Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

Medialle 20.10.2016 | Julkaistavissa

Ulkomailla opiskelevien suomalaisten määrä kasvaa, Suomessa opiskelevien ulkomaalaisten kohdalla enteillään laskua

Ulkomaisissa korkeakouluissa on nyt enemmän suomalaisia tutkinnonsuorittajia kuin aikaisemmin, selviää CIMOn julkaisemista tilastoista. Lukuvuonna 2015–2016 ulkomailla opiskeli Kelan opintotuen turvin lähes 8000 suomalaista, joista miltei 2600 oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita. Suomalaisissa korkeakouluissa tutkintoa suorittavien ulkomaalaisten määrä on sekin hieman kasvanut: vuonna 2015 opiskelijoita oli 20 350. Sen sijaan tänä syksynä alkaneisiin opintoihin näyttäisi hakeneen vähemmän ulkomaalaisia kuin vuotta aiemmin.

CIMO julkaisee vuosittain opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta koskevia tilastoja, jotka perustuvat sen omiin tiedonkeruisiin, Kelan opintotukitilastoihin, Tilastokeskuksen aineistoihin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen ylläpitämään Vipunen-tietokantaan.

Ilmiönä tutkinnon suorittaminen ulkomailla on yleistynyt: 2000-luvun alussa ulkomaiseen oppilaitokseen suuntaavien osuus kaikista korkeakouluopinnot aloittaneista suomalaisista oli 3 %, lukuvuonna 2015–2016 se oli jo 7 %. Ulkomaista tutkintoa suorittavien suomalaisten määrä kääntyi selvään kasvuun lukuvuonna 2006–2007, jolloin opiskelijoita oli reilut 4000 ja opinnot aloittaneita noin 1100.

Ulkomaille suuntaavien profiili on erilainen kuin suomalaisessa korkeakoulussa aloittavien

CIMOssa on meneillään laaja ulkomaisten korkeakoulujen suomalaisia tutkinto-opiskelijoita koskeva selvitys, jota tehdään yhdessä Kelan ja Siirtolaisuusinstituutin kanssa. Selvityksen ensimmäisessä vaiheessa aineistona olivat Kelan opintotukitilastot.

– Ulkomaille lähtevien joukko on erittäin naisvaltainen: 64 % lähtijöistä on naisia, kun naisten osuus kotimaassa aloittaneista on hieman yli puolet, summaa tuloksia vastaava asiantuntija Irma Garam CIMOsta. – Ulkomaille mennään myös hieman vanhempina kuin oman maan korkeakouluihin ja muun kuin suomenkielisten osuus on suurempi kuin kotimaassa aloittaneilla.

Esimerkiksi ruotsinkieliset päätyvät ulkomaiseen korkeakouluun suomenkielisiä todennäköisemmin, sillä heidän osuutensa ulkomailla opinnot aloittaneista on 13 %. Peräti 39 % ruotsalaisissa korkeakouluissa aloittaneista suomalaisista puhuu äidinkielenään ruotsia.

Ulkomaille lähdetään useimmiten ylioppilaana, mutta viidenneksellä lähtijöistä on jo Suomessa suoritettu korkeakoulututkinto. Erityisesti ammattikorkeakoulututkinnon ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä on viime vuosina kasvanut sekä ulkomailla että kotimaassa korkeakouluopintonsa aloittaneilla.

Suomalaisten tutkinto-opiskelijoiden pitkäaikainen suosikkimaa on Britannia, jonka korkeakouluissa opiskelee lähes 2000 suomalaista. Seuraavina suosikkien listalla ovat Ruotsi, jossa opiskelee 1700 suomalaista, ja Viro, jossa opiskelee 1200 suomalaista. Lukuvuonna 2015–2016 opintonsa aloittaneilla Ruotsi oli ensimmäistä kertaa Britanniaa suositumpi kohde: Ruotsiin lähti 622 opiskelijaa ja Britanniaan 601.

