Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

02.03.2015

Eurostudent-kysely: suomalaiset ja muut pohjoismaiset korkeakouluopiskelijat aktiivisimpia ulkomaille lähtijöitä

Suomalaiset korkeakouluopiskelijat lähtevät opiskelijavaihtoon innokkaammin kuin useimmista muista Euroopan maista tulevat toverinsa; vain tanskalaiset ovat suomalaisten edellä. Tämä selviää viidennestä Eurostudent-kyselystä, johon vastasi opiskelijoita 30 maasta eri puolilta Eurooppaa.

Kyselyyn vastanneista suomalaisista 33 % oli ollut opintojensa osana ulkomailla, joko vaihto-opiskelu- tai harjoittelujaksolla tai kielikurssilla. Erityisen aktiivisesti suomalaiset lähtivät perinteiseen opiskelijavaihtoon. Tanskalaisvastaajista ulkomailla oli ollut 39 %. Pohjoismaat sijoittuivat eurooppalaisessa vertailussa hyvin, sillä kolmanneksi aktiivisimpia olivat norjalaisopiskelijat, joista ulkomailla oli ollut 28 %.

Monella suomalaisvastaajalla ulkomailla opiskelu sisältyi tulevaisuuden suunnitelmiin: 21 % niistä vastaajista, joilla ulkomaankokemusta ei vielä ollut, suunnitteli lähtöä. Lisäksi alempaa korkeakoulututkintoa suorittavista 8 % aikoi suorittaa maisteritutkintonsa ulkomailla.

Pohjoismaalaisista suomalaiset hyödynsivät innokkaimmin EU:n Erasmus-ohjelmaa

Opiskelijoiden sosioekonominen tausta, kuten vanhempien koulutus, vaikuttaa lähtöhalukkuuteen kaikkialla. Myös Suomessa ja muissa Pohjoismaissa korkeasti koulutettujen vanhempien lapset lähtivät useammin vaihtoon tai suunnittelivat lähtöä kuin muunlaisesta taustasta tulevat.

Suomalaisopiskelijat rahoittivat ulkomaanjaksonsa EU:n Erasmus-ohjelmalla useammin kuin opiskelijat muista Pohjoismaista; nämä puolestaan hyödynsivät runsaammin kansallisia ohjelmia tai liikkuivat ohjelmien ulkopuolella. Eniten EU-rahoitusta käytettiin itäisen Euroopan maissa, kuten Latviassa, Sloveniassa, Puolassa, Romaniassa, Tšekin tasavallassa, Liettuassa, Unkarissa ja Slovakiassa. Noin kaksi kolmasosaa ulkomaille näistä maista lähtevistä liikkui EU-ohjelman turvin.

Ero perheestä vähentää erityisesti pohjoismaalaisten lähtöhaluja

Lähes kaikissa Euroopan maissa taloudelliset seikat sekä perheestä tai ystävistä eroaminen olivat merkittävimpiä syitä sille, että opiskelijat eivät lähde ulkomaille. Kielitaidon puute, ongelmat ulkomailla suoritettujen opintojen hyväksiluvussa tai vaihtomahdollisuuksia koskevan tiedon puuttuminen arvioitiin selvästi vähäisemmiksi.

Ainoastaan unkarilaiset ja georgialaiset opiskelijat pitivät puutteellista kielitaitoa perheestä eroamista suurempana esteenä lähdölle. Suomalaiset ja muut pohjoismaiset opiskelijat kokivat perhesyyt esteenä useammin kuin monen muun maan opiskelijat.

Kyselyyn vastasi vajaat 4000 suomalaisopiskelijaa

Eurostudent V -kyselyn toteutti kansainvälinen konsortio, jota koordinoi saksalainen The German Centre for Higher Education and Science Studies (DZHW), ja se sai rahoitusta EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmasta. Tulokset julkaistiin helmikuun 2015 lopulla.

Suomessa kyselyn täytti 3620 korkeakouluopiskelijaa. Ulkomailla opiskelun lisäksi kysely kattoi monia muitakin teemoja: opiskelemaan hakeutumisen väylät, opiskelijoiden tausta, eri opiskelumuodot, opiskelijoiden työssäkäynti ja ajankäyttö, asuminen sekä taloudellinen tilanne.

Lue lisää Eurostudent-kyselystä

(2.3.2015 / TL)