Katso myös

Uutisia kansainvälisyydestä monelta sektorilta

Tällä sivulla näytetään Opetushallituksen tuottamia uutisia kansainvälisyydestä. Lisää kansainvälisyysaiheisia uutisia Erasmus+ -ohjelmasta, yleissivistävän, ammatillisen ja aikuis- ja korkeakoulutuksen sektoreilta, nuorisotoiminnasta, kulttuurista ja Euroguidance-toiminnasta löydät vasemman sivupalkin kautta .

26.01.2016

Ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen strateginen suunnittelu on vahvistunut, mutta monissa asioissa on vielä parannettavaa

Kansainvälisyys on olennainen osa ammatillisen koulutuksen järjestäjien arkea. Oppilaitosten kansainvälinen toiminta on jo nyt monimuotoista, mutta sitä on myös kehitettävä jatkuvasti. Sen strateginen suunnittelu on viime vuosien aikana vahvistunut. CIMOn vuonna 2014 käynnistyneen ja nyt valmistuneen selvityshankkeen mukaan yli puolet koulutuksen järjestäjistä linjaa kansainvälisyyttään strategisesti ja kolmanneksella on myös toimintasuunnitelma, joka konkretisoi kansainväliselle toiminnalle asetetut tavoitteet ja ohjaa toimintaa oikeaan suuntaan.

CIMOn selvityksellä haettiin vastauksia siihen, miten kansainvälistymiselle asetetut tavoitteet näkyvät koulutuksen järjestäjien strategioissa ja miten hyvin käytännön kansainvälinen toiminta on linjassa strategiadokumenttien kanssa. Selvitys oli kolmivaiheinen ja sisälsi strategioiden sisältöanalyysin, koulutuksen järjestäjille suunnatun kyselyn sekä case-tarkastelun erityyppisistä organisaatioista.

”Liikkuvuus on edelleen tärkein kansainvälistymisen keino ja koulutuksen laadun kehittäminen sen yleisin tavoite”, summaa strategioiden sisältöä selvityksestä vastannut Siru Korkala.

Opettajia ja opiskelijoita ei vielä osallisteta strategiatyöhön riittävästi

Kansainvälistymisen kannalta keskeistä on se, millaisella kokoonpanolla toiminnan strategista suunnittelua tehdään. Opettajat, ryhmänohjaajat ja myös opiskelijat on hyvä ottaa mukaan strategiatyöhön, mutta avainasemassa on kuitenkin johto. Jos johto saadaan sitoutumaan kansainväliseen toimintaan jo strategisen suunnittelun vaiheessa, on tavoitteisiin helpompi päästä.

Kaikki koulutuksen järjestäjät eivät vielä ole näin hyvässä tilanteessa. Esimerkiksi opettajien osallistamisessa kansainvälisen toiminnan suunnitteluun on vielä paljon parantamisen varaa ja opiskelijoita otetaan mukaan vain harvoin.

Selvityksen keskeisiä tuloksia oli kuitenkin se, että strategian toimeenpanoon liittyvien vastuiden ja toimenkuvien määrittely on helppoa niissä organisaatioissa, joissa strategiaprosessi on koskettanut useita osapuolia. ”Näin laadittu strategia ei jää irralliseksi, vaan sen sisältö tunnetaan organisaatiossa hyvin”, toteaa Korkala.

Vain viidennes koulutuksen järjestäjistä linjaa kansainvälistymistään yhdessä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa

Myös työ- ja elinkeinoelämä loistaa monessa strategiaprosessissa poissaolollaan. Selvityksen tulokset osoittavat, että vaikka 70 % ammatillisen koulutuksen järjestäjistä tekee aktiivista yhteistyötä toiminta-alueensa työ- ja elinkeinoelämän kanssa, vain alle viidennes on ottanut sen mukaan kansainvälisen toiminnan strategiseen suunnitteluun. Tilanne on tämä siitä huolimatta, että organisaatioiden keskeisimpiä strategisia tavoitteita on tuottaa kansainvälisesti osaavaa työvoimaa alueen yrityksille.