Suomalaisiin korkeakouluihin tullaan erityisesti Euroopan ulkopuolelta

Suomalaisissa korkeakouluissa tutkintoa suorittavien ulkomaalaisten määrä on kolminkertaistunut 2000-luvun alkuvuosiin verrattuna. Viimeisten vuosien aikana opiskelijamäärän huikea kasvu on kuitenkin tasaantunut. Tätä nykyä suomalaisten korkeakoulujen opiskelijoista joka 15 on ulkomaalainen.

– OECD:n Education at a Glance -raportin mukaan Suomessa opiskelee enemmän ulkomaalaisia kuin OECD-maissa keskimäärin, sanoo Garam. – Ulkomaalaisten osuus suomalaisissa korkeakouluissa opiskelevista on 7,4 %, kun OECD-maiden keskiarvo on 6,4 %. Pohjoismaista ainoastaan Tanska ylittää Suomen luvut, sillä siellä ulkomaalaisten osuus on lähes 10 %.

Suomalaisissa korkeakouluissa tutkintoa suorittavista ulkomaalaisista 60 % tulee Euroopan ulkopuolelta eli niistä maista, joista tulevilta aletaan periä lukuvuosimaksuja ensi syksystä lähtien. Eniten opiskelijoita tulee Venäjältä (3045), Vietnamista (1913), Kiinasta (1806) ja Nepalista (1204). Kiinalaisopiskelijoiden joukko on viime vuosina pienentynyt, kun taas muista Aasian maista tulevien määrä on ollut reilussa kasvussa. Kiinalaiset olivat pitkään Suomessa opiskelevissa suurin kansalaisuusryhmä, mutta venäläiset ovat pysytelleet tulijalistan kärjessä vuodesta 2011 lähtien.

– Lukuvuosimaksut tulevat ainakin aluksi pienentämään Suomessa tutkintoa suorittavien ulkomaalaisten määrää, arvioi Garam. – Todennäköisesti laskua tapahtuu ainakin Nepalin ja Vietnamin kaltaisista köyhistä maista tulevien opiskelijoiden joukossa. Paljon riippuu myös siitä, millaisia apurahoja korkeakoulut tulevat ulkomaalaisille tutkinnonsuorittajille tarjoamaan.

Tänä syksynä alkaneisiin englanninkielisiin korkeakouluopintoihin Suomessa haki reilut 20 700 ulkomaalaista. Heistä 42 % osallistui yhteishakuun, jossa haetaan useimmiten ammattikorkeakoulujen Bachelor-ohjelmiin. Loput hakijoista olivat mukana erillishauissa, joilla valitaan pääsääntöisesti yliopistojen maisteriohjelmien opiskelijat. Hakijoista vajaat 40 % pääsi haluamaansa ohjelmaan ja 27 % eli reilut 5600 opiskelijaa myös aloitti opinnot. Viimeisimpään yhteishakuun osallistuneista kolmannes on kotoisin Euroopasta ja hieman useampi Aasian maista; erillishakuun osallistuneista ei maanosatietoja ole saatavilla. Tiedot ovat peräisin Vipunen-tietokannasta.

Hakijoiden määrä pienentyi lähes kolmanneksella edelliseen vuoteen verrattuna, sillä syksyllä 2015 alkaneisiin opintoihin haki lähes 30 200 hakijaa, joista 38 % osallistui yhteishakuun. Ero vuosien välillä saattaa johtua myös siitä, että aiempien vuosien hakijamäärissä voi olla mukana myös englanninkielisiin ohjelmiin hakeneita suomalaisia.

Lisätiedot

CIMO on kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio, joka toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Edistämme kansainvälistymistä monin eri tavoin. Koordinoimme harjoittelu-, vaihto- ja apurahaohjelmia ja vastaamme EU-ohjelmien toimeenpanosta ja tiedottamisesta Suomessa. Tuemme Suomen kielen ja kulttuurin opetusta ulkomaisissa yliopistoissa ja teemme maailmalla tunnetuksi suomalaista koulutusta. Keräämme, tuotamme ja välitämme kansainvälistymistä koskevaa tietoa kansalaisille, eri alojen asiantuntijoille ja päätöksentekijöille.Unelmamme on aidosti avarakatseinen Suomi.