Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

08.12.2016

Kansainvälisyys osaksi ohjauksen prosessia

Nuoria kiinnostaa lähteä maailmalle opiskelemaan, harjoittelemaan, vapaaehtoiseksi ja töihin. Itselle sopivan vaihtoehdon löytymistä pidetään vaikeana, joskin itse tehty selvitys- ja pohdintatyö nähdään maailmalle lähdön edellytyksenä. Opinto-ohjaajan tukea nuoret pitävät tärkeänä vasta siinä vaiheessa, kun he tietävät, minne mennä ja mitä tehdä. (Palvelumuotoilututkimus 2016, Darwin Oy ja CIMO).

Miten nuoret voisivat paremmin hyödyntää opinto-ohjaajan osaamista niin, että he saisivat tukea suunnitelmilleen ilman, että opon työkuorma kohtuuttomasti kasvaa? Kansainvälistymiseen ohjaus pitäisi olla osa ohjauksen jatkumoa, eikä siitä irrallisia tai yksittäisiä opo/oppitunteja eri kouluasteella. Kuvassa 1 ohjausta kuvataan vaihe vaiheelta siten, että lähtökohtana on ensisijassa nuoren prosessi maailmalle lähtemiseen.

Innosta ja ohjaa maailmalle lähtijää

Aluksi (1. vaihe) nuori saa ja tarvitsee syötteitä kansainvälisyyteen ja maailmalle lähtemisen idean syntymiseksi.

”Nuoren kiinnostus maailmalle lähtöön syntyy usein pienten oivallusten ja kohtaamisten kautta. Kipinä voi syttyä kaverin vaihto-oppilasvuoden kokemuksia kuulemalla, perheen ulkomaanmatkan oivalluksena, kohtaamisesta erimaalaisen ihmisen kanssa kaupungilla tai median kautta saadun tarinan innoittamana.” Seppo Linnaranta, opinto-ohjaaja.

Kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatuksen on hyvä olla suunniteltu osa ohjausta ja ohjaussuunnitelmaa. Sillä tavoin siitä tulee luonteva osa opiskelun arkea.

”Opinto-ohjauksen tunneilla ei saa rajoittaa mahdollisuuksia kotimaan sisälle, vaan tiedostaa koko ajan, että leikkikenttänä on koko maailma. Luonnollisesti se, että muissa oppiaineissa toimitaan samansuuntaisesti, auttaa asiaa. Kynnystä kansainvälisyyteen madaltaa myös se, että meillä on myös kansainvälinen IB-lukio, minkä myötä suuri osa lukion viestinnästä on myös englanniksi ja kieltä kuulee käytävillä.” Seppo Linnaranta

”Opinto-ohjauksen sisällöt on mahdollista sisällyttää useisiin lukiossa opiskeltaviin ilmiöihin ja laajempiin kokonaisuuksiin. Kun tutustutaan kulttuureihin tiedon kautta ja tekemällä projektia yhdessä muista maista tulevien opiskelijoiden kanssa opiskelijat kohtaavat monenlaisia viestintään ja arvoihin liittyviä haasteita.” Merja Kuvaja, opinto-ohjaaja

Nuoria on tärkeä ohjata mahdollisuuksien karsimiseen (2. vaihe) ja omien vaihtoehtojen arviointiin. Joskus nuoret tarvitsevat ohjausta mahdollisuuksien laventamiseen, kun yhden idean lisäksi maailmalle lähtemiseen etsitään muitakin tapoja.

”Lukion opinto-ohjaus kannustaa ja tukee ulkomaille hakemisessa. Jos opinto-ohjaaja pystyy kertomaan täsmällistä tietoa hausta, rohkaisee se opiskelijoita vaativan hakuprosessin läpikäymiseen.” Merja Kuvaja

”Opinto-ohjaajan tehtävä on tukea nuoren pohdintaa, tarjota tietoa erilaisista vaihtoehdoista ja varmistaa, että opiskelija on tietoinen siitä, mihin hän on ryhtymässä.” Seppo Linnaranta

Päätöksentekoon oppiminen ohjauksen tavoitteena

Tiedon lähteille opastamisen rinnalla on hyvä aloittaa päätöksentekoon ohjaaminen (3. vaihe). Maailmassa mahdollisuuksien kirjo on lähes rajaton. Niinpä ohjauksella voidaan tukea päätöksentekoa, tehdä vaihtoehtoja näkyväksi sekä opastaa siihen, miten ja millä perusteilla valintoja voi tehdä, ennakoida niiden vaikutuksia ja rohkaista eteenpäin.

Ohjaaja toimii yhtenä ”peilinä”, aikuisena, jolta nuori voi saada vaihtoehtoihin ja valintoihin asiantuntevia näkemyksiä ja uskoa omiin kykyihinsä päätöksen tekijänä. Vaikka päätöksentekoon ohjaaminen vie opolta aikaa, on se nuoren itsensä kannalta ohjauksen tärkeimpiä saavutuksia. Samalla ohjauksella tuetaan mm. itseluottamuksen, itsenäisyyden ja joustavuuden vahvistumista sekä lisätään luottamusta omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin.

