Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

16.12.2015

Irma Nentjes vieraili kertomassa Make it in the Netherlands -ohjelmasta.

Sujuvasti Suomeen? ”Kansainvälisen opiskelijan tietä kannattaa tasoittaa”

Näin todettiin CIMOn kansainvälistymisfoorumilla, joka kokosi yhteen korkeakouluja, ministeriöiden edustajia, maahanmuuttoviranomaisia ja työvoimahallintoa. Teemana oli kansainväliset tutkinto-opiskelijat, joita on Suomen korkeakouluissa jo yli 20 000.

Kansainvälisyysfoorumi on uusi yhteistyömuoto, jonka tarkoituksena on edistää viranomaisten yhteistyötä ja tiedonjakoa, ennakoida tulevaa ja tarjota kansalliseen kehittämistyöhön kansainvälisen vertailun näkökulmaa. Korkeakoulutuksen kansainvälistymisen liittyviin teemoihin keskittyvä foorumi kokoontuu jatkossa vuosittain.

Hollanti harjoittaa punaisen maton politiikkaa

Irma Nentjes EP-NUFFICista vieraili kertomassa Hollannin Make it in the Netherlands -ohjelmasta, jolla ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita on houkuteltu jäämään maahan valmistumisen jälkeen. Ohjelmaa edelsi Dutch Economic and Social Councilin (SER) selvitys. ”Sen mukaan vain 27 % kansainvälisistä opiskelijoista jäi Hollantiin valmistuttuaan, mutta halukkaita olisi ollut jopa 70 %", Nentjes kertoi lähtötilanteesta.

Taustalla on myös Hollannin 2013 uusittu maahanmuuttopolitiikka, jossa lähdetään siitä, että "Hollannissa on aina tilaa parhaille osaajille”. Kaikkiaan maan korkeakouluissa opiskelee 90 000 ulkomaalaista. Hollannin vajaasta 17 miljoonasta asukkaasta hieman yli viidennes on muuttanut maahan muualta.

Make it in the Netherlands sisältää laajan joukon toimenpiteitä, jotka liittyvät kielitaitoon, opiskelusta työelämään siirtymiseen, byrokratian keventämiseen, sosiaaliseen integroitumiseen ja alueellisiin toimiin.

Perustan työlle antaa kansallisen tason strateginen linjaus, käytännön toimissa on puolestaan tarvittu sitoutumista ja laajaa yhteistyötä niin korkeakouluilta, ministeriöiltä, muilta viranomaisilta kuin elinkeinoelämältä. Nyt esimerkiksi Hollannin korkeakoulut huolehtivat ulkomaisten opiskelijoisten oleskeluluvista, mikä on nopeuttanut niiden myöntämistä.

Mikä on ollut suurin haaste? ”Kuplan rikkominen”, Irma Nentjes kertoi viitaten ulkomaalaisten ja paikallisten opiskelijoiden toisistaan voimakkaasti erillisiin sosiaalisiin ympyröihin – ilmiöön, joka on tunnistettu ja tutkittu monissa maissa. Toinen keskeinen haaste Hollannissakin kielitaito: ”Vaikka opiskelu on englanniksi, työelämässa tarvitaan hollantia.”

Kaikkiaan toimet ovat onnistuneet: nyt 38 % prosenttia kansainvälisistä opiskelijoista jää Hollantiin valmistuttuaan. Työ jatkuu edelleen.

Opiskelijasta asiakkaaksi

Polku maailmalta opiskelijaksi Suomeen sisältää monia vaiheita aina tiedonhausta opiskelupaikan hakuun ja lupa-asioihin. Kansainvälisten opiskelijoiden haku-, neuvonta- ja valintaprosessien sekä maahantulon sujuvoittamisesta keskusteltiin paneelissa, jossa mukana olivat Timo Täyrynen ulkoasiainministeriöstä, Anna Lindström Maahanmuuttovirastosta, Annika Grönholm Opetushallituksesta, Riikka Vanhanen ammattikorkeakoulujen FINNIPS-verkostosta ja Joanna Kumpula University Admissions Finland -hakupalvelusta.

Hakumenettelyjen ja aikataulujen moninaisuus nähtiin lähinnä viestinnällisenä haasteena, sen sijaan opiskelijavalintojen tuloksia toivottiin aikaisemmaksi. Tähän yksittäiset korkeakoulut eivät pysty vaikuttamaan, sillä aikataulu on sidoksissa korkeakoulujen yhteishakuun.

