Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

02.04.2012

Erasmuksen 25-vuotisjuhlaseminaari kokosi korkeakouluväkeä CIMOon. Edessä juhlavuoden suomalaiset lähettiläät Elina Ylipelkonen ja Paula Pietilä.

Pitkää ikää, Erasmus!

”Tulevat sukupolvet tarvitsevat entistä enemmän myös kansainvälistä osaamista ja kulttuurien välistä vuorovaikutustaitoa”, tiivisti opetusneuvos Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä Erasmuksen 25-vuotisjuhlaseminaarissa korkeakouluväestä koostuvalle yleisölle.

Vuonna 1987 perustettu Euroopan unionin Erasmus-ohjelma on ollut menestys: koko Euroopassa Erasmus-vaihtoon on osallistunut yhteensä 2,5 miljoonaa opiskelijaa. Erasmus on sekä rahoituksen että vaihtoon osallistuvien henkilöiden määrällä mitattuna maailman suurin korkeakoulutuksen vaihto-ohjelma. Suomi on osallistunut Erasmukseen vuodesta 1992.

Kuluneiden 20 vuoden aikana yli 55 000 suomalaista korkeakouluopiskelijaa on lähtenyt vaihtoon muualle Eurooppaan. Tunnetuin osallistuja ja Erasmuksen puolestapuhuja Suomessa on luultavasti pääministeri Jyrki Katainen, joka opiskeli Erasmus-vaihdossa Iso-Britanniassa 1990-luvulla. Joukosta vajaat 4000 on osallistunut Erasmus-työharjoitteluun, joka tuli mahdolliseksi 2007. Erasmus kattaa kaikesta suomalaisten korkeakoulujen lähtevästä opiskelijavaihdosta noin puolet.

Elena Gorschkow-Salonrannan vetämässä paneelissa Erasmuksen olemuksesta keskustelivat Pasi Sahlberg, Henna Juusola, Fatbardhe Hetemaj, Arja Hannukainen ja Outi Snellman.

Vain eliitin juttu?

Erasmuksen juhlavuoden teemana ovat tasavertaiset mahdollisuudet kansainvälistyä, mikä oli myös seminaarin paneelikeskustelun aiheena. Kaksi kolmesta vaihtoon lähtijästä on naisia, Itä-Suomesta lähdetään vaihtoon vähiten ja myös vanhempien koulutustaso ja varallisuus vaikuttavat vaihtoinnokkuuteen. Toisaalta erityisryhmien kynnystä osallistua madalletaan esteettömyystuella – esimerkiksi liikuntarajoitteinen opiskelija voi saada tukea vaikka esteettömään asumiseen.

Paneelin puheenjohtaja Elena Gorschkow-Salonranta haastoi osallistujat pohtimaan, onko Erasmus vain eliitin juttu. ”En usko, että näin on. Lähdin itse Erasmus-vaihtoon, vaikka kotoa ei pystytty tukemaan taloudellisesti. Kannustus riitti”, perusteli CIMOn neuvottelukunnan jäsen Fatbardhe Hetemaj. Hän kuitenkin korosti, että maahanmuuttajien päätymistä korkeakouluopiskelijoiksi pitää edistää. Metropolia Ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden päällikkö Arja Hannukainen painotti korkeakoulujen roolia: ”Opiskelijoita pitää kannustaa tasapuolisesti ja kertoa vaihdon hyödyistä, kuten kielitaidosta ja henkilökohtaisesta kasvusta, joka jatkuu vielä vaihdon jälkeisinäkin oivalluksina.”

Lapin yliopiston kansainvälisten asioiden päällikkö Outi Snellman kyseenalaisti alueittaista tilastointia: ”Kun aikoinaan tulin Kemijärveltä Helsinkiin opiskelemaan ja vuonna 1984 lähdin vaihtoon, minut varmaan olisi tilastoitu etelästä lähteväksi, mutta minähän olin ulkomailla jo Helsingissä!” Kansainvälisten asioiden koordinaattori Henna Juusola Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta korosti tasa-arvon toteuttajina erilaisia tapoja kansainvälistyä: ”Kotikansainvälistyminen, ryhmäliikkuvuus ja intensiivikurssit ovat tärkeitä.”

CIMOn johtaja Pasi Sahlberg nosti esille, että tutkimusten mukaan korkeakouluissa opiskelevat ovat eliittiä, mutta: ”EU rahoittaa myös muiden koulutusasteiden ja nuorison kansainvälistymistä. CIMO kuitenkin kantaa huolta kansainvälistymisen polarisaatiosta, aiheesta on tekeillä selvitys.”

Suomi on suosittu vaihtokohde

Erasmus-ohjelman kautta Suomeen on saapunut yli 70 000 opiskelijaa opiskelemaan tai harjoittelemaan. Suomi on suosittu vaihtokohde: saapuvia opiskelijoita on vuosituhannen vaihteesta lähtien ollut vuosittain enemmän kuin Suomesta lähteviä. Ulkomailta Suomeen suuntautuvassa opiskelijavaihdossa Erasmuksen osuus tulijoista on noin 75 %.

Erasmus on EU:n tukemista toiminnoista koskettanut laajimmin tavallisia kansalaisia antamalla korkeakoulujen opiskelijoille, mutta myös opettajille ja muulle henkilökunnalle mahdollisuuden asua ja työskennellä toisessa Euroopan maassa.

Katso myös

Erasmus-ohjelma

Juhlavuoden lähettilään haastattelu: Suomen Erasmus-henkilökuntalähettiläs haluaa parantaa saavutettavuutta

Juhlavuoden lähettilään haastattelu: Suomen Erasmus-opiskelijalähettiläs sai vaihdosta eväitä uudelle uralle

(2.4.2012 / Teksti VZ & AS, kuvat TL)