Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Sivulle kerääntyvät myös kohderyhmä- ja aihekohtaisissa kanavissa julkaistut kansainvälisyysaiheiset uutiset Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta.

07.02.2013

Uuden Kiina-ohjelman koulutusyhteistyöhankkeet käyntiin

Ensimmäiset CIMOn rahoittamat suomalaisten ja kiinalaisten korkeakoulujen yhteistyöhankkeet käynnistyivät alkuvuodesta. Uusi Kiina-ohjelma tarjoaa korkeakouluille kansallista rahoitusta kiinalaisten kumppanien kanssa tehtävän koulutusyhteistyön rakentamiseen ja syventämiseen. Ohjelman ensimmäisellä hakukierroksella oli jaossa noin 388 000 euroa, jolla rahoitetaan 8 kaksivuotista hanketta. Tukea myönnettiin hankkeille, jotka sisältävät uudentyyppisiä avauksia ja toimintamuotoja tai aloja, joilla ei ole aiempaa Suomi–Kiina -yhteistyötä.

Hankkeiden vetäjinä ovat Jyväskylän yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu, Tampereen yliopisto sekä Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto ja Åbo Akademi. Kyse on verkostomaisesta yhteistyöstä, johon osallistuu muitakin kotimaisia korkeakouluja, osaan myös esimerkiksi kuntasektorin ja ELY-keskusten kaltaisia toimijoita.

Kiina-ohjelma laajentaa yhteistyön sisältöjä ja muotoja

Hankkeissa on mukana 2–5 kiinalaista yliopistoa, jotka ovat pääosin suomalaisille osapuolille entuudestaan tuttuja yhteistyökumppaneita. Korkeakouluilla on jo olemassa hyviä suhteita Kiinaan, sillä maa on monen suomalaisen korkeakoulun painopistealueena. Valtaosa hankkeiden kiinalaisista kumppaneista on merkittäviä yliopistoja, jotka toimivat suoraan Kiinan opetusministeriön alaisuudessa. Useat niistä sijaitsevat Kiinan suurissa kaupungeissa, kuten Pekingissä, Shanghaissa, Tianjinissa, Nanjingissa ja Qingdaossa.

Hyväksyttyjen hankkeiden joukossa on kaikkiin tutkintotasoihin ja erilaisiin yhteistyömuotoihin liittyviä aloitteita, kuten työelämäyhteistyötä, täydennyskoulutusta, yhteisiä opintojaksoja sekä maisteri- ja tohtoritasoisten yhteistutkintojen rakentamista eri tieteenaloilla. Puolet tuetuista hankkeista liittyy tohtoritasoisen koulutuksen ja yhteistyön kehittämiseen Suomen ja Kiinan välillä.

Useimmat hankkeet sisältävät myös perinteistä opiskelijaliikkuvuutta ja lisäksi hankkeissa kehitettävät yhteistutkinnot tuovat jatkossa lisää liikkuvuusmahdollisuuksia opiskelijoille.

Kiinan kanssa tehtävä yhteistyö kiinnosti suomalaisia korkeakouluja, sillä hakemuksia saatiin yhteensä 32 kappaletta, näistä 17 tuli yliopistoista ja 15 ammattikorkeakouluista. Ensimmäisellä hakukierroksella haettiin rahoitusta yhteensä 1 500 000 euroa. Eniten hakemuksia saatiin yhteiskuntatieteistä ja humanistisista aineista, terveystieteistä sekä ICT-alalta.

CIMOn Aasia-toiminnot uudistuivat

Kiina-ohjelma on syntynyt CIMOn Aasia-toimintojen uudelleen järjestelyjen myötä. Aiempia Aasiaan liittyviä ohjelmia koottiin päätoiminnoiksi, joita ovat korkeakoulujen koulutusyhteistyöhankkeiden tukeminen, jatko-opiskelun ja harjoittelijavaihdon yksilöapurahat ja läsnäolo Kiinassa. Koulutusyhteistyö-ohjelmalla tuetaan korkeakoulujen hankkeita Suomelle tärkeiden Aasian maiden kanssa ja tällä hetkellä painopisteenä on Kiina.

CIMOn aikaisemmat Aasia-verkostoyhteistyö- ja Intia Fellowship -ohjelmat päättyivät vuonna 2012. Uusi koulutusyhteistyöohjelma korvaa opettajavaihtoon keskittyneen Aasia-verkostoyhteistyöohjelman monipuolisemmilla yhteistyön mahdollisuuksilla. Intialaisille tutkijoille voi edelleen hakea apurahoja, mutta jatkossa ne haetaan CIMO Fellowships -ohjelmasta, joka tarjoaa rahoitusta eri maista Suomeen tuleville jatko-opiskelijoille ja nuorille tutkijoille.

CIMOn ohjelmat suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevien harjoitteluun ja jatko-opintoihin Aasian maissa säilyvät ennallaan.

Osana CIMOn Aasia-toimintaa tehdään edelleen suomalaista korkeakoulutusta sekä Suomen kieltä ja kulttuuria tunnetuksi kohdealueella. Pekingissä on jo kymmenen vuoden ajan työskennellyt Suomen kielen lehtori ja Shanghaissa on keväästä 2009 lähtien toiminut CIMOn yhteyspiste, jossa työskentelevän Lukia Yangin palvelut ovat korkeakoulujen käytettävissä näillä näkymin ainakin alkukesään 2013. Pekingissä toimii myös opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan erityisasiantuntija Mika Tirronen.

Katso myös

Tuloksia vuoden 2012 hakukierrokselta (taulukko hyväksytyistä hankkeista)

Korkeakoulujen yhteyshenkilöt Kiinassa

  • Lukia Yang / CIMO, Shanghai: lukia.yang(at)cimo.fi
  • Mika Tirronen / OKM, Peking: mika.tirronen(at)formin.fi

(7.2.2013 / SL)