Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

23.09.2015

Kuinka tekniikan opiskelija päätyi teatteriin – Kansallisteatterin johtaja Mika Myllyaho (vas.) Touko Siltalan haastateltavana.

Ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajat päivittivät osaamistaan Helsingissä

Katsaus nykyteatteriin, uusinta suomen kielen ja kirjallisuuden tutkimusta, erilaisia opetusmenetelmiä draamapedagogiikasta lauluihin ja Sibeliusta. Muun muassa tällaista ohjelmaa oli tarjolla vuotuisilla ulkomaisten yliopistojen Suomen kielen ja kulttuurin opettajien opintopäivillä.

Helsingissä tänä vuonna järjestettyjen opintopäivien ohjelma oli osittain yhteinen Suomi-koulujen opettajien koulutuspäivien kanssa, jotka Opetushallitus, Suomi-seura ja Suomi-koulujen tuki ry järjestivät samaan aikaan.

Mikä on Suomen kielen alkuperä?

Aiheesta keskustelivat panelistit, itämeren suomalaisten kielten professori Riho Grünthal Helsingin yliopistosta, Museoviraston yli-intendentti, arkeologian dosentti Petri Halinen ja fennougristiikan tutkija Janne Saarikivi Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista.

Kieli ei ole staattinen vaikka meillä on hegeliläinen kansallisvaltio”, Riho Grünthal alusti. ”Suomenlahden ympäristössä on puhuttu eri aikoina eri kieliä.” ”Suomalaisten juuret ovat itäisessä Euroopassa, lännessä ja pohjoisessa. Sen lisäksi tänne on tullut jatkuvaa geenitihkua. Ihmiset ovat liikkuneet aina, jo reki ja koiravaljakot mahdollistivat tuhansien kilometrien matkat”, kertoi Petri Halinen.

Koska suomalaisuus syntyi? ”Noin vuonna 1890, koska enemmistö alkoi hahmottaa olevansa suomalaisia silloin, tai hieman alle 11 000 vuotta sitten ensimmäisen asutuksen myötä”, Janne Saarikivi valotti.

Kielitoimiston pitkäaikainen tutkija Taru Kolehmainen kertoi Suomen kielen ohjailun historiasta. ”Alkuvaiheessa vaikutteet tulivat eniten Saksasta, esimerkkeinä kansallistunteen korostaminen ja purismin ihannointi: torjuttiin vieraskielisiä vaikutteita sekä sanastossa että rakenteissa. Suomessa tämä kohdistui ruotsiin, Saksassa ranskaan.”

”Nykyään ohjenuorina ovat tarkoituksenmukaisuus, toiminnallisuus, taloudellisuus ja selkeys. Kielenhuollon kuva on muuttunut kielen moninaisuutta ja rikkautta huomioivaan suuntaan.”

Draamasta Sibeliukseen

Käytännön opetusmenetelmiin syvennyttiin 6 rinnakkaisessa työpajassa, joiden aiheet vaihtelivat ääntämisen, sanaston ja tekstilajien opettamisesta laulamisen, draaman ja kirjallisuuden käyttöön opetuksessa.

Metsätalon suuri luentosali kuunteli keskittyneesti kun Kansallisteatterin johtaja, ohjaaja, näytelmäkirjailija Mika Myllyaho oli kustantaja Touko Siltalan haastateltavana.

Miten Myllyaho määrittelee Kansallisteatterin ’kansallisuuden’? ”Pitää olla riittävän vahva aihe, joka lävistää koko Suomen. Tällaisia aiheita ovat esimerkiksi Nummisuutarit ja Maaseudun tulevaisuus." Kansallisteatterissa on viimeisen 5 vuoden aikana nähty 62 tuotantoa, joista 32 on ollut kotimaista draamaa. ”Suomalainen näytelmä ei kehity, elleivät tekijät pääse kirjoittamaan. Olen tilannut suoraan useampia näytelmiä esimerkiksi Paavo Westerbergiltä ja Pirkko Saisiolta.”

Kolmipäiväisen tapahtuman päätti Jean Sibeliuksen syntymän 150-vuotisjuhlan kunniaksi musiikkitieteen professori Eero Tarastin luento. ”Mikään ei synny tyhjästä, ymmärtääksemme Sibeliuksen musiikkia täytyy katsoa kauemmaksi”, aloitti Tarasti ja johdatti kuulijat ’Suomen taidemusiikin isän’ Fredrik Paciuksen sävellystuotannon pariin. Saksalaissyntyinen Pacius saapui 1835 Helsingin yliopistoon musiikinopettajaksi – ja toi tänne myös ylioppilaskuoroperinteen Uppsalasta.

Musiikilliset esi-isät, Sibeliuksen opiskelu Berliinissä ja Wienissä, Wagnerin vaikutus, Kullervon kantaesitys 1893, kansallisaatteen nousu sekä Tarastin flyygelillä esittämät musiikkinäytteet lomittuivat monipolviseksi luennoksi, jonka myötä opintopäivät saivat kohottavan päätöksen. Ensi vuonna tavataan taas!

Opintopäiville osallistui lähes 80 Suomen kielen ja kulttuurin opettajaa maailman yliopistoista.


”Osaaksä murtautua tohon autoon?” – suomenopetusta draaman avulla.

Anja Keränen (etualalla) veti draamapedagogiikka kielenopetuksessa -työpajan.

”Laulut yltävät tunteisiin ja auttavat muistamaan”, avasivat Jenni Alisaari (vas.) ja Leena Maria Heikkola lauluja ja laulamista kielenopetuksen tukena.

”Jean Sibelius näki itsensä mieluiten osana eurooppalaisen suurten sinfonikkojen jatkumoa. Kansallissäveltäjän rooliin hän joutui osin jopa vastentahtoisesti”, professori Eero Tarasti kertoi.

Uutuuskirjoja näyttelyyn – ja eteenpäin ulkomaisiin yliopistoihin vietäväksi – lahjoittivat Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Finn Lectura, Into Kustannus ja KELA.

Lue lisää

Opintopäivista

CIMOn tuesta Suomen kielen ja kulttuurin opetukselle ulkomaisissa yliopistoissa

(23.9.2015 / Teksti ja kuvat: Virve Zenkner)