Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

03.10.2014

Kansainvälisyys kannattaa – tutkitusti!

Euroopan komission tuore, laaja tutkimus osoittaa, että Erasmus-ohjelmalla on selvä positiivinen vaikutus siihen osallistuneiden elämään: kansainvälistä kokemusta hankkineet työllistyvät helpommin, saavat parempaa palkkaa ja vastuullisempia työtehtäviä. Lisäksi vaihto avartaa maailmankuvaa ja tekee elämästä monin tavoin kansainvälisempää.

Tulokset ovat pitkälti samansuuntaisia kuin CIMOn ja Demos Helsingin Piilotettu osaaminen -selvityksessä (2013), jossa tarkasteltiin kansainvälisyyden merkitystä muuttuvassa yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Molemmat osoittavat, että kansainvälinen kokemus kartuttaa työnantajien arvostamia keskeisiä työelämän valmiuksia, kuten ongelmanratkaisutaitoja, uteliaisuutta, sitkeyttä ja päättäväisyyttä.

92 % työnantajista pitää komission tutkimuksen mukaan rekrytointipäätöstä tehdessään näitä valmiuksia tärkeinä. Piilotettu osaaminen -selvityksen mukaan valtaosa rekrytoijista Suomessa arvostaa esimerkiksi yhteistyökykyä ja kommunikointitaitoja.

Erasmus-ohjelman vaikutus alumniensa työllistymiseen on ollut Euroopan tasolla merkittävä. Kuvat: Euroopan komissio

Kansainvälinen osaaminen tunnistetaan muualla Euroopassa paremmin

Molemmat tutkimukset osoittavat, että Suomessa ei osata nähdä kansainvälisen kokemuksen relevanssia työelämälle. Tähän viittasi jo CIMOn ja Demos Helsingin selvityksen nimi: Piilotettu osaaminen. Työnantajat eivät rekrytoidessaan tunnista etsimiensä ominaisuuksien ja taitojen kytköstä kansainväliseen kokemukseen – kokemuksen merkitystä saatetaan pitää vähäisenä jopa työpaikoilla, joilla on kansainvälistä toimintaa. Kansainvälinen toiminta nähtiin kuitenkin hyvänä asiana: 90 % työnantajista suhtautui siihen myönteisesti.

Tuoreen Erasmus-tutkimuksen mukaan Suomi kuuluu Ruotsin, Baltian maiden ja Itävallan ohella maihin, joissa vaihtoon osallistuneilla opiskelijoilla on valmistuttuaan suurin riski päätyä töihin, joissa kansainvälistä ulottuvuutta ei ole. Esimerkiksi Tanskassa, Alankomaissa, Belgiassa sekä monissa Etelä-Euroopan maissa vaihdossa olleille löytyy useammin kansainvälisemmin värittyneitä tehtäviä.

Tutkimuksen mukaan työnantajat Euroopassa arvostavat kansainvälistä kokemusta ja palkitsevat siitä.

Kansainvälistyminen kehittää kokonaisvaltaisesti

Kansainvälistymisen hyödyt ovat laajempia kuin vain ammatillisten taitojen ja uran kehittymistä. Erasmus-vaikuttavuustutkimuksessa todettiin kansainvälisyysjakson tukevan lisäksi tietynlaisten persoonallisuuspiirteiden kuten suvaitsevaisuuden, itseluottamuksen ja itsetuntemuksen kehittymistä.

Ulkomaanjaksolle osallistuminen saattaa vaikuttaa opiskelijan elämään hyvinkin kokonaisvaltaisesti, aina asuinmaata ja puolison valintaa myöten. Erasmus-ohjelman toimintoja jatkavan Erasmus+ -ohjelman motto vaikuttaakin tässä valossa perustellulta: Muuttaa elämääsi, avartaa maailmaasi. Erasmus+ yhdistää koulutus- , nuoriso- ja urheiluohjelmat saman ohjelman alle ja se kattaa vuodet 2014–2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella.

Erasmus-vaihto on tehnyt siihen osallistuneiden elämästä kansainvälisempää.

Suomalaiset ottaneet Erasmus-ohjelman omakseen

Suomalaiset opiskelijat ovat osallistuneet Erasmus-ohjelmaan aktiivisesti: lukuvuonna 2012–2013 Erasmus-opiskelijavaihtoon tai -harjoitteluun lähti jo lähes 5 500 opiskelijaa. Eurooppalaisittain verrattuna suomalaiset ovat Luxemburgin ja Liechtensteinin jälkeen 3. aktiivisimpia opiskelijavaihdossa. Suomessa Erasmus-opiskelijoiden määrä oli hieman yli 10 % samana vuonna valmistuneista, kun taas esimerkiksi Ruotsissa vastaava luku oli vain 5 %.

Kaikkiaan Erasmus-opiskelijavaihtoon on vuosina 1992–2013 osallistunut 67 000 suomalaista, ja vuonna 2007 alkaneeseen Erasmus-harjoittelijavaihtoon 6 000 suomalaista. Vuonna 2013 yli puolet suomalaisista vaihto-opiskelijoista suuntasi maailmalle Erasmus-ohjelman kautta. Suomeen tulleesta 9 739 vaihto-opiskelijasta peräti 75 % liikkui Erasmus-apurahalla.

EU:n tavoitteena on nostaa opiskelijoiden liikkuvuus nykyisestä noin 10 %:sta vähintään 20 %:iin kaikista opiskelijoista vuosikymmenen loppuun mennessä. Suomessa tämä tavoite on jo lähes saavutettu: kun suhtautetaan opiskelijaliikkuvuuteen osallistuneiden määrä kaikkiin tutkinnon suorittaneiden määrään, oli vuonna 2013 jo 18,8 % suomalaisista opiskelijoista osallistunut yli 3 kuukauden vaihtoihin.

Effects of mobility on the skills and employability of students and the internationalisation of higher education institutions. Erasmus Impact Study. European Commission, 2014.
Euroopan komissio

(Lisäys / 26.9.2014:)
Kuvia voi vapaasti käyttää esityksissä. Kuvat (png) ovat ladattavissa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Erasmus-opiskelijoiden työttömyysaste su | sv | en
Työnantajien suhtautuminen su | sv | en
Entisten Erasmus-opiskelijoiden kansainvälisyys su | sv | en

Lue lisää

Erasmus+ -ohjelmasta

Piilotettu osaaminen -selvityksestä

Tilastoja opiskelijaliikkuvuudesta

(24.9.2014 / MS)