Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

12.06.2017

Keskustelua ohjauksesta Ruotsin ja Suomen välillä

Lärarnas Riksförbund ja Ruotsin valtiopäivät järjestivät Tukholmassa 8.6.2017 opinto-ohjausta ja sen tulevaisuutta käsittelevän tilaisuuden. Tapahtumassa julkistettiin valtakunnallinen selvitys siitä, millaiseksi ruotsalaiset lukiolaiset arvioivat saamansa opinto-ohjauksen. Opetushallituksesta Mika Launikari oli kutsuttu tilaisuuteen kertomaan kehitystyöstä, jota Suomessa on tehty elinikäisen ohjauksen eteen viime vuosina. Ruotsi-Suomi-akselilla käyty ajatusten ja kokemusten vaihto ohjauksen tilasta kummassakin maassa rikastutti tapahtumaa huomattavasti.

Ohjauksen tila Ruotsissa

Tällä hetkellä Ruotsissa käydään vilkasta keskustelua siitä, mitä elinikäisen ohjauksen eteen pitäisi maassa tehdä. Kaikkien osapuolten yhteinen näkemys on se, että jotain ehdottomasti pitäisi tehdä, mutta haasteena on, ettei mikään taho keskitetysti koordinoi kansallisen tason kehittämistyötä. Lisäksi paikallishallinnolla on Ruotsissa varsin paljon päätös- ja määräysvaltaa, mikä ei aina edesauta valtakunnan tason linjausten läpiviemistä kuntasektorilla.

Monet poliittiset puolueet ovat Ruotsissa nostaneet ohjauksen ja sen tärkeyden esiin. Ne ovat myös tehneet useita aloitteita ja käynnistäneet toimenpiteitä ohjauksen kehittämiseksi. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että maassa tarvitaan valtakunnallisia linjauksia siitä, mihin laajempiin koulutus- ja työmarkkinapoliittisiin tavoitteisiin ohjauksella pyritään.

Ruotsissa on hyvä ohjaajakoulutusjärjestelmä ja sitä kautta oppilaitoksissa paljon ammattitaitoista ohjaajakuntaa. Ruotsissa ei tällä hetkellä kuitenkaan ole Suomen perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kaltaisia opetussuunnitelmia, joissa opinto-ohjauksen tavoitteet on selkeästi määritelty ja tuntijako sitä varten tehty. Lisäksi ohjauksen asema vaihtelee kunnasta ja oppilaitoksesta toiseen. Ruotsalaisyleisö kiinnittikin erityistä huomiota siihen, että Suomessa ohjaus nähdään prosessina, joka alkaa jo alakoulussa ja jatkuu koko kouluajan. Tämän tiimoilta pohdittiinkin, mitä pitäisi Ruotsissa tehdä, jotta nykyistä paremmin voidaan varmistaa nuorille ja aikuisille oikeamääräinen ja -aikainen ohjaus.

Lukiolaisselvityksen tuloksista

Ruotsissa tehtyyn opinto-ohjausta koskeneeseen kyselyyn valikoitui mukaan 1500 lukio-opinnot syksyllä 2016 aloittanutta vastaajaa. Selvityksellä kartoitettiin sitä, millaista opinto-ohjausta opiskelijat olivat peruskoulussa saaneet ja millaisia vaikutuksia sillä oli ollut heihin lukio-opintojen alkutaipaleella.

Tulosten mukaan jopa puolella niistä opiskelijoista, jotka katsoivat saaneensa liian vähän ohjausta peruskoulussa, oli riskinä keskeyttää jatko-opinnot. Samoin näyttää siltä, että heikommin koulussa menestyvät nuoret saavat enemmän ohjauksellista tukea kuin paremmin pärjäävät, joskin hyvin menestyvät tytöt myös aktiivisesti kääntyvät opinto-ohjaajan puoleen. Maahanmuuttajataustaiset nuoret ja heidän perheensä olivat keskimäärin tyytymättömiä saamaansa ohjaukseen.

Tuloksista on nähtävissä se, että ohjauksen sisällöillä ja painopisteillä on merkitystä. Nuorille on tärkeää saada ohjauksesta apua omaan itsetuntemukseen, vahvuuksiensa ja kiinnostuksen kohteidensa löytämiseen sekä tulevaisuuden suunnitelmiensa tekemiseen.

Paneelikeskustelussa kuultua

Tilaisuuden lopuksi järjestetyssä paneelikeskustelussa keskusteltiin mm. siitä, mitä ammatinvalinnalla ja urasuunnittelulla tarkoitetaan. Paneeliosallistujat totesivat, että todella tärkeää on saada nuori ymmärtämään opintojen kautta hankitun osaamisen merkitys, koska se on avain työelämään.

Nuorille ei nykyisin enää pitäisi puhua ammateista tai ammatinvalinnasta, sillä työelämä on niin suuressa murroksessa, että ”tämän päivän ammattia” ei mahdollisesti enää huomenna ole olemassakaan. Pikemminkin pitäisi nuoren kanssa pohtia sitä, mikä toimiala ja minkä tyyppiset tehtävät häntä siellä kiinnostavat ilman, että puhutaan niistä ammattinimikkeillä. Olennaisempaa onkin tarkastella sitä, mitä osaamista eri aloilla ja eri tehtävissä tarvitaan sekä miten sitä on mahdollista hankkia.

Raportit:

·Lärarförbundet (2017). Vägledning: En förutsättning för att lyckas i skolan och livet

·Lärarförbundet (2017). Vägledning måste bli hela skolans ansvar

Teksti: Mika Launikari, Opetushallitus/Euroguidance Finland
Kuva: Nina Ahlroos, Universitets- och högskolerådet/Euroguidance Sweden