintään hyvälle tasolle (B2), ja peräti 25 % sai erinomaisen (C2). Vastaavat keskimääräiset vertailuluvut muista ohjelmamaista olivat 80 % ja 12,4 %.

Mistä on kyse?
  • Opiskelija suorittaa pakollisen kielitaitotestin ennen Erasmus+ -vaihtoaan ja sen päätteeksi. Taidot testataan pääasiallisessa opiskelu- tai työskentelykielessä.
  • Kielitestit ja -kurssit koskevat myös ammatillisen koulutuksen yli kuukauden mittaisiin Erasmus+ -opiskelijavaihtoihin ja EU:n nuorisotoimintaohjelman vapaaehtoispalveluun osallistuvia.
  • Testi arvioi kuullunymmärtämistä, kielioppia, lukemista ja kirjoittamista.
  • Arviointiasteikko noudattaa eurooppalaista viitekehystä, jossa taidot jaotellaan tasoihin A1, A2, B2, B2, C1 ja C2.
  • Testitulos ohjaa sopivalle kielikurssin tasolle, mutta osallistuminen on vapaaehtoista.
  • Kielitestit ja -kurssit tapahtuvat komission tätä varten teettämässä OLS-verkkopalvelussa (Online Linguistic Support Tool).
  • Kielivalikoimassa ovat nyt englanti, saksa, ranska, espanja, italia, hollanti, portugali, puola, kreikka, ruotsi, tanska ja tšekki. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä kaikkien EU-maiden viralliset kielet olisivat mukana.
  • Opiskelijat saavat palautetta osaamisestaan ja oppimisestaan, komissio puolestaan systemaattista tietoa Erasmus+ -ulkomaanjaksojen vaikuttavuudesta kielitaidon osalta.

Testejä on tehty keväästä 2015 Erasmus+ -ohjelmamaissa 242 000, eniten englannin kielessä, sen jälkeen järjestyksessä espanjassa, ranskassa, saksassa ja italiassa.

Korkeasta lähtötasosta johtuen suomalaisten opiskelijoiden englannin taidoissa ei ollut testien pohjalta nähtävissä kehittymistä ulkomaanjakson aikana. Muiden kielten kuten saksan, ranskan, espanjan ja italian osalta ulkomaanjakso sen sijaan kehitti suomalaisopiskelijoiden kielitaitoa.

Harva osallistui kielikursseille

Opiskelijat Suomessa ovat vastaanottaneet kielitaidon testauksen hyvin. ”Esimerkiksi korkeakoulujen seuranta- ja monitorointivierailuilla haastattelemamme opiskelijat pitivät kieliarviointia kiinnostavana ja hyödyllisenä”, kertoo ohjelma-asiantuntija Sofia Lähdeniemi CIMOsta.

Silti Erasmus+ -vaihtoihin täältä lähteneistä opiskelijoista vain joka viides osallistui ohjelman verkkopohjaisille kielikursseille. Vastaava osuus ohjelmamaissa oli keskimäärin kaksinkertainen, 39 %.

Alhainen osuus selittynee osin suomalaisopiskelijoiden hyvillä lähtötaidoilla. Opiskelukielessä kolmelle ylimmälle taitotasolle (B2–C2) sijoittuneilla on kuitenkin mahdollisuus opiskella verkossa myös kohdemaan kieltä.

”Tämä 'arkikielen' opiskelu on suositeltavaa, koska silloin vaihdosta saa enemmän irti. Myös työelämässä tarvitaan monipuolista kielitaitoa”, Lähdeniemi muistuttaa.

Kielikursseja pakolaisille ja turvapaikanhakijoille

Järjestelmän avulla on tänä vuonna alettu myös edistää pakolaisten integroitumista eurooppalaiseen koulutusjärjestelmään EU:n jäsenvaltioissa. Komissio avasi kielitestit ja -kurssit tähän tarkoitukseen kolmivuotiskaudeksi.

Suomalaiset korkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset ovat hakeneet tätä varten reilut pari tuhatta käyttölisenssiä OLS-verkkopalveluun pakolaisille ja turvapaikanhakijoille Suomessa.

Lue lisää

Erasmus+ korkeakoulutukselle: kielivalmennus ja kielitestit
Erasmus+ -kielivalmennus ja kielitestit pakolaisille ja turvapaikanhakijoille
OLS for Refugees -aloitteeseen osallistuvat suomalaiskorkeakoulut (pdf)

Katso

Videot kielitaitotestauksen menetelmistä (en) | kielikurssien menetelmistä (en)

(16.11.2016 | VZ)