Anna Lindström kertoi, että opiskelijoiden oleskeluluvat käsitellään jo nyt monien muiden ryhmien lupia nopeammin, noin kuukaudessa, mutta kaikkiaan haasteena on monta eri toimijaa polun eri vaiheissa.
Tarvitaan koordinaatiota ja selkeyttä”, Riikka Vanhanen täydensi. ”Lukukausimaksut tarkoittavat asiakasnäkökulman korostumista.”

Suomeen opiskelemaan, Suomeen töihin?

Tuija Soininen (Uudenmaan TE-toimisto), Laura Lindeman (Tredea/Talent Tampere), Heidi Layne (Helsingin yliopisto), Petri Tuomela (me2we), Jyrki Laitinen (Oulun ammattikorkeakoulu) ja Pauliina Savola (SAMOK) keskustelivat paneelissa Opiskelijat sujuvasti työmarkkinoille – opiskelijoiden työllistymistä tukevat palvelut ja miten niitä voisi kehittää?

Opiskelijat sujuvasti työelämään -paneelikeskustelun alusti Irma Garam CIMOsta.

Mitkä tekijät sitten vaikuttavat työllistymiseen? Esille nostettiin niin opiskelijan oma aktiivisuus, verkostot tai niiden puuttuminen, korkea-asteen koulutuksen tuotteistaminen työmarkkinoille, neuvonnan ja ohjauksen tarve kuin rekrytointipalvelujen resurssit sekä harjoittelupaikkojen vähyys monissa korkeakouluissa, erityisesti yliopistoissa. Yhteistyötä toivottiin lisää.

Vuonna 2012 suomalaiskorkeakouluista valmistuneista kansainvälisistä opiskelijoista vajaat 45 % oli töissä Suomessa vuosi valmistumisen jälkeen. Kolmasosa oli jo muuttanut muualle. Tilastot eivät kuitenkaan kerro, minkä tyyppisiin töihin ulkomaalaiset olivat sijoittuneet, eivätkä sitä, mitä ensimmäisen vuoden jälkeen tapahtuu. Tuoreimmat luvutkin ovat jo kolmen vuoden takaa.

”Minkälaista maahanmuuttoa Suomi haluaa?”

Birgitta Vuorinen opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Annika Forsander työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä Pauliina Helminen Maahanmuuttovirastosta toivat tilaisuuteen viranomaisnäkökulman.

”[Kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita koskevaa] strategiaa on peräänkuulutettu, mutta strategiaa tehdessä pitää tehdä valintoja ja poisvalintoja. Pitäisi keskustella, mihin maihin osoitetaan kiinnostusta tai tehdäänkö ylipäätään alueellista valintaa. Mille aloille halutaan ulkomaalaisia opiskelijoita?”, Birgitta Vuorinen kysyi puheenvuorossaan ja kertoi, että ministeriö voi toimia tässä keskustelunvetäjänä ja koordinoijana.

Annika Forsander nosti esille maahanmuuttopolitiikan: ”Kokonaisstrategian puute kansallisesti on ongelma – minkälaista maahanmuuttoa Suomi haluaa? Missä kohtaa englanninkieliset tutkinto-ohjelmat ovat perusteltuja ja kenelle ne on tarkoitettu?” Forsander nosti esimerkiksi englanninkielistä sairaanhoitajakoulutuksen. ”Alalla on paikalliset työmarkkinat ja paikallistuntemus tärkeää, tähtitiede on tästä taas vastakkainen esimerkki. Aina pitäisi ensin miettiä, missä tarvitaan lokaaleja taitoja, missä globaaleja. Kokonaisuuden pitää olla tyydyttävä opiskelijoille, työnantajille ja suomalaisille veronmaksajille.

Pauliina Helminen kertoi, että vaikka turvapaikanhakijoiden määrän kasvu on tarkoittaa virastolle työmäärän kasvua, Maahanmuuttovirasto pyrkii jatkossakin pitämään opiskelijoiden oleskelulupien käsittelyajat samoina kuin aiemmin.

Lue lisää

Teemana ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa. Mitä tiedämme tilastojen ja tutkimusten perusteella? Taustamuistio. CIMO, 2015.

Tilastoja korkeakouluopiskelijoiden kansainvälisestä liikkuvuudesta

(16.12.2015 / teksti: Virve Zenkner, kuvat: Samuli Repo, Virve Zenkner)