Opetushallitus uutisoi Erasmus+ -ohjelmasta

01.07.2013

Uusi Erasmus+ jatkaa nykyisten EU:n koulutus- ja nuoriso-ohjelmien toimintaa

EU:n jäsenmaat, Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti ovat päässeet sopuun EU:n uuden koulutus-, nuoriso- ja urheilu-ohjelman sisällöstä. Vuoden 2014 alusta käynnistyvä Erasmus+ yhdistää nykyiset Elinikäisen oppimisen ohjelman, EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tehtävää korkeakoulutusyhteistyötä tukevat ohjelmat sekä Youth in Action -nuorisotoimintaohjelman. Mukana on ensimmäistä kertaa myös liikunta-alan toimia.

Uuden ohjelman sisällä säilyvät tutut sektorikohtaiset nimet eli yleissivistävän koulutuksen Comenius, ammatillisen koulutuksen Leonardo da Vinci, korkeakoulutuksen Erasmus, aikuiskoulutuksen Grundtvig sekä nuorisosektorin Youth in Action.

Erasmus+ -ohjelman rahoitus tulee lisääntymään selvästi nykytilanteeseen verrattuna. Se miten rahoitus jakautuu osallistuvien maiden kesken, on vielä auki. Jo tässä vaiheessa on kuitenkin selvillä se, miten rahat ohjelman sisällä jaetaan. Koulutuksen osuus on suurin eli 77,5 %, josta isoimman 43 % osuuden lohkaisee korkeakoulutus. Nuorisotoimiala saa 10 % ja ohjelman uudet liikuntatoiminnot 1,8 % rahoituksesta.

Erasmus+ -ohjelman toimeenpanoon liittyvät asiat tarkentuvat Suomen osalta syksyllä ja niistä tiedottaa nykyisten EU-ohjelmien kansallisena toimistona toimiva CIMO.

Erasmus+ varmistaa eurooppalaisen yhteistyön jatkuvuuden

”Tärkeintä uudessa ohjelmassa on, että se takaa jatkuvuuden eurooppalaiselle koulutus- ja nuorisoyhteistyölle”, toteaa CIMOn Eurooppa-toimialan johtaja Mikko Nupponen. ”Se, että ohjelman rahoitus kasvaa samalla kun EU:n kokonaisbudjetti pienenee, osoittaa että nykyisillä ohjelmilla rahoitettua toimintaa pidetään onnistuneena ja hyödyllisenä.”

Elinikäisen oppimisen ohjelmassa rahoitettiin Suomessa vuonna 2012 yli 15 000 liikkuvuusjaksoa ja Youth in Action -ohjelmaan osallistui yli 3 700 henkilöä. Kaikkiaan CIMOn kautta myönnettiin EU-rahaa lähes 20 miljoonaa euroa. Ohjelmat vastaavat merkittävästä osasta suomalaisen koulutus- ja nuorisokentän kansainvälistymistä: esimerkiksi yli puolet suomalaisista korkeakouluista vuosittain lähtevistä ja ¾ niihin tulevista vaihto-opiskelijoista liikkuu Erasmus-ohjelman rahoituksella.

Kolmansien maiden kanssa tehtävä yhteistyö vahvistuu

Erasmus+ -ohjelman tavoitteena on edistää oppilaitosten ja nuorisosektorin kansainvälistymistä ja parantaa osallistujien avaintaitoja, osaamista sekä taitojen työmarkkinavastaavuutta. Ohjelmalla tuetaan koulutusjärjestelmien nykyaikaistamista, edistetään tutkintojen tunnustamista koskevaa yhteistyötä sekä tuetaan nuorisotyöntekijöiden liikkuvuutta ja hyvien käytänteiden vaihtoa.

EU-yhteistyön lisäksi painoarvoa on annettu kolmansien maiden kanssa tehtävälle työlle. Korkeakoulusektorilla pyritään lisäämään EU-alueen korkeakoulujen vetovoimaa. Nykyisten Erasmus Mundus - ja Tempus-ohjelmien yhdistäminen uuteen ohjelmaan laajentaa korkeakouluopiskelijoiden liikkuvuusmahdollisuuksia siten, että Erasmus-vaihtoon pääsee myös Euroopan ulkopuolelle. Myös nuorisoalalla tehtävää yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa tuetaan edelleen.

Useimmat nykyisten ohjelmien toiminnoista jatkuvat, mutta eivät aina entisellään

Erasmus+ -ohjelman rakennetta yksinkertaistetaan sulauttamalla nykyisten ohjelmien useita hanketyyppejä kolmeen avaintoimeen (Key Action), joissa tuetaan liikkuvuutta, yhteistyöhankkeita ja poliittisen tason yhteistyötä.

”Useimmat nykyisistä toiminnoista jatkuvat. Toimintamallit eivät välttämättä säily ennallaan, esimerkiksi uusi Strategic Partnerships -toiminto mahdollistaa hyvinkin joustavasti erilaisia yhteistyö- ja kehittämishankkeita, joihin voidaan yhdistää hanketta tukevaa liikkuvuutta”, kertoo Nupponen. ”Nuorisosektorin erityispiirteet on pyritty turvaamaan siten, että nuorisotoiminnot muodostavat ohjelman sisällä oman lukunsa, jolla on oma budjetti. ”

Koulutussektorilla rahoitusta myönnetään jatkossa vain organisaatioille, jolloin esimerkiksi yksilöapurahat täydennyskoulutuskursseille, valmisteleville vierailuille ja opintovierailuille lakkaavat omina toimintoinaan. Vastaava toiminta kuitenkin jatkuu ohjelman liikkuvuustoiminnossa. Valmistelevien vierailuiden jättämää aukkoa paikataan kontaktiseminaareilla. ”Tällä pyritään siihen, että rahoitettu toiminta kytkeytyy vahvemmin organisaation toimintaan ja kehitystyöhön. Samalla pyritään isompiin hankekokonaisuuksiin ja hallinnon tehostamiseen”, toteaa Nupponen.

Nuorisosektorin nuorten vapaat ryhmät voivat edelleen hakea rahoitusta mm. ryhmätapaamisiin eri maista tulevien nuorten kanssa.

Lue lisää uudesta ohjelmasta

Kohti uutta EU-ohjelmakautta 2014–2020

(1.7.2013 / TL)