Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

18.05.2018

EU:n Luova Eurooppa -ohjelman väliarviointi on julkaistu

Euroopan komissio on julkaissut Luova Eurooppa -ohjelman (2014-2020) väliarvioinnin. Raportti pohjautuu komission teettämään ulkoiseen selvitykseen, sidosryhmätutkimuksiin ja -keskusteluihin sekä keväällä 2018 toteutettuun julkiseen kuulemiseen.

Ohjelma on saavuttanut toimijat hyvin, mutta vaikuttavuutta syö pieni ohjelmabudjetti

Luova Eurooppa -ohjelma on tavoittanut laajan joukon eurooppalaisia kulttuuri- ja av-alan toimijoita. Ensimmäisen kolmen vuoden aikana tuettuihin toimiin on osallistunut 2 580 organisaatiota, joista 1 300 edustaa kulttuurisektoria. Osallistujat ovat pk-yrityksiä, yhdistyksiä tai muita kulttuurialan organisaatioita.

Kulttuurin alaohjelmasta on myönnetty rahoitusta tähän mennessä yhteensä 178,9 milj. euroa. Tästä yli puolet (64%) on myönnetty hankeyhteistyöhön. Suomeen rahoitusta on tullut 2,9 milj. euroa.

Ulkopuolinen arviointi kuitenkin tukee alan näkemystä siitä, että nykyinen ohjelmabudjetti (1,46 miljardia euroa) on riittämätön saamaan aikaan laajaa vaikutusta. Suuri määrä hyviä hakemuksia hylätään; esimerkiksi Kulttuurin alaohjelman hanketuissa onnistumisprosentti on tällä hetkellä vain noin 14%.

Verrattuna edelliseen ohjelmakauteen (Kulttuuri 2007-2014), hankkeiden koko on kasvanut yli kaksinkertaiseksi ja toimijoiden määrä on vähentynyt kolmanneksella, kun ohjelman kilpailukykyyn perustuvaa rahoitusta on lisätty. Taloudellisten tavoitteiden asettaminen taiteellisten tai sosiaalisten näkökohtien edelle onkin aiheuttanut huolta toimijoiden keskuudessa.

Luova Eurooppa täydentää merkittävästi kansallista rahoitusta

Arvioinnin mukaan Luova Eurooppa -ohjelma on tarkoituksenmukainen sekä EU:n poliittisten painopisteiden että kulttuurisektorin ajankohtaisten haasteiden kannalta. Sen merkitys kultttuuri, av- ja luovien alojen eurooppalaisen yhteistyön ja tuotantojen rahoittajana on keskeinen.

Luova Eurooppa -ohjelman tarjoama rahoitus rajat ylittävään yhteistyöhön täydentää olemassa olevia kansallisia tai muita kansainvälisiä rahoitusinstrumentteja. Arvioinnin mukaan useimmat Luova Eurooppa -tukea saaneet toimet olisivat olleet hyvin kapea-alaisia ja pienimuotoisia tai jääneet kokonaan toteuttamatta ilman rahoitusta.

Hankeyhteistyö luo pysyviä verkostoja ja laajentaa alan osaamista

Tuetut hankkeet liittyvät tiiviisti mukana olevien organisaatioiden toimintaan. Rajat ylittävä yhteistyö synnyttää pysyviä verkostoja: kumppanuudet jatkuvat lähes aina jossain muodossa myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Kestäviä vaikutuksia saadaan aikaan myös oppimiskokemusten vaihdon ja jakamisen kautta. Yhteistyö sekä haastaa että auttaa ammattimaistamaan toimintaa; toimijat oppivat kansainvälistä työskentelyä, uusia taitoja ja hanketulosten hyödyntämistä alalla. Nämä tulokset ovat hyvin linjassa Suomen yhteyspisteen teettämän kotimaisen hankeselvityksen kanssa.

Tulevaisuuden ohjelmaan halutaan lisää joustoa, kokeiluja – pienten toimijoiden osallistuminen varmistettava

Raporttia varten haastatellut käyttäjät pitävät nykyisen ohjelman painopisteitä relevantteina myös uuteen ohjelmakauteen (post 2020) siirryttäessä. Erityisesti digitalisoitumisen mahdollisuuksien parempaan hyödyntämiseen liittyvät tavoitteet koetaan keskeisinä myös tulevaisuudessa.

Arviointiraportin suosituksissa halutaan lisätä toiminnan monialaisuutta, josta esimerkkinä vuonna 2016 toteutettu haku pakolaisten kotouttamista kulttuurin keinoin edistäville hankkeille. Toisaalta arviointi nostaa esiin tarpeen miettiä räätälöityjä tukimuotoja yksittäisen sektorin tarpeisiin. Euroopan komissio on valmistellut mm. Music Moves Europe -pilottiohjelman, jolla se testaa kohdennettua tukea Euroopan musiikkisektorille jo nykyisen ohjelmakauden aikana.

Enemmän tukea voitaisiin suunnata innovointeihin ja kokeiluihin. Myös joustavuutta pitäisi lisätä, jotta alan tai toimintaympäristön muutokset voitaisiin paremmin huomioida käynnissä olevissa hankkeissa. Hakumenettelyä halutaan virtaviivaistaa ja yksinkertaistaa hallinnollisesti.

Kulttuuri-ohjelmassa olisi paremmin huomioitava pienten toimijoiden mahdollisuudet päästä ohjelmaan ja rahoitustuen avulla kotimaan markkinoiden ulkopuolelle.

Vaikutukset ja tulokset saatava paremmin esiin

Arviointi peräänkuuluttaa lisää tehoja hankkeiden näkyvyysarvon ja tulosten hyödyntämiseen. Komissio harkitsee uutta tuen myöntämisperustetta, joka liittyy hankkeiden tulosten hyödyntämistä koskevan kestävän suunnitelman kehittämiseen.

Lisäksi halutaan tehostaa toiminnan kansalaisia koskevaa ulottuvuutta. Tulevaisuuden tukiohjelman mahdollisuudet kulttuurisen moninaisuuden vahvistamiseen sekä suvaitsevaisuuden ja keskinäisen ymmärryksen lisäämiseen halutaan hyödyntää. Kansalaisten tietoisuutta ohjelmasta halutaan lisätä ja tässä sosiaalisen median on tärkeässä roolissa (esimerkkinä erilaiset kilpailut).

Arvioinnissa nousi esiin tarve kehittää parempi tulosten seurantakehys ja indikaattorit, jotka liittyvät keskeisesti ohjelman tavoitteisiin tuensaajien tuotosten ja hyödyn, kuten myös laajempien pitkäaikaisten kulttuuristen, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutuksien osalta. Indikaattorien vahvistaminen aloitetaan jo vuoden 2018 aikana.

Lisätietoja


Kuvakollaasi: CAPP-hanke, Juli Reinartzin teos CandyStar14 / kuva: Jaime Culebro, Urban Heat-hanke / kuva: Tani Simberg, Blackboard Music Project, YAM Session / kuva: Jacob Nielsen, Future Ceramics-hanke, Kahla Workshop: Opiskelijat tekevät kokeiluja saven 3D-tulostimella / kuva: Tapio Yli-Viikari, PlETA-hanke / kuva: Hilde Lillejord-Wedding.