”Kansainvälisyydestä on hyötyä jokaiselle. Ihminen joutuu epämukavuusalueelleen, jossa uusiin tilanteisiin suhtautumista ja ongelmanratkaisua tulee harjoiteltua myös kotimaassa elettävää elämää varten. Kansainvälistyminen on keino ymmärtää toisia, mutta ehkä ennen kaikkea itseä ja omia tavoitteita.” Seppo Linnaranta

Kun nuori viimein on lähdössä maailmalle (4. vaihe), on ohjaajan tehtävänä kannustaa häntä sekä alustavasti kertoa maailmalta paluuseen liittyvistä asioista. Maailmalle lähteneen kanssa voi pitää yhteyttä (5. vaihe) mm. sosiaalisessa mediassa. Usein jo pelkkä tieto mahdollisuudesta pitää yhteyttä rohkaisee maailmalle lähtevää nuorta.

”Vaihto-oppilasvuosi otetaan huomioon jo ensimmäisenä vuonna, kun suunnitellaan opintoja. Paluun jälkeen aloitetaan heti ylioppilastutkinnon suunnittelu, vaikka opintoihin menisi 3,5 - 4 vuotta. Monille paluu voi olla suurempi kulttuurishokki kuin vaihto-oppilasvuosi ulkomailla, mutta vuosi ulkomailla laittaa monet pohtimaan suomalaista elämäntyyliä, yhteiskuntaa ja omaa identiteettiä.” Merja Kuvaja

Kokemuksien näkyväksi tekeminen ja jakaminen

Kun nuori aikanaan palaa kotiin, on ohjaajan tehtävänä ohjata kokemuksen hyödyntämiseen (6. vaihe). Nuoren maailmalta hankkimaa osaamista voidaan tunnistaa ja tunnustaa yhteistyössä opetushenkilöstön kanssa. Ulkomailta saatu osaaminen on usein paljon enemmän kuin mitä todistuksiin voidaan tunnistaa. Siksi sen näkyväksi tekeminen esim. CV:ssä tai portfoliossa auttaa nuorta urallaan. Kielitaidon, kulttuurin tuntemuksen ja yhteistyökyvyn karttumisen lisäksi maailmalla käyneet nuoret oppivat mm. sitkeyttä, uteliaisuutta ja ovat tuotteliaita työntekijöitä (Piilotettu osaaminen, Demos Helsinki ja CIMO 2014).

”Kansainvälisyys ei ole vain lisämauste vaan olennainen osa tulevaisuuden työelämässä - ja elämässä selviytymistä.” Merja Kuvaja

Palanneet nuoret ovat myös erinomaisia kertomaan omista kokemuksistaan muille ja samalla maailmalle ”ohjauksen prosessi voi taas alkaa alusta” uusien nuorten kohdalta.

Opon oma kansainvälinen osaaminen

Maailmalle lähtemiseen ja myös maailmalta Suomeen tulleiden nuorten ohjaus vaatii osaamista ja aikaa.

”Vaihto-opiskelijoita tulee kouluumme ympäri maailmaa. Heillä omat tutori-opiskelijat. Kurssien valitseminen suomen kieltä taitamattomalle opiskelijalle on haaste varsinkin vaihto-opiskeluvuoden alussa. Toiminnalliset kurssi kuten liikunta ja kuvaamataito, englanninkieliset kurssit ja oman äidinkielen lukiokurssit helpottavat sopeutumista jonkin verran.”

”Maahanmuuttajaopiskelijoiden kanssa kulttuurit kohtaavat sekä ohjauksessa että luokkahuoneessa. Kielitaito tai etenkin se puute tulee ilmi nopeasti kun puhutaan lukion-opinnoista ja ylioppilastutkinnosta. Suomalaisen yhteiskunnan toiminnan logiikan ymmärtäminen on olennaista.” Merja Kuvaja

CIMO tarjoaa ohjaajille tietoa ja koulutusta kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyvää osaamisen kehittämistä:

”Opinto-ohjaajavaihdot tai job shadowing -jaksot tuovat aina uusia ideoita ja jopa käytänteitä. Vaihtojen kautta opitaan toisen maan oppilaitoskulttuureista ja siitä, miten haetaan korkeakouluihin.”

”Kansainvälisyyteen ohjaamiseen ei voi perehtyä yksittäisessä koulutuksessa, vaan ammatillinen kasvu tapahtuu omien asenteiden, mielenkiinnon ja hiljaisen tiedon karttumisen kautta. Ajan kanssa.” Merja Kuvaja

Tämä artikkeli sai innoituksen kolmen opon kohtaamisesta Euroguidancen Nordic-Baltic-verkoston seminaarissa Vilnassa 27.-30.9.2016. Seminaarissa 60 ohjaajaa kahdeksasta eri maasta kohtasi kansainvälisen ohjauksen teemojen parissa.

Teksti: Tarja Koskinen, CIMO Euroguidance; Merja Kuvaja, Seinäjoen lukio ja Seppo Linnaranta, Tampereen lyseon lukio, IB Diploma School

Kuvat: Tarja Koskinen, CIMO