Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

15.12.2016


Creative Lenses Forumissa keskusteltiin ja jaettiin kokemuksia erilaisista rahoitusmalleista (kuvassa vasemmalta Pia Liski, Jaanus Juss, Paul Bogen, Meena Kaunisto, Bart Van Der Roost ja Kai Huotari). Kuva: Patrik Rastenberger

Luovilla aloilla etsitään uusia rahoitusmalleja

Taloudellisesti epävarmat ajat ajavat luovia aloja etsimään toiminnalleen uusia rahoitusmalleja. Osana Luovan Euroopan rahoittamaa Creative Lenses –hanketta 17.11.2016 järjestetty Creative Lenses Forum kokosi alan toimijoita Kaapelitehtaalla yhteen kuulemaan ja jakamaan parhaita käytäntöjä.

- ”Taiteilija on kuollut. Kauan eläköön luova yrittäjä”, herätteli Creative Lenses Forumin pääpuhuja, neoScores –yrityksen toimitusjohtaja Bart Van Der Roost yleisöä. Kulttuurialan toimijoita on läpi historian jakanut kysymys taitelijan asemasta. Minkä takia ja kenelle taitelija tekee taidetta? Van Der Roost argumentoi, että jokainen taiteilija on ensisijaisesti yrittäjä ja ajatus taidetta taiteen vuoksi tekevästä taiteilijanerosta on myytti.

Jos aikaisemmin taiteilija työskenteli ammattilaisena esimerkiksi kustannussopimuksen turvin, niin tänä päivänä hän on yhä useammin itsenäinen yrittäjä, joka myy palveluitaan ja laskuttaa työstään, arvioi Van Der Roost. Toisaalta vastakkaista näkemystä edustavat taitelijat, jotka ajattelevat ettei kulttuuri ole bisnestä, taide ei ole tuote eivätkä yleisöt ole asiakkaita. Ajattelutapa on yleinen erityisesti aloilla ja maissa, joissa julkisen rahoituksen tuki kulttuurille on ollut vahva. Ajattelee asiaa miten hyvänsä, niin Van Der Roostin arviota eri rahoituslähteiden järkevyydestä on vaikea kritisoida - kaiken ei koskaan kannattaisi olla yhden kortin varassa.

Paneelikeskustelussa nousi esille, että taiteilijoilla ei välttämättä ole taitoja mitä tarvitaan yrittäjyyteen. Tekemällä oppii, totesi Gruppen Fyran Pia Liski, mutta toisaalta kaikkea ei tarvitse osata itse. Hyvän ja toisiaan täydentävän tiimin merkitystä korostettiin. Joissakin maissa luovat alat ovat professionaalisempia, mutta monissa maissa ajatellaan enemmän taiteen puhuvan puolestaan. Epäonnistumisista opitaan - tätä ei välttämättä ymmärretä edelleenkään Euroopassa niin hyvin kuin Amerikassa, arvioi Creative Lenses –hankkeen projektipäällikkö Paul Bogen.


Bart Van Der Roost puhui yleisölle luovasta yrittäjyydestä. Kuva: Patrik Rastenberger

Hyvät käytännöt jakoon

Kaapelitehtaalla hyviä käytäntöjään kulttuurin ja liiketoiminnan yhdistämisestä jakoivat muun muassa Gruppen Fyra, Suomen Ranskan instituutti sekä Telliskivi Creative City.

Gruppen Fyra myy yrityksille nykytanssia. Tilaustyönä tehdyt tuotannot antavat paitsi yritykselle niin myös ryhmälle näkyvyyttä. Näkyvyys taas tuo ryhmälle uusia työmahdollisuuksia, jotka mahdollistavat myös omat tanssiproduktiot. Taiteellisuudesta ei kuitenkaan tingitä kaupallisissakaan tuotannoissa.

Suomen Ranskan instituutti puolestaan lanseerasi ulkopuolisen yrittäjän kanssa tiloissaan toimivan kulttuurikahvilan, joka on moninkertaistanut instituutin tavoittaman yleisöjoukon. Kahvila on tarjonnut kokouspaikan, jossa ihmiset voivat tavata toisensa ja tutustua samalla suomalaiseen kulttuuriin, taiteeseen ja muotoiluun.

Tallinnassa toimiva Telliskivi Creative City on huima menestystarina. Alusta asti ilman julkista rahoitusta toiminut keskus on muuttanut vanhan kaupungin ulkopuolella sijainneen joutomaan Tallinnan cooleimmaksi alueeksi. Telliskivi on kasvanut orgaanisesti. Kasvun pohjana on ollut kevyt organisaatio sekä sulava, arvoihin perustuva yhteistyö niin vuokralaisten kuin yhteisön kanssa. Seuraavaksi suunta käy kohti muita Baltian maita.

Rahoitusklinikalla reseptejä kulttuurin tukimuodoista

Iltapäivällä oli auki neljä klinikkaa, joista yksi tarjosi osallistujilleen apua kulttuurialan rahoitusmahdollisuuksien etsimiseen. CIMOn Luova Eurooppa -yhteyspisteen Aino Laine ja Lasipalatsin Mediakeskuksen Raisa Niemi antoivat asiantuntijaneuvoja eri rahoitusmuodoista ja -poluista. ”Varsinkin ensimmäinen askel kohti EU-hanketta voi olla pelottava, koska rahoitusmaailma kuhisee lyhenteitä ja jargonia”, kertoo Aino Laine. Jo puolen tunnin sparrauksessa syntyy uusia ideoita ja löydetään vaihtoehtoja mistä ja missä vaiheessa tukea voi hakea oman hankkeen ja unelman toteuttamiseen. ”Tätä työtä teemme päivittäin yhteyspisteessä ja usein käymme pitkiä ”klinikkakeskusteluja” asiakkaidemme kanssa puhelimitse.”


Tilaisuudessa oli varattu hyvin aikaa keskustelulle ja yleisökysymyksille. Kuva: Patrik Rastenberger

Kohti uusia toimintamalleja

Tarve Euroopan taide- ja kulttuurialan liiketoimintaosaamisen vahvistamiselle sekä taloudellisesti kestävien toimintamallien etsimisille on olemassa. Toisaalta tämän ei haluta tapahtuvan taiteellisen tason, arvon eikä mission kustannuksella. Creative Lenses on Kiinteistö Oy Kaapelitalon vetämä, 13 kulttuurikeskuksen, yliopiston, kaupungin viraston, verkoston ja kulttuurilaitoksen kanssa yhteistyössä toteuttava nelivuotinen hanke (2015-2019), jossa kehitetään kansainvälisessä yhteistyössä uusia toiminta- ja rahoitusmalleja kulttuuriorganisaatioille.

Ensimmäinen ja toinen vuosi keskittyvät suunnitteluun, tutkimustyöhön sekä selvitysten ja kartoitusten tekemiseen. Kolmantena vuotena alkaa Catalyst-ohjelma, jossa liiketoimintamalleja kehitetään seitsemän kumppanin ja niiden yleisöjen kanssa. Lisäksi pidetään konferenssi, jossa esitellään ja jaetaan saatuja tuloksia. Neljäs vuosi keskittyy hankkeen tulosten levittämiseen.

Lisätietoa

(IN / 15.12.2016)