Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

10.10.2016

Tulevaisuutemme tarinat tänään – Kansainvälinen ja monikulttuurinen ohjaustyö Suomessa

Kansainvälisiin ja monikulttuurisiin kysymyksiin keskittyvälle ohjaustyölle on sosiaalinen tilaus maassamme. Moninaisuuden lisääntyminen suomalaisessa yhteiskunnassa on tosiasia, joka haastaa koulutukseen ja työelämään ohjausta keskellä koulutusmäärärahojen leikkauksia, korkeana pysyvää työttömyyttä, rakenteellisia muutoksia (mm. maakuntauudistus) ja pakolaisuutta. Samalla, kun maahan saapuneita pakolaisia ja turvapaikanhakijoita tuetaan kotoutumisessa, lähtevät tuhannet suomalaiset ulkomaille töihin ja opiskelemaan. Pystyvätkö ohjauspalvelut nykyisellään vastaamaan tähän huutoon?

CIMOn Euroguidance-tiimi järjesti syyskuussa koulutuspäivän, jonka tarkoituksena oli selvittää sitä, miltä kansainvälistyvä ja monikulttuuristuva ohjaustyö näyttää tämän päivän Suomessa. Päivään osallistui noin 70 ohjaustyön ammattilaista ja asiantuntijaa eri hallinnonaloilta sekä kansalaisjärjestöistä. Koulutustilaisuudessa käytettiin yleisöä osallistavaa ja vuorovaikutteista Future Backwards -menetelmää. Se mahdollisti useissa eri kokoonpanoissa käydyt keskustelut ohjaustyön menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta maahan- ja maastamuuton kontekstissa. Lisäksi päivän tavoitteena oli tukea osallistujien välistä tiedon ja kokemusten jakaminen sekä verkostoitumista.

Käännekohdat menneisyydessä

Osallistujat saivat ryhmissä keskustella omassa elämässään ja Suomen lähimenneisyydessä tapahtuneista käännekohdista, jotka olivat keskeisesti vaikuttaneet siihen, millä otteella ja millaisessa todellisuudessa omaa ohjaustyötään nykyisin tekee. Merkkipaaluina henkilökohtaisessa elämässä mainittiin mm. ulkomailla opiskelu tai työharjoittelu, perheen muutto toiseen maahan tai se hetki, kun ensimmäisen kerran joutui työssään kasvotusten ulkomailta Suomeen tulleen maahanmuuttajan kanssa. Viime vuosi-kymmenten keskeisin rajapyykki koko Suomen näkökulmasta oli ehdottomasti EU-jäsenyys 1995, jonka myötä suomalaisille avautui kokonaan uusi maailma. Vuoden 2015 pakolaiskriisi, jonka vaikutukset vasta nyt alkavat toden teolla näkyä ohjaustyössä, luonnollisesti mainittiin käännekohtana.

Tänään 2016

Maahanmuuttajien parissa tehtävän ohjaustyön nykytilaa leimaa se, että ohjaajalta ja ohjattavalta usein puuttuvat yhteinen kieli ja ymmärrys toistensa kulttuureista. Monella ohjaajalla oli huoli omasta osaamisestaan ja siitä, onnistuuko tiedon tulvasta löytämään olennaisen. Maahanmuuttajataustaisten aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista pidettiin erittäin tärkeänä sekä sitä, että heidän taitojaan ei vähäteltäisi niin kuin usein tapahtuu. Mikäli maahanmuuttajien kotoutumisessa halutaan onnistua, pitää kansalaisten ja median heihin kohdistamia ennakkoluuloja kyetä poistamaan. Palvelujärjestelmän sektorikohtaisten ja sektorien välisten rakenteellisten kankeuksien todettiin vaikeuttavan joustavaa asiakkaan hyväksi tehtävää ohjaustyötä.

Tulevaisuus 2020?

Kansainvälisen ja monikulttuurisen ohjauksen tulevaisuutta vuoteen 2020 Suomessa tarkasteltiin taivas- ja helvetti-vaihtoehtojen kautta. Osallistujia pyydettiin ideoimaan sitä, mitä sellaista vuosien 2017-20 aikana pitäisi tapahtua, mikä veisi ohjausta joko kohti taivasta tai helvettiä. Taivasta kohti mentäessä mm. ohjauksen asema tunnustettaisiin nykyistä paremmin, ohjauspalveluihin olisi rajattomat resurssit käytössä ja Ohjaamo-tyyppistä toimintaa olisi tarjolla kaikilla paikkakunnilla. Helvetti-skenaariossa tilanne olisi aivan päinvastainen. Pahimmillaan ohjausta ei enää olisi julkisin varoin tarjolla, vaan siitä tulisi harvoille ja valituille tarkoitettu maksullinen palvelu.

Kehittämistyö jatkuu 2017

Kiteytyksenä päivästä voidaan todeta, että monet osallistujat pitivät parempana puhua moninaisuudesta (diversiteetti) kuin käyttää termejä kansainvälinen ja monikulttuurinen ohjaus. Ne ovat termeinä vahvasti arvolatautuneita: kansainvälisyyteen liitetään enimmäkseen positiivisia mielleyhtymiä, kun taas monikulttuurisuus nähdään usein jotenkin epäsuotavana ja hallitsemattomana ilmiönä.

Loppukeskusteluissa korostettiin erityisesti kysymystä siitä, kuka kulloinkin maahanmuuttaja-asioista puhuu tai kenen äänellä niistä jotain lausutaan. Yhteinen näkemys oli se, että maahanmuuttajien äänet pitää saada nykyistä vahvemmin kuulolle ja että heille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisia ohjauspalveluita heille jatkossa tarjotaan.

Päivä tuotti paljon rikasta aineistoa, jota CIMOn Euroguidance-tiimi loppuvuoden 2016 aikana analysoi. Tarkoituksena on ottaa päivästä esiin nousseita kehittämistarpeita mukaan Euroguidance-toiminnan työsuunnitelmaan vuodeksi 2017. Miten ohjauksen roolia ja asemaa voidaan maahan- ja maastamuuton kontekstissa yhteistyössä vahvistaa, riippuu kaikista meistä – yksin ja yhdessä. Proaktiivisuus, positiivisuus, aloitteellisuus, verkostoituminen ja yhteistyö vievät näitä yhteisesti tärkeiksi koettuja asioita eteenpäin.

Teksti: Mika Launikari, CIMO

Kuva: Ilmari Nokkonen, CIMO