Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

31.05.2016

Kaksipäiväinen tapahtuma saavutti kaikkiaan 400 osallistujaa. Kuvat: Henri Särkkä

Korkeakoulujen kansainvälistyminen muutoksessa

Maahanmuutto ja lukukausimaksut EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville tutkinto-opiskelijoille haastavat korkeakoulutuksen kansainvälistymistä, todettiin korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivillä Turussa.

CIMOn järjestäjäkumppaneina olivat tänä vuonna Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Turun ammattikorkeakoulu. Ohjelma koostui tuttuun tapaan luennoista, paneelikeskusteluista ja sessioista.

”Olemme tilanteessa, jossa uusia luovia ratkaisuja on pakko syntyä. Etsitään niitä täällä, mutta hymy huulilla”, toivotti Turun yliopiston rehtori Kalervo Väänänen osallistujat tervetulleiksi.

CIMOn johtaja Samu Seitsalo nosti puheessaan esille työelämän muutoksen yhtenä korkeakoulutuksen kansainvälistymisen muutosvoimana. Seitsalo valotti myös CIMOn uusimpia avauksia:

”Suomi on liittynyt maapartneriksi yhdysvaltalaisen Institution of International Educationin (IIE) Generation Study Abroad -ohjelmaan. Tarkoituksena on kaksinkertaistaa yhdysvaltalaisten vaihto-opiskelijoiden määrä Suomessa. Samalla luodaan useammalle suomalaisopiskelijalle mahdollisuus päästä vaihtoon Yhdysvaltoihin.”

Alkuvuodesta CIMO myös liittyi IIE:n Scholar Rescue Fund -ohjelmaan, mikä mahdollistaa 5 syyrialaisen tai irakilaisen tutkijan pääsyn suomalaiskorkeakouluun tutkimaan tai opettamaan seuraavan 3 vuoden aikana.

Pakolaiskriisi keskeinen teema

”Solidaarisuuden tulee ulottua kaikille”, pääpuhuja, Leuvenin katolisen yliopiston rehtori Rik Torfs painotti keskittyneelle kuulijajoukolle. ”Korkeakoulut voivat sekä henkisesti että aineellisesti tukea monin tavoin pakolaisten kotoutumista. ”


Rik Torfs.

Siirtolaisinstituutin johtaja Tuomas Martikainen, kansainvälisten asioiden asiantuntija Anni Vesa SAMOK ry:stä ja toimittaja Peter Al Fakir pohtivat paneelikeskustelussa sitä, miten korkeakoulut Suomessa voisivat auttaa. Nykyistä nopeampi osaamisen tunnistaminen ja aiemmin suoritettujen opintojen ja tutkintojen tunnustaminen samoin kuin kielikoulutus nähtiin aivan keskeisinä.

Opetus ja kulttuuriministeriön teettämän selvityksen mukaan neljäsosalla Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista on taustalla korkeakouluopintoja. Aiempien opintojen tunnustamiseen toivottiin kansallista mallia ja ohjeistusta, jollainen esimerkiksi Ruotsissa jo on.

Lukukausimaksut näkyivät sessiotarjonnassa

Sessiot tarjosivat monenlaisia eväitä tulevaan käytännön työhön: lukukausimaksuihin valmistautumisen ja turvapaikanhakijoiden ohella aiheina olivat mm. niin strategiset kumppanuudet, henkilöstöliikkuvuus, Erasmus+ -ohjelmahallinto kuin alumnitoiminta.

Sessiot tarjoavat myös tilaisuuden vaihtaa kokemuksia kollegoiden kanssa.

Samaista tulevaisuutta valmistellaan parhaillaan Opetus- ja kulttuuriministeriössä. ”Olemme käynnistäneet Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisten linjausten 2016–2020 valmistelutyön”, kertoi opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara. Työhön halutaan ottaa mukaan korkeakouluja mahdollisimman laajasti.

Linjaukset näkyvät arvatenkin ensi vuoden kevätpäivien ohjelmassa Vaasassa.

Lue lisää

Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät

(31.5.2016 / VZ)