Korkala näkee työ- ja elinkeinoelämän sitouttamisen kansainvälisen toiminnan suunnitteluun tärkeäksi myös toimivien yhteistyösuhteiden kannalta: tämä edesauttaisi tavoitteiden toteutumista. ”Tähän liittyy esimerkiksi se, että ne koulutusalat, joilla on hyvät suhteet alueen yrityksiin, saavat helpommin työssäoppimispaikkoja kansainvälisille opiskelijoilleen.”

Monen koulutuksen järjestäjän kohdalla yrityssuhteet ovat riippuvaisia yksittäisten opettajien aktiivisuudesta. Opettajat ovat muutenkin aivan keskeisessä asemassa oppilaitoksen kansainvälistymisessä. Esimerkiksi se, miten paljon kansainvälisyyttä opetuksessa painotetaan, on jopa liiaksikin riippuvaista opettajien osaamisesta ja kiinnostuksesta. ”Oppilaitos ei ole aidosti kansainvälinen, jos asian takana ei ole asiaan vihkiytynyt henkilöstö”, kiteyttää Korkala.

Kansainvälisyyttä ei huomioida kunnolla opetussuunnitelmatyössä

Selvityksessä havaittiin, että kansainvälisyyttä huomioidaan paikallisissa opetussuunnitelmissa vielä suhteellisen heikosti. Myös kansainvälisesti aktiiviset koulutuksen järjestäjät unohtavat usein kansainvälisyyden ja opetussuunnitelmatyön väliset yhteydet. Opetussuunnitelmaan kirjaaminen on hyvä tapa saada kansainvälinen toiminta näkyväksi. Vaikka toiminta ehkä onnistuu muutenkin, kansainvälisen toiminnan näkyminen opetussuunnitelmassa toimisi kuitenkin hyvänä muistuttajana, joka aktivoisi opettajia kansainvälistämään opetustaan nykyistä enemmän.

Korkala toteaa, että onnistunut kansainvälinen toiminta on monen asian summa. ”Menestyksellisen kansainvälisen toiminnan perustana on kiinteä vuoropuhelu, jota käydään alueellisten ja muiden ylätason linjausten, ruohonjuuritason toiminta- ja opiskelusuunnitelmien sekä paikallisten opetussuunnitelmien välillä.”

Koulutusvienti on avaamassa uusia kansainvälistymismahdollisuuksia

Ajankohtainen ja tuore asia ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisessä on koulutusvienti, jonka kanssa on ollut tekemisissä jo yli 60 % selvityksen osallistuneista koulutuksen järjestäjistä. Osa on vasta alkuvaiheessa kartoittamassa mahdollisuuksiaan, osa on solminut aie- tai yhteistyösopimuksia, osa on jo päässyt toteuttamaan koulutusvientihankkeita.

Koulutusvienti avaa koulutuksen järjestäjälle uusia mahdollisuuksia kehittää ja monipuolistaa henkilöstönsä kansainvälistä osaamista ja laajentaa verkostojaan. ”Kuten kaikessa koulutuksen järjestäjän harjoittamassa kansainvälisessä toiminnassa, niin myös koulutusviennissä avainasemassa on johto, jonka tulee ottaa aktiivinen rooli asian edistämisessä”, toteaa Korkala.

Lue lisää tuloksia selvityksestä

Keskeiset tulokset: Faktaa 1A/2016: Kansainvälisyys strategiassa ja oppilaitoksen arjessa. Selvitys ammatillisen koulutuksen tilanteesta.

Cimo.fi: Palvelut | Tutkimus- ja selvitystoiminta | Ammatillisen koulutuksen strategiat ja käytännön kansainvälisyystyö

(26.1.2016 | TL)